Mikkelin seudun palvelusetelijärjestelmä PALVELUSETELIN VAIKUTTAVUUS KUNTASEKTORISSA

Mikkelin seudun palvelusetelijärjestelmä PALVELUSETELIN VAIKUTTAVUUS KUNTASEKTORISSA Miset Oy:n tilaama selvitys Toteuttaneet Arja Ranta-aho ja Tarja Pietiläinen, IT-Mind Oy Lokakuu 2011

Mikkelin seudun palvelusetelijärjestelmä on ollut toiminnassa vuoden 2010 alusta lähtien. Palveluseteliä käytetään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvitys palvelusetelin vaikuttavuudesta toteutettiin palvelusetelijärjestelmän kunnissa Hirvensalmella, Kangasniemellä, Mikkelissä, Mäntyharjulla, Puumalassa ja Ristiinassa huhti-lokakuun aikana 2011. Selvityksen tavoitteena oli tukea seudullisen palvelusetelijärjestelmän kehittymistä Mikkelin seudulla ja kartoittaa keskeiset asiakysymykset kuntasektorin näkökulmasta. Ennen kaikkea tavoitteena oli selvittää palvelusetelin taloudellisia vaikutuksia ja vertailla palvelusetelituotantoa ja kuntien omaa tuotantoa. Viimeksi mainittu tavoite osoittautui tiedon hankinnassa liian työlääksi sekä kuntien kannalta että selvityksen tekijöille. Siksi tyydyttiin vertailuun yleisellä tasolla ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Selvitystä varten teemahaasteltiin kuudesta kunnasta 20 viranhaltijaa, joiden työhön palveluseteli liittyy. Puumalassa palveluseteli ei ole käytössä, mutta haastattelut toteutettiin myös siellä. Sähköisellä kyselyllä haastateltiin kuntien perusturvalautakuntien 12 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, vastauksia saatiin 10. Lisäksi kerättiin jokaisesta kunnasta tilinpäätös 2010 ja talousarvio 2011 lukuja. Netin kautta koottiin lautakuntien ne pöytäkirjakohdat, joissa palveluseteliä on käsitelty. Taustamateriaalina käytettiin Suomessa tehtyjä palveluseteliselvityksiä, opinnäytteitä ja tutkimuksia. Selvitysraportti on ryhmitelty päätuloksien mukaan. Jokaisen kappaleen otsikko on tulos tiivistetysti. Tulosta avataan ja perustellaan otsikon alla olevassa tekstissä. Selvitys osoittaa, että 1. Seudullisuus on pienille kunnille ehto ottaa käyttöön palveluseteli... kpl 1 2. Palveluseteli linkittyy ohuesti palveluiden järjestämisvastuuseen ja strategiseen päätöksentekoon... kpl 2 3. Palveluseteli parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä saatavuus parantunut jonkinverran... kpl 3 4. Palvelusetelin käyttö on edullisempaa kuin oma tuotanto... kpl 4 5. Nykyvolyymillä palvelusetelin markkinavaikutukset jäävät vähäisiksi... kpl 7 6. Palvelusetelin todellinen vaikuttavuus riippuu kuntien volyymitavoitteesta... kpl 6 7. Palvelusetelikysynnän ja palvelutarjonnan kehittäminen yhtäaikaisesti välttämätöntä, mutta haasteellista sotepalveluissa... kpl 7 8. Palvelusetelin käyttöä halutaan lisätä ja laajentaa kunnissa... kpl 8 9. Tiukka kuntatalous haastaa perusturvan kuntapäättäjien tavoitteet: samanaikaisesti pitäisi edistää hoiva-alan yrittäjyyttä ja suosia kunnan omaa tuotantoa... kpl 9 2

Seudullinen palvelusetelijärjestelmän vaikuttavuuden pääkohdat: Mikkelin seudun palveluseteli on lunastanut kunnissa paikkansa yhtenä tapana tuottaa kunnan sote-palveluita. Järjestämispaletti on monipuolistunut. Kuntien oma henkilökunta on ottanut palvelusetelin käytön positiivisesti vastaan. Palvelusetelin operatiivinen toimivuus tunnetaan, mutta linkitys palveluiden järjestämisen strategiseen päätöksentekoon on jäänyt heikoksi. Käyttö on lähtenyt hitaasti käyntiin. Käyttö on lisääntynyt kahden vuoden aikana Kangasniemellä ja Mäntyharjulla. Puumalan käyttöönotto on viivästynyt, koska kunnassa ei ole omia palveluntarjoajia. Palveluseteliä käytetään seudulla 4 palvelukategoriassa kotihoidossa. Laajimmin eli 5 kunnassa on käytössä omaishoitajan lomitusseteli (lakisääteinen oikeus vapaapäiviin). Se on parantanut palvelun saatavuutta jonkin verran ja asiakaslähtöisyyttä merkittävästi, koska sillä pystytään tuottamaan asiakkaiden toivoma kotimiespalvelu, johon kuntien oma tuotanto ei taivu. Palveluseteliasiakkaita viiden kunnan alueella oli viime vuonna 110 ja tänä vuonna syyskuun loppun mennessä 88, suurin osa on vanhuksia. Iäkkäät asiakkaat valitsevat mieluiten oman kunnan palvelutuottajan. Vuonna 2010 kunnat käyttivät palvelusetelituotantoon 160 500 euroa. Tälle vuodelle on budjetoitu 144 000 euroa. Vähennys johtuu Mikkelin käytön supistumisesta. Kuntien vanhuspalvelubudjeteissa palveluseteliosuudet jäävät vielä marginaalisiksi, alle 1 %. Palvelutuottajayrityksiä pienimmissä kunnissa on 1-5, Mikkelissä n. 20. Yritykset ovat yksittäistapauksissa antaneet palvelua yli kuntarajojen. Palvelusetelin käytön lisääntyminen ja laajentuminen tuo yrityksille merkittäviä kehittämisvaateita ja paineita, mm. erikoistuminen, tuotteistaminen, osaamistason nosto, sijaistaminen, yö- ja viikonlopputarjonta. Hintavertailu kuntien oman tuotannon ja palvelusetelituotannon välillä edelleen hankalaa, mm. hintatietojen erilaisten laskutapojen vuoksi. Suositukset palvelusetelijärjestelmän jatkokehittämiseen: Palvelusetelituotannon kehittäminen kytketään järjestämisvastuuseen ja viedään strategiselle päätöksenteon tasolle Yleistä palvelusetelitiedotusta kuntalaisille lisätään kysynnän vilkastuttamiseksi Palvelusetelituotannolle linjataan osuus sote-palveluiden kokonaisbudjetista Kunnallinen palvelusetelitoiminnan kehittäminen ja seudullinen hoivapalveluliiketoiminnan kehittäminen vastuutetaan ja resursoidaan omina kokonaisuuksinaan 3

KANGASNIEMI Asiakasohjaus 2010 2011 MIKKELI 24 asiak. 26 asiak. v. 2010 110 asiakasta v. 2011 88 asiakasta 26 000 2 yritystä 55 000 HIRVENSALMI 2010 & 2011 3 asiakasta 8 000 1 yritys 2010 2011 45 asiak. 24 asiak. 93 000 10 000 20 yritystä Tarjonta 30 yritystä Kotimiespalvelu Tilapäinen kotihoito Tukipalvelut Päivätoiminta v. 2010 160 500 Palvelusetelihankinnat v. 2011 114 000 2010 2011 33 asiak. 32 asiak. 27 500 35 000 4-5 yritystä 2010 & 2011 5 asiak. 3 asiak. 6 000 1 yritys RISTIINA PS ei käytössä PUUMALA MÄNTYHARJU Kuvio 1. Palvelusetelin luoma kysyntä ja tarjonta Mikkelin seudun palvelusetelijärjestelmässä vuosina 2010 ja 2011/syyskuu 4

1. Seudullisuus on pienille kunnille ehto ottaa käyttöön palveluseteli Sillä, että palveluseteli on otettu käyttöön seudullisesti, on suurin merkitys pienille kunnille. Yksin ei olisi ollut mitään mahdollisuutta, resurssit eivät riitä, kuvaa tätä näkemystä. Seudullisuus on näkynyt kunnissa ennen kaikkea yhteisinä koulutuksina, perehdytyksenä ja kokoontumisina, joita Miset Oy on järjestänyt. Kuntapäätöksenteossa seudullisuus on tarkoittanut, että kunnat ovat aloittaneet palvelusetelin tarjoamisen vanhuspalveluissa, joissa yhtä haastattelua lainaten paine on kaikista suurin ja että perusturvalautakunnat ovat päättäneet palvelusetelin arvoksi yhtenäisesti 20 euroa. Seudullisen toimintatavan hyötynä haastateltavat pitävät sitä, että asiakkaat ovat seudullisesti tasaarvoisia, koska kunnilla on yhtenäiset käytännöt. Kustannussäästöjä kunnissa ei pidetty vielä tarpeellisena selvittää vähäisen käytön vuoksi. Seudullisen palvelusetelityöryhmän toimintaan on kunnista useimmiten osallistunut palveluohjaaja tulosalueen esimiehen ohella. PS-työryhmä on kokoontunut säännöllisesti 4-6 kertaa vuodessa. Kokeilun aikana on siten syntynyt seudullinen palveluseteliasiantuntijoiden verkosto, jota yhdistää yhteinen asia. Verkostoa pitivät tärkeänä tukirakenteena palveluohjaajat. 2. Palveluseteli linkittyy ohuesti palveluiden järjetämisvastuuseen ja strategiseen päätöksentekoon Palveluseteliä käytetään seudullisessa järjestelmässä eniten vanhusten kotihoidossa, jossa työtä on enemmän kuin käsiä. Siellä palveluseteli on saanut vahvan lisäresurssin leiman. Haastateltavien mukaan palvelusetelin vastaanotto henkilökunnan keskuudessa on ollut positiivista, koska palvelusetelillä on pystytty tasaamaan ruuhkahuippuja, vastaamaan äkilliseen palvelutarpeeseen ja paikkaamaan poissaolojen aiheuttamaa resurssipulaa. Palveluseteli on konkreettisesti helpottanut työkuormitusta ja vähentänyt ennakoimattomia erikoistilanteita. Palveluohjaajan työssä palveluseteli on keino vastata asiakastarpeeseen, johon oma tuotanto ei taivu. Palveluseteli koetaan kotipalveluissa helpottajana ja oman tuotannon täydentäjänä. Sitä ei koeta oman työn kanssa kilpailevana tuotantomuotona. Tällaista kilpailutilannetta pidetään kunnan henkilökunnan kannalta epätoivottavana. Kilpailutilanteen syntyminen näyttää epätodennäköiseltä, sillä palvelusetelikäyttö jää kauaksi oman tuotannon kapasiteetista. PS-tuotannon volyymin pitäisi olla huomattavasti suurempi, että esimerkiksi rekrytointikilpailua työmarkkinoilla alkaisi ilmetä. Haastatteluista selviää, että palvelusetelin käyttö on kunnissa organisoitu tuotantovetoisesti. Operatiivinen painotus on ollut luonteva järjestelmän alkuvaiheessa, jolloin tärkeintä on konkreettinen toteutus niin, että kunnat saavat kokemusta ja oppia siitä, miten palveluseteli integroidaan kuntapalveluihin ja millaisia hyötyjä sillä voi saavuttaa. Alkuvaiheessa tarvitaan myös ymmärrystä siitä, minkätasoisia muutoksia palvelusetelin toimivuus edellyttää kuntaorganisaatiolta ja mitä uutta osaamista tarvitaan. Vahva keskittyminen palvelusetelin toteutukseen tuotantonäkulmasta on synnyttänyt riskin, että jatkossa palvelusetelin rooli ei kasva operatiivista lisäresurssia merkittävämmäksi. Vaara jäädä oman tuotannon kylkiäiseksi on todellinen, sillä uudet toimintatavat juurtuvat myös mielikuvina 5

ja tapoina ymmärtää toiminta. Niissä leima oman palvelutuotannon lisäresurssi vähentää tarvetta tarkastella palveluseteliä järjestämisvastuun näkökulmasta, itsenäisenä ratkaisuna. Suositus: palvelusetelituotannon kehittäminen kytketään järjestämisvastuuseen ja viedään strategiselle päätöksenteon tasolle Kun palveluseteli ymmärretään ruhkahuippujen tasaajaksi, palvelusetelin hyödyllisyyttä arvioidaan kunnan oman tuotannon näkökulmasta, sisältäpäin tuotantolähtöisesti. Kunnat ovat halunneet alunperin laajentaa palvelusetelillä tuotantotapojen valikoimaa. Siksi palvelusetelin hyödyllisyyttä pitäisi tarkastella järjestämisvastuun ja ulkoapäin kuntalaisten näkökulmasta: aitona vaihtoehtona omalle tuotannolle, palvelutarjonnan asiakaslähtöisyyden parantajana ja nykyisten tuotantotapojen uudistaja-haastajana. Haastattelujen perusteella tarvetta strategisempaan linkitykseen on. Strategisempi ote haastaa perusturvajohtajat ja lautakunnat kokonaisvaltaisempaan keskusteluun palvelusetelin roolista, käyttökohteista ja asiakastarpeista. Tarvitaan linjauksia siitä, mihin palveluihin palveluseteliä halutaan käyttää, minkätyyppisiin palvelutarpeisiin palvelusetelillä halutaan ja pystytään vastaamaan ja mitä kunta edellyttää palvelusetelituottajiltaan. 3. Palveluseteli parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä saatavuus parantunut jonkinverran Palveluseteli on otettu käyttöön kunnissa tarvelähtöisesti. Vanhuspalvelut on valittu ensimmäiseksi käyttökohteeksi, koska sinne on pakko satsata, kuten yksi haastateltava totesi. Paine siirtää voimavaroja kotiin tuotaviin vanhuspalveluihin on ilmeinen: ikääntyneet haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään, heidän määränsä lisääntyy, kunnissa resursseista on pulaa, eikä omaa tuotantoa juurikaan voida lisätä. Tyypillisesti kotihoidossa on tarkkaan mietitty, kenellä on palvelutarpeita, joihin palveluseteli soveltuu. Palvelusetelin käyttökohteet syyskuussa 2011 ovat seuraavat: Tilapäinen ja säännöllinen kotihoito (Kangasniemi, Mikkeli ja Mäntyharju) Omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestäminen (kaikki, pl. Puumala) Päivätoiminta ja päiväkuntoutus (Mikkeli) Vuonna 2010 palveluseteliä käytti seudullisen järjestelmän kunnissa 110 eri asiakasta, kuluvan vuoden syyskuuhun mennessä asiakkaita oli kertynyt 88 (taulukko 1). Palveluittain eriteltynä eniten palveluseteliä käyttäviä asiakkaita on ollut kotihoidossa. Tänä vuonna käyttö tullee jäämään samalle tasolle kuin viime vuonna, vaikka Mäntyharjulla on laajennettu palveluseteli omaishoitajien lomitukseen ja Kangasniemellä lapsiperheiden tilapäiseen kodinhoitoon. Mikkelin käytössä tapahtunee tänä vuonna notkahdus. Palvelusetelipalvelujen käyttö on vielä vähäistä, ja siksi haastateltavien oli vaikea arvioida palvelusetelin vaikutuksia asiakkaiden palveluiden saatavuuteen. 6

TAULUKKO 1. Palveluseteliasiakasmäärät vuosina 2010 ja 2011 90 80 70 82 Kotihoito 2010 Kotihoito 2011 60 50 40 30 20 10 0 3 3 17 13 11 9 36 33 27 23 20 15 15 7 4 5 5 5 5 2 3 2 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Ristiina Yhteensä 51 Omaishoit. lakis. vapaapäivät 2010 Omaishoit. lakis. vapaapäivät 2011 Päivätoiminta 2011 Laitoshoito 2010 Laitoshoito 2011 Yhteydenpito palveluseteliasiakkaisiin koettiin tavallista kotihoidon asiakkuutta tiiviimmäksi. Palveluohjaajat kyselivät palautetta kotikäynneillä. Suurin osa palautteesta on ollut myönteistä, jotakin pientä negatiivista on ilmennyt joka kunnassa. Epäselvyydet on käsitelty viipymättä. Haastattelujen perusteella palveluseteli tarjoaa aidon vaihtoehdon asiakkaille, joille kunnan muut palveluratkaisut eivät sovi. Asiakkaan toiveet ja näkemykset on pystytty ottamaan paremmin huomioon. Tätä haastateltavat pitivät palvelusetelin merkittävimpänä asiakashyötynä. Hyvä esimerkki asiakaslähtöisyyden paranemisesta on omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestäminen. Monet omaishoitajat toivovat kotimiespalvelua vapaajärjestelyksi. Sen järjestämisen palveluohjaajat kokivat erittäin hankalaksi, jopa mahdottomaksi, omalla henkilöstöllä, mutta palvelusetelillä kotimiespalvelu on pystytty järjestämään. Palveluseteli on tässä palvelussa löytänyt hyvin kohderyhmän yksilölliset tarpeet. Taulukossa 2 vertaillaan kunnalliseen lomituspalveluun oikeutettujen ja palveluseteliä käyttävien määriä kuluvana vuonna (tilanne syyskuu 2011). Mikkelin vertailutieto puuttuu. Palveluohjaajat korostivat, että omaishoitajien lomitukseen tarvitaan useampi vaihtoehto, koska kunnan tarjoama omaisen lyhythoitojakso laitoksessa ei ole kaikille asiakkaille sopiva palvelu. TAULUKKO 2. Palveluseteliä lomitukseen käyttävien asiakkaiden osuus kuntien omaishoitajien lomituspalveluun oikeutetuista vuonna 2011 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Ristiina Kunnan lomituspalveluun oikeutettuja 8 14.. 15 20 Palveluseteliä käyttäviä 2 9 0 5 2 PS-asiakkaat % 25 64 33 10 7

Toteutuneet asiakasmäärät ovat vielä pieniä. Haastatteluissa esiin tuli kolme määrään vaikuttavaa syytä: ensinnäkin asiakkaiden pääsyä palveluun ohjataan tavanomaisella tarveharkinnalla. Palvelusetelin myöntäminen kuntalaiselle perustuu samanlaiseen palvelutarvearviointiin kuin kunnan tuottamien tai ostamien palveluiden piiriin pääsy muutoinkin edellyttää. Esimerkiksi omaishoitajien pääsyä kunnalliseen vapaapäivien lomitukseen ohjataan maksuluokkien mukaan. Toiseksi palvelusetelin käyttö on määrärahaan sidottu. Mäntyharjulla on jouduttu tänä vuonna vähentämään palvelusetelin myöntämistä tilapäisessä kotihoidossa alkuvuoden tasosta, koska muutoin määräraha olisi ylittynyt. Kolmanneksi kuntalaiset eivät vielä tunne palveluseteliä ja sen mahdollisuuksia, eivätkä he siten osaa sitä pyytää. Liikkeellä on myös vääriä mielikuvia, jolloin asiakkaiden toiveet palvelusisällöstä ja kunnan palvelutarjonta eivät aina kohtaa. Asiakkailla on vaikeuksia ymmärtää, että palveluseteli ei ole lisäpalvelu vaan korvaava palvelu: sillä ei tarjota palveluja, joita muutenkaan ei ole saatavilla kunnan järjestäminä. Esimerkiksi palveluohjaajat kertoivat, että maaseutukunnassa ikä-ihmisillä ensimmäisinä ilmenevät palvelutarpeet ovat kodinhoidollisia sekä liikkumiseen ja talonpitoon liittyviä: puun- ja vedenkantoapu, lumenluonti, asiointiapu, saattaminen, siivous ja pyykinpesu. Ne ovat kotona pärjäämisen ehtoja, kun kyläkeskukseen ei haluta muuttaa. Tällaisia tukipalveluja kunta ei enää välttämättä tarjoa, eikä palveluseteli muuta tilannetta. Suositus: yleistä palvelusetelitiedotusta kuntalaisille lisätään kysynnän vilkastuttamiseksi Koska palveluseteli on kuntalaisille uusi ja tuntematon palvelun saantitapa, kysyntää on heräteltävä. Mikäli asiakkaat eivät itse osaa kysyä, vastuu siirtyy kunnan henkilökunnalle. Riippuu hyvin paljon yksittäisen työntekijän tiedoista, taidoista ja aikaresurssista, miten tieto kulkee. Siksi kuntalaisille on jaettava tietoa, että he pystyvät aktivoitumaan itse ja ottamaan selvää vaihtoehdoista omatoimisesti. 4. Palvelusetelin käyttö on edullisempaa kuin oma tuotanto Selvityksessä pyydettiin kunnilta tieto tilapäisen kotihoidon omakustannushinnasta. Hintatiedot saatiin, mutta ne on laskettu eri tavoin. - Hirvensalmella 19, 31 eur/käynti (v. 2010) - Kangasniemellä 48,22 eur/h - Mikkelissä 38,90 eur/käynti - Mäntyharjulla n. 50 eur/h - Ristiinassa n. 30 eur/työh. Palvelusetelituotannon ja oman tuotannon hintavertailua ei tässä selvityksessä pystytty tekemään. Asiasta keskusteltiin haastateltavien kanssa ja jokaisessa kunnassa palvelusetelituotantoa pidettiin edullisempana, kun vertailukohteena on tilapäinen kotihoito. Yksi haastateltava ilmaisi hintavertailun ytimekkäästi: Tilapäisessä kotihoidossa asiakasmaksu on 8,70/h, todellinen kustannus kunnalle on n. 50 eur/h eli kunta antaa 20 eur ja kunta on tyytyväinen, asiakas on tyytyväinen ja kaikki ovat tyytyväisiä. Kunnalle win-win tilanne. 8

5. Nykyvolyymillä palvelusetelin markkinavaikutukset jäävät vähäisiksi Kuntien rahapanostukset palvelusetelituotantoon selvitettiin vuosien 2010 ja 2011 osalta. Kunnilta pyydettiin tilinpäätös 2010 ja talousarvio 2011 lukuja. Taulukko 2 osoittaa, että kunnat ovat lähteneet varovasti liikkeelle. Vuonna 2010 seudullisessa järjestelmässä palvelusetelituotannon arvo oli 160 500 euroa ja tälle vuodelle käyttöä on suunniteltu 114 000 euron arvosta. Kangasniemi ja Mäntyharju ovat lisänneet palvelusetelimäärärahaa, kun taas Mikkeli on vähentänyt sitä merkittävästi. Hirvensalmi ja Ristiina toimivat samalla tasolla, sillä niissä odotetaan seutusoten palveluseteliä koskevia linjauksia ja päätöksiä. TAULUKKO 3. Kuntien panostukset palvelujen järjestämiseen palvelusetelillä v. 2010 ja 2011 TP 2010 TA 2011 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 93 000 55 000 35000 26000 27500 8 000 10 000 6 000 Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Ristiina Palveluntarjoajien liikevaihdoksi muutettuna palvelusetelipanostukset ovat pieniä. Kuntien kokemukset palveluseteliasiakkaista osoittavat, että iäkkäille asiakkaille on tärkeää valita oman kunnan palveluyritys. Näin ollen kuntakohtaiset panostukset vaikuttavat paikalliseen yritystoimintaan. On kuitenkin selvää, että 6 000 tai 8 000 euroa on hyvä lisä yksinyrittäjälle, mutta varsinaista liiketoimintaa sen varaan ei voi kehittää. Taulukon isommat summat jakautuvat useamman paikallisen yrityksen kesken, joten liiketoimintavaikutukset jäävät myös näissä kunnissa matalalle tasolla. Koska panostukset ovat selvästi käynnistysluokassa ja samanaikaisesti hoivapalvelumarkkinat ovat kasvaneet usean vuoden ajan, toteutuneet eurot antavat aihetta ennakoida, että palvelusetelikäyttöä ollaan lisäämässä ja laajantamassa muihin kunnan sote-palveluihin. Kunnat ikäänkuin viestittävät, että ne suunnittelevat palvelusetelituotantotavan laajempaa käyttöön ottamista - oman tuotannon ja ostopalveluiden rinnalle. Todennäköisesti kuntien kahtena viime vuotena tekemät palvelusetelipanostukset vaikuttavat eniten hoiva-alan liiketoimintaodotuksiin. Yleisen kunnallisia sotepalveluita koskevan markkinatiedon valossa pienetkin palvelusetelipanostukset lähettävät signaalin avautumassa olevista liiketoimointamahdollisuuskista. Nykytaso ei kuitenkaan vielä herätä yritysten luottamusta eikä avaa niille kasvun näköalaa. 9

6. Palvelusetelin todellinen vaikuttavuus riippuu kuntien volyymitavoitteesta Herää kysymys, mistä palvelusetelikäytön laajenemis- ja lisäämisvara voi kuntataloudessa syntyä? Kuntien palvelusetelipanostukset suhteutettiin laajemmin niihin käyttömenoihin, joissa palvelusetelipanostukset tilinpäätöksessä 2010 ja talousarviossa 2011 ovat. Talouslukuja yhteismitallistettiin siten, että menot pyydettiin ryhmittelemään samoihin tulosalueisiin 1 kaikissa kunnissa. Taulukko 3 osoittaa, että palvelusetelituotannon osuus verrattuna omaan tuotantoon ja ostopalveluihin on häviävän pieni järjestelmän kunnissa. Kuntien vanhuspalvelubudjeteissa palveluseteliosuudet jäävät vielä marginaalisiksi, alle 1 %. Palvelusetelin käytöllä nykytasolla ei ole olennaista vaikutusta kuntatalouteen, palvelurakenteeseen, palvelujen monipuolistumiseen tai muuhun kuin marginaalisten palveluaukkojen kattamiseen. Siihen tarvitaan merkittävästi suurempi volyymi. TAULUKKO 4. Palvelusetelituotannon arvo verrattuna oman tuotannon ja ostopalveluiden arvoon (1000 euroa) Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Ristiina VANHUSTEN PALVELUT 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 *Toimintakulut yhteensä 2 504 2 504 8 957 7 333 48 634 47 965 5 869 5 671 3 440 3 658 * Asiakaspalveluostot valtiolta, muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä 0 0 321 350 186 62 0 0 0 0 * Asiakaspalveluostot yksityisiltä 22 19 1 186 1 179 13 496 13 339 687 752 911 839 * Asiakaspalveluostot yhteensä 22 19 1 508 1 529 13 682 13 401 687 752 911 839 * Asiakaspalveluostojen osuus % 0,9 0,8 17 21 28 28 12 13 26 23 * Palvelusetelituotannon arvo 8 8 26 30 93 10 28 35 6 6 * Palvelusetelituotannon osuus % 0,32 0,32 0,29 0,41 0,19 0,02 0,47 0,62 0,17 0,16 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT * Toimintakulut yhteensä 1 182 * Asiakaspalveluostot valtiolta, muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä 9 * Asiakaspalveluostot yksityisiltä 924 * Asiakaspalveluostot yhteensä 933 * Asiakaspalveluostojen osuus % 79 * Palvelusetelituotannon arvo 25 * Palvelusetelituotannon osuus % 2 1 Tulosalueet ovat Sotehallinto, Lapsiperheiden palvelut, Aikuisten psykososiaaliset palvelut, Vanhusten palvelut, Terveyspalvelut ja Erikoissairaanhoito. Luvut ovat selvitystä varten poimittuja, joten vertailu on suuntaa-antava. 10

Suositus: palvelusetelituotannolle linjataan osuus sote-palveluiden kokonaisbudjetista Palvelusetelikäytön lisääminen ja laajentaminen uusiin palveluihin tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnissa linjataan, puretaanko ostopalveluja tai omaa tuotantoa vai molempia palvelusetelituotantoon ja missä määrin. Kunnilta tai seudulta tarvitaan merkittävästi rohkeampia strategisia linjauksia nyt, kun on aika siirtyä palvelusetelitoiminnan vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen. Linjauksen on johdettava käytön tasokorotukseen, mikäli kunnat haluavat antaa vahvemman markkinasignaalin ja uudistaa palvelurakennetta palvelusetelin avulla. Esimerkiksi Jyväskylä, Kotka ja Kouvola ovat päätyneet tähän ratkaisuun. Laajentamisella ja lisäämisellä ei tässä selvityksessä tarkoiteta sitä, että kuntapalveluiden piiriin aktiivisesti haetaan uusia asiakasryhmiä, vaan eri palvelutuotantotapojen keskinäisten suhteiden linjaamista.tasokorotuksen arvioinnin pohjaksi on hyödyllistä laskea, paljonko kuntien on osoitettava palvelusetelituotantoon, että yritystarjonta lisääntyy ja monipuolistuu. On huomattava, että palvelusetelin käyttö mahdollistaa uudenlaisten palvelujen kehittämisen. Haastatteluissa esimerkiksi pohdittiin käyttökohteiden etsimistä lastensuojelun, aikuisten pitkäaikaistyöttömien tai päihdeongelmaisten mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeista. Vammaisten henkilökohtainen avustaja mainittiin myös mahdollisena käyttökohteena. Linjauksessa ei siten ole kyse pelkästään siitä, että nykymuotoisia palveluja hankitaan uudella tuotantotavalla yksityisiltä markkinoilta. Painetta syntyy palvelukehitykseen sekä yksityisellä että kunnallisella puolella. Yhdessä kunnassa palveluohjaaja totesi, että kotihoidon kenttätyö ei ole trendikästä opiskelijoiden keskuudessa ja lomittajia on vaikea saada. Toisen kunnan haastateltava näki, että palveluseteli haastaa kunnan kotipalvelun uudistamaan työtapojaan. Hänen mielestään työ- ja ajattelutapoja sekä päivärutiineja on välttämätöntä nykyaikaistaa ja ravistella radikaalisti, jotta nuoret saadaan kiinnostumaan alan töistä. Kolmas haastateltava visioi, että palvelusetelituonnon lisääminen vaikuttaisi kunnan ja yritysten työnjakoon niin, että kuntapuolella aikaa ja energiaa vapautuisi suorittavasta työstä kotipalvelujen sisällölliseen kehittämiseen. 7. Palvelusetelikysynnän ja palvelutarjonnan kehittäminen yhtäaikaisesti välttämätöntä, mutta haasteellista sotepalveluissa Palvelusetelitoiminta on seudullisessa järjestelmässä kuvattu prosessina, joka sisältää toimijat, työnjaot, päätöksenteon ja toteutuksen. Kuntahaastatteluja varten prosessi pilkottiin 30 tehtäväksi ja haastateltavia pyydettiin kertomaan, kuka vastaa ja kuka toteuttaa näitä tehtäviä. Vaihtoehtoina olivat perusturvalautakunta, perusturvajohtaja, tulosalueen esimies ja palveluohjaaja. Haastateltavat itse lisäsivät listaan Miset Oy:n. Nimikevaihtelut kunnittain otettiin haastattelutilanteessa huomioon. Tehtäväanalyysi osoittaa, että palvelusetelitoiminta on integroitunut kohtuullisen hyvin kunnalliseen johtamisjärjestelmään. Palvelusetelin edellyttämä päätöksenteko toteutetaan kunnissa normaalin päätöksentekojärjestyksen mukaiseksi. Perusturvalautakunnan, hoiva- ja terveyspalvelujohdon ja viranhaltijoiden välillä vallitsee työjako ja tehtäväroolit tunnetaan. 11

Tehtäviä analysoitiin tarkemmin operatiivisen toteutuksen ja yritysyhteistyön näkökulmista. Haluttiin tietää konkreettisesti, kenen resursseja palvelusetelitoiminta vaatii ja millaista työtä palvelusetelitoiminnassa onnistuminen jatkossa vaatii. Kunnassa operatiivisen toteutuksen päähenkilö on palveluohjaaja. Kun tarkastellaan kaikkia seudullisen järjestelmän kuntia, palveluseteliprosessin 30 tehtävästä hänen vastuullaan on 10 tehtävää vähintään kolmessa kunnassa viidestä. Sen lisäksi palveluohjaaja osallistuu neljään muuhun tehtävään neljässä tai kolmessa kunnassa viidestä. Yritys- eli palveluntarjoajayhteistyöstä vastaa Miset Oy, jossa on oma palvelusetelikoordinaattori. 30 tehtävän listassa välittömästi palvelusetelituottajavuorovaikutuksen liittyviä tehtäviä on 10, ja näistä kolme on kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvia (esim. palvelusetelitilauksen tekeminen). Tehtäväanalyysin perusteella laadittiin keskimääräiset tehtäväkuvat seudullisen palvelusetelijärjestelmän palveluohjaajalle ja yritysyhteistyöstä vastaavalle. Nykymallisessa palveluseteliprosessissa ne näyttävät tältä: SEUDULLINEN PS-PALVELUOHJAAJA 1. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelman laadinta 2. Asiakkaan palvelustelineuvonta 3. Palvelusetelipäätöksen tekeminen 4. Päätöksen viestintä asiakkaalle 5. PS-maksuvalmiuden varaaminen järjestelmästä 6. Palvelusetelitilauksen tekeminen 7. Palvelusetelikäytön seuranta (toteutuma) ja tilastointi 8. Osallistuminen seudulliseen PS-työryhmään 9. Yleinen tiedottaminen palvelusetelimahdollisuudesta 10. Yhteydenpito Smartumiin (sähköisen järjestelmän toimittaja) 11. Osallistuminen palvelusetelin myöntämisperusteiden määrittelyyn 12. Osallistuminen uusien PS-tuottajien hyväksyntään 13. Osallistuminen palvelusetelin arvon määrittelyyn 14. Osallistuminen palvelusetelilainsäädännön tulkintaan PS-YRITYSYHTEISTYÖN SEUTUVASTAAVA 1. Palvelusetelituottajien perehdytys 2. Rekisterinpito hyväksytyistä palveluntuottajista (lakisääteinen tehtävä) 3. Yhteydenpito (tapaamiset) palvelusetelituottajiin 4. Palvelusetelilainsäädännön tulkinta 5. Palvelusetelituottajien valvonta 6. Palvelusetelireklamaatioiden käsittely (keskitetty Miset Oy:öön) Tehtäväanalyysi osoittaa, että palvelusetelijärjestelmässä on muotoutunut työnjako kunnallisen palvelusetelitoiminnan kehittämisen ja seudun sote-yritystoiminnan kehittämisen välille. Tämä tarkoittaa, että palvelusetelitoiminnan kysynnän kehittämisestä huolehtivat kunnat ja tarjonnan kehittämisestä yrityskehitysyhtiö. Haasteeksi nousee se, että palvelusetelikysyntää ja palvelutarjontaa on kehitettävä rinnakkain, vuoropuhelussa. Ilman vuoropuhelua kuntien asiakasohjaus ja palvelusetelihankinta voivat muodostua markkinakehityksen esteeksi. Ilman vuoropuhelua yritykset eivät saa riittävästi ja oikeanlaista tietoa kunnan palveluasiakkaiden muuttuvista tarpeista ja kunnan strategisista palvelutavoitteista oman palvelukehityksensä suuntaajaksi. Markkinavuoropuhelu on välttämättömyys palvelujen järjestämistapojen monipuolistumiselle. 12

Suositus: kunnallinen palvelusetelitoiminnan kehittäminen ja seudullinen hoivapalveluliiketoiminnan kehittäminen vastuutetaan ja resursoidaan erikseen Palveluseteli on lähtenyt hitaasti käyntiin. Operatiivisia panostuksia tarvitaan palvelusetelin käytön juurruttamiseen ja vakiinnuttamiseen kunnissa. Strategisempi kysymys ovat panostukset tuottajamarkkinnan kehittämiseen. Palvelusetelin operatiivinen toteutus on kunnissa keskitetty palveluohjaajalle. Organisointitapa on luonteva asiakkaiden näkökulmasta. Järjestelyn kriittinen kohta on palvelusetelikäytön taloudellinen seuranta. Palveluseteliin budjetoitujen varojen on selkeästi oltava palvelusetelipäätöksiä tekevän seurattavissa. Mikkelin kokemus osoittaa, että palvelusetelin budjetin upottaminen ostopalvelujen sisään vaikeuttaa seurantaa ratkaisevasti ja vähentää palveluohjaajan mahdollisuuksia ratkaista asiakkaiden muuttuvia tarpeita joustavasti. Palveluseteliprosessin 30 tehtävästä eniten kehitettävää haastateltavat näkivät asiakaspalautteen keräämisen, palvelusetelituottajien seurannan ja valvonnan systematisoinnissa sekä oman henkilökunnan perehdyttämisessä. Kaikkien palveluohjaajien mielestä nykyresursoinnilla ei ole mahdollista paneutua yleiseen tiedottamiseen, vaikka se olisi tunnettuuden kannalta välttämätöntä. Ratkaisu keskittää ja sulauttaa suuri määrä palvelusetelitehtäviä palveluohjaajan työhön toimii vain pienellä volyymillä ja näin alkuvaiheessa. Kun palvelusetelituotannon volyymi kasvaa ja palveluseteliä käytetään moneen palveluun, operatiiviseen toimintaan tarvitaan tiimitasoista osaamista ja työskentelyä sekä työnjakoa. Erityisen haasteellista on yhdistää palvelusetelin kehittämistyö, asiakastyö asiakaskäynteineen (palvelutarpeen arviointi) ja riittävän laaja viestintä kuntalaisille palvelusetelin mahdollisuudesta. Kuntapuolella tarvitaan asiantuntija, joka vastaa palvelusetelitoiminnan ja käytön kehittämisestä. Viime vuodet Miset Oy:n palvelusetelikoordinaattori on toiminut kuntien palveluseteliasiantuntijana, järjestelmän kehittäjänä, päätöksenteon tukena, neuvonantajana ja perehdyttäjänä. Tämä työ tarvitsee tekijänsä jatkossakin. Ensinnäkin palvelusetelin laajempi hyödyntäminen kuntapalveluissa vaatii kehittämistukea: palveluseteliprosessin juurruttamiseen ja soveltamisosaamisen lisäämiseen ei muutoin pystytä panostamaan. Perehdyttäminen ja juurruttaminen vievät aikaa, koska henkilökunnan ja asiakkaiden on omaksuttava uusi ajattelutapa ja opittava uusia toimintatapoja. Kaikki haastateltavat totesivat, ettei oman henkilökunnan perehdyttämiseen ole vielä pystytty paneutumaan riittävästi, jos ollenkaan. Palveluohjaajien kokemus on, että valinnan vapautta käyttäneitä asiakkaitakin on neuvottava kädestä pitäen palvelusetelin käyttöön. Toiseksi yleistä kuntalaisviestintää tarvitaan: palveluseteli on uusi ja tuntematon mahdollisuus kuntalaisille. Panostukset tietoisuuden lisäämiseen ovat välttämättömiä, mikäli kuntalaisia halutaan ohjata käyttämään palveluseteliä. Kuntalaisille on uutta, että he voivat valinta kuntapalveluissa. Vielä uudempaa on, että heidän pitää aidosti valita itse. Mitkä ovat vaihtoehtojen hyödyt ja haitat omassa tilanteessa? Esimerkiksi ikääntyneitä mietityttää, voiko kuntapalveluihin palata, jos ei olekaan tyytyväinen yksityiseen palveluntarjoajaan. Hinnat ja omavastuut kiinnostavat: miksi yhdessä kunnassa matkakulut kuuluvat hintaan ja toisessa eivät. Palveluohjaajien usein kohtaama tilanne on setelin palvelusisältö: mitä asiakas voi pyytää yrityksen kotipalvelua tekemään ja mitä ei. 13

Kirjallinen materiaali ja nettitiedottaminen ovat hyvä alku. Oikeasti kuntalaiset ja varsinkin ikäihmiset haluavat tiedotustilaisuuksia väenkokouksia - joissa voi kysyä. Kuntalaiset tarvitsevat asiantuntevan ihmisen kertomaan, miten asia oikeasti menee. Median myönteisempi suhtautuminen auttaisi myös tiedonlevityksessä. Seudullisesti tarvitaan taho, joka vastaa palveluyritysten ja toimialan kehittämisestä. Palvelusetelin laajeneminen tarkoittaa panostuksia tarjontapuolen kehittämiseen. Siitä on tähän asti vastannut Miset Oy. Se hoitaa myös lakisääteisen rekisterinpidon kuntien puolesta sekä hallinnoi reklamaatioita. Yhtiön työpanos palvelutarjoajien hyväksymismenettelyssä, ns. viranomaispaperityössä, on merkittävä selvityksessä paljastui, että tämän valmistelutyön määrää ei kunnissa tunnettu. Edellä listatut työt tarvitsevat tekijän jatkossa: markkinat ovat vasta kehittymässä ja markkinavuoropuhelun tason nostoa tarvitaan. Yrityskehityksen resursointi on ajankohtainen nyt, kun seudullisen palvelusetelijärjestelmän koordinoinnin rahoitus on kuntien ratkaistavana. Tarjonnan puutteen vaikutus näkyy Puumalassa. Vuonna 2009 kunta varasi palveluseteliin 10 000 euron määrärahan. Mutta kunnasta puuttuvat yksityisen ja 3. sektorin palveluntarjoajat. Tämä estää kysyntää syntymästä: iäkkäät asiakkaat haluavat ensisijaisesti valita oman kunnan yrittäjän. Koska niitä ei ole, vaihtoehtoa kunnan omalle palvelulle ei pystytä tarjoamaan. Puumalan tapauksessa naapurikuntien palveluntarjoajien kiinnostusta tarjota vähentävät pitkät välimatkat. Muissa seudullisen järjestelmän kunnissa asiakkaille on tarjolla oman kunnan yrityksiä, pienemmissä 1-5 yrittäjää, Mikkelissä noin 20 palveluntarjoajaa. Tähän asti asiakkaat ovat valinneet vain yksittäistapauksissa toisen järjestelmäkunnan yrityksen palvelun. Haastatteluista ilmeni, että suuremmat yritykset eivät kiinnostu pienempien kuntien vähäisestä kysynnästä. Syynä ovat pitkä välimatka yrityksen toimipisteestä ja asiakasta lähellä asuvan/toimivan oman henkilökunnan puute. Vastaaminen lisääntyvään ja monipuolistuvaan kysyntään edellyttää yrityksiltä palveluliiketoiminnan kehittämistä. Kunnissa alan yrityksiin kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät, kun siellä mietitään palvelusetelin laajentamista. Tarjontapuoli herättää paljon kysymyksiä. Jo nykyinen, vaatimattomalla palvelusetelikäytön volyymillä saatu kokemus sai aikaan sen, että kuntahaastatteluista koottu lista yritysten palveluiden ja toiminnan kehittämisestä on vaikuttava: - pienyrittäjien varamiesjärjestelyt, - pienten yritysten tarjontayhteistyö, - hoivaosaamisen taso ja laajuus, kodinhoidosta hoivallisempaan palveluun, kuntouttava työote, - työnjohdolliset taidot, - erikoistuminen, esimerkiksi kotikuntoutukseen, sairaanhoitajan pätevyyden vaativiin toimenpiteisiin, - kunnan sote-prosessien ymmärrys, - sähköinen asiakastiedon käsittely ja sujuva siirto kunnan tietojärjestelmiin, - henkilökunnan ja toimipisteiden lisääminen, - palvelun tarjoaminen iltaisin, viikonloppuisin ja yöaikaan, - esittäytyminen kunnassa ja oman osaamisen markkinointi. Palveluntarjoajilta odotetaan laajempaa ammattitaitoa, työnjohdollista resurssia, (erikois)osaamisen tuotteistusta, kunnan ja asiakkaan maksukyvyn huomioon ottavaa hinnoitteluosaamista sekä aktiivista yhteydenpitoa kuntaan. 14

Vaikka markkinavuoropuhelun tarve on ilmeinen, mikään selvitysaineistossa ei viittaa siihen, että sotepalveluasiantuntijat pystyisivät vastaamaan yrityskehityshaasteeseen yksin. Siihen tarvitaan toisenlaista kiinnostusta, osaamista ja verkostoja, sekä tietenkin rahoitusta. Yksi haastateltavista totesi suoraan: kunnat ovat huonoja opettamaan yrityksiä. Tarjontapuolen olennaisena kehityskohteena kuntahaastateltavat pitivät kumppanuutta yritysten ja kunnan sote-palvelujen välillä. Kunnissa yhteydenpito palveluntarjoajiin on keskittynyt kulloinkin käsillä olevien asioiden hoitoon ja se toteutuu yksilötasolla, lähinnä palveluohjaajan ja yrittäjän välillä. Suunnitelmallisempaa yhteistoimintaa kunnan ja yritysten välille palvelusetelitoiminnan kehittämiseksi ei ole syntynyt. Syynä on ensinnäkin palveluohjaajien aikapula. Toiseksi yritysyhteyksistä huolehtiminen ja yritysten perehdyttäminen ymmärretään Miset Oy:n vastuualueeksi ja työnjaon takia sen odotetaan järjestävän vuoropuhelutilaisuuksia. 8. Palvelusetelin käyttöä halutaan lisätä ja laajentaa Haastateltavia pyydettiin miettimään viiden vuoden päähän ja ottamaan kantaa, missä palveluissa palvelusetelin käyttöä on lisätty ja mitä uusia palvelukohteita on otettu käyttöön. Taulukko 5 kertoo, että nykyistä palvelusetelikäyttöä halutaan lisätä tilapäisessä ja säännöllisessä kotipalvelussa. Lisäyksellä osa haastateltavista tarkoitti lisää kohderyhmiä eli lapsiperheitä ja aikuisia, osa nykyisiä asiakkaita eli vanhuksia. Toteutuessaan jälkimmäinen vaihtoehto merkitsee oman tuotannon purkamista palvelusetelituotannoksi. TAULUKKO 5. Palvelusetelin käyttö +5 vuotta 7 6 5 4 3 2 4 6 3 5 5 Tilapäinen kotipalvelu Säännöllinen kotipalvelu Päivätoiminta Palveluasuminen Terveyspalvelut 1 0 Mainintoja Uusiksi palvelukohteiksi haastateltavat toivoivat päivätoimintaa, palveluasumista ja terveyspalveluja. Terveyspalvelut maininneet toivoivat palvelusetelin piiriin hammaslääkäripalveluja, fysioterapiaa, lapsiperheiden puhe- ja ravitsemusterapiaa, iäkkäiden kotikuntoutusta ja tehostettua kotihoitoa sekä työikäisten erikoissairaanhoitoja. Yksi haastateltava totesi, että palveluiden saatavuus paranee merkittävästi, kun palveluseteli otetaan käyttöön valikoiduissa lapsiperheiden palveluissa, kuten lastensuojelussa. 15

9. Tiukka kuntatalous haastaa perusturvan kuntapäättäjien tavoitteet: samanaikaisesti pitäisi edistää hoiva-alan yrittäjyyttä ja suosia kunnan omaa tuotantoa Seudullisen palvelusetelijärjestelmän kuntien perusturvalautakuntien puheejohtajilta ja varapuheenjohtajilta kysyttiin palvelusetelikäytön vaikuttavuudesta sähköisellä kyselyllä. 12 kutsutusta 10 vastasi, jokaisesta kunnasta ähintään yksi vastaaja. Koska vastaajajoukko on pieni vastaukset kysymyksiin raportoidaan kaikkien vastaajien tasolla. KYSYMYS 1. Miten palvelusetelin käyttö on vaikuttanut kunnassanne? 1. Palveluiden saatavuus kuntalaisille on parantunut 2. Asiakkaiden mahdollisuudet valita palveluntarjoaja ovat lisääntyneet 3. PK-hoivayrittäjien toimintaedellytykset ovat parantuneet 4. Kunnan oman palvelutuotannon kasvua on pystytty hillitsemmän 5. Kunnan omien palveluiden, ostopalveluiden ja palvelusetelillä tuotettujen palveluiden veratailtavuus on parantunut 6. Seudullinen SOTE-yhteistyö on kehittynyt Kuntapäättäjät ovat samaa mieltä haastateltujen viranhaltijoiden kanssa siitä, että eniten palveluseteli on vaikuttanut asiakkaan mahdollisuuteen valita palveluntarjoaja. Heillä on myös käsitys, että PK-hoivayrittäjien toimintaedellytykset ovat parantuneet. Viranhaltijoiden näkemys haastatteluissa oli pikemminkin päinvastainen. Noora Sieväsen viime vuonna tekemä tutkimus palvelusetelin vaikuttavuudesta yritysten näkökulmasta osoittaa, että yritykset ovat palkanneet lisää henkilökuntaa jonkin verran ja että palvelusetelikysyntä on ollut lisäpotku uutta yritystoimintaa perustettaessa. Kolmanneksi eniten palveluseteli on vaikuttanut kuntalaisten palveluiden saatavuuteen. KYSYMYS 2. Mitä palvelusetelillä pyritään ohjaamaan kunnassanne? Kunnan oman tuotannon ruuhkahuippujen tasaaminen Kunnan oman tuotannon korvaaminen Keino säilyttää palvelutarjonta paikkakunnalla Välttämätön lisäresurssi kasvavaan palvelutarpeeseen Alan yrittäjyyden kehittämiskeino Muu, mikä? Kuntapäättäjät ovat omaksuneet saman näkemyksen kuin suurin osa haastatelluista viranhaltijoista: palveluseteli on lisäresurssi ja sillä pystytään tasaamaan oman tuotannon ruuhkahuippuja. Vain 16

kaksi vastaajaa näkee palvelusetelin yrittäjyyden kehittämiskeinoksi, vaikka kaikki vastaajat edellisessä kysymyksessä totesivat PK-hoivayrittäjien toimintaedellytysten parantuneen merkittävästi. Vastauksista syntyy tavoitteiden ristiriita: samanaikaisesti palvelusetelin tulee edistää paikallista yrittäjyyttä ja lisätä joustavuutta niin, että oma tuotanto säilyy nykytasolla. Koska kuntatalous ei salli palvelun käytön ja menojen samanaikaista kasvua, näitä kahta on lähes mahdotonta sovittaa yhteen. KYSYMYS 3. Laajennetaanko palvelusetelin käyttöä kunnassanne tällä valtuustokaudella? Puolet kuntapäättäjistä uskoo, että palvelusetelin käyttö laajenee tällä valtuustokaudella, puolet ei. Osalla kunnista suunnitelma laajentamiseen lienee tehty, osassa ei. Esimerkiksi Mikkelin sotelautakunta on käsitellyt suunnitelman palvelusetelin laajentamisesta uusiin palveluihin tänä syksynä. KYSYMYS 4. Missä SOTE-palveluissa palveluseteliä kannattaa hyödyntää? 1. Päivätoiminnassa 2. Asumispalveluissa 3. Kotiin annettavissa palveluissa 4. Avoterveydenhoidossa 5. Hammashoidossa 6. Erikoissairaanhoidossa Kuntapäättäjien näkemys palvelusetelin käyttökohteista on samassa linjassa viranhaltijoiden kanssa. Kotiin annettavat palvelut ovat etusijalla. Seuraavaksi tulevat asumispalvelut ja hammashoito. Kiinnostavaa on, että erikoisairaanhoitossa nähdään mahdollisuuksia palvelusetelin käytölle. Haastatteluissa viitattiin siihen, että työikäisille palveluseteli toisi tervetullutta joustavuutta sovittaa esimerkiksi leikkaushoidon ajankohta nykyistä paremmin omaan työrytmiin. 17

KYSYMYS 5. Miten seudullista palvelujärjestelmää tulisi kehittää? 1. Palvelusetelin käyttöälisätään nyt käytössä olevissa palveluissa 2. Palvelusetelin käyttöälaajennetaan valikoituihin sosiaali- ja terveyspalveluihin 3. Tarjontapuolen kehittäminen kytketään tiiviimmin palvelusetelijärjestelmän kehittämiseen 4. Palvelusetelituotannolle linjataan osuus SOTE-kokonaisbudjetista Viimeisenä kysymyksenä kuntapäättäjät arvioivat seudullisen palvelusetelin kehitystarpeita. Kaikki toimenpiteet ovat vastaajien mielestä ajankohtaisia lähitulevaisuudessa. Eniten palvelurakenteen uudistamisvoimaa on sillä, että päättäjät linjaavat palvelusetelille osuuden SOTEkokonaisbudjetista. Hieman kauempana tulevaisuudessa on toimenpide 2, jolla palvelusetelin piiriä laajennetaan SOTE-palveluissa. Lisäystarpeita nähdään myös nykyisissä palveluissa. Toimenpiteiden joukossa vähäisimmäksi, joskin edelleen vaikuttavaksi, jää tarjontapuolen eli yritystoiminnan kehittämisen kytkeminen tiiviimmin palvelusetelijärjestelmän kehittämiseen. Tämä arvio on linjassa haastatteluiden yleisvaikutelman kanssa: Kunnan sotepalveluissa ei ole totuttu ajattelemaan palvelutuotannon järjestämistä elinkeinopolitiikkana (perusturvalautakunnat) tai elinkeinojen kehittämisenä (palvelujen järjestäjä/tilaaja). Tosiasiallisesti sotepalveluiden volyymit ovat taloudellisesti niin merkittävät, että kunta voi hankintakäyttäytymisellään aktivoida tai passivoida toimeliaisuutta palvelumarkkinoilla. Siksi tuotantotapojen monipuolistamisella on selkeä ja pitkäaikainen vaikutus elinkeinoihin. VAPAAPALAUTTEESSA kuntapäättäjät lähettivät terveisiä palvelusetelikehittäjille: Täytyy muistaa, että palvelusetelin käyttö edellyttää asiakkaalta voimia ja kykyä tehdä vertailua ja valintoja. Kaikilla asiakkailla näitä voimia ei enää ole! On huomioitava, millä tavalla kunnat voivat vastata kustannuksista kaikissa niissä tapauksissa, joissa asiakas ei ole taloudellisesti omavarainen, mutta tarvitsee palveluita. joihin kunnalla ei ole resursseja. Palveluita ja palvelunkäyttöä on voitava ohjata niin, että myös käyttäjien omavastuuosuus kasvaa eli nähdään arvona myös se, että perheellä on vastuuta omista jäsenistään. Raha ei mene hukkaan, käytetään palveluihin. Panee yrittämään, uusia toimijoita. Kannattaa edetä pienin askelin, ei pidä rakentaa 2 suurta järjestelmää, julkinen palvelutuotanto on runkona, yksityinen toimii apuna, palveluseteli tuo vaihtoehtoja. Palveluseteleiden käyttö on meillä kokeiluasteella. Meillä laaditaan parhaillaan selkeät kriteerit palvelun hakijoille. Tähän mennessä palveluiden käyttö on ollut vähäistä. 18

Yrittäjyyden lisääminen ja sitä kautta työllisyyden lisääminen tärkeää. Hinnat pysyvät kohdallaan, kun on useampia yrittäjiä, eikä tule monopolia. Palvelusetelin käyttöä pitää lisätä kunnissa, koska sillä on ennaltaehkäiseviä vaikutuksia, vanhukset pystyvät asumaan pidempään kotona ja lapsiperheille saadaan tukea arjen raskaisiin hetkiin (lapsen sairaus, uusi lapsi, avioero, läheisen kuolema eli vanhempien uupumus uhkaa), ettei kriisiä ehdi tulla.omaishoidossa tärkeää tukea omaishoitajaa, että hän jaksaa, eikä sairastu itse. Misetin tehtävä on ollut yrittäjyyden tukeminen, heidän pitäisi ajatella laajemmmin, eikä niin kaupunkikeskeisesti, pitäisi jalkautua enemmän yrittäjien pariin ja tukea heitä, että saadaan lisää yrityksiä. Paikallisen osaamisen huomioiminen on tärkeää, että isot pörssiyhtiöt eivät tule joka paikkaan. Yhteistyön lisääminen yrittäjien ja alalle aikovien kanssa on tärkeää. Mitä enemmän on kysyntää, sitä enemmän yrityksillä on mahdollisuuksia lisätä tarjontaa. Näin saadaan lisää työpaikkoja. 19