Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Arctic Taste Oy:n Kuminaseminaari 2012 10.3.2012 Lepaa
Esityksen sisältö Tilakierrokset osana Ylivoimainen kuminaketjuhanketta Kuminatilakierroksen tavoitteet Toteutus Kasvintuhoojatilanne Tuhoeläimet Kasvitaudit Rikkakasvit Kuva N. Onttonen
SUPERIOR CARAWAY CHAIN Ylivoimainen Kuminaketju -hanke Kuminan tuotannon kehittämisen yhteishanke 2010-2013 Rahoitus: 5 ELY-keskuksen yhteisrahoitus (Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Toteuttajina Agropolis Oy, MTT ja ProAgria Keskusten liitto Koetoiminnasta vastaa MTT Kasvintuotannon tutkimus Hankkeen tavoitteena on suomalaisen kuminaketjun kilpailukyvyn ja osaamisen parantaminen kuminan vientimahdollisuuksien turvaamiseksi www.agronet.fi/kumina Osana hanketta toteutettiin kesällä 2011 tilakierrokset 5 ELY-keskuksen alueella
Ylivoimainen Kuminaketju -hanke (H) Tarkemmasta lohkotietopankista ja neuvonnan interaktiivisuudesta apua tulevaisuuden kuminan tuotantoon (A) T I E D O N S I I R T O B) Kartoitus satoa alentavien tekijöiden selvittämiseksi kuminatiloilla: Selvitetään kuminapeltojen kuntoa, kasvintuhoojien esiintymistä sekä viljelykäytäntöjä C) Keskisadon nosto & Satovaihteluiden vähentäminen uusien lajikkeiden avulla ja Kehittämällä tuholaistorjuntaa.. Havainnointi satomallikokeilla. D) Kuminan integrointi Viljanviljelyyn tuottamalla kokemusta ja tietoa kuminan esikasviarvoista ja kehittämällä viljelykiertoja. E) Tuotantopanosten käytön optimointi kustannusten minimoimiseksi bioperäisillä lannoitteilla sekä siemenmäärää tarkistaen. Havainnointi satomallikokeilla. F) Siemenen haihtuvat öljyt ja mikrobiologinen laatu osana jatkojalostusta. G) Kuminatuotannon kannattavuusselvitykset tilamallien ja havainnollistavien satomallikokeiden avulla. (A) T I E D O N S I I R T O (H) Uutta tietoa kuminaopetukseen uusien tuottajien innostamiseksi
Kuminatilakierroksen tavoitteet Selvittää satovaihteluiden ja sadon alenemisen syyt ja yhteydet viljelykäytäntöihin Kartoittaa kuminapeltojen kunto, kasvintuhoojien esiintyminen & viljelykäytännöt Kuva J. Grahn Vuorovaikutusta ja tiedonsiirtoa Ongelmakohdat? Uudet ratkaisut? Parempi satotaso & viljelyvarmuus Esiselvitys kesällä 2010 Varsinainen toteutus 2011 ja 2012
Tilakierrosten toteutus 2011 Alustavat yhteydenotot yhteystietonsa antaneisiin viljelijöihin kevään ja alkukesän aikana Otanta 102 tilaa (Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) 1. satovuoden lohkoja 77 kpl 2. satovuoden lohkoja 24 kpl 3. satovuoden lohkoja 1 kpl Tilakäynnit 29.6.-14.7.2011 Havainnot & mittaukset tilakäynnin yhteydessä Kuva N. Onttonen Viljelytietolomake täytettäväksi ja palautettavaksi satonäytteen kanssa
Kuminakierrostilat 2011 Yhteensä 102 kuminalohkoa Kuminan viljelyala 2011 ha Pohjanmaa 3 000 Etelä-Pohjanmaa 3 900 Häme 2 200 Varsinais-Suomi 2 300 Uusimaa 2 000 Koko Suomi 20 500 Lähde: Tike 10.1.2012 Kuva H. Ojanen
Kuminan kasvintuhoojat Kuminakoi Kuminan pahin tuhoeläin Kuminanrengaspunkki Kuminan viljelyn uusi uhka Pahkahome Kuminan yleisin kasvitauti Rikkakasvit Saunakukka, voikukka, juolavehnä Lohkokohtaiset yleisarviot & havainnot 10 näytealalta
Kuminakoi
Kuminakoi
Kuminakoi Elinkierto & esiintymisajankohta muna toukka kotelo aikuinen huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu Olosuhteet vaikuttavat kehitysnopeuteen ja elossasäilyvyyteen Aikuisia lennossa keväällä pitkään (huhtikuulta kesäkuulle) 1. toukat havaittu Jokioisilla 25.5.2010 (TLS 163 ) 23.5.2011 (TLS 155 )
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Kuminakoi 84 %:lla tutkituista lohkoista 30 %:lla lohkoista kauttaaltaan kasvustossa Kuminakoin torjunta tehty yleensä 1-2 kertaa ( keskiarvo 1,3 insektisidiruiskutuskertaa, vaihtelu 0-3) Kuminakoin vioitusta ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 16 48 8 30 Kuminakoin vioitus % Pohjanmaa 3% (0-19) Etelä-Pohjanmaa 5% (0-32) Häme 3% (0-14) Varsinais-Suomi 4% (0-56) Uusimaa 16% (0-72)
Kuminanrengaspunkki
Kuminanrengaspunkki
Kuminanrengaspunkki pieni (< 0.2 mm) äkämäpunkki Eriophyidae-heimo lisääntyy erittäin nopeasti Kuva: Rostislav Zemek monta sukupolvea vuodessa ei tapa isäntäkasvia esiintyy vain kuminalla Kuva: Rostislav Zemek yleinen alueilla, joilla kuminaa viljellään vakituisesti
Kuminanrengaspunkki leviää ilmavirtausten mukana kasvustoon jo kylvövuonna talvehtii kuminan lehtiruusukkeissa Kuva: Rostislav Zemek alkutiheys pieni, mutta populaatio yleensä moninkertaistuu nopeasti maksimi heinäkuussa n. 3 viikkoa ennen sadonkorjuuta
Kuminanrengaspunkin vioitukset Oireet lehdissä persiljamaisia epämuodostumia usein huomaamattomia
Kuminanrengaspunkin vioitukset Oireet kukinnoissa kukkakaalimaisia epämuodostumia kukkarakenteiden kehitys estyy, tilalle lehtimäisiä klorofylliä tuottavia epämuodostumia siemeniä ei kehity
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Kuminanrengaspunkki 85 %:lla tutkituista lohkoista yli 40 %:lla lohkoista kauttaaltaan kasvustossa Rengaspunkin vioitusta ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 15 28 16 43 Rengaspunkkia lohkolla (% näytealoista) Pohjanmaa 45% Etelä-Pohjanmaa 27% Häme 78% Varsinais-Suomi 87% Uusimaa 64%
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Kuminanrengaspunkki Rengaspunkin vioitusta ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 1. satovuosi (n=77) 18% 33% 14% 35% 2. satovuosi (n=24) 0% 12% 21% 67% Myös 1. satovuoden lohkoilla ja muuten hyväkuntoisilta näyttävissä kasvustoissa Punkkia usein kauttaaltaan kasvustossa, ei pelkästään lohkon reunaosissa Syynä suotuisat sääolosuhteet? Edelliskesän kuivuus vaikeutti uusien kasvustojen perustamista ja kasvuun lähtöä Paksu lumipeite mahdollisti punkkien talvehtimisen Keväästä alkaneet hellejaksot nopeuttivat punkkien lisääntymistä
Kuminanrengaspunkin hallinta? Tehokasta kemiallista torjuntaa ei tällä hetkellä ole Ainoana keinona riittävä kasvinvuorotus Riski punkkivioitukseen kasvaa, jos kuminaa viljelty samalla alueella pitkään Kuminakasvuston kyntö lopetusvaiheessa Uusi kasvusto riittävän kauas vanhasta kasvustosta PALJON AVOIMIA KYSYMYKSIÄ: Mitkä tekijät vaikuttavat punkkikannan kasvuun ja vioitusten aiheutumiseen? Punkin säilyminen kasvustossa? Kannanvaihtelut? Leviäminen? Torjuntakeinot? Torjunta-ainevaihtoehdot? Torjunnan ajoitus? Myöhästetty kylvö? Kylvö suojaviljaan? Lannoitus?
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Muita tuhoeläinongelmia Kirvoja paikoin runsaasti Katkenneita kukintoja monin paikoin Aiheuttaja jäi epäselväksi luteet, kaskaat? Kuva J. Grahn Surkastumia?
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Kasvitaudit Pahkahometta havaittiin 25 %:lla lohkoista Pahkoja myös satonäytteissä Pahkahometta kartoituslohkoilla ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan 75 15 9 3 Pahkahometta kartoituslohkoilla ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan Pohjanmaa 42% 37% 16% 5% Etelä-Pohjanmaa 77% 9% 5% 9% Häme 81% 19% 0% 0% Varsinais-Suomi 82% 0% 18% 0% Uusimaa 83% 11% 6% 0% Pahkahome-% Pohjanmaa 0.8% (0-3) Etelä-Pohjanmaa 1.5% (0-19) Häme 0.1% (0-1) Varsinais-Suomi 0.7% (0-2) Uusimaa 0.2% (0-3)
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Pahkahome pelloilla ja sadossa Osuus satonäytteistä % Pahkahomeen pahkat satonäytteissä Pahkoja sadossa Ei pahkoja sadossa 100% 80% 60% 40% 20% n=61 n=14 n=8 n=2 0% Ei pahkahometta Yksittäisissä Pesäkkeittäin kasveissa lohkolla Peltohavainto Kauttaaltaan saastunut Noora Pietikäinen 2012 Hannukkala & Pietikäinen 2011
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Erilaiset versojen kuihtumis- ja laikkutautioireet Yksittäisissä kasveissa hyvin yleisiä muutamalla lohkolla runsaasti Hannukkala & Pietikäinen 2011
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Erilaiset versojen kuihtumis- ja laikkutautioireet Kukinnot kuivuneet - katkeilleet Hannukkala & Pietikäinen 2011
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Erilaiset versojen kuihtumis- ja laikkutautioireet Kuoliolaikkuja varren eri osissa Latvaosa tuhoutunut kokonaan Sivuversot kuolleet Vioitus tyvellä voi haitata pahasti yksittäisten kasvien veden- ja ravinteiden ottoa Hannukkala & Pietikäinen 2011
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Taudinaiheuttajat kuoliolaikuissa Kuminan taudinaiheuttajista löytyy hyvin vähän tietoa Tunnistetut suvut yleisiä laikkutautien aiheuttajia eri kasveilla Hannukkala & Pietikäinen 2011
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Sarjakukkaisten härmä Ei sinänsä suurta merkitystä Muutamalla yksittäisellä lohkoilla hyvin runsaasti Hannukkala & Pietikäinen 2011
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Rikkakasvit Pahoja rikkakasviongelmia osalla lohkoista, suurin osa kuitenkin ok Selvästi yleisimmät rikkakasvit: Saunakukka (57) Juolavehnä (50) Ohdake (45) Melko yleisiä rikkakasveja: Valvatti (17) Pujo (14) Pillike (13) Savikka (9) Timotei (9) Voikukka (8) Rikkakasvien yleisyys ei lainkaan / vähän pesäkkeinä / melko paljon paljon koko lohkolla Pohjanmaa 37% 47% 16% Etelä-Pohjanmaa 59% 36% 5% Häme 24% 52% 24% Varsinais-Suomi 14% 72% 14% Uusimaa 5% 67% 28% Kuva J. Grahn Rikkakasvien yleisyys ei lainkaan / vähän pesäkkeinä / melko paljon paljon koko lohkolla 29 56 17 Rikkakasvien tiheys kpl/m2 saunakukka 2.1 (0-78) juolavehnä 7.2 (0-84) voikukka 4.3 (0-190)
Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Kuminan kasvintuhoojat 2011 Kuminakoi Vaihtelua, mutta hallinnassa Kuminanrengaspunkki Vuoden 2011 kasvintuhooja Pahkahome Runsaus riippui olosuhteista Rikkakasvit Saunakukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo Vaihtelua: Sademäärä, lämpötila, kasvustojen perustaminen
Kiitos! Ensi kesänä tilanne kartoitetaan uudestaan Kuva N. Pietikäinen