Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt - OPISKELUHUOLTO
Työskentely Puheenjohtaja ja sihteeri valittu etukäteen ja osallistujat jaettu ryhmiin Ryhmätyöskentelyn aikana dokumentointi tapahtuu suoraan.ppt pohjaan -> toimitetaan :ään Järjestäjät tekevät vielä erillisen yhteenvedon - -> toimitetaan :ään
Miten hyvin mallinnuksessa on tunnistettu teemaan liittyvät keskeiset kehittämishaasteet? Lain näkökulmasta yksi iso sijaishuollon järjestämisen kriteeri on koulunkäynnin järjestäminen lapsen tarvetta vastaavaksi, tällöin sijaishuoltopaikkaa valitessa tulee kiinnittää huomiota alueen sivistys- ja peruspalveluihin Päijät-Hämeessä on mallinnettu lupakaavakkeita: kenellä on oikeus esimerkiksi allekirjoittaa kouluun liittyviä kaavakkeita, tämä on nähty tärkeänä Opiskeluhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on mallissa esitetty kevyesti. Yhteisen vanhemmuuden toteutumista olisi voinut olla enemmän: selvempiä ohjeita huoltaja/sijaisvanhempi/sosiaalityöntekijä rooliakselille.
Mikä mallinnuksen (laajassa) sisällössä on mielestäsi hyödyllisintä/ensisijaista? Mallissa näkyy sisukas-malli: tiivis moniammatillinen tuki sijoitetulle lapselle. Tämä nähdään hyvänä, sillä sijoitus ja sitä edeltänyt tilanne on aina ollut kriisi, mikä ei kuitenkaan ole riittävä kriteeri erityissairaanhoitoon. Jatkuva arviointi on merkittävää varsinkin sijoituksen alkuvaiheessa, lapsen tilanne ja tuen tarve voi muuttua nopeastikin Pysyvyyden painottaminen on merkityksellistä Moniammatillinen tiimi ajatus on merkityksellinen lasten ja perheiden ongelmien moninaistuessa Lapsen etu, osallisuus keskiössä; tarvitaan aikaa, resursseja ja riittävä tuki, riittävä keskustelu eri alojen ja yhteistyötahojen välillä
Puuttuuko mallinnuksesta joitakin tärkeitä näkökulmia? Mitä? Koulussa saatetaan ajatella, että lapsen asia on hoidossa, kun hänet on sijoitettu, eikä koulun roolia/tukea tarvita samoissa määrin Kouluympäristö iso osa lapsen päivää ja pysyvyys on tärkeää myös tästä näkökulmasta. Kotikunta määrittää koulua, mutta pyrkimyksenä pitäisi olla koulupaikan pysyvyys (mikäli se vain on tarkoituksenmukaista).näissä pitäisi kyetä joustoon lapsen etu huomioiden ja lapsiystävällisen maakuntamallin hengessä. Kaiken tiedon (koulu, perhehoitajat, sosiaalityö) työn huomioiminen ja hyödyntäminen ja merkityksellistä Sosiaalityöntekijän aktiivinen rooli on merkityksellinen
Mitä olisi vielä huomioitava eri osapuolien näkökulmasta? Kouluilla ei välttämättä ole tietoa sosiaalityöntekijän roolista, yhteistyötä tehdään helposti perhehoitajien/perhekodin kanssa ja yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa saattaa jäädä vähäiseksi-> tietoisuus kuitenkin lisätty koko ajan Kouluilla on usein kokonsa tai sijaintinsa takia raamitetut mahdollisuudet ja resurssit tukea (esimerkiksi tehostettu tuki on tietynlainen paketti ), jos ne eivät ole lapsen yksilöllisiin haasteisiin riittävät, mitä sitten tehdään? Tarvitaan enemmän tietoisuutta siitä, mitä koulussa tarjottava tuki konkreettisesti on. Kouluilla puolestaan voi olla kokemusta, että lastensuojelu ei kuule tai ymmärrä koulun näkökulmaa: tarvitaan tietotaidon lisäämistä puolin ja toisin sekä koulun että lastensuojelun roolista Ihmisten vaihtuvuus aiheuttaa haasteen lapsen edun näkökulmasta, sosiaalityöntekijöiden opettajien yms. vaihtuvuus on välttämätöntä, tällöin rakenteilla tulisi pyrkiä pysyvyyteen. Rakenteissa voidaan vaikuttaa pysyvyyteen esim. perhehoitajien riittävällä tuella, pyrkimyksellä kohtuulliseen työmäärään yms. Sosiaalityöntekijälle on erityisen merkityksellistä tiedon ja pedagogisen osaamisen saaminen koulusta päätöksen teon pohjaksi. Kouluun liittyvistä neuvotteluista tulisi sopia ajoissa, jotta sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus olla mukana. Pedagogisten asiakirjojen tulisi tavoittaa sosiaalityöntekijä. Lapsikohtainen arvio on merkityksellistä, lasta ei tule (pysyvyyden tavoittelusta huolimatta, tai vaikka lapsi olisi helppo ja kiltti ) esimerkiksi väkisin pitää yleisopetuksen luokassa, jos hän selvästi opillisin perustein tarvitsee esimerkiksi pienryhmää. Sama päinvastoin. Tuleeko Päijät-Hämeessä nyt kehitteillä oleva systeeminen lastensuojelu näkymään koulukuraattorityössä?
Miten toimintamalli/ suositukset voidaan ottaa / ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön? Mitä se edellyttää? Organisaatiomuutoksen myötä koko alueella ollaan menty malliin, jossa on tuotantopuoli (kodin ulkopuoliset palvelut ja sieltä perhehoitajien vastuutyöntekijä) ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ovat erikseen Tarvitaan resursseja ja aikaa, mitkä taas ovat linjausasioita Osaamisen vahvistaminen, toisen työn tunteminen Varsinkin alkuvaiheessa ajan käyttö on merkityksellistä, jotta on mahdollista rakentaa perhehoitoon sijoitettavan lapsen tarpeita vastaava moniammatillinen tiimi Perhehoitajien keskuudessa tuntuu hieman aiheuttavan hämmennystä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja perhehoitajien vastuutyöntekijän ero Tavoitettavuudenkin kannalta olisi merkityksellistä, että työnjako olisi selvä Riittävä tuki tärkeä myös lukio- ja ammatillisissa opinnoissa
Kiitos! #lapemuutos www.thl.fi/lape stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut