Sijaishuollon laatukriteerit Sijaishuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät

Transkriptio

1 Sijaishuollon laatukriteerit Sijaishuollon valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät Susanna Hoikkala, LSKL/Tampereen yliopisto

2 Taustaa Sijaishuollolla vaativa yhteiskunnallinen tehtävä: Miten taataan lapsen edun mukainen ja turvallinen sijaishuolto, vastataan lasten tarpeisiin ja saavutetaan asetettuja tavoitteita? Eri tavoin kertynyt tieto laatuvajeista ja -eroista, mm. Epäkohtahavainnot menneisyydessä ja nykyisyydessä Eri asianosaisten, erit. lasten ja nuorten, kokemukset Hajautunut ja pitkälle yksityistynyt sijaishuollon kenttä Hankintakäytännöt ohjaavat ja määrittävät laatua Eri tavoin määriteltyjä palveluja, erityisesti laitoshoidossa Talous-, tuloksellisuus- ja tehokkuustavoitteet Ohjauksen ja valvonnan vaihtelevat käytännöt Omavalvonnan ja itsearvioinnin vahvistuva asema Vaihtuvat työntekijät ja pilkotut prosessit 2

3 Taustaa Kansainvälisesti mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimus v 1989; Suomi ratifioi v 1991 YK:n sijaishuollon ohjeet v 2010f Quality4Children laatustandardit v 2007 Kansallisesti mm. Laituri-kriteerit v 2005 (LSKL); LapsiArvi-kriteerit v 2009 (Kuntaliitto) Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, valtakunnallinen valvontaohjelma (Valvira) Lastensuojelun laatusuositus v 2014 Hyvä perhehoito -työryhmä v 2017 Lasten ja nuorten tuottamat materiaalit: Suojele unelmia, vaali toivoa v 2012; Lasten laatusuositukset perhehoitoon. Tavallista arkea ja kilttejä aikuisia. v 2016 Jo olemassa olevat laadunarviointimenetelmät (esim. ISO9001; SHQS) 3

4 Miksi sijaishuoltoon omia laatukriteereitä? Lisää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä yhdenmukaistaa toiminnan arviointia Lapsi- ja sijaishuoltopaikkakohtainen arviointi Tukee eri osapuolien mahdollisuuksia hahmottaa sijaishuollon sisältöjä ja toiminnan periaatteita Tukee lapsilähtöisen ja lapsenoikeusperustaisen sijaishuollon toteuttamista Käyttömahdollisuuksia: Hankinta, kilpailutus, sopimusohjaus: operationalisointia ei ole ollut mahdollista toteuttaa vielä Ohjaus ja valvonta Lapsen tilanteen arviointi Toiminnan suunnittelu, johtaminen ja arviointi Systemaattisen tiedonkeruun pohjana tietopohjan vahvistaminen sekä tutkimus Muuta? 4

5 Valtakunnallinen LAPE-työ taustalla Mallinnusraporteissa lukuisia sijaishuollon laatuun ja kehittämistarpeisiin liittyneitä huomioita: Perhehoidon mallinnus (Heino & Säles 2017) Laitoshoidon mallinnus (Timonen-Kallio & Yliruka & Närhi 2017) Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallinnus (Hoikkala & Kojo & Tervo & Aaltonen 2017) Selvitys yksityisistä lastensuojelun yksiköistä (Porko & Heino & Eriksson 2018) Sijaishuollon kehittäminen maakunnissa Valtakunnalliset laatukriteerit ovat saaneet laajasti kannatusta maakunnallisten LAPE-lastensuojelun kehittäjien keskuudessa. 5

6 Laatukriteerien työstämisprosessi LAPEssa Työrukkanen (THL, LSKL, STM ja LAPE-edustus) on alkuvuodesta 2018 käynyt läpi edellä esitettyä kansallista ja kansainvälistä materiaalia Kommentoinnit: Työpajatyöskentely yhdessä LAPE-lastensuojelun maakunnallisten kehittäjien ja valvontaviranomaisten kanssa Kokemusasiantuntijat kommentoivat toukokuussa 2018 Sijaishuollon laatukriteerien työpaja Yhteiskehittämispäivä valvontaviranomaisten kanssa Työrukkanen on työstänyt luonnosta eteenpäin kommenttien pohjalta. Kommentointimahdollisuus marraskuun aikana Loppusyksystä 2018 laatukriteerit valmistuvat ja julkaistaan osana/syventävänä osana STM ja Kuntaliiton antamia ja päivitettyjä Lastensuojelun laatusuosituksia. 6

7 Laatukriteeriluonnos

8 Laatukriteeriluonnoksen esittely Lapsen näkökulmasta ja lapsen oikeuksiin perustuen Lapsikohtaiset prosessit; yksilötasoinen muotoilu Juonnettavissa sijaishuoltopaikkakohtaiset prosessit Asioista vastaavat toimijat: lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, perhe- ja laitoshoidon tuottajat, maakunta/kuntayhtymät/kunta Läpäisevät periaatteet: turvallisuus, lapsen oikeus erityiseen suojeluun, osallisuus, avoimuus, luotettavuus, vuorovaikutus, lapsi- ja perhelähtöisyys ja osaaminen Pohjana toimivat perus- ja ihmisoikeussäännökset sekä lastensuojelutoimintaa ohjaava kansallinen lainsäädäntö Sekä voimassa olevaan lainsäädäntöön pohjautuvia velvoittavia asioita että muita toimintaperiaatteita ja asioita, joita voidaan pitää laadukkaan sijaishuollon elementteinä. Jälkimmäiset ovat suositustasoisia. 8

9 Toimijakategoriat PERHEHOITO LAITOSHOITO Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Perhehoitaja/ toimeksiantosuhteinen perhehoito Toimeksiantosuhteisen perhehoidon palveluntuottaja Ammatillisen perhehoidon perhehoitajat Laitostyöntekijä/ omahoitaja/ ohjaaja Laitospalvelun tuottaja ja vastuuhenkilö Maakunta/ kuntayhtymä/ kunta 9

10 Laatukriteeriluonnoksen esittely I Sijaishuoltomuodon ja -paikan valinta (kriteeri 1) II Lapsen tulo sijaishuoltopaikkaan (kriteeri 2) III Lapsen arki sijaishuoltopaikassa (kriteerit 3 11) IV Sijaishuoltopaikasta pois siirtyminen ja sijaishuollon päättyminen (kriteerit 12 13) V Sijaishuollon suunnitelmallisuus ja dokumentointi (kriteeri 14) 10

11 Laatukriteeriluonnos I Sijaishuoltomuodon ja -paikan valinta (kriteeri 1) Lapsi saa sijaishuoltopaikan, joka on hänen etunsa mukainen ja vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lapsen sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan, ellei se ole lasten edun vastaista. II Lapsen tulo sijaishuoltopaikkaan (kriteeri 2) Lapsi kokee muuton sijaishuoltopaikkaan turvallisena ja ennakoitavana sekä kokee itsensä tervetulleeksi. 11

12 Laatukriteeriluonnos III Lapsen arki sijaishuoltopaikassa (kriteerit 3 11) Kriteeri 3 Sijaishuoltopaikka on lapselle turvallinen kasvuympäristö Lapsi kokee olonsa turvalliseksi sijaishuoltopaikassa. Kriteeri 4 Sijaishuoltopaikassa on lasta kannustava ja välittävä ilmapiiri. Kriteeri 5 Sijaishuoltopaikassa lapsi saa tukea kasvuunsa ja kehitykseensä. Kriteeri 6 Sijaishuoltopaikassa kunnioitetaan lapsen itsemääräämisoikeutta. Kriteeri 7 Lapsella on mahdollisuus osallistua: a) omaa elämäänsä ja b) sijaishuoltopaikan arkea sekä c) omaa asiakkuuttaan koskevaan päätöksentekoon. 12

13 Laatukriteeriluonnos Kriteeri 8 Lapsi kokee kuuluvansa lapsuuden ja nuoruuden yhteisöihin myös sijaishuoltopaikan ulkopuolella. Kriteeri 9 Lapsen yhteydenpitoa läheisiin tuetaan. Lapsi kokee että hänen läheisiään arvostetaan ja kunnioitetaan. Kriteeri 10 Lapsi tietää oikeuksistaan ja oikeusturvakeinoista. Kriteeri 11 Lapsi saa hänelle kuuluvan varhaiskasvatuksen, opetuksen, terveydenhuollon ja sekä muut perus- ja erityistason palvelut 13

14 Laatukriteeriluonnos IV Sijaishuoltopaikasta pois siirtyminen ja sijaishuollon päättyminen (kriteerit 12 13) Kriteeri 12 Lapsi tuntee, että sijaishuoltopaikasta muuttaminen on turvallista ja ennakoitavaa: a) jälleenyhdistämistilanteessa, b) jälkihuoltoon itsenäistymisvaiheessa siirtyessä, c) toiseen sijaishuoltopaikkaan siirtyessä Kriteeri 13 Itsenäistyvä nuori saa tarvitsemansa tuen ja palvelut jälkihuollossa V Sijaishuollon suunnitelmallisuus ja dokumentointi (kriteeri 14) Kriteeri 14 Lapsi kokee, että hänen sijoitus, sen seuranta ja dokumentointi on suunnitelmallista 14

15 Susanna Hoikkala stm.fi/lape #lapemuutos #kärkihanke