Stop the silence! Aleksandra Kovac
TUNNE- JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI - HANKE Loppuseminaari 03.12.2014 Riitta Ala-Luhtala, Sirpa Valkama ja Kaija Lajunen
Tunne ja turvataidot osaamiseksi TuTa hanke (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima STM:n rahoittama Unelma: Turvataitokasvatusta kaikille lapsille heidän kasvu ja oppimisympäristöissään Tavoitteena edistää lasten oikeutta elää turvallisessa ympäristössä Pyrkimyksenä lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ennaltaehkäisy Keskeistä lasten arvokkuuden kokemuksen, itseluottamuksen ja omien tunne ja turvataitojen kehittyminen TuTa hankkeen lähtökohtina ovat olleet voimavaraistava ja ennaltaehkäisevä kehittämistyö Perustana yleiset ihmisoikeudet ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1989) ja EN:n Lanzaroten sopimus (Suomi ratifioinut 2011) ja EU:n ONE in FIVE kampanja
YK:n lasten oikeuksien yleissopimus PROTECTION Lapsella on oikeus erityiseen hoivaan ja suojeluun. Vanhempien riittävät voimavarat huolehtia lapsestaan. PROVISION Lapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. Hänen tarpeistaan tulee huolehtia ja hänen hyvinvointiaan tulee edistää sekä valvoa etuja, jotta hänen on turvallista kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. PARTICIPATION Lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. 4
Lapsilähtöisyys Lapsi on aktiivinen ja luova Lapsi on oman elämänsä subjekti Lapsen kokemukset, tarpeet ja kiinnostukset ovat tärkeitä Omaa tutkimista tuetaan Lapset oppivat yhdessä, yhteistoiminnallisuus Yhteisösöllisyydessä voima Moniammatillisuus Aikuisten oma tukiverkko Toimintaohjeet, kun huoli herää Alueellisten ehkäisevien ohjelmien laadinta Yhteiset koulutukset Protection Provision Participation (Lajunen ym. 2005) Perheissä perusta Perusturvallisuus luodaan lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa Tietoisuus lasten oikeuksista Herkkyys kuulla lasta Kodit mukaan turvataitokasvatukseen Tukea kotien kasvatustyöhön Riskiperheiden tukeminen
Tunne ja turvataidot osaamiseksi TuTa hanke (Jamk 2012 2014) Tavoitteita ja visioita yhteistyössä: Maininta turvataitokasvatuksesta opetussuunnitelmiin (luonnos) Opintokokonaisuuksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetukseen Täydennyskoulutusten mallintaminen Kouluttajakoulutuksen kehittäminen Oppimateriaalien kehittäminen ja päivittäminen (huom. erityisryhmien tarpeet, digitaalinen media ja internet) Turvataidot puheeksi toimintamallin kehittäminen ja jalkauttaminen, turvakeskustelun malli Verkostofoorumit, julkaisut, artikkeli http://www.jamk.fi/tuta
Tätä hanketta on toteutettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä: Jyväskylän kaupungin sosiaali ja terveyspalvelujt, Onerva Mäen koulu, Jyväskylän Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mukana on ollut myös muita yhteistyötahoja: Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö, Keski Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatria, Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskus hanke Aarre, Äänekosken ja Jyväskylän perheneuvolat, Pelastakaa lapset ry, Turun kaupungin koulutoimi, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto, Jyväskylän poliisilaitos, Pesäpuu ry, Viola väkivallasta vapaaksi ry, Suomen mielenterveysseura, Ensi ja turvakotien liitto, Senso sosiaaliset tarinat seksuaalikasvatuksessa ja ohjauksessa projekti.
TURVAA JA SUOJAA LAPSEN ELÄMÄÄN -moniammatillinen täydennyskoulutus (3-5 op) Koulutuksen yleistavoite vahvistaa ammattilaisten osaamista lapsen turvan vahvistamiseksi moniammatillisessa ja perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä Koulutettava saa valmiuksia opastaa lapsia suojaamaan itseään ja pitämään huolta omista rajoistaan tunnistaa lapseen kohdistuvan huolitilanteen, pystyy moniammatilliseen yhteistyöhön sekä ottamaan huoliasiat esille vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa soveltaa koulutuksen sisältöjä omaan työhönsä ja työyhteisöön turvataitokasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen
Turvaa ja suojaa lapsen elämään koulutuksen tavoitteet Vahvistaa ammattihenkilöiden valmiuksia: 1) kohdata väkivaltaan liittyviä ilmiöitä ja auttaa lasta sekä perhettä tarvittaessa jatkohoitoon 2) auttaa lapsia suojautumaan hyväksikäytöltä ja pitämään huolta omista rajoistaan, lisäämään lasten itseluottamusta ja itsetuntemusta sekä hyviä kaverisuhteita 3) lisäämään tietämystä siitä, miten parantaa lasten turvaa ja suojaa 4) toimia yhteistyössä perheiden ja muiden ammattilaisten kanssa pyrkimyksenä lisätä lapsen turvaa ja suojaa 5) soveltamaan tutkittua tietoa aihepiiristä omaan työkontekstiin 6) kehittämään uusia työvälineitä ja toimintamalleja lapsen ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen 7) turvataitokasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen
Koulutuksen sisältö Lasten oikeudet Tunne- ja turvataidot ja niiden harjoitteleminen lapsen kanssa Lapsen seksuaalinen kehitys milloin syytä huoleen ja milloin ei? Väkivaltakokemukset ja niiden vaikutukset Lapsen tukeminen vaikeissa kokemuksissa Yhteistyö vanhempien kanssa Toimintatavat huolen herätessä Turvakeskustelu lapsen suojan ja hoivan vahvistamiseksi
Koulutuksen periaatteita Ammattilaisen omien emotionaalisten ja turvaan liittyvien tarpeiden kohtaaminen on yhteydessä siihen, miten hän kykenee tukemaan lasta Tunne ja turvataitokoulutuksessa on tavoitteena, että osallistujat tarkastelevat omia asenteitaan ja tunteitaan eri ilmiötä kohtaan. Kokemukselliset ja toiminnalliset työskentelytavat tuottavat relevantteja ja merkityksellisiä oppimiskokemuksia Samat periaatteet kuin lasten ohjauksessa We do not see things as they are, we see them as we are. Anaïs Nin
Koulutuksen periaatteita Tavoitteena on erityisesti osallistujan oman itsereflektion lisääntyminen tunnistaa omia asenteitaan, vahvistaa eläytyvää, voimavaraistavaa vuorovaikutusta sekä toiminnan spontaaniutta. Morenon mukaan (1978) spontaanius edistää itseymmärryksen lisääntymistä. Itseymmärryksen lisääntyminen merkitsee myös energian vapautumista rooleista, joihin on sitonut energiaa. Energiaa sitova tila voi toimia esteenä uuden oppimiselle. Tavoitteellisesti ohjatut toiminnalliset menetelmät rikastuttavat reflektiota ja dialogisuus vastavuoroisuus rakentuu menetelmän sisään. Reflektion avulla merkityssuhteita on mahdollista muuntaa ja avartaa uudeksi tiedon näkökulmaksi sekä taidoiksi ja asenteiksi käytännön toiminnassa. Toiminnalliset ja kokemukselliset menetelmät saavuttavat kokemuksen syvällisetkin kerrokset, jotka saattavat jäädä muutoin saavuttamatta
Kokemuksellisia ja toiminnallisia työskentelytapoja mm: Mielikuvat ja symbolit Liike ja musiikki Kirjoittaminen ja piirtäminen Pari ja ryhmäharjoitukset Sosiometriset harjoitukset Tyhjän tuolin tekniikka Draaman käyttö
Turvaa lapsen ja suojaa elämään moniammatillinen täydennyskoulutus (5 op) Työpajatyyppinen monimuoto opetus kahden kouluttajan voimin Toteutus 2012 2013 (joulukuusta toukokuuhun) Koulutettavia 23 naista Sosiaali ja terveystoimesta Vaajakosken pilottialueelta Kontaktijaksoja (2 kokonaista ja 4 puolikasta päivää) Omaan työhön liittyvä, soveltava kehitystehtävä Yksin, työtiimin tai kollegojen kanssa Oman työyhteisön toimintamallin selvittäminen/selkeyttäminen huolen tilanteisiin 8.12.2014
Turvaa lapsen elämään moniammatillinen täydennyskoulutus (5 op) Palautetta pyydettiin niin oppimisprosessiin kuin tuloksiin liittyen (1 5): Koulutuksen kokonaisarvio 4,43 Osaamistavoitteiden saavuttaminen 4,00 Kontakti ja etäjaksojen kokonaisuus 4.05 Kouluttajien asiantuntijuus 4.67 Käytännön järjestelyt 4.1 Koulutuksen hyöty ja sitä seuraavat muutokset 3.62 Oma panostus opiskeluun 3.14 8.12.2014
Turvaa ja suojaa lapsen elämään moniammatillinen täydennyskoulutus palautetta Yleistä: Ehyt ja monipuolinen kokonaisuus Kokonaisvaltainen, ja innostava (ymmärrys ja tunteet) Moniammatillisuus tärkeä Osallistujien ammattitaidon hyödyntäminen ja keskustelullisuus hyvää Hyöty käytännössä: Herkkyyttä havaita tilanteita arjen vilinässä Rohkeutta ja varmuutta ottaa puheeksi ja puuttua useammin Konkreettisia työkaluja On siirtynyt arkeen luonnolliseksi osaksi Haasteita: Kehitystehtävien tekeminen työajalla Työyhteisöön asioiden vienti edessä Arkityön kiireisyys ja oman jaksamisen rajat 8.12.2014
Kehitystehtäviä: Sosiodraama varhaiskasvatuksessa: Lapset keksivät vaihtoehtoisia toimintatapoja eri tilanteisin (KLIKmenetelmä) Tunne ja turvataidot lastenneuvolassa: tunnekortit Turvakävely koulussa: lapset ja vanhemmat yhdessä rastioppaiden tukemana Tukea lasten ja nuorten turvataitokasvatukseen kouluterveydenhuollossa turvataidot huolen eri vyöhykkeillä 8.12.2014
Turvataidot puheeksi eri huolenvyöhykkeillä Ei huolta Tietoa ja ohjausta turvataidoista lapselle ja perheelle ennaltaehkäisevästi Pieni huoli Puheeksiotto Tietoa ja ohjausta turvataitoihin Toimintatapojen miettiminen huolen tilanteisiin Huolen harmaa vyöhyke Lapsen itsesuojelutaitojen vahvistaminen huolen tilanteissa Moniammatillinen yhteistyö huolen vähentämiseksi Lapsen lähiverkoston aktivoiminen turvan vahvistamiseen Turvakeskustelu lapsen lähipiirin kanssa Suuri huoli Edellisten lisäksi lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus 8.12.2014
Esimerkki kehitystehtävästä: Tukea lasten ja nuorten turvataitokasvatukseen kouluterveydenhuollossa Toteutus terveydenhoitajan työssä laajoissa terveystarkastuksissa Lähisuhde ja perheväkivaltaseulan avulla (1., 5., 8. Seksuaalinen kasvu ja kehitys tarkastuksen yhteydessä (5. ja 8.lk) määräaikaistarkistuksissa Turvaohjeet puheeksi Väestöliiton kortin avulla (2. lk) 8.12.2014
Lopuksi Osaamistavoitteet saavutettiin Teemat siirtyivät käytännön työhön lasten ja perheiden parissa Koulutusta tarvitaan asioiden tiedostamiseen ja rohkeuden saamiseen Moniammatillisuus, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys edistivät oppimista Soveltavien kehitystehtävien merkitys käytäntöön siirtymisessä Työtapojen ja materiaalin kehittämisessä Täydennyskoulutuksen järjestämistä jatketaan Jamkissa Tunne ja turvataidot tärkeä painopistealue myös muussa opetuksessa Perusopetus Kansainväliset kontaktit Soveltuu hyvin Jamkin ihmisoikeuslähtöiseen lähestymistapaan 8.12.2014
Kiitos!
8.12.2014