TIILITEHTAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kaavanro TIILITEHTAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVA 7.8.2017 päivättyyn kaavaluonnokseen PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus 129/10/02/03/2016

2 S i v u PAIMION KAUPUNKI TIIILITEHTAAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko... 4 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 6 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 9 Paimion kaupungin energiaselvitys... 9 Maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma... 10 Vähäjoen rakennuskaava-alueen rakennettavuusselvitys... 10 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.2.1 Osalliset... 11 4.2.2 Vireille tulo... 12 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 13 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 13 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 13 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet... 14 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet... 14 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.1.3 Aluevaraukset... 15 5.2 Kaavan vaikutukset... 15 5.2.1 Rakennettu ympäristö... 15

S i v u 3 5.2.2 Tekninen huolto... 15 5.2.3 Liikenne... 15 5.2.4 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 15 5.2.5 Viheralueet... 15 5.2.6 Luonnonympäristö... 16 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 16 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 16 5.5 Nimistö... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 16 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta... 16 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 7.8.2017 päivättyä asemakaavaa. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Kaava-alueen määrittely Tiilitehtaan asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava koskee viher-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavan muutos koskee osakortteleita 46 ja 47, korttelia 51 sekä viher-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu osakortteleita 46 ja 47, kortteli 51 sekä viher-, katu- ja vesialuetta. Kaavan laatija Paimion kaupunki Tekninen ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Juha Suominen, kaavoitusinsinööri (YKS 451) Diaarin:o 129/10/02/03/2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.10.2016, Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoitus lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 18.11.2016 Kaavan käsittely Ympäristölautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus. 2017 Ympäristölautakunta..2017 Kaupunginhallitus..2017 Hyväksyminen Ympäristölautakunta..2017 Kaupunginhallitus..2018 Kaupunginvaltuusto..2018 Asemakaava on tullut voimaan..20

4 S i v u 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko Suunnittelualue sijaitsee Paimion ydinkeskustassa, junaradan ja Vähäjoen välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 17,9 ha. 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään nimeä Tiilitehdas, koska kaava-alueella on toiminut 1910 1960 luvulla tiilitehdas. Kaavan laatimisen tavoitteena on suunnittelualue pientaloalueeksi. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot Liite 5. Luontoselvitys Liite 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunki osti perikunnalta laajat maa-alueet, joista suurin osa oli asemakaavoitettu pientaloasumiseen sekä virkistysalueeksi. Kaavoittamaton alue sijoittuu Tiilitehtaantien ja Vähäjoen väliin suhteellisen kapeana ja rakentamiseen sopimattomana kaistaleena. Kaavan laatimisen päätavoitteena on tarkistaa voimassa olevassa kaavassa osoitettuja asuinrakentamiseen tarkoitettuja kortteleita sekä tutkia alueen hyödyntämistä ulkoiluun. Suunnittelutyö tehdään kaupungin omana työnä. Ympäristölautakunta esitti 1.11.2016 ( 129) kokouksessaan että kaupunginhallitus laittaisi vireille asemakaavamuutoksen laatimisen. Kaupunginhallitus päätti 9.11.2016 ( 290) asemakaavamuutoksen aloittamisesta ja kuuluttaa vireille tulon. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 18.11.2016, samaan aikaan myös hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville. Ympäristölautakunta esitti..2017 kokouksessaan, että kaupunginhallitus asettaisi kaavaluonnoksen valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan..2017 asettaa kaavaluonnoksen nähtäville ja pyytää viranomaisilta lausunnot. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 10.4. 10.5.2017 välisen ajan (MRL 62 ja MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta saatiin x lausuntoa ja x mielipidettä. Lausunnot ja vastineet on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Ympäristölautakunta esitti kokouksessaan..2017, että kaupunginhallitus asettaisi kaavamuutoksen julkisesti nähtäville. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan..2017 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville ja pyytää viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä...2017 välisen ajan (MRL 65 ja MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta saatiin x lausuntoa ja x muistutusta.

S i v u 5 Lausunnot, vastineet on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan..20. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..20. Asemakaava on tullut voimaan..20. 2.2 Asemakaava Suunnitelmassa alueelle tarkistetaan Vistan osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö. Alueelle liikennöinti tapahtuu Vähäjoentien tai Tiilitehtaantien kautta. Tiilitehtaantieltä on osoitettu Tiilikuja niminen katu, josta on osoitettu kevyen liikenteen yhteys Vähäjoentielle. Tiilikujalta on osoitettu Muottikuja niminen katu. Osakorttelin 46 pinta-ala on 1,07 ha ja rakennusoikeus on 2 050 k-m² (tonttitehokkuus e=0.19). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelialueelle on määritetty alin painovoimainen viemäröintitaso. Osakorttelin 47 pinta-ala on 0,83 ha ja rakennusoikeus on 1 660 k-m² (tonttitehokkuus e=0.20). Korttelialue on osoitettu asuinpientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelin 49 pinta-ala on 0,70 ha ja rakennusoikeus on 1 325 k-m² (tonttitehokkuus e=0.19). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on yksi ja puoli (Iu½). Korttelialueelle on määritetty alin painovoimainen viemäröintitaso. Korttelin 50 pinta-ala on 0,50 ha ja rakennusoikeus on 1 000 k-m² (tonttitehokkuus e=0.20). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelin 51 tonttien 1 ja 2 pinta-ala on 0,26 ha ja rakennusoikeus on 500 k-m² (tonttitehokkuus e=0.19). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on puolikas kellari ja yksi (½kI). Korttelialueelle on määritetty alin painovoimainen viemäröintitaso. Korttelin 51 tonttien 3, 4, 5 ja 6 pinta-ala on 0,81 ha ja rakennusoikeus on 1 100 k-m² (tonttitehokkuus e=0.14). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on yksi ja puoli (Iu½). Korttelin 51 tonttien 7, 8 ja 9 pinta-ala on 0,49 ha ja rakennusoikeus on 900 k-m² (tonttitehokkuus e=0.18). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Tontille 9 on annettu ääneneristävyysvaatimus. Korttelin 52 pinta-ala on 0,33 ha ja rakennusoikeus on 650 k-m² (tonttitehokkuus e=0.20). Korttelialue on osoitettu erillispientaloille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Korttelialueelle on annettu ääneneristävyysvaatimus. Lähivirkistysalueen pinta-ala on 10,67 ha, rakennusoikeutta on osoitettu 50 k-m² (koirapuisto) ja suurin sallittu kerrosluku on yksi (I). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat Paimion kaupunki ja Paimion Vesihuolto Oy, yhteistyössä rakentavat katualueet ja kunnallistekniikan. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman.

6 S i v u 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan pohjoisosassa, junaradan ja Vähäjoen välissä. Suunnittelualue on rakentumaton. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue rajoittuu Vähäjoen muodostamaan laaksoon. Saviteollisuuden loputtua 1960 luvulla, luonnonympäristö on itselleen uudelleen kasvanutta. Suunnittelualueelta on näkymiä pohjoisen suunnassa olevaan Oinilan asuntoalueelle sekä koilliseen Spurilan kartanon alueelle ja idässä olevaan Hanhijoen asuntoalueelle. Alue on ollut 1960 luvulla suurimmaksi osaksi niittyä, mutta ajan myötä alueelle on tullut pääosin lehtipuita. Alueelta laadittiin kesällä 2017 luontoselvitys luontoarvojen kartoittamiseksi. Suunnittelualueelta löydettiin kaksi metsälain tarkoittamaa erityisen tärkeää elinympäristöä, jotka on myös kaavakarttaan merkitty. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella ja Vähäjoen pohjoispuolella on asutusta. Alueen ympäristöhäiriöitä pääsääntöisesti aiheuttaa raideliikenne. Vesihuoltoverkostot sekä sähkö- ja televerkot kulkevat suunnittelualueen reunalla. Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Paimion kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 2.6.2017 saakka. Suunnittelualueelle ei esitetty muutoksia vuoden 2004 maakuntakaavaan, vaan on osoitettu edelleen taajamatoimintojen alueena (A). Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, ei mittakaavassa. Suunnittelualue sinisellä. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti 7.12.2015 luonnonarvojen- ja varojen vaihemaakuntakaavatyön laadinnan. Vaihemaakuntakaavan käynnistämisen tarve liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 30.4.2016.

Yleiskaava S i v u 7 Suunnittelualueella on voimassa Vistan osayleiskaavan muutos, joka on Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014 vahvistunut. Kuva 5. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Yleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014.

8 S i v u Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa suuremmaksi osaksi Vähäjoen rakennuskaava vuodelta 1992. Kuva 6. Ote Vähäjoen rakennuskaavasta. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Asemakaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:

S i v u 9 Rautatien (LR) osalta on voimassa Ala-Vistan rakennuskaava vuodelta 1973. Kuva 7. Ote Ala-Vistan rakennuskaavasta. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Asemakaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Rakennusjärjestys Paimion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.6.2011. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavoituksen pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Alueelta on laadittu energiaselvitys, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma sekä rakennettavuusselvitys. Edellä mainitut eivät ole selostuksen liitteenä. Paimion kaupungin energiaselvitys Selvitys on laadittu Paimion kaupungin toimeksi annosta vuonna 2015. Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa aineistoa joka tukisi Paimion aseman alueen kaavoittamista ja samalla myös vaikuttaisi tulevaan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen ja omavaraisuuteen sekä energiantuotannosta ja kulutuksesta syntyviin kasvihuonepäästöihin.

10 S i v u Kuva 8. Tiilitehtaan alueen auringonsäteilyn potentiaali, ei mittakaavassa. Maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma Selvitys on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta vuonna 2008. Paimion Vähäjoella tehdyn yleissuunnittelun tarkoituksena on kohentaa luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämistoimia sellaisille kohteille, joiden hoidolla on merkitystä. Yleissuunnitelmassa kuvatut kohteet on tarkoitettu esimerkeiksi, joten myös muita kuin suunnitelmassa mainittuja kohteita on mahdollista hakea tuen piiriin. Suunnitelma ei sen sijaan velvoita hoitamaan suunnitelmassa mainittuja kohteita tai hakemaan hoitoon tukea. Paimion Vähäjoen valintaan suunnittelukohteeksi vaikutti ennen kaikkea sen sijainti Saaristomeren ravinnekuormituksen kannalta keskeisen Paimionjoen vesistöalueella. Selvityksessä vertailtiin kaukolämmön, bioenergian, maalämmön, pientuulivoiman ja aurinkoenergian käyttöpotentiaaleja. Suunnittelualueella voidaan hyödyntää kaikkia, paitsi pientuulivoimaa hyvällä hyötysuhteella. Kuva 9. Ote Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmasta, ei mittakaavassa. Vähäjoen rakennuskaava-alueen rakennettavuusselvitys Rakennettavuusselvitys on laadittu Paimion kaupungin toimeksi annosta vuonna 1988. Selvitys on laadittu aikoinaan voimassa olevan Vähäjoen rakennuskaavan suunnittelua varten. Suunnittelualueelle tehtiin 14 painokairausta sekä siipikairausta kolmessa poikkileikkauksessa. Painokairauspisteissä 1-6 kairaukset lopetettiin kovaa pohjaa tavoittamatta 13,6-19,4 metrin syvyyteen. Pisteissä 7-14 kairaukset lopetettiin kiveen tai kallioon 10,2 15,8 metrin syvyyteen. Painokairausten perusteella maaperä on pehmeää savea. Siipikairalla mitatut leikkauslujuudet vaihtelivat 20 40 kn/m² välillä. Kuivakuorikerroksessa leikkauslujuudet olivat jonkin verran korkeampia.

S i v u 11 Tutkimusten perusteella alue soveltuu pientalojen rakentamiseen, mikäli rakennukset perustetaan paaluille. Rakentamisessa on otettava huomioon luiskan vakavuus Vähäjoen ranta-alueella. Vakavuustarkastelussa on leikkauslujuuden arvona käytetty 25 35 kn/m² sekä maan tilavuuspainona 18 kn/m². Tutkimuspiirroksessa on osoitettu alue joka tulisi jättää rakentamatta. Alueen kunnallistekniikka on rakennettava siten, että Vähäjoen rantapenkereellä ei rikota savikerroksen pinnassa olevaa kuivakuorikerrosta. Piirroksessa on esitetty alueen vesihuoltosuunnitelma sekä alimmat viemäröintitasot. Kuva 10. Vähäjoen rakennettavuusselvityksen kartta, ei mittakaavassa. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tiilitehtaan asemakaavalla ja asemakaavamuutoksella lisätään kaupungin omakotitalon tonttitarjontaa ja vielä ydinkeskustassa. Suurin osa alueesta tullaan osoittamaan lähivirkistyskäyttöön, joten alueen suunnittelua tullaan jatkamaan vielä kaavatyön jälkeenkin. Asemakaavamuutos on käynnistetty kaupungin toimesta syksyllä 2016. Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta 9.11.2016. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueen kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset Paimion kaupungin ao. hallintoelimet Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Caruna Oy

12 S i v u 4.2.2 Vireille tulo Vireille tulosta on ollut ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 18.11.2016. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on asetettu nähtäville 18.11.2016. Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos, mielipiteet Kaavaluonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä. -..2017 välisenä aikana. Esitetyt mielipiteet ja vastineet kohdassa 4.5.1. Asemakaavaehdotus, muistutukset Kaavaehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä. -..2017 välisenä aikana. Esitetyt muistutukset ja vastineet kohdassa 4.5.1. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu Kaavasta on viranomaisten kanssa neuvoteltu..2017. Viranomaisten antamat lausunnot Osallistumis- ja arviontisuunnitelma Caruna, 9.12.2016 Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Ei vaikutusta. Kaavaluonnos Lausunnonantaja, pvm Lausunto. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnon vaikutus kaavaan. Kaavaehdotus Lausunnonantaja, pvm Lausunto. Lausunnon vaikutus kaavaratkaisuun Lausunnon vaikutus kaavaan.

4.3 Asemakaavan tavoitteet S i v u 13 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistetuissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi korostettu yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukevia tavoitteita erityisesti kaupunkiseuduilla. Tavoitteisiin on lisätty velvoite vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja edistää energian säästämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että asuinalueita, työpaikkoja ja palveluja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, joista tätä asemakaavaa koskettaa kohdat 1, 2, 3 ja 4: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 1. Toimiva aluerakenne; Kaavaratkaisulla kehitetään Paimion ydinkeskustan aluetta Vistan osayleiskaavan mukaisesti tiivistämällä olevaa aluerakennetta kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella rakentamisella. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Kaavaratkaisu eheyttää yhdyskuntarakennetta ja kohentaa elinympäristön laatua: hoitamaton ja jäsentymätön alue, joka on suurelta osin vailla käyttöä, muuttuu viihtyisäksi asuinalueeksi. Pienemmässä mittakaavassa elinympäristön laadun takaavat huolellinen rakennussuunnittelu sekä kaavamääräyksissä asetetut vaatimukset niin rakennusten kuin piha-alueidenkin toteutukselle. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset alueella ovat erinomaiset. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Kaavaratkaisulla ohjataan alueelle tulevaa lisärakentamista sopeutumaan viereiseen Vähäjokilaaksoon ja Paimion aseman seutuun. Kaava-alueen Vähäjoki laajoine rantatöyrineen säilytetään kaavamuutoksessa vehreänä sekä mahdollistetaan alueelle virkistyskäyttö osoittamalla ohjeellisia ulkoilureittejä. Vähäjokilaakson luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet osoitetaan kaavakartassa. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Kaavaratkaisulla parannetaan infraverkostojen toimintaedellytyksiä selkeiden yhteyksien ja alueen toiminnan vaatimien teknisen huollon tilavarausten suhteen. Kaupungin tavoitteena on osoittaa suunnittelualue pientalojen alueeksi, jossa luonto ja maisema ovat lähellä ja helposti tavoitettavissa. Alueen rakennusoikeutta sekä kerroskorkeutta tulee tarkastella, jottei rakennuksista tule liian massiivia. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksessa ei tutkittu muita vaihtoehtoja, koska tavoitteissa oli mietitty, minkä tyyppistä rakentamista kaavamuutoksella halutaan myöhemmin toteuttaa. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisussa korttelialueet osoitettiin suurin piirtein samana, koska alueen rakennettavuus oli rajallista. Rakennettavuusselvityksessä todettua rakentamiseen soveltavaa aluetta ei ole ylitetty.

14 S i v u Osalle tonteille annettiin rakennuksen harjansuuntaa osoittavat merkinnät, jolla halutaan ohjata rakentamista. Lisäksi osassa tonteista on alin painovoimainen viemäröitävä taso määritelmä, johtuen alueen pinnan muodoista. Suunnittelualueesta laaditaan havainnekuvia eri ilmansuunnista. 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet Ei tullut mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue käsittää yhden asuinpientalojen korttelialueen, kuusi erillispientalojen korttelialuetta, lähivirkistysaluetta, vesialuetta sekä katualuetta. Suunnittelualueelle liikennöinti tapahtuu Vähäjoentieltä tai Tiilitehtaantieltä, josta lähtee Tiilikuja ja Muottikuja. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 17,90 hehtaaria ja alueen rakennusoikeus on 9 335 k-m². AP -alue: Kaavalla poistuu korttelialuetta 7 100 m² ja rakennusoikeutta 2 153 k- m². Kaava-alueelle jää korttelialuetta 8 300 m² ja rakennusoikeutta 1 660 k-m². AO alue: VL -alue: W -alue: Katu-alue: Klv: Kaavalla muodostuu uutta korttelialuetta 41 800 m² ja rakennusoikeutta 7 625 k-m². Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 4,2 ha, yhteensä aluetta on 10,68 ha. Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 0,33 ha, yhteensä aluetta on 0,85 ha. Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 0,67 ha, aluetta yhteensä 1,26 ha. Kaavamuutoksella muodostuu uutta aluetta 0,1 ha. 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisussa on pyritty ottamaan huomioon kaupunkiympäristön ja maiseman erityispiirteitä kuten kohdassa 4.5. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet on kuvattu. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu liikenteen aiheuttamia häiriöitä. Kaavassa on otettu kantaa liikennemelun aiheuttamiin häiriöihin kaavamerkinnöin ja määräyksin. Suunnittelualueelta on laadittu keväällä 2017 luontoselvitys ja kaavakarttaan on merkitty kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta. Alueelta on laadittu 1980 luvun lopulla rakennettavuusselvitys, jota on hyödynnetty kaavanlaadinnassa. Alueella mikään rakentamis- tai täyttämistoimenpide ei saa aiheuttaa maaperänsortumisriskiä.

5.1.3 Aluevaraukset Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi (1) asuinpientalojen korttelialue. S i v u 15 Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0,20) ja kerrosten enimmäismäärä on kaksi (II). AO Erillispientalojen korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu viisi (5) erillispientalojen korttelialuetta. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä (200-300 k-m²) ja kerrosten enimmäismäärä on puolikkaasta kellarista ja yhdestä kerroksesta kahteen kerrokseen (½kI - II). Muut alueet VL Lähivirkistysalue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi (1) lähivirkistysalue. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä (50 k-m²) ja kerrosten enimmäismäärä on yksi (I). Katualueet Itä-länsisuuntaisina kulkevat Vähäjoentie ja Tiilitehtaantie. Tiilitehtaantieltä on osoitettu Tiilikuja ja Muottikuja nimiset kadut. Tiilitehtaantien päästä etelän suuntaan on osoitettu kevyen liikenteen väylä, jossa tonteille ajo on sallittu. Tiilikujan ja Vähäjoentien välille on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Kaavassa valaisimet ja kaapelit osoitetaan kuuluvaksi kaduille sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos tulee vaikuttamaan lähialueen rakennettuun ympäristöön. Lähialue mukaan lukien alueella tulee lisääntymään pientaloasutus. Rakennusten sijoittamisista koskevilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä luodaan uusi laadukas asuntoalue. 5.2.2 Tekninen huolto Suunnittelualue on rakentamaton, mutta alueen tarvitsema infra on jo suunnittelualueen reunalla. 5.2.3 Liikenne Liikenne tulee rakentamisen myötä lisääntymään Vähäjoentiellä ja Tiilitehtaantiellä sekä myös Vistantiellä. 5.2.4 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavalla on vaikutusta alueen lähialueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueen rakentaminen muuttaa alueen ympäristöä kaupunkimaisemmaksi ja helpommin saavutettavaksi. Mahdollisesti toteutettava ulkoilureitti parantaisi entisestään alueen virkistyskäyttöä. Kaava-alue on lähellä kaupunkikeskustaa, jossa keskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa. 5.2.5 Viheralueet Kaavassa on osoitettu yksi laaja lähivirkistysalue. Lähivirkistysalueelle on osoitettu kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, ohjeellisia

16 S i v u ulkoilureittejä, ajo yhteys pieneläinhautausmaalle ja koirapuistoon sekä infraa varteen johtovaraus. 5.2.6 Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksella luonnonympäristö rakentuessaan muuttuu merkittävästi. Huolellisella suunnittelulla alueen puusto harvenee, mutta korttelialueelle voidaan jättää merkittävästi luonnontilaista metsää. Rakentamiseen osoitetulla alueella pihaalueiden luonnonympäristöön vaikuttavat oleellisesti ihmisen toimet. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen toiminta ei aiheuta suuria häiriöitä lähialueelle. Liikennöinti alueelle tulee lisääntymään, josta muodostuu luultavasti suurin ympäristön häiriötekijä yhdessä raideliikenteen kanssa. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ilmenevät kaavaluonnoksesta. 5.5 Nimistö Asemakaavassa on osoitettu Muottikuja, Tiilikuja, Tiilitehtaantie ja Vähäjoentie nimiset kadut. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta Asemakaava valmistuu hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2018. Alueen jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen mahdollisesti keväällä 2018. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo myös lupaehtojen noudattamisesta. Paimiossa..20 Markku Kylén Tekninen johtaja Juha Suominen Kaavoitusinsinööri