Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta 30.8.2017 Liite 1 17 Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Seuranta 7/2017
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta Tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Lautakunta vastaa yleisten kulttuuripalvelujen, liikunta- ja nuorisopalvelujen, kirjastopalvelujen, museopalvelujen ja orkesteripalvelujen tuottamisesta. Palvelusuunnitelma Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaiset tulosalueet järjestävät asukkaiden hyvinvointia edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Ne tuottavat monipuolista ja laadukasta kulttuuri- ja liikuntatarjontaa, mikä mahdollistaa kuntalaisille sekä ohjattuja että omaehtoisia palveluja. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla, kehittämällä käyttäjälähtöisiä palveluja ja markkinointia. Lautakunnan palvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla vaikeaa. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupunginhallituksen keväällä 2016 hyväksymä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja koskeva palveluverkkoselvitys. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö tulosalueiden mahdollisuuksia tuottaa ydinpalveluaan kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisten palvelujen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistyösopimuksilla ylläpidetään ja kehitetään palvelutarjoomaa ja luodaan mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille kokeilla uudentyyppisten palveluiden tuottamista. Kaupungin eri toimijoiden kesken pyritään yhteistyöhön. Esimerkkinä poikkihallinnollisesta työstä ovat kirjastojen ja yhteispalvelun yhteinen asiakaspalvelu sekä KulttuuriKameli ja Kulttuuripolku sekä Kirjastopolku. Soten irtaantuessa kaupunkiorganisaatiosta on tärkeää, että yhteistyön perinnettä vaalitaan ja hyvin toimivat yhteistyömallit, kuten Olkkari, säilytetään ennallaan. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisten toimintojen merkitys korostuu uudessa kunnassa soten irtaantuessa. Lautakunnan alaiset toimialat vaikuttavat myönteisesti Mikkelin mainekuvaan viihtyisänä kulttuurikaupunkina. Hyvinvoinnin virtaa- hankkeen kokeiluilla pyritään kaupunkilaisten liikunnallisen ja kulttuurisen elämäntavan, ilon, hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen. Lautakunnan alaiset tulosalueet osallistuvat aktiivisesti Suomi 100- juhlavuoden valmisteluun. Palvelusuunnitelman toteutuminen Kulttuuripalvelujen palvelusuunnitelmaa on toteutettu pääosin tavoitetasolla, omissa ja yhteistyössä tuotettujen tapahtumien kävijämäärissä mennään jo 7/2017 vaiheessa lähes koko vuoden tavoitetasossa, tämä selittyy useiden isompien kertaluontoisten tapahtumien järjestämisellä sekä hankkeiden myötä tulleilla kerhotoimintaan osallistuneilla oppilasluvuilla. Myös tulotavoite on jo ylitetty johtuen pääsääntöisesti Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadusta hankeavustuksesta. Kirjaston lainaukset ovat edelleen laskussa. Myös kävijämäärä on kääntynyt laskuun oltuaan noususuuntainen. Selvää syytä tähän ei ole. Aineistomäärä on palautettu vuoden notkahduksen jälkeen normaalille tasolle. Varaukset on muutettu maksuttomaksi, ja seutulainaus Lumme-kirjastojen välillä on aloitettu. Lisäksi aukioloaikoja on lisätty omatoimiaukioloaikoja lisäämällä. Tuloskorttitavoitteiden osalta olemme onnistuneet mielestäni hyvin. Erityisesti kokeilutoiminta hankkeiden puitteissa on aktiivista ja valtakunnallisestikin innovatiivista. Painopisteenä on ollut mediakasvatus ja uusien teknisten välineiden ja sovellusten hallinta ja hyödyntäminen lukemisharrastuksen edistämisessä ja kansalaistoiminnassa. Naisvuoren uimahallin kunnostus on edennyt suunnitellusti ja lähes aikataulussa. Uusittu uimahalli avataan käyttäjille syyskuun alkupuolella. Skeittiparkki, jota voidaan pitää kaupunkikuvallisena vetovoimatekijänä tietylle ikäryhmälle, saatiin rakennettua ja se on kovassa käytössä. Essoten erkaantuminen kaupungista on tuottanut vaikeuksia Olkkari-yhteistyöhön. Nuorisopalveluille on alkuvuonna koitunut jatkuvaa painetta lisätä työpanosta Olkkariin, mutta se ei ole ollut mahdollista. Essote jättäytyy pois Tajua Mut!- signaalijärjestelmän ylläpidosta, mikä olisi täten jäämässä kaupungille. Nuorisopalvelut ei voi kuitenkaan ottaa ylläpitoa, markkinointia ja käyttäjäkoulutusta tehtäväkseen ilman tähän osoitettua resurssia. Otavan nuorisotalo siirtyy Otavan kirjaston yhteyteen, tila avataan 24.8.2017. Aiempi nuorisotalokiinteistö on irtisanottu. Vanhan Sotilaskodin siirto nuorisopalveluilta kansalaisopiston hallinnoitavaksi huomioidaan vuoden 2018 talousarviossa. Wisa Areenan ja Runeberginaukion kuntosalin toiminta on siirretty kesän aikana uusiin tiloihin ja vanhoista tiloista on luovuttu.
Museotoimella on toimipisteitä 14 eri paikassa mikä aiheuttaa haasteita toiminnan organisoinnissa operoitaessa pienellä henkilökunnalla. Asuntomessujen aikaan Päämajamuseon, Viestikeskus Lokin ja Mikkelin taidemuseon avoinnaoloaikoja laajennettiin ilta-aukioloilla. Lisäksi messualueelle pystytettiin jälleenrakennuskauden asumisesta kertova näyttely. Yleisökohteista Ristiinan Pien-Toijola on suljettuna kesän 2017. Museotoimen yleisökohteissa oli 31.7. mennessä yhteensä 22 034 kävijää, mikä on 175 kävijää vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Graniittitalon toimitilojen sisäilmaongelmat, olosuhdehallintaongelmat ja toiminnalliset ongelmat jatkuvat entiseen malliin. Taidemuseolle haetaan väliaikaisia väistötiloja Graniittitalon mahdollisen remontin ajaksi. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Heinäkuun toteuman perusteella lautakunnan alisen toiminnan toimintakatteen arvioidaan toteutuvan lähes 140 00 euroa talousarviota paremmin. Toimintatuotot ylittyvät lähes 50 000 euroa ja toimintamenot alittuvat noin 90 000 euroa. Hankerahoitus on toteutunut hyvin, kun taas myyntituottojen ja muiden toimintatuottojen arvioidaan alittavan talousarvion. Henkilöstökulujen arvioidaan alittuvan noin 230 000 euroa. Tästä noin150 000 euroa muodostuu kirjastopalveluiden henkilöstömenojen alituksesta ja noin 100 000 euroa liikuntapalvelujen henkilöstömenojen alituksesta. Kirjastopalvelujen vapautuneiden vakanssien täyttö on viivästynyt, koska on selvitetty uudelleensijoitusmahdollisuuksia henkilöstöpalveluiden kanssa. Tilanne alkaa tasoittua loppuvuonna ja on ensi vuonna normaali, kun avoimet toimet saadaan täytettyä. Lisäksi kirjaston talousarvioon on budjetoitu henkilöstömenoihin hapakkeeseen siirtyneiden henkilöiden palkat, jotka toteutuvat sisäisenä laskutuksena. Kulttuuripalvelujen henkilöstömenot tulevat ylittymään noin 10 000 euroa johtuen hanketyöstä. Palvelujen ostojen arvioidaan ylittyvän noin 20 000 euroa museopalvelujen budjetti Kirkonvarkauden prosenttitaideteoksiin tulee ylittymään, koska Taiteen edistämiskeskus ei myöntänyt hankkeelle ollenkaan avustusta vuodelle 2017 myös museopalvelujen aineet, tavarat ja tarvikkeet kustannuspaikan menojen arvioidaan ylittyvän lähes 40 000 euroa johtuen em. syystä. Liikuntapalveluissa Runeberginaukion kuntosalin ja Wisa Areenan muutot uusiin tiloihin ja tilojen vaatimat muutostyöt aiheuttavat muiden kulujen ylityksen noin 80 000 eurolla. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Ei yhtään läheistä ystävää %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 18 Tulosalueiden päälliköt Liikunta- ja nuorisopalvelu/etsivä nuorisotyö Järjestetään matalan kynnyksen palveluita nuorille ja pyritään turvaamaan palvelut niiden piiriin hakeutuville. Tajua mut! signaalijärjestelmän hyödyntäminen myös yksinäisyyden ehkäisyssä. Kirjaston ja nuorisopalveluiden uudenlainen yhteistyö Otavan kirjasto/nuorisotilassa. Nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen Erityisnuoret ja digiajan osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä hankkeessa. Kirjastopalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut Kirjastopalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut ERNOD-hankeessa järjestettiin mediavaikuttamistyöpajoja ja tubetuskoulutuksia. Koulujen välisissä eri lajien urheilukilpailuissa on ollut 2529 osallistujaa. Maahanmuuttajia huomioitu kesän uimakouluissa ja vähän liikkuville nuorille suunnatussa Himmeetä liikettä hanketoiminnassa Olkkarista käsin. Erittäin vähän huolenilmaisuja uusista nuorista signaalijärjestelmän kautta (10 kpl). Essote ei jatka signaalijärjestelmän hallinnointia. Nuorisopalveluille ei ole
osoitettu tähän resurssia (käyttäjäkoulutus, ylläpito, kehittäminen ym.). Etsivä nuorisotyö on edelleen kontaktinottajana nuoriin. Tajua Mut! järjestelmän ylläpitoa tulee selvittää syksyn aikana. Humalajuominen, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 7 tavoite: ammattikoululaiset 30 tavoite: lukiolaiset 20. Tupakointi päivittäin, %- osuus: tavoite: 8-9 lk:t 10 tavoite: ammattikoululaiset 32 tavoite: lukiolaiset 5 Kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet tavoite: 8-9 lk:t 5 tavoite: ammattikoululaiset 15 tavoite: lukiolaiset 8 Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Liikunta- ja nuorisopalvelut, yleiset kulttuuripalvelut, kirjastopalvelut Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa. Nuoriso-ohjaajat ja etsivät nuorisotyöntekijät tehneet yhteistyötä päihdeepäilyissä ja etsivät jalkautuneet tarpeen mukaan nuorisotaloille ja niiden alueelle. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: tavoite: kirjaston kävijät 500.000 tavoite: museoiden kävijät 30.000 tavoite: orkesterin kuulijamäärä 17.000 Yleiset kulttuuripalvelut: tavoite: kävijämäärät omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 30 000 tavoite: kävijämäärät tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 20 000 tavoite: säännöllisiä kulttuuriavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä 10 000 tavoite: uimahallikäynnit 185.000 tavoite: teatterin kävijämäärät 55.000 Kehitetään palvelusisältöjä, -tapoja ja viestintää. Toimitilojen ajantasaisuus: Naisvuoren uimahallin peruskorjaus ja uuden taidemuseon rakentaminen. Sivistystoimen johtaja ja tulosalueiden päälliköt Liikunta- ja nuorisojohtaja, museotoimenjohtaja Kulttuuripalvelut: omat ja yhteistyössä järjestetyt tapahtumat 24 886 osallistukaa, kohdeavustusta saaneet järjestäjät/tapahtuma 1 402 osallistujaa, toimintaavustusta saaneet järjestäjät /tapahtumat 3 008 osallistujaa kirjasto: 349 959 museot: 22 034 kävijää orkesteri: 7.712 kävijää uimahallikäynnit: 71.714 käyntiä teatteri:
ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Työttömyysaste, %-osuus: Etsivän nuorisotyön Liikunta- ja nuorisojohtaja ei tietoa tavoite: alle 25-vuotiaat 10 kehittäminen. Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite: imagotutkimuksen 7. sija 4. sija Kulttuurijohtaja, orkesterin intendentti, museotoimenjohtaja Tulosaluejohtajat Laadukkaiden tapahtumien, konserttien ja näyttelyiden järjestäminen. Etelä-Savon kulttuuri- ja luovien alojen tulevaisuusohjelman toimenpiteiden edistäminen. Saimaa-Sinfoniettayhteistyön syventäminen orkesterin intendentti Alkuvuonna on tuotettu ja tehty erilaisia kulttuuritapahtumia aina pienistä isompiin. Asuntomessujen suunnittelussa ja toteutuksessa on kulttuuripalvelut ollut mukana, samoin Suomi 100 v tekemisessä. Kulttuuripalvelut järjesti yhteistyössä eri tahojen kanssa juhannuksena Mikkelin satamassa HulaHula-tapahtuman (juhannusaaton kävijät 5000), joka sai YLE:n kautta valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä. Valtakunnalliset orkesteripäivät Mikkelissä toteutuivat suunnitellusti ja niiden kautta Mikkeli sai valtakunnallista näkyvyyttä. Saimaa Sinfoniettan vierailu Pietarissa toi näkyvyyttä ja tunnettavuutta Etelä-Savon maakunnalle. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43km): tavoite: opastettu ja tuotteistettu 100 %. Keskitytään tiettyihin valikoituihin reitteihin ja pidetään ne kunnossa Liikunta- ja nuorisojohtaja Tilanne ennallaan, toimenpiteitä ei ole meneillään. Luontopolut ovat ympäristöpalveluiden vastuualuetta.
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos-% Toteuma-% Hallinto ja avustukset 7/2016 2017 7/2017 7/2016-7/2017 7/2017-TA 2017 Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen Kokousten määrä yhteensä kpl 6 11 5-0,2 45,5 Kustannukset 19658 34300 12815-34,8 37,4 Tuotot 0 0 0 Netto 19658 34300 12815-34,8 37,4 Avustukset Teatteri 651350 1116600 651408 0,0 58,3 Musiikkiopisto 222480 370800 222480 0,0 60,0 Mikaeli 441973 759300 444238 0,5 58,5 Avustukset yhteensä 1315803 2246800 1318127 0,2 58,7
YLEISET KULTTUURIPALVELUT Yleisten kulttuuripalveluiden tehtävänä on tarjota laadukkaita ja monipuolisia kulttuuripalveluja, tukea asukkaiden omaa harrastustoimintaa, luoda mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen taiteen eri aloilla, jakaa avustuksia sekä edistää kotiseututyötä. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä kunnan vetovoimaisuutta. Palvelusuunnitelma Painopisteenä on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Huomioidaan kulttuuriperintöohjelman mukaiset kaupungin merkkipäivät, vuotuispäivät ja perinteiset tapahtumat. Avustuksilla ja monipuolisilla yhteistoimintasopimuksilla mahdollistetaan erilaista tapahtumatoimintaa ja osa taiteen perusopetuksen palveluista. Toteutetaan edelleen laajaa poikkihallinnollista Kulttuuripolkua Mikkelin peruskouluihin sekä päivähoidon kanssa järjestettävää KulttuuriKamelia päiväkoteihin. Ikäihmisten kulttuuripalveluissa huomioidaan erityisesti eri palvelukotien kohderyhmät ja tapahtumatoiminnassa keskitytään vakiintuneisiin tapahtumiin, kuten esim. hulivili ja puistokonserttien sarjaan. Mahdollistetaan uusia tapahtumakokeiluja itse tuottaen ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yleisö- ja kävijämääriä pyritään kasvattamaan erilaiset kohderyhmät huomioimalla ja kehittämällä käyttäjälähtöisiä kulttuuripalveluja kaupunkiin. Yleiset kulttuuripalvelut ovat pääasiallisesti lähipalveluita, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella on niukkenevilla resursseilla melko haasteellista. Jos halutaan, että palvelut ovat käytettävissä eripuolilla kaupunkia, yleisten kulttuuripalveluiden alaisista toiminnoista ei voi enää vähentää resursseja. Palveluiden tuottamisessa huomioidaan kaupunginhallituksen keväällä 2016 hyväksymä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja koskeva palveluverkkoselvitys. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö tulosalueen mahdollisuuksia tuottaa ydinpalveluaan kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisten palvelujen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Käyttäjälähtöisiä sekä sähköisiä palveluja kehitetään eteenpäin yhdessä kaupungin muun palvelutuotannon kanssa. Kulttuuripalvelujen alueellinen, tasa-arvoinen ja hyvä saavutettavuus tulisi turvata laajentuneessa kaupungissa. Osallisuutta ja osallistumista kulttuurin toimijoiksi aktivoidaan erilaisilla toimenpiteillä kuten kehittämällä toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostamalla kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Soten irtaantuessa kaupunkiorganisaatiosta on tärkeää, että yhteistyön perinnettä vaalitaan ja hyvin toimivat yhteistyömallit säilytetään ennallaan. Kulttuuripalveluiden rooli ja merkitys tulee korostumaan uudessa kunnassa. Kansainvälisyyttä ja sen edistämistä tuetaan kohdeavustuksilla. Vuonna 2017 kulttuuripalvelut huomioi Suomi 100v. juhlavuoden ja asuntomessut omassa palvelutuotannossaan. Samoin Etelä-Savon kulttuurin tulevaisuusohjelman jalkautusta viedään eteenpäin yleisissä kulttuuripalveluissa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Vetovoimaiset ja monipuoliset kulttuuritapahtumat ja muu kulttuurituottajat: Susanna Latvala, Sirpa Pyrhönen, Alkuvuonna toteutettiin ja tuotettiin itse tehden sekä eri - kävijämäärä omissa ja muiden kanssa kulttuuritoiminta Mikkelin eri alueilla. kulttuurijohtaja Marita Kajander, tietopalvelusihteeri kumppaneiden kanssa monipuolisia taide- ja yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa - asukkaiden paikallisidentiteetin vahvistaminen Päivi-Kristiina Erola hoitaa Suomenniemen tapahtumien koordinointia. kulttuuritapahtumia. Mm. puistokonsertteja 17 kpl (1899 kävijää, 1 puuttuu) ja uutena 30 000 - alueellisen Pienten puistikkoja 4 kpl (131 - kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 20 000 yhteisöllisyyden vahvistaminen ja osallisuuden kehittäminen vanhojen ja uusien kävijää) ja maakuntalaulun iltasoittoja 6 kpl. Hulivilikarnevaali toteutettiin viikon mittaisena ja se piti sisällään 15 erilaista - säännöllistä toiminta-avustusta saavien kävijä/osallistujamä ärä 10 000 kulttuuritapahtumie n avulla (mm. puistokonserttien sarja, hulivilikarnevaali, kaupunkien vuotuisjuhlat) tapahtumaa (kävijämäärä 7000). Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa: 24886 kävijää. Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta: 1402 kävijää
Säännöllistä toimintaavustusta saavien kävijä/osallistujamäärä: 3008 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kehitetään palvelusisältöjä, - tapoja ja viestintää. Turvataan alueellinen tapahtumatuotanto ja monipuoliset sekä laadukkaat kulttuuripalvelut. Suunnitellaan toimivat yhteistyösopimukset. Cultural planning menetelmän hyödyntäminen asuinalueiden kehittämisessä yhteistyössä yleisen kulttuuritoimen, museoiden ja kaavoituksen kesken. Kulttuuripolun ja KulttuuriKamelin osalta koulujen ja päivähoidon kanssa lasten ja nuorten taidekasvatustyötä jatketaan ja kehitetään. Toimivat yhteistyösopimukset ja toimeksiannot edistävät henkilöstön hyvinvointia ja työn jouhevaa tekemistä. ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisen asiakirjahallinnan mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen: Toteutetaan avustusten sähköinen haku ja kehitetään niitä eteenpäin. Kehitetään ja testataan kulttuurikamelin ilmoittautumiskäytänteitä sähköisesti ensimmäisen kerran. K9-kulttuurikortti toteutetaan kaikille yhdeksäsluokkalaisille ensimmäistä kertaa mobiiliversiona. Sosiaalista mediaa hyödynnetään tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Jatketaan erilaisten tapahtumien striimauksen pilotointia netin välityksellä. Erilaisia yhteistyösopimuksia on kehitetty kumppaneiden kanssa. Taide elämäänhankkeessa on oltu tiiviisti mukana ja toteutettu osallistavia työpajoja/kyselyjä kuntalaisille. Kulttuuripolkua ja Kamelia on toteutettu yhteistyössä koulujen, päivähoidon ja taiteilijoiden sekä taidelaitosten kanssa. Yleisten kulttuuripalveluiden avustuksia haetaan vain sähköisesti. Erilaisia somekanavia on hyödennetty aktiivisesti tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Mikkelin mainekuvan kehitys Tuetaan ja toteutetaan erilaisin keinoin korkeatasoisia ja vetovoimaisia kulttuuritapahtumia. Hyvät ja laadukkaat peruskulttuuripalvelut lisäävät Mikkelin kaupungin vetovoimaa (avustamalla tapahtumatoimijoita ja tukemalla taustalla, mm. olemme mukana asuntomessujen ja Suomi 100v. juhlavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa) kulttuurijohtaja, kulttuurituottajat Alkuvuonna on tuotettu ja tehty erilaisia kulttuuritapahtumia aina pienistä isompiin. Asuntomessujen suunnittelussa ja toteutuksessa on kulttuuripalvelut ollut mukana, samoin Suomi 100v. tekemisessä. Mainekuvan kautta saatiin juhannuksena Mikkelin satamassa järjestetyssä HulaHulatapahtumassa (juhannusaaton kävijät 5000) valtakunnallinen ja kansainvälinen näkyvyys kaupungille ja seudulle. Järjestäjänä tapahtumassa oli
yleiset kulttuuripalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen Erityisesti tapahtumien osalta viestintäkanavien kehittäminen ja hyödyntäminen nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Henkilöstöllä työvälineet toteuttaa monipuolisesti viestintää ja markkinointia. Erilaisia viestintäkanavia on hyödynnetty. Nettisivuja, normaalia tiedotus- ja viestintäkanavia, Instagramia, facebookia, twitteriä ja whatsappia. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimivat työvälineet ja atk-ohjelmat ja laitteet. Avustuksiin ja asiantuntijapalkkioihin varattuja määrärahoja ei ole varaa laskea nykyisestä. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hyödynnetään erilaisissa tapahtumissa puistot ja viheralueet sekä kehitetään ja tuodaan kaupungin monimuotoista ympäristöä esille mm. tapahtumien kautta. Mm. puistokonserttien ja hulivilikarnevaalin kautta elävöitetään erilaisia alueita. taide elämään -hankkeen kautta laaditaan kuntalaisia osallistavaa poikkihallinnollista taidekaavaa kaupungille. Hankkeessa on pilottina muutama asuinalue. Taide elämään- hanke edistää koko kaupunkilaisten hyvinvointia ja uudistaa sekä kehittää henkilöstön yhteistyötä teknisen toimen, erityisesti kaavoituksen kanssa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tapahtumissa on hyödynnetty kaupungin erilaisia alueita kuten puistoja (Kirkkopuisto, Mikaelin piha, Naisvuoren alue, erilaisia leikkipuistoja, Mikkelipuisto jne). Sen lisäksi toria, satamaa, asuntomessualuetta on hyödynnetty tapahtumissa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Yleiset kulttuuripalvelut Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos-% Toteuma-% Vastuuhenkilö: Marita Kajander 7/2016 2017 7/2017 7/2016-7/2017 7/2017-TA2017 Avustettavien järjestöjen määrä yhteensä kpl 44 60 40-9,1 66,7 Järjestöjen jäsenet yhteensä kpl 2 660 15 000 14 157 432,2 94,4 Muu kulttuuritoiminta Muu kulttuuritoiminta, asiakkaat kpl 18 323 30 000 24 886 35,8 83,0 Tilaisuudet yhteensä kpl 389 750 499 28,3 66,5 / asiakas /asiakas 18,68 22,17 13,81-26,0 62,3 Yhteensä 342 215 665 000 343 738 0,4 51,7 Tuotot -96 922-45 000-70 035-27,7 155,6 Netto 245 293 620 000 273 704 11,6 44,1 Kulttuuripalvelut yhteensä Toiminnan kulut yhteensä 342 215 665 000 343 738 0,4 51,7 Tuotot -96 922-45 000-70 035-27,7 155,6 / asukas /asukas 6,26 12,17 6,29 0,4 51,7 Tuottojen osuus kuluista (%) % -28,3-6,8-20,4-28,1 301,1 Netto 245 293 620 000 273 704 11,6 44,1 Toimintatulot -96 922-45 000-70 035-27,7 155,6 Toimintamenot 342 215 665 000 343 738 0,4 51,7 Toimintakate 245 293 620 000 273 704 11,6 44,1 Tuottajan viesti tilaajalle Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellinen mm. kävijämäärien suhteen omissa ja muiden kanssa yhteistyössä toteutetuissa tapahtumissa. Mikkelin supervuosi Suomi100 vuoden, Asuntomessujen sekä mm. Ylen HulaHula päälähetyksen tuomisen Mikkeliin osalta näkyy selkeästi kävijäsarakkeessa. Tämä ei ole perustaso, se tulee muistaa jatkossa. Tilanne on sama myös tulopuolella, jossa parin vuoden ajan on saatu erittäin hyvin hankeavustuksia esim. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Taidemoovit kulttuurikerhohanke sai kokonaisuudessaan 60 000 OKM:ltä ja 15 000 seutuvaliokunnan rahoitusta, joista n. 38 500 käytetään syksyn 2017 aikana ja loput siirtyvät käyttöön kevätpuolelle 2018. Avustusten osalta kohdeavustukset ovat aina ennustamaton tekijä, myönnetyt rahat ovat suoraan verrannollisia siihen, kuinka paljon hakemuksia tulee. Alkuvuonna 2017 hakemuksia on tullut melko vähän, mutta toisaalta monien yhdistysten toiminta ajoittuu vilkkaimmin syksy ja kevät kausille, joten hakemuksia varmasti vielä tulee kun yhdistykset starttailevat kesän jäljiltä toimintaansa.
Museot Mikkelin kaupungin museoiden tehtävänä on säilyttää, tallentaa ja tehdä tunnetuksi paikallista aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä harjoittamalla tutkimusta, opetusta, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä tarjoamalla monipuolisia kuvataidepalveluja. Taidemuseo toimii Etelä-Savon aluetaidemuseona ja edistää museotoimintaa, visuaalista kulttuuria sekä taiteeseen liittyvän tiedon saatavuutta toiminta-alueellaan. Päämajamuseo vaalii talvi- ja jatkosodan aikaisen Mikkeliin sijoitetun Suomen armeijan päämajan historiallista perinnettä. Palvelusuunnitelma Keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosalueen peruspalveluiden turvaaminen museolain ja asetuksen edellyttämällä tavalla huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, ikääntyneet ja erityisryhmät. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö Kokoelmien digitointi Näyttelyiden ja tapahtumien tuottaminen ja kehittäminen Museotoimen toimialaan liittyvän tutkimuksen edistäminen Museoamanuenssit, museovirkailijat Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit Museotoimenjohtaja, museoamanuenssit Museotoimella on ollut seitsemän pysyvää ja viisi vaihtuvaa näyttelyä avoinna yleisölle. Yleisökohteissa kävijöitä on ollut yhteensä 22 034 mikä on 175 kävijää vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Mikkelin 11. kuvitustriennaleen tuotettiin näyttelyjulkaisu. Museotoimi tuotti Asuntomessuille Asumisen historiaa näyttelyn Jälleenrakennuskausi teemalla. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen Finna aineiston kartuttaminen Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana Sotahistoriakeskuksen selvitystyötä Suur-Savon museon perusnäyttelyn uudistus aloitetaan tuottamalla digitaalisia näyttelyelementtejä Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Finna (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) aineiston kartuttaminen ja sitä kautta museotoimen kokoelma-aineistojen avaaminen kattavammin yleisölle internetissä Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Päämajamuseon digitaalisia näyttelyelementtejä tuotetaan Sotahistoriakeskuksen selvitystyöhön osoitetulla rahoituksella. Suur- Finnassa on tallennettuna 7 574 digitoitua objektia museotoimen kokoelmista mikä on 3 250 objektia enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Osana Sodan ja rauhan keskus Muistin valmistelua Päämajamuseoon on toteutettu kaksi digitaalista näyttelyelementtiä Jos se olisin ollut minä näyttelyyn. Finnassa on tallennettuna 7 574 digitoitua objektia museotoimen kokoelmista. Osana Sodan ja rauhan keskus Muistin valmistelua
Savon museon perusnäyttelyn uudistus toteutetaan vaiheittain usean vuoden kuluessa. Tähän haetaan ulkopuolista rahoitusta. Päämajamuseon vaihtuvaan näyttelyyn on toteutettu kaksi digitaalista näyttelyelementtiä Jos se olisin ollut minä teemalla. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Mikkelin mainekuvan kehitys Toteutetaan korkeatasoisia ja kiinnostavia näyttelyitä Museotoimenjohtaja, amanuenssit Museotoimen eri kohteisiin on toteutettu viisi vaihtuvaa näyttelyä. Museotoimen yleisökohteissa kävijöitä yhteensä 22 034. Lisäksi tuotettiin Asuntomessuille Asumisen historiasta kertova näyttely Jälleenrakennuskausi teemalla. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some Viestintä ja markkinointikoulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Uusien viestintä- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, mm. Some. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Korkeatasoisten näyttelyiden tuottaminen ja niiden markkinointi vaativat riittävän rahoituspohjan. Museotoimen palveluiden laajuuden ja tason säilyttäminen ei ole mahdollista mikäli resursseja yhä leikataan. Museot ovat mukana facebookissa ja instagramissa. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Rakennetun ympäristön laatu Toimitilojen kehittäminen asiakas- ja ympäristöystävällisemmiksi Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, sivistystoimenjohtaja, museotoimenjohtaja Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Toimitilojen kehittäminen saavutettaviksi, esteettömiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja olosuhteiltaan museoalan standardeja vastaaviksi. Taidemuseon siirto uusiin tiloihin. Museotoimen hajallaan sijaitsevien kokoelmasäilytystilojen yhdistäminen yhden katon alle esimerkiksi maakunnalliseen kokoelmakeskukseen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2017, että uutta taidemuseota ei toteuteta ns. mylly-siilotontille. Muuta päätöstä taidemuseon toimitilojen suhteen ei ole vielä tehty.
Digitaalitekniikan tarjoamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä. Taidemuseon toimitiloissa uuden tekniikan tarjoamat mahdollisuuden huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Tuotetaan digitaalisia näyttelyelementtejä Päämajamuseoon osana Sotahistoriakeskuksen selvitystyötä. Digitaalitekniikan hyödyntäminen Suur-Savon museon perusnäyttelyssä. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Vaatii suuria investointeja pitkällä tähtäimellä
Museot Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos-% Toteuma-% Vastuuhenkilö: Matti Karttunen 7/2016 2017 7/2017 7/2016-7/2017 7/2017-TA2017 Museot, käynnit kpl 22 288 26 400 22 034-1,1 83,5 / käynti /käynti 26,74 38,05 32,20 20,4 84,6 / aukiolotunti /h 173,30 191,82 205,57 18,6 107,2 Kävijämäärä per käyttötunti kpl/h 6,0 4,7 5,9-1,5 125,6 Näyttelyiden määrä kpl 16 17 15-6,3 88,2 Tallenteiden määrä kpl 974 47 574 974 0,0 2,0 Sijoitettavien teosten määrä kpl 600 Yhteensä 595 977 1 004 579 709 405 19,0 70,6 Tuotot -92 118-104 000-84 580-8,2 81,3 Toiminnan kulut yhteensä 687 688 1 174 676 802 205 16,7 68,3 Tuotot -107 118-104 000-84 580-21,0 81,3 Tuottojen osuus kuluista (%) % -15,6-8,9-10,5-32,3 119,1 Netto 580 570 1 070 676 717 625 23,6 67,0 Tuottajan viesti tilaajalle Museotoimella on toimipisteitä 14 eri paikassa mikä aiheuttaa haasteita toiminnan organisoinnissa operoitaessa pienellä henkilökunnalla. Asuntomessujen aikaan Päämajamuseon, Viestikeskus Lokin ja Mikkelin taidemuseon avoinnaoloaikoja on laajennettu ilta-aukioloilla. Lisäksi messualueelle pystytettiin jälleenrakennuskauden asumisesta kertova näyttely. Yleisökohteista Ristiinan Pien-Toijola on suljettuna kesän 2017. Museotoimen yleisökohteissa oli 31.7. mennessä yhteensä 22 034 kävijää, mikä on 175 kävijää vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Graniittitalon toimitilojen sisäilmaongelmat, olosuhdehallintaongelmat ja toiminnalliset ongelmat jatkuvat entiseen malliin. Taidemuseolle haetaan väliaikaisia väistötiloja Graniittitalon mahdollisen remontin ajaksi.
Kirjastot Kirjasto tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluja Mikkelin kaupungin asukkaille sekä yhteistoimintasopimusten mukaisesti seudun kuntien asukkaille. Mikkelin kaupunginkirjasto toimii myös Etelä-Savon maakuntakirjastona. Palvelusuunnitelma Kirjastotoimintaa kehitetään palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna, mutta taloudentasapainottamistoimenpiteet vaikuttavat siihen, voidaanko kaikki nykyiset kirjaston toimipaikat säilyttää. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia toimintoja keväällä 2016 selvittänyt palveluverkkoselvitystyöryhmä päätyi esittämään kahden lähikirjaston, Kalevankankaan ja Lähemäen, lakkauttamista sekä kokeilua, jossa kirjastotilojen käyttö mahdollistetaan varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella itsepalvelutekniikan avulla. Omatoimiaukioloaika mahdollistaa esimerkiksi kirjaston aineiston lainaamisen ja lehtien lukemisen silloinkin, kun kirjastossa ei ole henkilökuntaa paikalla. Lisäksi kirjastotila on esimerkiksi yhdistysten käytössä kokoontumispaikkana. Talousarviossa 2017 ehdotettuja taloudentasapainottamistoimenpiteitä ei tehdä. Haasteita kirjaston palvelujen kehittämiselle tuo asiakastarpeiden monipuolistuminen. Uudenlaiset tarpeet liittyvät esimerkiksi erilaisiin aineistotyyppeihin, henkilökohtaiseen asiakaspalveluun sekä laitteisiin ja resursseihin. Asiakkaat kaipaavat perinteisen fyysisen aineiston lisäksi elektronisia aineistoja. Myös esineiden kuten liikuntavälineiden ja erilaisten mittareiden kysyntä on kasvanut merkittävästi muiden kirjastojen otettua niitä lainausvalikoimiinsa. Uudet tietolähteet ja tekniset välineet sekä entistä enemmän internetiin siirtyneet palvelut lisäävät asiakkaiden tarvetta henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja muuttavat asiakaspalvelun luonnetta. Tämä tarkoittaa kirjastopalvelujen kannalta sitä, että asiakaspalvelussa korostuvat ohjaustaidot sekä nopea kyky omaksua erilaisten internetsovellusten ja ohjelmien käyttöä. Erilaiset lukemisharrastusta edistävät toimintamuodot, kuten kirjavinkkaus, satutunnit ja lukupiirit ovat vakiinnuttaneet jalansijansa kirjastojen palveluina. Kirjastojen tavoitteena on kehittää esimerkiksi kirjavinkkausta digivinkkauksen suuntaan. Tässä tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat koulut. Kouluyhteistyön kehyksenä on syksyllä 2016 lanseerattu kirjastopolku, joka on hyväksytty osaksi uutta opetussuunnitelmaa. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Ei yhtään läheistä ystävää %- osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 18 ERNOD-hankkeen hanketyöntekijä ja hankevastaava Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: kirjaston käyttö/kävijät tavoite: kirjaston kävijät 500.000 Nuorten osallistumismahdollisuuksien lisääminen erityisesti ERNODhankkeen puitteissa. Hankkeessa tuetaan nuorten vaikuttamis- ja tietoyhteiskuntataitoja. Kirjasto on mukana toteuttamassa Mediaklubeja, joissa digitaalisia taitoja opitaan sosiaalisessa kontekstissa. Itsepalveluajat laajentavat palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. Valmistellaan nykyistä laajempaa omatoimikirjastokäyttöä. kirjastotoimenjohtaja, asiakaspalveluvastaava ERNOD-hankeessa järjestettiin mediavaikuttamistyöpajoja ja tubetuskoulutuksia. Pääkirjastossa kokeiltu omatoimiaukioloa kesälauantaisin. Tulokset olleet kannustavia, joten kokeilua jatketaan syyskuun alusta sunnuntaisin. Otavaan hankittu automaatti, joten kirjaston lainauspalvelut ovat käytettävissä myös silloin kun nuorisotila on auki, eikä kirjaston henkilökuntaa ole paikalla. Suomenniemen kirjastoon tilattu kulunvalvontalaitteet. Omatoimiaukioloaika alkaa
Pääkirjaston toisen kerroksen palvelukonseptin uudistuksella pyritään vastaamaan uusiin asiakastarpeisiin. Kirjaston some-markkinoinnin kehittäminen. Celia-yhteistyön aloittaminen. Sosiaaliset kohtaamiset mahdollistava sisältötyö: satutunnit, asukastupa, lukupiirit, novellikoukku, Anttolan aamukahvipiiri, taidemusiikkiklubi. Johtotiimi Viestintä- ja markkinointitiimi palvelupäällikkö (kokoelmat) Tapahtumat ja palvelut -tiimi syksyllä. Tilat on järjestelty toimintojen kannalta järkevämmin, ja nuoret ovat löytäneet tilat paremmin. Facebook-, Twitter-, Instagram-palvelujen käyttöä on tehostettu. Kotisivujen päivitys menossa. Lumpeenlehti-blogiin on panostettu paljon viestintäresursseja. Celia-yhteistyö on käynnistetty. Eri kirjastojen säännöllisten satutuokioiden lisäksi osallistuttiin eri toimijoiden kanssa yhteistyössä mm. Lasten perinnepippaloihin, Suomen suurimpaan satutuntiin ja Hulivilikarnevaalin toimintapäivään Naisvuorella. Lukemaanoppimista ja lukuharrastusta tukevaa lukukoiratoimintaa laajennettiin Kalevankankaan, Lähemäen ja Otavan kirjastojen lisäksi pääkirjastoon, Rantakylään ja Anttolaan. Lukupiirejä on pääkirjastolla ja Suomenniemellä. Asukastuvan toiminta on hiipumassa. Novellikoukkua kokeiltiin, mutta siihen ei saatu tarpeeksi osallistujia. Aamukahvipiiri on lopetettu. Taidemusiikkiklubi jatkuu. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Ammattitaitoisen henkilöstön työajan käyttäminen asiakaskontakteihin ja osallisuutta tukeviin sisältöpalveluihin: - Tiivistyvä yhteistyö koulujen kanssa Kirjastopolun lanseeraamisen myötä tukee Asiakkaan kohtaamiseen ja osallisuuden huomioimiseen liittyvien taitojen lisääminen Uusien osaamisvaatimusten huomioiminen rekrytoinneissa (huomio myös asetuksen mukaiseen pätevyyteen) Toteuma 31.7. Kirjastopolku on toteutunut kevätlukukaudella suunnitelman mukaan.
Koko kirjaston kattavan kokoelmapolitiikan toteuttaminen Digitaalisten mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukuharrastusta sekä tietoyhteiskunnassa selviämistä ja kriittisten tiedonhankintataitojen kehittämistä. - Toiminnallisten satutuokioiden järjestäminen kaikissa kirjastoissa tukee lasten lukuharrastusta houkuttelemalla heitä eläytymään satuihin ja kertomuksiin. Kokoelman yhteiskäyttö koko asiakaskuntaa hyödyntävästi: kokeillaan kokoelman kellutusta ja otetaan käyttöön Lumme-kirjastojen laajuinen aineistokuljetus, jossa Mikkelin kirjasto toimii solmukohtana. Sähköisten aineistojen käytön laajentaminen. Asiakastiedon ja palautteen kerääminen ja hyödyntäminen. Käytetään mobiililaitteita osana kirjavinkkausta ja muuta sisältötyötä. Esimiesten ja henkilökunnan tulee sisäistää Yksi kirjasto, yksi asiakaskunta, yksi kokoelma ajattelu Koulutetaan henkilökuntaa hyödyntämään mobiililaitteita ja opastamaan niiden käyttöä asiakkaille. Toiminnallisia satutuokioita ja kilpailuja järjestettiin kaikissa lähikirjastoissa. Toiminnasta tallennettiin kuvailu ja arviointi kaikkien kirjastojen käyttöön. Lumme-kirjastojen laajuinen aineistokuljetus on otettu käyttöön, ja sen suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Mobiililaitteita on käytetty mm. Kirjastopolun kirjastosuunnistuksissa ja kirjatrailerityöpajoissa. Mediataitoviikolla henkilökunnalle opastettiin e- kirjoja pienryhmissä, asiakkaille mediapajojen yhteydessä. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kehitetään laajassa verkostossa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmää. Hankkeissa on kirjastolle hankittu 20 tablettitietokonetta, joiden hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti osana muuta työtä. Kirjastotäti tulee kylään hankkeessa testataan muun muassa kirjastokäytön etäopetusta ja muuta etäyhteydellä järjestettävää toimintaa. Hankkeessa on tarkoitus kehittää uusia palvelumuotoja kuntalaisille, joilla on ongelmia saavuttaa kirjasto muutoin. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöstöresurssista ei ole enää varaa supistaa ilman tuntuvia aukioloaikojen leikkauksia tai toimipaikkojen lakkauttamisia. Kokoelman yhteiskäyttö lisää riskiä kuljetuskustannusten kasvamiseen, mutta sen avulla on mahdollista pitää aineistohankinnan kustannukset vuoden 2015 tasolla ilman, että se vaikuttaa ratkaisevasti asiakkaan kokoelmasta saamaan hyötyyn. Osallistutaan aktiivisesti Koha- Suomen toimintaan. 10 uutta tablettia on hankittu hankerahoilla, ja kaikissa kirjastoissa on käytettävissä tabletteja. Hankkeessa on toteutettu etänä kaverikirjavinkkaus sekä (Moision ja Rämälän koulut) tiedonhankinnan opetuksen palautetunti (Ihastjärven koulu). Oppilaat ovat lukeneet ja arvioineet e- kirjoja (Rahulan koulu). E- kirjoja on esitelty myös muissa haja-asutusalueen tapahtumissa. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA
Asukkaiden koulutustaso Edistetään omaehtoista ja tutkintoon johtavia opiskelua tarpeita palvelevan kokoelman ja tiedonhaun ohjauksen avulla. Palvelupäällikkö (kokoelmat), Kokoelmatiimi Informaatikko Tietotunteja on pidetty säännöllisesti, aiheina tabletit, sovellukset, e-aineistot, verkkopankkipalvelut ja sosiaalinen media. Tarjotaan väyliä tietoyhteiskuntataitojen opetteluun: kaikille avoimia kirjastotiloja, kirjastoissa käytettävissä olevia tietoteknisiä laitteita sekä henkilökohtaista että ryhmille suunnattua opastusta ja neuvontaa. Tietotunnit Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kehitetään Vahvistetaan asiakaspalvelutilanteissa asiakaspalvelussa tapahtuvaa ohjausta. työskentelevien ohjaustaitoja. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kokeiltiin Tutkimusmatkakonseptia, jossa tutkimustietoa välitetään kirjaston kautta yhdessä paikallisten tieteentekijöiden kanssa. ERNOD-hankkeessa on järjestetty perehdytystä laitteisiin ja järjestetty ohjauskoulutusta. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin?
Kirjastot Toteuma Talousarvio Toteuma Muutos-% Toteuma-% Vastuuhenkilö: Virpi Launonen 7/2016 2017 7/2017 7/2016-7/2017 7/2017-TA2017 Pääkirjasto Pääkirjasto, lainat kpl 275 280 480 000 267 645-2,8 55,8 / laina /laina 4,49 4,70 4,62 2,89 98,18 / toimintatunnit /h 847,52 836,34 900,36 6,23 107,65 Käynnit kpl 260 122 312 000 249 744-4,0 80,0 / käynti /käynti 4,75 7,24 4,95 4,20 68,39 Aukiolotunnit viikossa h 58 58 59 1,7 101,7 Pääkirjasto yhteensä 1 235 684 2 258 110 1 236 190 0,0 54,7 Tuotot yhteensä -253 845-506 300-217 505-14,3 43,0 Netto 981 839 1 751 810 1 018 685 3,8 58,2 Lähikirjastot Lähikirjastot, lainat kpl 139 267 239 613 126 000-9,5 52,6 / laina /laina 4,69 4,44 4,12-12,04 92,93 / toimintatunnit /h 103,83 103,74 82,82-20,23 79,84 Käynnit kpl 89 837 152 755 79 778-11,2 52,2 / käynti /käynti 7,27 6,96 6,51-10,39 93,57 Aukiolotunnit viikossa h 235 218 243 3,4 111,5 Lähikirjastot yhteensä 652 803 1 063 031 519 478-20,4 48,9 Tuotot yhteensä -16 019-22 300-11 536-28,0 51,7 Nettto 636 784 1 040 731 507 942-20,2 48,8 Kirjastot yhteensä Kirjastot yhteensä, lainat kpl 414 581 719 613 393 645-5,0 54,7 / laina /laina 4,57 4,62 4,46-2,41 96,64 / lainaaja /lainaaja 100,55 167,21 96,09-4,44 57,47 Lainaajat / asukas (peittävyys) % 34 36 33-3,0 92,0 Käynnit kpl 349 959 464 755 329 522-5,8 70,9 / käynti /käynti 5,41 7,15 5,33-1,59 74,56 Bruttokulut / asukas /asukas 34,66 60,75 32,12-7,34 52,86 Verkkopalvelun käyttö 197 000 Asiantuntijapalvelut 531 080 819 360 439 730-17,2 53,7 Kirjastot yhteensä 1 894 700 3 321 141 1 755 669-7,3 52,9 Tuotot yhteensä -269 865-528 600-229 041-15,1 43,3 Netto 1 624 835 2 792 541 1 526 628-6,0 54,7 Yhteispalvelupiste Yhteispalvelupiste yhteensä 0 155 823 90 029 57,8 Tuotot yhteensä 0 0 0 Netto 0 155 823 90 029 57,8 Kirjastopalvelut yhteensä *) Toiminnan kulut yhteensä 2 214 939 3 990 399 2 119 206-4,3 53,1 Toiminnan tuotot yhteensä -477 455-691 400-476 480-0,2 68,9 Tuottojen osuus kuluista (%) % -0,2-0,2-0,2 4,3 129,8 Netto 1 737 484 3 298 999 1 642 726-5,5 49,8 Tuottajan viesti tilaajalle Tilaus: Kaikki kunnat, Kirjasto Toteuma 2017-07, Virpi Launonen 21.08.2017 08:34 Viesti tilaajalle Lainaus on laskenut sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa, mikä vaikuttaa siihen, että lainan hinta on edellisvuotta kalliimpi. Trendi on jatkunut jo useita vuosia. Pääkirjastossa käynnit ovat olleet aikaisemmin kasvusuunnassa, mutta nyt kasvu taittunut laskuun. Kirjastojen käyttöä pyritään kasvattamaan laajentamalla aukioloaikoja hyödyntäen itsepalvelua. *)Kirjastopalvelut yhteensä sisältää seutukirjaston luvut.
Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda toimintaedellytykset ja tukea monipuolista liikunta- ja nuorisotoimintaa, edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea nuorten kasvua, kehitystä ja kansalaisvalmiuksia. Liikunta- ja nuorisopalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö, liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikuntapaikkarakentaminen ja jo olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostaminen paremmin nykyvaatimuksia vastaaviksi lisää kuntalaisten liikkumista. Tällainen vaikutus on esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen perusparannuksella. Palvelusuunnitelma Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lähipalveluita, joiden tavoitettavuus sekä kaupunki- että haja-asutusalueella tulisi turvata. Palveluiden ylläpitäminen maantieteellisesti laajalla alueella ja niukkenevilla resursseilla on vaikeaa, ja palveluverkkoon on tarkastelujakson aikana tehty vähennyksiä kaupunginvaltuuston asettaman talouden tasapainottamisohjelman sekä keväällä 2014 valmistuneen palveluverkkoselvityksen mukaisesti. Keväällä 2016 valmistunut palveluverkkoselvityksen päivitys vaikuttaa palveluverkon laajuuteen: vain vähäisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja ja reittejä joudutaan lakkauttamaan. Kiinteiden kulujen, esimerkiksi kaupungin sisäisten veloitusten ja kaupungin ulkoistamien yhteisten palveluiden kustannusten jatkuva kasvu syö mahdollisuuksia tuottaa liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä palveluja kaupunkilaisille. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että kaupunkilaisille suunnattuja palveluja joudutaan karsimaan sisäisen laskutuksen aiheuttamien kulujen kattamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseen tähdätään muun muassa Liikkumisen unelmavuoden hyvien käytäntöjen jatkamisella vuonna 2017. Unelmavuoden erilaiset liikuntakokeilut ja hyvinvointihankkeet kannustavat kaupunkilaisia liikkumaan enemmän. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyö Olkkari-toiminnassa mahdollistaa nuorten matalan kynnyksen ohjauspalvelujen suotuisan kehityksen sote-uudistuksen jälkeenkin. Naisvuoren uimahallin peruskorjaus nykyaikaiseksi uimahalliksi on meneillään. Remontin valmistuttua syksyllä 2017 uusittu uimahalli palvelee liikkujia entistä paremmin ja myös esteettömyys huomioidaan. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Ei yhtään läheistä ystävää, %- osuus Liikuntasuunnittelija, nuorisoohjaajat Omatoimiseen liikuntatoimintaan kannustaminen, eri lajeihin tutustuminen koulujen urheilukilpailuissa Koulujen välisissä eri lajien urheilukilpailuissa 2529 osallistujaa. Ikäihmisiä sosiaaliseen toimintaan liikunnan avulla, Kunnon käppänät ryhmän vakiinnuttaminen, vaihtuvuus ryhmän osallistujissa eri lajeihin Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Tutor-toiminnan kehittäminen maahanmuuttajanuorille yhdessä oppilaitosten kanssa Liikunnanohjaaja, ohjaustoiminnan tiimi Liikuntasuunnittelija Järjestetty neljän eri lajin tutustumisjaksot. Syksyllä kokeillaan liikuntalajit tutuksi ryhmää, jotta tavoitettaisiin uusia henkilöitä toimintaan. Tutor-toimintaa kokeiltiin 2016, mutta jätettiin toimimattomana pois. Maahanmuuttajia huomioitu kesän uimakouluissa ja vähän liikkuville nuorille suunnatussa Himmeetä liikettä hanketoiminnassa Olkkarista käsin. Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:n alaista Valtti toimintaa valmisteltu yhdessä XAMKin yhteisöpedagogiopiskelijoiden kanssa, syyskuussa alkavassa toiminnassa aloittaa 10 lasta.
Valtti-toiminnan avulla pyritään löytämään erityistä tukea tarvitseville lapsille liikuntaharrastus. Tajua mut! signaalijärjestelmän hyödyntäminen yksinäisyyden ehkäisyssä. Nuorisosihteeri, etsivä nuorisotyö, liikunta- ja nuorisojohtaja Erittäin vähän huolenilmaisuja uusista nuorista signaalijärjestelmän kautta (10 kpl). Essote ei jatka signaalijärjestelmän hallinnointia. Nuorisopalveluille ei ole osoitettu tähän resurssia (käyttäjäkoulutus, ylläpito, kehittäminen ym.). Etsivä nuorisotyö on edelleen kontaktinottajana nuoriin. Tajua Mut! järjestelmän ylläpitoa tulee selvittää syksyn aikana. Humalajuominen, tupakointi päivittäin, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat, %- osuus Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Uimahallikäynnit Liikuntakokeilujen lisääminen Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa Välitön puuttuminen päihdeepäilyn herätessä ja eteenpäin ohjaus tarvittaessa Nuorisolain edellyttämät ilmoitukset oppilaitoksista opiskelunsa keskeyttäneistä, yhteydenotto nuoreen ilmoitusten perusteella ja toimenpiteet Etsivälle työlle tieto jokaisesta opiskelunsa keskeyttäneestä nuoresta Kutsuntaikäisten ikäryhmän tavoittaminen kutsunnoissa ja tarvittaessa etsivän nuorisotyön asiakkuus Rantakeitaan kävijämäärän kasvattaminen Naisvuoren uimahallin peruskorjauksen aikana, Naisvuoren uimahallin kävijämäärän kasvattaminen remontin valmistuttua. Etsivä nuorisotyö, nuorisoohjaajat Etsivä nuorisotyö, Olkkaritiimi Etsivä nuorisotyö, liikuntasuunnittelija, liikunnanohjaaja Uimahallien henkilöstö, liikunta- ja nuorisojohtaja Päihteettömyys kaikessa nuorisotoiminnassa. Nuoriso-ohjaajat ja etsivät nuorisotyöntekijät tehneet yhteistyötä päihde-epäilyissä ja etsivät jalkautuneet tarpeen mukaan nuorisotaloille ja niiden alueelle. Nuorisolain edellyttämiä ilmoituksia oppilaitoksista ja puolustusvoimilta yhteensä 67. Mikkelin kutsunnat ovat marraskuussa. Liikunta- ja nuorisopalvelut tulee olemaan mukana kutsunnoissa erikseen sovittavalla tavalla. Rantakeitaan uimahallissa 71 714 käyntiä (vuonna 2016 samaan aikaan 65 817 käyntiä). Naisvuoren uimahallin remontti valmistumassa, halli otetaan käyttöön syyskuussa. Liikkumisen lisääminen, liikkumaan motivointi: Liikkumisen unelmavuoden hyvien käytäntöjen juurruttaminen ja kehittäminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Koko henkilöstö Kaihulle toteutettu retkiluistelurata, latu ja muuta liikuntaan liittyvää palvelua yhteistyössä liikuntaseuran kanssa viimevuotiseen malliin. Voimaa vanhuuteen ohjelmatyön käynnistäminen, toimintakyvyltään heikentyneille ikäihmisille Liikunnanohjauksen tiimi, liikunta- ja nuorisojohtaja