Talousarvion laadintaohjeet 2018 Kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Kuntalain mukaan valtuusto päättäessään talousarvion ja suunnitelman hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kunnan strategia on laadittu 2016. Toiminnan osalta on mahdollisuus päivittää talousarvioasiakirjaa vielä joulukuun valtuuston kokouksessa. Myös valtionosuusennusteet päivittyvät vielä loppuvuodesta ja verotulojakin tarkistetaan. Nämä tarkistukset on huomioitava ja jos niihin tulee suuria muutoksia, on valtuuston hyväksyttävä talousarvio joulukuun kokouksessa. Vuoden 2018 talousarvion laadinnassa on noudatettava tiukkaa linjaa. Talous arvion ja -suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös ja vuoden 2017 toteuma. Pelkosenniemen kunnan vuoden 2016 tilinpäätös oli n. 138 000 euroa ylijäämäinen ja kunnan taseessa on ylijäämää n. 2,23 miljoonaa. Kuluvan vuoden talousennuste on kuitenkin kääntynyt puolivuotistarkastelussa huonompaan suuntaan ja jotta vuoden 2017 toiminnan tulos saadaan pidettyä talousarvionmukaisena, edellyttää se tiukkaa talouskuria. Tiukkaa talouden seurantaa tulee jatkaa myös vuonna 2018. Kunnan yleinen taloustilanne on kohtuullinen, mutta kunnan taloutta rasittaa kuitenkin velan suuruus ja tulevaisuuden investoinnit sekä arviot tulevasta tulokehityksestä. Lisäksi tuleva vuoden 2020 aluehallintouudistus tuo epävarmuutta kunnan lähivuosien talouden suunnitteluun. Vuoden 2017 puolivuotiskatsauksen perusteella kuluvana vuonna budjetissa pysyminen on hyvin epävarmaa. Lisämäärärahoja on anottu sivistysosastolle noin 100 000 euroa. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ennusteen mukaan ja verotulot kertyvät pääsääntöisesti syksyn aikana suunnitelman mukaisesti. Talousarvio vuodelle 2017 on -325 000 euroa, joka voi vielä ylittyä lisämäärärahojen vuoksi. -325 000 euroa on varsin suuri summa kurottavaksi umpeen loppuvuoden aikana. Talousarvioon verrattuna korkokuluissa on näkyvissä 25 000 euron säästö. Talousarvion parantuminen pysyminen edellyttäisi erikoissairaanhoidon kulujen merkittävää alenemista loppuvuonna, Pelkosenniemi Savukoski kansanterveystyön kuntayhtymän oman toiminnan budjetin alittumista ja kunnan oman toiminnan säästöjä sekä toimintatuottojen parempaa kehittymistä. Nollatulokseen pääseminenkin edellyttää tulojen merkittävästi parempaa kertymistä ja menojen alittamista. Toisella puolivuotisjaksolla henkilöstössä tapahtuu määräaikaisuuksien päättymisiä ja lähtökohtaisesti heidän työtehtävät tulee organisoida uudelleen mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevalle henkilöstölle tai pystyä
Tulojen kehitys organisoimaan työ yhdessä naapurikuntien kanssa. Tällöin loppuvuodelle saataisiin säästöjä henkilöstökuluissa. Kunnan organisaation sopeuttamista kunnan väkilukuun tulee jatkaa. Mahdollisia uusia rekrytointeja tulee harkita huolellisesti. Koska vuoden 2017 talousarviota ei voi käyttää talousarvion laadinnan pohjana, niin nettoraamia ei aseteta. Jokaista vastuualuetta tullaan tarkastelemaan erikseen ottaen huomioon joko vähenevä tai kasvava palvelutarve. Jokaisen vastuualueen tulee laatia talousarvio erityisen tarkasti verraten sitä vuoteen 2016 ja arvioon vuoden 2017 tuloksesta. Alustavanarvion mukaan nollatulos edellyttää 0,5 prosentin toimintamenojen alentumista. Henkilöstön osalta pyydetään selvitys henkilöstömäärän kehityksestä viimeisen kolmen vuoden aikana ja suunnitelma seuraavaksi kolmen vuodeksi osastoittain. Kesäkuussa päivitetyn verotuloennusteen mukaan Pelkosenniemen verotulot ovat kuluvana vuonna 4 895 000 euroa. Verotulokertymä olisi siis noin 5000 euroa pienempi kuin vuonna 2016. Talousarviossa arvioitiin vuoden 2017 verotuloiksi 4 829 000 ja vuoden 2018 verotuloiksi 4 877 000. Ennusteen mukaan verotulot vuodelle 2018 on 4 862 000 eli noin 40 000 euroa vähempi kuin vuoteen 2016 verrattuna. Pelkosenniemen tuloveroprosentti on 22,00 % vuonna 2017. Yhden tuloveroprosentin tuotto on veroennustekehikon mukaan noin 140 000 euroa. Tuloarvio riippuu paljolti talouden suhdanteista ja työssäkäyvien ja eläkettä saavien asukkaiden määrästä. Pelkosenniemen kunnan ns. todellinen veroprosentti on n. 14,4% vähennysten jälkeen. Pelkosenniemen kunnanvaltuusto tekee syksyn aikana päätöksen siitä, korotetaanko veroja vuodelle 2018. Talousarvion laadinnassa verotulojen osalta on lähdetty verotulosta, joka ei pidä sisällään verojen korotusta. Valtionosuudet Valtionosuuslaskelmissa on vuodelle 2018 ennustettu valtionosuuksia kertyvän yhteensä 4 017 085 euroa. Peruspalvelujen valtionosuudet ovat 4 099 182 euroa, josta verotuloihin perustuva valtionosuuden tasauksen osuus on 517 654 euroa. Opetus-ja kulttuuritoimen valtionosuudet ovat -182 736 euroa. Kotikuntakorvauksien osuus (netto) on 100 639 euroa (sivistysosaston tulo). Valtionosuuden muutos on -43 739 euroa vuoteen 2017. Palvelumaksut ja muut tulot Vuodelle 2018 tulee tarkastella kaikkien palvelumaksujen taso vastaamaan yleistä kasvua. Maksuja tulisi korottaa 1-2 %:a, mikäli se on mahdollista. Tulot tulee laskea tulokohtaisesti vuoden 2017 toteutumasta. Tavoitteena on mahdollisimman oikea tulotaso. Maa-alueiden myyntitulot ja ostot netotetaan nollaksi.
Muita mahdollisia tuloja voi tulla esim. Kuusirannan myynnistä. Menot Henkilöstökulut ja palkkaus Kilpailukykysopimuksen sopimuskausi on 1.2.2017 31.1.2018. Kilpailukykysopimus vaikuttaa vuoden 2018 talousarvioon seuraavasti: - Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. - Lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. Lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019 tarkoittaa käytännössä sitä, että lomanmääräytymisvuoden 2015 2016 lomaraha maksetaan KVTES 2014 2016:n mukaisilla lomarahaprosenteilla (6 %, 5 % tai 4 %). Lomarahat maksetaan 30 prosentilla alennettuina 1.2.2017 lukien. Budjetin luonnosvaiheessa ei tule käyttää palkkoihin laskennallista korotusta. Lopulliseen budjettiin palkat tulisi laskea mahdollisimman tarkkaan sopimusaloittain, jotta vastuualueen palkkamenot olisivat oikein. Palkkamenojen budjetoinnissa tulee huomioida henkilöstömuutosten kustannusvaikutukset esim. irtisanomisista johtuen. Sijaismäärärahojen tarvetta voi arvioida edellisten vuosien perusteella. Varhe-maksun ja eläkemaksun budjetoinnissa otetaan huomioon ennakkomaksut ja lopullinen maksu. Määrärahatarpeen arvioinnin perustana ovat kuluvan vuoden maksusuoritukset, Kuntien eläkevakuutuksen arvio eläkemaksun kokonaistason kehityksestä talousarviovuonna sekä palkkakulut 2016 vuoden tilinpäätöksessä. Varhemaksun ja eläkemenoperusteisen maksun suuruutta arvioitaessa käytetään perusteena 2017 vuoden ennakkolaskujen yhteismäärää. Maksut on tiliöity osastoittain. Vuoden 2018 varhemaksun arvio saadaan kertomalla vuoden 2017 ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,13. Vuoden 2018 eläkemenoperusteinen maksu saadaan kertomalla vuoden 2017 ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,01. Oleellista on huomioida mahdollinen palkkakustannusten lasku, jos henkilöstövähennyksiä on tulossa. Tällöin vertailukohteena käytetään vuoden 2016 tilinpäätöksen palkkakuluja. Mikäli palkkakustannukset laskevat, vähennetään 2018 talousarvion varhe- ja eläkemenoperusteista maksua prosentuaalisesti samassa suhteessa.
Sosiaalivakuutusmaksut 2017 2018 Sairausvakuutusmaksu 1,08 0,98 Työttömyysvakuutusmaksu, (0,80 % -> 2 059 500 euroon 3,3 2,75 asti, ei ole huomioitu kiky:n vaikutuksia) Tapaturmavakuutusmaksu (Pohjolasta arvio) 0,91 Taloudellinen tuki 0,04 - Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja 63-vuotta 6,15 - täyttäneillä Työntekijän eläkemaksu 53-62-vuotiailla 7,65 - Työnantajan palkkaperusteinen maksu 17,05 16,75 Eläkemenoperusteinen maksu Varhe-maksu Kevasta arvio Vael-maksu Kevasta arvio 17,34 16,75 Em. ovat arvioita tulevista maksuista ja näihin voi tulla vielä muutoksia Vuonna 1970 ja sen jälkeen syntyneiden opettajien eläkemaksut lasketaan pääsääntöisesti KuEL:n mukaisesti (ks. taulukko edellä). Ennen vuotta 1970 syntyneet opettajat kuuluvat valtion eläkelain (VaEL) piiriin ja eläkevakuutusmaksu on heidän osalta arviolta 17,6 %:a palkkasummasta. Korot Poistot Pitkäaikaisten lainojen korkotaso on pysynyt alhaisena ja korkomenoissa on pystytty säästämään budjetoituun nähden. Tänä vuonna säästö on noin 25 000 euroa verrattuna tämän vuoden talousarvioon. Poistoissa noudatetaan valtuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Käytössä olevat poistoajat ajat löytyvät J:\yleinen\säännöt ja ohjeet. TILIKARTTA JA TALOUSARVION SYÖTTÄMINEN INVESTOINNIT Mahdollisten uusien, tilikartasta puuttuvien tilien käyttöön otosta tulee ottaa yhteyttä Eeva Harjuun. Arvonlisäveroa ei sisällytetä käyttötalous- ja investointiosan määrärahoihin lukuun ottamatta vähennysrajoitusten alaisia sekä vähennys- /palautusjärjestelmän ulkopuolisia toimintoja. Investointiosaan arvioidaan hankkeen talousarviovuonna tarvittava määräraha ilman arvonlisäveroa. Lisäksi esitetään aiempina vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Jos hanke viivästyy talousarvioon arvioidusta aikataulusta, tarvittava osa on otettava seuraavien vuosien talousarvioon. Perustelutietona esitetään investointihankkeen tai
hankeryhmän kokonaiskustannusarvio. Investointiosaan ei tule esittää alle 10.000 euron hankkeita. Investoinneilla tarkoitetaan sellaista käyttöomaisuutta (esineitä ja muita hyödykkeitä), jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Käyttöomaisuuden hankintamenoon luetaan nimellishankintahinnan lisäksi esim. rahti- ja asennusmenot, jotka ovat tarpeen käyttövalmiuden aikaansaamiseksi, mutta EI ohjelmiston käyttöönoton vaatimaa koulutusta. Atklaitteet budjetoidaan menoksi ao. yksikköön, ei investointiosaan. Sama koskee muita vastaavia pienehköjä hankintoja, jotka nekin täytyy kirjallisesti perustella. Investointi tulee esitysvaiheessa jaotella seuraavasti: aineet, tarvikkeet, tavarat/palkkakulut/ostopalvelut. Eri vastuualueet voivat tehdä omat esityksensä investointiosaan kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle xx.x. mennessä ja ne toimitetaan Eeva Harjulle hyvissä ajoin ennen lautakunnan kokousta. Investointien kokonaismäärässä noudatetaan edelleen erittäin tiukkaa linjaa. Aikataulu Talousarvion ja suunnitelman laatiminen on aikataulutettu seuraavasti: - osaston talousarvioesitys valmis 13.10.2017 - KH ensimmäinen käsittely 23.10.2019 - kunnanhallitus (ta-kokous) 13.11.2017 - kunnanvaltuusto 11.12.2017 Talousarviokirja laaditaan ja kootaan Pro Economica-ohjelmassa, johon jokainen osasto itse täyttää oman osionsa. Pohjana on vuoden 2018 talousarvioesitykselle ohjelmassa on vuoden 2017 talousarvio muutoksineen. Pohjana olevat luvut on kuitenkin käytävä läpi ja muutettava vastaamaan tämän hetken arviota vuoden 2018 luvuista. Vuoden 2018 palkat sivukuluineen ja suunnitteluvuodet 2019 ja 2020 on nollattu järjestelmästä käyttötalouden osalta kokonaan. Osallistava TA:n suunnittelu Kuntalain muutokset (mm. konsernit) JHS suositukset (kunnat.net)