AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ Voimaseniorit 13.3.2014 Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy
NORMAALI IKÄÄNTYMINEN Uuden oppiminen hidastuu ja vaatii enemmän kertausta ja toisaalta keskittymiskyky heikkenee. Oppiminen kuitenkin onnistuu. Vanhan ihmisen on vaikeampi muistaa ja tehdä useaa asiaa yhtä aikaa. Aikanaan opitut asiat muistetaan hyvin Kyky erottaa olennainen epäolennaisesta kehittyy yleensä paremmaksi iän myötä
AIVOJEN TIETOJENKÄSITTELY kognitiivisia eli "tiedonkäsittelyyn" liittyviä toimintoja ovat tarkkaavaisuus havaitseminen muisti ajattelu kieli oppiminen
MUISTI Sisällöllisesti muisti jaetaan kolmeen osaan: tapahtumamuistiin (episodinen muisti), johon kuuluvat meille tapahtuneet, elämänkerralliset asiat tietomuistiin (semanttisen muistiin), johon kuuluvat opitut asiat, kuten sanojen merkitykset ja matematiikan kaavat taitomuistiin (proseduraalinen muisti), johon kuuluvat erilaiset opitut liikesarjat kuten pyörälläajo tai konekirjoitus. Ajallisesti muistaminen koostuu mieleen painamisesta, mielessä säilyttämisestä ja mieleen palauttamisesta.
ESIMERKKEJÄ TOIMIVASTA MUISTISTA Muistat kuulemasi lyhyen tarinan, mitä söit eilen päivälliseksi, mitä teit viime Jouluna Tiedät Suomen itsenäistymisvuoden, minkä värisiä seeprat ovat ja miten haarukka eroaa kammasta Muistat miten auton vaihteita käytetään, tai miten näppäilet tutun puhelinnumeron
KAIKKI HUONOMUISTISUUS EI OLE DEMENTIAA Väsymys ja univaje Uupumus ja ylikuormitus Stressi Kivut Masennus ja ahdistus Lääkitus Alkoholi Heikentävät -vireystilaa, -tarkkaavaisuutta -keskittymistä Mieleen painaminen ja muistista haku vaikeutuvat
MUISTI JA IKÄÄNTYMINEN 1 Dementiaoireet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita, mutta suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta. Ikääntynyt on oppimiskykyinen, vaikkakin hitaampi, eikä siis "höperöidy". muutokset ovat vähäisiä eivätkä aiheuta toiminnallisesti tai sosiaalisesti merkittävää haittaa.
MUISTI JA IKÄÄNTYMINEN 2 Ikääntyessä tapahtuu lievää heikentymistä mm. mieleen painamisessa ja palauttamisessa tiedonkäsittelyn nopeudessa joustavuutta vaativassa päättelyssä muistin kuormituskyvyssä ja häiriöherkkyydessä. Sen sijaan heikentymistä ei tapahdu muistissa säilyttämisessä vihjeisiin perustuvassa ja tunnistavassa palautuksessa oppimiskyvyssä
MUISTIOIREEN SYY TULEE SELVITTÄÄ Lääkärin tekemä haastattelu ja tutkimus Oirearvio (muistikysely henkilölle itselleen ja läheiselle) Muistitestit (CERAD-tehtäväsarja tai neuropsykologinen tutkimus) Aivojen kuvantaminen (ensisijaisesti magneettikuva). Parannettavien syiden toteaminen Etenevien muistisairauksien varhainen hoito itsenäisen arjessa selviämisen tukemisen.
MILLOIN TUTKIMUKSIIN 1 Henkilö itse tai omaiset ilmaisevat huolensa henkilön lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin säilynyt Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen
MILLOIN TUTKIMUKSIIN 2 Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen, esim. taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta
TUTKIMUKSIIN HAKEUTUMINEN Useimmissa terveyskeskuksissa lääkärin työparina toimii muistihoitaja Ellei muistihoitajaa ole, voit hakeutua suoraan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Jos olet työelämässä, voit ottaa yhteyttä työterveyshuoltoosi. Myös yksityiset lääkäriasemat palvelevat muistiasioissa (erityisesti geriatrian ja neurologian erikoislääkärit).
MITÄ TUTKITAAN Perustutkimukset (haastattelu, muistioireen arviointi, muisti- ja toimintakykytestit) tapahtuvat useimmiten muistihoitajan vastaanotolla. Lisäksi otetaan asiaan kuuluvia laboratoriokokeita. Muistivaikeuksia tutkittaessa on tärkeää jo alkuvaiheissa saada lisätietoja asiakkaan hyvin tuntevilta henkilöiltä. Jos omainen tai muu läheinen ei ole alkuvaiheen selvittelyissä mukana, pyydetään tutkittavalta lupa ja omaisen tai muun läheisen yhteystiedot jatkoselvittelyjä varten ja häneen otetaan yhteyttä.
TILASTOTIETOA Suomessa on lähes 120 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt ja 35 000 kärsii lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementiaoireesta. Keskivaikeasta tai vaikea dementiaoire on 65 74-vuotiaista 4 %, 75 84-vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % lla. Suomessa todetaan noin 13 000 uutta vaikeampi tasoista muistihäiriötä Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti (70 %) Muita eteneviä muistisairauksia ovat esim. aivoverenkiertosairaudet, Lewyn kappale -tauti, Parkinson taudin muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat
Aggregation and accumulation of amyloid- (A) in the brain may result from increased neuronal production of A, decreased activity of A-degrading enzymes, or alterations in transport processes that shuttle A across the blood brain barrier. A oligomers impair synaptic functions, whereas fibrillar amyloid plaques displace and distort neuronal processes. A oligomers interact with cell-surface membranes and receptors, altering signal-transduction cascades, changing neuronal activities and triggering the release of neurotoxic mediators by microglia (resident immune cells). Vascular abnormalities impair the supply of nutrients and removal of metabolic by-products, cause microinfarcts and promote the activation of astrocytes (not shown) and microglia. The lipid-carrier protein apoe4 increases A production and impairs A clearance. When produced within stressed neurons, apoe4 is cleaved into neurotoxic fragments that destabilize the cytoskeleton and, like intracellular A, impair mitochondrial functions. The proteins tau and -synuclein can also self-assemble into pathogenic oligomers and can form larger intra-neuronal aggregates, displacing vital intracellular organelles. (Modified from E. D. Roberson and L. Mucke Science 314, 781 784; 2006.)
ALZHEIMERIN TAUTI Perimmäistä syytä ei tiedetä Aivoissa tapahtuu tiettyjä mikroskooppisia muutoksia (niihin kertyy mm. amyloidia), jotka vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä Vaurio alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista leviten vuosien mittaan laajemmin aivokuorelle. Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti ei ole perinnöllinen Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat
LEWYN KAPPALE-TAUTI Noin 20 % kaikista muistisairaista Mikroskoopilla havaittavia solunsisäisiä Lewyn kappaleita esiintyy myös Parkinsonin taudissa,puolella potilaista on aivoissa samanaikaisia Alzheimerin taudin muutoksia Lewyn kappale -tauti alkaa hitaasti Taudille tyypillisiä ovat toistuvat näköharhat, lisäksi taudinkuvaan kuuluu Parkinsonin taudin piirteitä
PARKINSONIN TAUTI Johtuu tietyn keskiaivojen alueen (mustatumake) hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta Parkinsonin tauti on keski- ja vanhuusiän hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat molemminpuolisiksi Taudin edetessä mahdollisesti muistihäiriöitä, ajatustoiminnan hidastumista ja masennusta
VERENKIERTOPERÄINEN MUISTISAIRAUS Toiseksi yleisin muistisairauksien syy Taustalla voi olla monia syitä, mm. aivoinfarktit, aivoverenvuodot tai aivojen syvien osien eli valkean aineen hapenpuutteesta johtuvat vauriot. Muistisairaudelle altistavat jopa niin sanotut hiljaiset/oireettomat aivoinfarktit Lisäksi esiintyy usein muitakin oireita kuten kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja puheentuoton häiriöitä.
AIVOHALVAUS Aivohalvaus voi johtua kahdesta syystä, aivovaltimo joko tukkeutuu tai vuotaa. Aivohalvauksen yleisin syy on aivovaltimon veritulppa. Sen syynä on yleensä valtimoiden kovettumatauti eli ateroskleroosi, sama tauti joka aiheuttaa sepelvaltimotautia Aivoinfarkti syntyy yleensä äkisti ja päänsärkyä ei yleensä ole. Vuodon alkuvaiheessa päänsärkyä esiintyy usein
MUISTIHÄIRIÖIDEN EHKÄISY 1 Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastumiselta suojaavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi statiinit, estrogeeni, antioksidantit (e-vitamiini, c- vitamiini) sekä jotkut tulehduskipulääkkeet Ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine ovat merkittäviä riskitekijöitä Kukin yksittäinen riskitekijä tuplaa riskin, ja kaikki kolme kuusinkertaistavat
MUISTIHÄIRIÖIDEN EHKÄISY 2 Aivoterveyttä edistävät siis normaalit terveet sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavat elintavat ja aivojen käyttö. Terveellinen ruokavalio keski-iässä voi vähentää myöhäisiän dementian riskiä. Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen käyttö näyttää suojaavan dementialta, samoin muutaman kahvikupillisen juominen päivässä
EDUNVALVONTAVALTUUTUS on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin esimerkiksi muistisairauden vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan. Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa Kun valtakirjan laatija ei enää kykene hoitamaan asioitaan, valtuutettu pyytää maistraattia vahvistamaan valtakirjan Valtakirjan laatimisessa on suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua.
EDUNVALVOJA Jos muistisairaan ihmisen etuja ei saada turvattua esimerkiksi yhteisin pankkitilein, valtakirjalla tai edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja Edunvalvoja huolehtii päämiehensä taloudellisista asioista. Edunvalvojan tulee huolehtia myös siitä, päämiehelle järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus Edunvalvojan määrääminen on kuitenkin viimesijaisin keino muistisairaan etujen turvaamisessa
VOIKO MUISTISAIRAS AJAA AUTOA Pystyttekö ajamaan turvallisesti yksin ilman vieressä istuvan ohjeita ja tukea? Oletteko eksynyt ajaessanne tutussa paikassa? Onko poliisi pysäyttänyt teitä liikenteessä ajo-ongelmien vuoksi? Ovatko läheisenne olleet huolissaan ajokyvystänne? Tuleeko Teille rintatuntemuksia tai hengenahdistusta a) vastamäkeä tai rappusia kävellessä? b) tasamaalla kävellessä? c) kotiaskareissa, riisuessa, pukiessa, peseytyessä? Onko Teillä vaikeuksia pysyä hereillä ajaessanne? Oletteko ollut auton kuljettajana peltikolarissa tai muussa liikenneonnettomuudessa kolmen viime vuoden aikana?
LAAJENNETTU AJOKORTTITARKASTUS Ensimmäisen kerran noin 70-vuotiaille Huomioidaan ikääntymisen, sairauksien ja lääkitysten vaikutukset aisti-, kognitiivisiin ja motorisiin toimintoihin Arvioinnin tueksi voidaan käyttää kognitiivista suorituskykyä mittaavia testejä ja menetelmiä. Uusi entistä seikkaperäisempi ajokorttilomake