Kunnan vastuutyöntekijä Osa Loppuraportista: P. Moisio & S. Heikkinen & A. Honkakoski & K. Nurmio & M. Pakanen 2013. Vanhuspalvelulain pilotointi. Väli-Suomen Ikäaste: Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti. austaa Vanhuspalvelulain säädöstä, joka koskee kunnan vastuutyöntekijää, voidaan pitää yrityksenä vastata toisaalta sektoroituneen palvelujärjestelmän tuottamiin ongelmiin ja toisaalta entistä huonokuntoisempien asiakkaiden kotihoidon haasteisiin. Lain korostama periaate palvelurakenteen muutoksesta, joka koskee kotiin annettavan hoidon ja palvelun ensisijaisuutta, tulee lisäämään vastuutyöntekijän tarvetta. Erityisesti niiden iäkkäiden henkilöiden, jotka elävät yksinään vailla sosiaalista turvaverkostoa ja ovat moninaisen tuen ja hoidon tarpeessa, on vaikea saada tarvitsemaansa apua monitoimijaisessa palveluviidakossa. Osalle heistä tilanne aiheuttaa turvattomuutta, mikä heijastuu jatkuvana hakeutumisena päivystyspalveluihin ja palvelujärjestelmän hallitsemattomana kuormittumisena. Nykyisillä työnjaollisilla järjestelyillä ei kyetä turvaamaan kaikille iäkkäille henkilöille heidän tarvitsemaansa tukea ja palveluja. Ikääntymisen myötä tapahtuva toimintakyvyn heikkeneminen on samanaikaisesti yleinen ja yksilöllinen prosessi. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia, jotka liittyvät sosiaalisiin riskeihin, ei tunnisteta riittävästi eikä niihin tartuta ajoissa. Päihde- ja muut riippuvuudet, yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat ja kyvyttömyys huolehtia itsestä voivat johtaa myös iäkkäiden, samoin kuin muidenkin väestöryhmien, syrjäytymiseen. Kasvavan vanhusväestön palvelutarpeisiin varauduttaessa on tärkeää ennakoida syrjäytymisen aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Sosiaalisten riskitekijöiden yleistyminen, toimintakyvyltään huonokuntoisten vanhusten hoitaminen kotona sekä sektoroituneen palvelujärjestelmän ongelmat ovat muun muassa tekijöitä, jotka vaikuttavat vastuutyöntekijän tarpeellisuuteen. Lain näkökohdat Vanhuspalvelulain valmistelutöiden mukaan kunnan vastuutyöntekijä (17 ) on tarkoitettu nimettäväksi kotona asuville, runsaasti tukea ja palveluja tarvitseville iäkkäille henkilöille, jotka hyötyvät palvelukokonaisuutensa koordinoinnista (HE 160/2012 vp, 25). Lain perusteluissa vastuutyönteki- 1
jän tarpeellisuutta argumentoidaan pitkäaikaishoidon toteuttamisen periaatteella, joka korostaa iäkkään henkilön mahdollisuutta kokea elämänsä turvalliseksi. urvattomuutta voi kokea erityisesti muistisairas iäkäs henkilö, joka asuu yksin ja on kotiin tuotavien palvelujen varassa. urvallisuuden tunnetta lisää olennaisesti, jos hänelle on nimetty vastuutyöntekijä, jonka puoleen hän voi tarvittaessa kääntyä. Myös silloin, kun iäkästä hoidetaan omaishoidon tuella, vastuutyöntekijä voi joissakin tilanteissa olla tarpeen (HE 160/2012 vp, 47). Vastuutyöntekijän avulla etsitään ratkaisuja tilanteisiin, joissa iäkkäät henkilöt tarvitsevat erityistä apua palvelujensa toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Lain (17 ) mukaan vastuutyöntekijän tehtävänä on: - seurata yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa omaisen kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä iäkkään henkilön palveluntarpeiden muutoksia - olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin iäkkään henkilön tarpeisiin vastaamiseksi - neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Uudessa laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi (SM 2013) on konkretisoitu lain määrittelemiä tehtäviä. Suositusten mukaan vastuutyöntekijä - tukee asiakasta palvelujen ja etuuksien hakemisessa - seuraa, että asiakkaan palvelut toteutuvat laadukkaasti ja tarpeisiin nähden riittävinä ja oikeaaikaisina - seuraa, että palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät päätökset ovat ajantasaisia ja että palvelusuunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti - on yhteydessä ja mahdollisuuksien mukaan koordinoi eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden palveluja, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja palvelut - varmistaa, että asiakasta koskeva tieto kulkee eri tahojen välillä ja että asiakas saa palvelua ja tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee. (17 ; Laatusuositus, SM 2013:11) Vastuutyöntekijän tehtävät ovat tulkittavissa kolmella tasolla tapahtuvaksi yhteistyöksi: - Yhteistyö asiakkaan ja palvelujärjestelmän välillä, johon liittyen vastuutyöntekijä seuraa yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojansa kanssa palvelusuunnitelman toteutumista ja palvelutarpeiden muutoksia ja informoi tilanteesta palvelujen järjestäjiä ja toteuttajia. - Yhteistyö viranomaisten ja palvelujärjestelmän eri toimijoiden välillä, jonka avulla vastuutyöntekijä varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja tuen. - Yhteistyö iäkkään henkilön kanssa, kun asiakas tarvitsee vastuutyöntekijän neuvontaa ja apua palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. 2
Lain perusteluissa on vastuutyöntekijän tehtäväksi kirjattu myös palveluiden toteutumisen silmällä pitäminen: Lakiehdotuksen 13 :n 1 momentin mukaan iäkkäälle henkilölle järjestettävien palvelujen tulee olla laadukkaita sekä hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Vastuutyöntekijän tulisi osaltaan pitää silmällä tämän periaatteen toteutumista. (HE 160/2012 vp). Myös terveyspalveluiden puolella asiakkaan palvelukokonaisuuden seurantaan ja koordinointiin voidaan nimetä työntekijä. Jos asiakkaalla jo on yksi koordinaattori, laatusuosituksen mukaan se riittää. Mikäli asiakkaalla jo on muistikoordinaattori tai asiakasvastaava, ei vastuutyöntekijää tarvitse nimetä (SM 2013). On myös huomattava, että asiakkaan oikeuksien edistämiseksi kunnissa toimii sosiaaliasiamies ja terveydenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä potilasasiamies. Heidän tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi antaa neuvoja asiakkaan asemasta ja oikeuksista, auttaa palveluihin liittyvän muistutuksen laatimisessa sekä seurata asiakkaan oikeuksien kehitystä kunnassa. Ikäihmisten palvelujen laatua valvomaan on joissakin kunnissa perustettu myös vanhusasiamiehen ja valvontakoordinaattorin tehtävät. Vastuutyöntekijän tehtävä ei ole päällekkäinen edellä mainittujen tehtävien kanssa. Hallituksen esityksen mukaan vastuutyöntekijän tehtävien hoitaminen edellyttää ikääntymiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiin liittyvää asiantuntemusta, jonka perustana on iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillinen kelpoisuus. Haasteet Vanhuspalvelulain mukainen vastuutyöntekijä on uusi keino, jolla pyritään ratkaisemaan nykyisiä ongelmia sekä asiakkaan että palvelujärjestelmän näkökulmasta. Uuden elementin istuttamisessa vanhaan sektoroituneen lainsäädännön mukaiseen rakenteeseen on haasteellinen tehtävä. Pelkkä vastuutyöntekijän lisääminen palvelukokonaisuuteen tuskin riittää muuttamaan tilannetta. Ilman samanaikaisesti tapahtuvaa palvelujärjestelmän pirstoutumiskehityksen purkamista voi vastuutyöntekijästä tulla vain yksi uusi rakenne lisää. Siksi on tärkeää, että vastuutyöntekijän uutta tehtävää arvioidaan suhteessa siihen, mihin seuraaviin palvelujärjestelmän haasteisiin sillä voidaan vastata ja mihin tarvitaan muita kehittämistoimia: 1. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus aiheuttaa asiakasprosesseissa epäjatkuvuuksia, sekä asiakkaalle vaikeuksia hahmottaa palveluprosessin kokonaisuutta ja monitoimijaista palvelukirjoa. Ongelmia voi jossakin määrin ratkaista kehittämällä palveluohjauksen / asiakasohjauksen sisältöä ja organisaatiota. Niiden kehittymättömyys on haaste useissa kunnissa. 3
2. Palvelusuunnitelman heikko asema on ongelma, sillä suunnitelma ei ole sitova eikä velvoita palvelujärjestelmän toimijoita. Iäkkäällä henkilöllä voi olla monta toisistaan irrallista suunnitelmaa. Uuden lain myötä palvelutarpeen arviointiin perustuvan palvelusuunnitelman asema vahvistuu. Sen tulisi olla kölisuunnitelma, johon asiakkaan muut suunnitelmat integroidaan ja jonka pohjalta on mahdollista toteuttaa tavoitteellinen palvelukokonaisuus. Palvelusuunnitelman sitovuuden vahvistaminen on tällä hetkellä konkreettisin lainsäädännön tarjoama keino sektoroituneen palvelujärjestelmän ongelmien ratkaisemiseen. 3. Palveluaukot aiheuttavat sekä asiakkaan että palvelujärjestelmän kannalta kuormittavan tilanteen. Esimerkiksi yksinäisyydestä, mielenterveysongelmista tai päihderiippuvuuksista kärsivien iäkkäiden henkilöiden tukemiseksi ei ole tarjolla sopivia eikä riittäviä palveluja. 4. Moniammatillisen työn kehittymättömyys näkyy muun muassa siinä, ettei eri ammattilaisten asiantuntemusta käytetä riittävästi silloin, kun palvelutarvetta arvioidaan ja sen mukaisia palveluja toteutetaan. 5. ietojärjestelmiin liittyvät ongelmat ovat osaltaan hidastaneet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön ja kokonaisvaltaisen työotteen kehittymistä. 6. Vastuutyöntekijän tehtävät on tarkoituksenmukaista nähdä osaksi palveluohjausta. Palveluohjauksen sisällöllinen avaaminen on tärkeä ottaa huomioon vastuutyöntekijän tehtävän konkretisoinnissa. Palveluohjauksen sisältöalueet konkretisoivat vastuutyöntekijän tehtävän hahmottamista kuvion 2 mukaisesti. Palveluohjauksen käsitettä käytetään kirjavasti ja kattavuuden osalta hyvin vaihtelevasti. Laajimmillaan se käsittää kuvion kaikki kolme tasoa eli kansalaisneuvonnan, yleisen palveluohjauksen ja palvelusuunnittelun sekä asiakkaan yksilöllisen, intensiivisen tukemisen ja palvelujen varmistamisen. Palveluohjauksen rinnalle on yleistynyt asiakasohjauksen käsite. Myös sen sisältö on vakiintumaton ja vaihtelee asiakkaan tarpeita vastaavien palvelujen järjestämisestä intensiiviseen asiakkaan palveluprosessista huolehtimiseen. ässä tarkastelussa palveluohjauksen ja asiakasohjauksen käsitteitä käytetään rinnakkain. Vastuutyöntekijän asema ja tehtävät on kuviossa 2 sijoitettu intensiivisen palveluohjauksen alueelle, missä se nykyisiin käytäntöihin suhteutettuna on kaikkein lähimpänä asiakkaan prosessista kokonaisvaltaisesti vastaavaa asiakas-/palveluohjausta. Näin paikannettuna vastuutyöntekijyys ymmärretään lain tarjoamaksi erityiseksi keinoksi, jolla turvataan iäkkään henkilön palvelut silloin, kun yleisen palveluohjauksen keinot eivät riitä. Haasteena on selkiyttää palveluohjauksen sisältöjen ja tehtävien työnjakoa. Vastuutyöntekijöiden määrän jäädessä vähäiseksi kasvavat paineet kehittää palvelujärjestelmän toimivuutta siten, että 4
palvelusuunnitelman velvoittavuutta sekä moniammatillista työotetta lisätään, ja siten, että sektoroituneen järjestelmän muihin toiminnallisiin ongelmiin tartutaan. V I E S I N Ä J A I E D O A M I N E N Neuvonta- Asiakasmäärä ja vähenee asiakaskontaktin ja ohjauksen intensiteetti kasvaa ohjauspalvelut Iäkkäiden henkilöiden sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Palvelutarpeiden ja riskitekijöiden tunnistaminen. Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin fyysiset ja sähköiset palvelut: iäkkäiden henkilöiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen Case Management Yleinen palveluohjaus Palvelutarpeiden selvittäminen. Oikea-aikaisten ja riittävien palvelujen suunnittelu ja käynnistäminen. Asiakasprosessista huolehtiminen. Palveluohjaaja / asiakasohjaaja Intensiivinen palveluohjaus Erityinen keino varmistaa iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen toteutuminen. Kunnan vastuutyöntekijä (17 ) Welfare mix: julkinen, yksityinen, kolmas sektori, informaali tuki Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Muut hyvinvointia ja toimintakykyä edistävät palvelut Sosiaalihuollon erityispalvelut, erikoissairaanhoito Kuvio 2: Kunnan vastuutyöntekijän asema palveluohjauksen sisällöllisessä kokonaisuudessa 5
Pilotoinnin tavoitteet ja tulokset Pilotoinnin tavoitteena oli 1) määritellä yhtenäisiä perusteita, joiden mukaan voidaan arvioida vastuutyöntekijän tarve iäkkään henkilön palvelujen koordinoimisessa ja toteuttamisessa 2) kehittää toimintamalli vastuutyöntekijän roolista ja tehtävistä asiakkaan kokonaisvaltaisen palveluprosessin hallinnassa ja koordinoinnissa. avoitteiden mukainen kehittämistyö organisoitiin eteläisellä (Hämeenlinna), läntisellä (ampere) ja pohjoisella (Oulu) pilottialueella alueellisten painotusten mukaisesti. Pohjoisen alueella tutkimuksessa olivat mukana myös Kainuu ja Ylä-Savo. Vaikka pilointiasetelmat vaihtelivat keskenään, kaikilla alueilla selvitettiin vastuutyöntekijän tarpeellisuutta joko osana iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointia tai palveluohjaajien / asiakasohjaajien / sosiaalityöntekijöiden työprosessia. Pilotointiin liittyvän tutkimuksen ja muiden selvitysten perusteella tunnistettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat vastuutyöntekijän tarpeeseen sekä asioita, joihin iäkäs henkilö tarvitsee vastuutyöntekijää. Yhteenveto tuloksista on esitetty liitteessä 8. ulosten tulkinnan ja johtopäätösten pohjalta on kehitetty tuonnempana esitettävä toimintamalli vastuutyöntekijän tarpeellisuuden arvioimiseksi ja nimeämiseksi. Vastuutyöntekijän roolin ja tehtävien hahmottaminen asiakkaan kokonaisvaltaisen palveluprosessin hallinnassa ja koordinoinnissa vaatii vielä jatkokehittämistä, ennen kuin vastuutyöntekijää koskevan lain pykälä tulee voimaan vuonna 2015. Pilotoinnin tulosten perusteella on tunnistettavissa asiakastyyppejä, joiden kohdalla vastuutyöntekijän tarpeellisuutta on perusteltua arvioida. aulukossa 1 on ryhmitelty vastuutyöntekijää tarvitsevat asiakasryhmät, ja niiden pohjalta hahmoteltu asiakastyyppejä ylittäviä vastuutyöntekijän nimeämisen perusteita. 6
aulukko 1. Vastuutyöntekijää tarvitsevat iäkkäät henkilöt asiakastyypeittäin ja vastuutyöntekijän nimeämisen perusteiden jäsennys Asiakasryhmät / Asiakastyypit, jotka mahdollisesti tarvitsevat vastuutyöntekijää - Asiakkaat, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään mm. seuraavista syistä - sairaudet (mm. muistisairaus, mielenterveysongelmat) - päihde- ja muut riippuvuudet - lähisuhdevaikeudet, kaltoinkohtelu - yksinäisyys, turvattomuus - Haasteellisessa tilanteessa tai muutoksessa elävät asiakkaat - vakavan sairauden paheneminen (mm. muistisairaus) - elämäntilanne (esim. leskeytyminen) - merkittävä muutos palvelun ja hoidon toteutuksessa (esim. kotiutuminen) - omaishoitoon liittyvät ongelmat - Monipalveluasiakkaat - yhtäaikaisesti monenlaisen palvelun, hoidon ja tuen piirissä, johon liittyen palvelukokonaisuuden koordinoinnin tarve - Palveluista kieltäytyjät eri syistä - erilaiset sairaudet ja riippuvuudet - elämäntavalliset valinnat (ihmisarvoinen elämä vs itsemääräämisoikeus) Vastuutyöntekijän nimeämisen perusteet - Asiakas tarvitsee vastuutyöntekijän, ellei palvelujärjestelmän nykyisiä toimintatapoja kyetä muuttamaan - Vastuutyöntekijän tarve vähäinen suuri (1-3), koska asiakas ei kykene huolehtimaan itsestään muun muassa ohessa mainituista syistä 1. Asiakas tarvitsee vastuutyöntekijän, ellei palvelujärjestelmän nykyisiä toimintatapoja kyetä muuttamaan 2. Vastuutyöntekijän tarve vähäinen suuri (1-3), koska asiakkaan elämäntilanne on olennaisesti vaikeutunut merkittävän muutoksen vuoksi Asiakas tarvitsee vastuutyöntekijän, ellei palvelujärjestelmän nykyisiä toimintatapoja kyetä muuttamaan Vastuutyöntekijän tarve vähäinen suuri (1-3), koska asiakas tarvitsee monia palveluja eikä niitä muutoin kyetä koordinoimaan - Asiakas tarvitsee vastuutyöntekijän, ellei palvelujärjestelmän nykyisiä toimintatapoja kyetä muuttamaan - Vastuutyöntekijän tarve vähäinen suuri (1-3), koska asiakkaan kieltäytyminen palveluista vaarantaa ihmisarvoisen elämän toteutumisen Laatusuositusten (SM 2013) mukaan vastuutyöntekijän tarpeellisuus arvioidaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Jos vastuutyöntekijän tarpeellisuus todetaan, tehdään nimeäminen palvelujen myöntämisen yhteydessä. Vastuutyöntekijän nimeämisen perusteiden tulisi olla yhdenmukaisia ja luotettavia samalla tavalla kuin palvelutarpeen arvioinnin menetelmät. Sattumanvaraisuuden välttämiseksi vastuutyöntekijän tarpeellisuuden arvioinnin tulisi olla systemaattista (teemaliite 4) ja arviointikriteereiden tulisi olla ennalta sovittuja. 7
EHDOUS OIMINAMALLIKSI 1. Periaatekeskustelu vastuutyöntekijän merkityksestä asiakkaan, palvelujärjestelmän ja kunnan näkökulmasta Vastuutyöntekijä on uusi vanhuspalvelulain edellyttämä keino, jolla varmistetaan asiakkaan tarvitseman palvelun ja tuen saatavuus. Siksi on tärkeää, että kunnassa käydään huolellinen keskustelu vastuutyöntekijän merkityksestä asiakkaan, palvelujärjestelmän ja kunnan näkökulmasta. Keskustelun teemat - Mitkä tekijät tai ongelmat vaikuttavat kunnassanne siihen, että iäkkäälle henkilölle olisi nimettävä vastuutyöntekijä? - Voidaanko kyseisiin ongelmiin löytää ratkaisuja muilla keinoin? Mitä muutoksia se edellyttäisi palvelujärjestelmän toimintatavoissa kunnassanne? - Mitä hyötyjä / haittoja tunnistatte vastuutyöntekijän tuovan asiakkaan, palvelujärjestelmän ja kunnan kannalta? - Minkälaisia vastuutyöntekijää tarvitsevia asiakasryhmiä ja asiakastyyppejä tunnistatte kunnassanne? - Millä perusteilla iäkkäälle henkilölle tulisi nimetä vastuutyöntekijä? - Mitkä ovat vastuutyöntyöntekijän asema, toimivalta ja tehtävät suhteessa kunnan nykyiseen palveluohjauksen organisaatioon? Keskusteluista koottujen johtopäätösten pohjalta määritellään periaatteet, joiden mukaisesti lain sisältämät vastuutyöntekijän tehtävät toteutetaan kunnassa. 2. Vastuutyöntekijän tarpeellisuuden arvioiminen ja vastuutyöntekijän nimeäminen Vastuutyöntekijän tarpeellisuuden arviointi ja vastuutyöntekijän nimeäminen ovat kiinteä osa iäkkään henkilön palveluprosessia. Siksi ne on tarkoituksenmukaista toteuttaa iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä, kuten uudessa laatusuosituksessa esitetään (Laatusuositus, SM 2013:11). eemaliitteessä 4 on kuvattu pilotin tuloksena syntynyt toimintamalli prosessinomaisesta menettelystä vastuutyöntekijän tarpeellisuuden arvioimiseksi ja nimeämiseksi. Se sisältää seuraavat vaiheet: - Vastuutyöntekijän tarpeessa olevien iäkkäiden asiakkaiden tunnistaminen - Vastuutyöntekijän tarpeellisuuden arviointi osana palvelutarpeen selvittämistä - Vastuutyöntekijän tarpeellisuuden toteaminen ja tarpeeseen vastaaminen a tai b vaihtoehtojen mukaan - a: palvelujärjestelmän toimenpiteiden täsmentäminen ko. asiakkaan kohdalla - b:vastuutyöntekijän nimeäminen perusteluineen palvelujen myöntämisen yhteydessä - vastuutyöntekijän nimeämisen määräaikaisuus - vastuutyöntekijää ei nimetä, jos asiakkaalle on nimetty asiakasvastaava tai muistikoordinaattori; näissä tapauksissa tehtävien keskinäinen suhde on hyvä tarkistaa - vastuutyöntekijän roolin ja tehtävien määrittely asiakkaan tarpeiden mukaan 8
3. Vastuutyöntekijän aseman ja tehtävien määrittely erityyppisissä organisaatioissa Erilaiset organisatoriset kontekstit vaikuttavat vastuutyöntekijän aseman ja tehtävien toteuttamiseen. ällä hetkellä palveluohjaus, palvelusuunnitelmien laatiminen ja palvelujen toteuttaminen on organisoitu kunnissa pääsiassa kolmella tavalla: 1) eriytymätön palveluohjaus, 2) keskitetty palveluohjaus ja 3) keskitetty palveluohjaus tilaaja-tuottajamallissa. Kontekstien erilaisuus vaikuttaa vastuutyöntekijän tehtäviin, aseman riippumattomuuteen ja toimivaltaan. Vastuutyöntekijä on uusi tehtävä, jonka sijoittamista kunnan nykyiseen organisaatioon on hyvä tarkastella lain tavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta. Vastuutyöntekijän tehtävät ovat sisällöllisesti osa palvelu-/asiakasohjausta, minkä vuoksi ne on tarkoituksenmukaista sijoittaa sen yhteyteen. Kunta ratkaisee olosuhteisiinsa parhaiten sopivan tavan hoitaa vastuutyöntekijän tehtävät. Ratkaisua ja sen perusteluja on hyvä pohtia seuraavista näkökohdista: - Asiakkaalle vastuutyöntekijä on erityinen keino hänen tarvitsemisensa palvelujen ja tuen turvaamiseksi. Millainen vastuutyöntekijän tehtävän järjestämistapa takaa tämän parhaiten? - Kunnan kannalta vastuutyöntekijyys on yksi mahdollisuus kehittää palvelujärjestelmän toimivuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Millainen vastuutyöntekijän tehtävän järjestämistapa edistää parhaiten näitä tavoitteita? - Vastuutyöntekijän paikantamiseksi kunnan on hyvä avata ja selkiyttää nykyinen palveluprosessi ja palvelu-/asiakasohjauksen kokonaisuus sekä asiakkaan että työtehtävien näkökulmasta. Mille palvelu-/asiakasohjauksen sisältöalueelle vastuutyöntekijän tehtävät on perusteltua kunnassa sijoittaa: ohjaus ja neuvonta, yleinen vai intensiivinen palveluohjaus? - Mikä on vastuutyöntekijän suhde muihin tehtäviin / tehtävänimikkeisiin (esim. palveluohjaaja, asiakasohjaaja, asiakasvastaava, muistikoordinaattori, vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä, omahoitaja)? Onko vastuutyöntekijän tehtävä kunnassa esimerkiksi osa palvelu-/asiakasohjaajan tehtäviä vai hoitaako osa palvelu-/asiakasohjaajista pelkästään vastuutyöntekijän tehtäviä? Luodaanko uusia vastuutyöntekijän vakansseja? - Osa vastuutyöntekijän tehtävistä edellyttää riippumattomuutta ja toimivaltaa suhteessa sosiaalija terveyspalvelujen toimijoihin. Millainen vastuutyöntekijän asema ja tehtävä kunnassa mahdollistaisi tämän parhaiten? - Vastuutyöntekijän roolin ja tehtävien hoitaminen edellyttää kohtuullista asiakasmäärää. Mikä olisi sopiva keskimääräinen asiakasmäärä vastuutyöntekijää kohden? 4. Vastuutyöntekijän osaaminen ja kelpoisuus Vastuutyöntekijän tehtävät edellyttävät ikääntymiseen, lainsäädäntöön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiin liittyvää asiantuntemusta yleisellä ja paikallisella tasolla. Lain mukaan vastuutyöntekijällä on oltava iäkkään henkilön palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuuslain tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus. Kunta siis harkitse, mikä vastuutyöntekijän kelpoisuus on kunkin asiakkaan tarpeiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen. 9