ERIARVOISUUS JA HUONO-OSAISUUS BIOLOGISINA ILMIÖINÄ FT Emma Vitikainen, University of Exeter emma.vitikainen@gmail.com
Onko biologi(a)lla annettavaa yhteiskunnalliseen keskusteluun? Ihminen on sosiaalinen eläin Fysiologia, stressivaste samoja kuin muilla selkärankaisilla Koe- ja luonnonoloissa elävät eläimet: Mahdollista koeoloissa testata hypoteeseja ihmisen terveyteen vaikuttavista tekijöistä
Deprivation and mortality in the 1900s. Ian N Gregory BMJ 2009;339:bmj.b3454 2009 by British Medical Journal Publishing Group
Deprivation and mortality in 2001. Ian N Gregory BMJ 2009;339:bmj.b3454 2009 by British Medical Journal Publishing Group
Köyhyys ~ sairaus Huolimatta lääketieteen, julkisen terveydenhuollon ja kansantalouden edistysaskelista ja poliittisista muutoksista, köyhyyden ja kuolleisuuden suhde yhä vahva Sadan vuoden takainen kuolleisuus ~ 2000 -luvun kuolleisuus -- vaikka syyt eri! Gregory Ian N. Comparisons between geographies of mortality and deprivation from the 1900s and 2001: spatial analysis of census and mortality statistics BMJ 2009; 339 :b3454
Huono-osaisuus kasautuu Huono-osaisuus ~ koulumenestys, työura, eliniänodote, kansansairaudet.. Sosiaalinen asema muuttaa ajattelua ja asenteita Rikkauden kokemus: empatia vähenee Köyhyyden kokemus: päättelykyky laskee, päätöksenteko vaikeutuu (Paul Piff, UCL) Elintavat, tupakointi, päihteiden käyttö, ruokavalio, liikunta à eivät täysin selitä eroja eliniänodotteessa ja sairastumisriskissä Köyhyyden biologiset vaikutukset ulottuvat paljon pintaa syvemmälle
Luonnon kultalusikka-lapset: Joilla on, niille annetaan Vakaa ympäristö Hyvä ravinnonsaanti Sosiaalinen asema, hoiva à hyväosaisuus kasautuu
Jotkut (mangustit) ovat tasaarvoisempia kuin toiset Seepramangustin keskimääräinen elinikä = 2 vuotta Ennätysvaari Mr Butcherman: 12 vuotta
Jotkut (mangustit) ovat tasaarvoisempia kuin toiset Hyväosainen äiti: naaraat hierarkian huipulla à Saavat isoja poikasia à Jotka saavat enemmän hoivaa à Jotka saavat enemmän poikasia à ja elävät pitempään
Ympäristö muokkaa yksilöä Varsinkin nuorena ja yksilönkehityksen aikana (esim. Monaghan et al. J Exp Biol 2014) à kehitys à kasvunopeus à Sosiaalinen asema à Lisääntymismenestys à Terveys à vanheneminen Developmental Origins of Health and Disease (DOHaD)
Ympäristö + perimä = ilmiasu Nature vs nurture = harhaista vastakkainasettelua Ympäristö vaikuttaa geenien toimintaan epigeneettisten mekanismien kautta Sopeutuminen muutokseen avain evolutiivisessa kilpajuoksussa: eliöt ennakoivat tulevia olosuhteita Ympäristön vaikutukset voivat periytyä sukupolvelta toiselle
Ympäristö vaikuttaa jo ennen syntymää Äidit ohjelmoivat jälkeläisiä pärjäämään tulevissa olosuhteissa Live fast, die young : eri strategiat Toisilla on paremmat eväät
Varhaiset kokemukset muokkaavat elinkaarta Rajallinen energia sinne, missä siitä on eniten hyötyä Mekanismit? Sosiaalinen ympäristö à Stressi à Telomeerien lyheneminen Nettle et al. 2015 Proc B: Kilpailu ravinnosta kuluttaa telomeereja
Hoiva tai sen puute - periytyy Meaney et al. 1985, Frances Champagne & Michael Meaney 2004: Rotanpoikasten aivojen hippokampuksen rakenne & stressisäätely Äidin hoiva muokkaa aivojen rakennetta ja geenien toimintaa myös välinpitämätön vanhemmuus ja jälkeläisten kaltoinkohtelu periytyy Sairastumisriski, terveys ja vanheneminen ELA: early life adversity
Epigenetiikka: lyhyt oppimäärä Ympäristö à Muutos geenin toiminnassa (ei geeni-sekvenssissä) Geenikopion aktivointi: metylaatio, säätelytekijät à Mitä geenejä ilmennetään ja milloin Muutokset periytyvät sukupolvelta toiselle
Äidin stressi (prenatal stress) Välittömät ja viiveelliset vaikutukset Muuttunut stressisäätely Muutokset aivojen toiminnassa ja rakenteessa: ADHD, tunteiden säätely Metabolia, hormonitasapaino Kerrannaisvaikutukset: Geneettiset tekijät ja hoiva
SES à kortisoli à HPA-axis Hypothalamic pituitary adrenal axis Kohonnut stressivaste à Sisäeritysjärjestelmän häiriöt: sokeri- ja lipidiaineenvaihdunta metaboliset sairaudet, II-tyypin diabetes verenkiertoelimistön sairaudet Krooninen stressi muuttaa aivojen toimintaa: päätöksentekoon ja riskienhallintaan liittyvien geenien toiminnan säätely Trauma à geenisäätely à riskikäyttäytyminen (Guillaume et al. 2013 J Psychiatric Res.)
Sosioekonomisen aseman (SES) biologiset heijastumat Allostaattinen taakka: ennenaikainen vanheneminen Fysiologisten stressireaktioiden pitkäaikainen ja kasautuva vaikutus HPA axis, lipidimetabolia, immuunivaste, tulehdusreaktiot, sokeriaineenvaihdunta à myös elämäntavat ja terveystilanne huomioonottaen (Biomarker Substudy of the Study of Midlife in the US (MIDUS) Gruenewald et al. 2012) Kortisolipitoisuus (hiuksissa ja veressä) kohonnut SES seurauksena: Krooninen stressi sosioekonomisten vaikutusten välittäjänä (Vliegenthart et al. 2016 Psychoneuroendocrinology)
Biologiset takaisinsyöttömekanismit eriarvoisuuden välittäjinä Adaptiivisuus vrt. hyödyllisyys, terveys Luontoäiti ei ajatellut nykyihmistä! SOSIAALINEN ympäristö säätelee geenien toimintaa à Maternal effects / epigenetics Predictive adaptive responses Vuosisatojen päähän ulottuvat vaikutukset: Tulevaisuuden elinolojen ennustaminen on ollut hyödyllista! Ns. mismatch on haitallisinta: alhainen syntymäpaino + liikalihavuus pahimmmat riskit Sukupolivittunut huono-osaisuus
Sosiaalisen ympäristön merkitys
SES ja biologisten tekijöiden vuorovaikutus Syntymäpaino Lapsuuden laiminlyöntikokemukset, kaltoinkohtelu Stressivaikutukset Väkivalta, turvattomuus Murrosiän ajoitus Päätöksenteko, impulsiivisuus Eliniänodote Koulutus, työura Terve vanheneminen Addiktiokäyttäytyminen Metabolinen terveys Päihdeongelmat
Mietittävää Huono-osaisuus à Stressi à muutokset terveydessä, geenitoiminnassa ja aivojen rakenteessa à näkyvät viiveellä ja ulottuvat sukupolvien päähän KASAUTUVAT VAIKUTUKSET TURVALLINEN, TERVEELLINEN LAPSUUS JA ÄITIEN HYVINVOINTI KESKEISESSÄ ASEMASSA KURJISTUMISKEHITYKSEN KATKAISEMISESSA
Kirjallisuutta History of socioeconomic disadvantage and allostatic load in later life. Gruenewald TL, Karlamangla AS, Hu P, Stein-Merkin S, Crandall C, Koretz B, Seeman TE. - Soc Sci Med. 2012 74(1):75-83 Socioeconomic status in children is associated with hair cortisol levels as a biological measure of chronic stress. Vliegenthart J et al. 2016. Psychoneuroendocrinology 65:9-14. Intergenerational transmission of programmed effects: public health consequences Drake, Amanda J. et al. Trends in Endocrinology & Metabolism, Volume 21, Issue 4, 206-213