Katja Hukkinen NÄIN TUTKIN Rintojen magneettikuvaus Edes magneettikuvaus ei ole täydellinen menetelmä rintojen kuvantamiseen. Laitteiden laatu, kuvausparametrit sekä röntgenhoitajien ja radiologien kokemus ja ammattitaito vaikuttavat merkittävästi tutkimuksen lopputulokseen. Rintojen magneettikuvauksen tulkinta on haastavaa, ja radiologilla tulisi olla käytettävissään kattavat esitiedot ja aiemmat kuvat lausuntoineen. Palaute tehdyistä lausunnoista ja leikkauksenjälkeiset moniammatilliset kokoukset ovat oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Haasteena on magneettikuvauksen kohdistaminen oikeille potilasryhmille, koska tutkimus on kallis ja sen saatavuus vähäistä. Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä. Suomen Syöpärekisterin mukaan rintasyöpä todettiin vuonna 2010 4 673 naisella ja 21 miehellä. Suomen Rintasyöpäryhmä on tänä vuonna julkaissut rintasyövän diagnoosi- ja hoitosuosituksen (Auvinen ym. 2013). Rintasyövän yleisiä riskitekijöitä ovat muun muassa pitkäkestoinen hormonikorvaushoito yhdistelmävalmisteilla, postmenopausaalinen lihavuus, runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, varhainen kuukautisten alkamis ikä, myöhäinen kuukautisten loppumisikä ja lapsettomuus. Mammografiassa tiivis kudos ja biopsiassa diagnosoitu atyyppinen duktaalinen hyperplasia lisäävät riskiä sairastua rintasyöpään. Myös aikaisemmin sairastettu rintasyöpä on riski uudelle rintasyövälle, ja toisaalta tauti voi uusia vuosienkin päästä. Saman suvun naisten rintasyöpä ja munasarjasyöpä voivat kertoa suvussa kulkevasta rintasyöpägeenistä, joista yleisimmät ovat BRCA1 ja BRCA2-geenien mutaatiot. Myös rintarauhaskudoksen kehittymisen aikana (n. 10 30 vuoden iässä) rintakehän alueelle annettu sädehoito altistaa naisia rintasyövälle. Kaikkiin rintasyöpiin ei riskitekijöitä löydy. Rintasyövän ilmentyminen Rintasyövän oireita voivat olla kyhmy, rinnan kovettuminen, ihon tai nännin uusi ja pysyvä sisäänvetäytyminen, verinen tai kirkas vuoto rinnasta, nännin ja nännipihan haavainen ihottuma, tulehduksen aiheuttama appelsiini-iho sekä toispuolinen ja kuukautiskierron yli kestävä kipu. Tällaisten oireiden syy voi kuitenkin olla myös hyvänlaatuinen, ja toisaalta rintasyöpä on pitkään usein täysin oireeton. Rintojen tutkimisen periaate on kolmoisdiagnostiikka. Kliininen tutkimus sisältää haastattelun, inspektion ja palpaation. Mammografia on ensisijainen kuvantamismenetelmä, mutta alle 30-vuotiaille tehdään kaikukuvaus. Epäilyttävistä muutoksista on otettava histologinen näyte. Rintasyöpä kasvaa tavallisesti hitaasti, useamman vuoden aikana. Parin millimetrin kokoisena sitä on hyvin vaikea erottaa millään kuvantamismenetelmällä, ja myös senttimetrienkin kokoinen kasvain voi peittyä tiiviin ja hankalatulkintaisen kudoksen alle. Rintasyöpä kasvaa joko massana tai solujonoina, ja kuvantamislöydös voi olla pallomainen tai tähtimäinen kasvain, rakennehäiriö tai siinä voi olla mukana mikrokalkkiumia. Syövän esiasteen, yleensä duktaalisen karsinooman in situ -muodon, ainoa kuvantamislöydös voi olla mammografiassa näkyvä muutaman millimetrin kokoinen mikrokalkkiumien rykelmä. Rajanveto hyvälaatuisiin rinnan muutoksiin on ajoittain hyvin hankalaa. Rintojen kuvantamisessa on haasteena myös rintarauhaskudoksen monimuotoisuus: mammografiassa normaalin rinnan rakenne vaihtelee läpikuultavasta rasvainvoluutiorinnasta hyvin tiiviiseen, lähes röntgensädettä läpäisemättömään kudokseen. Magneettikuvauksessa haasteen puolestaan tuo hormonaalisesti aktiivinen kudos. Rintakudoksen raken- 2163 = Tiedosta taidoksi Duodecim 2013;129:2163 8
NÄIN TUTKIN 2164 ne voi muuttua iän, imettämisen ja hormonikorvaushoidon myötä. Kuvantaminen Suomessa rintasyöpäseulonta on kohdistettu 50 69-vuotiaisiin oireettomiin naisiin, joille tehdään mammografia kahden vuoden välein. Kaksi radiologia katsoo itsenäisesti kuvat ja arvioi yhdessä lisätutkimusten tarpeen. Kliininen mammografia tehdään oireisille naisille, ja yleensä siihen liitetään rintojen kaikukuvaus. Mammografian ja kaikukuvauksen herkkyys eli oikeiden positiivisten osuus kaikista sairaista tutkittavista laskee, jos kudos on tiivistä tai siinä on runsaasti esimerkiksi fibrokystisiä muutoksia. Kohdesuurennoskuvilla, lisäprojektioilla, rintatiehyen varjoainekuvauksella ja kaikukuvauksella selvitetään oireen taustaa. Jos havaitaan radiologisesti epäilyttävä muutos, siitä otetaan kuvantamisohjauksessa histologinen näyte, ensisijaisesti 14 G -neulalla. Mammografiassa hajanaisista kalkkiumista tai rakennehäiriöstä on hyvä ottaa mahdollisimman iso näyte, esimerkiksi vakuumibiopsia (10 G). Sytologinen näyte eli ohutneulanäyte sopii kystan tyhjentämiseen ja kainaloimusolmukediagnostiikkaan. Magneettikuvauksen periaatteet Rintojen magneettikuvaus näyttää rintakudoksen rakenteen hyvin tarkasti ja tarvittaessa kolmesta suunnasta. Kudoksen rakenteen lisäksi se näyttää rauhaskudoksen ja mahdollisten kasvainten verenkierron. Rintasyöpä kasvattaa uudissuonia, jotka poikkeavat normaaleista suonista. Ne ovat epäjärjestäytyneitä, niissä on valtimoiden ja laskimoiden välisiä suntteja, ja kapillaarit läpäisevät herkästi varjoainetta. Varjoaine kertyy syöpäkasvaimeen nopeasti ja voi huuhtoutua siitä myös nopeasti pois. Solujonoina kasvava lobulaarinen karsinooma ja rintatiehyiden sisällä kasvava in situ -muutos keräävät hitaammin ja vähemmän varjoainetta ja voivat olla vaikeampia todeta. Terveen rinnan hormonaalisesti aktiivinen kudos voi aiheuttaa runsastakin taustatehostumaa, joka voi piilottaa pienemmät pahanlaatuiset muutokset. Toisaalta hyvänlaatuiset muutokset ja rajatapaukset, tulehdukset sekä leikkauksen jälkitilat keräävät myös varjoainetta eli tehostuvat ja aiheuttavat ongelmia erotusdiagnostiikkaan. Magneettikuvausta rinnan tiiviys ei häiritse. Se on mammografiaa ja kaikukuvausta herkempi löytämään sekä levinneen rintasyövän että in situ -syövän. Magneettikuvauksen sensitiivisyys on noin 90 %. Spesifisyys löytää rintasyöpä on noin 75 %, mikä on samaa luokkaa kuin muilla kuvantamismenetelmillä (Peters ym. 2008). Noin 10 % duktaalisista in situ -syövistä näkyy vain mammografiassa mikrokalkkeina. Kuvaukset suositellaan tehtäväksi kuukautiskierron 7. 14. päivän aikana, jolloin rinnan hormonaalinen aktiivisuus on vähäisimmillään. Hormonikorvaushoitoon suositellaan 4 6 viikon ja leikkauksen jälkeen kuukauden taukoa. Kiireellisissä tapauksissa ei aikarajoituksia tarvitse huomioida. Sädehoidon jälkeen taukoa ei tarvitse pitää. Imetyksen aikana runsas hormonaalinen aktiivisuus heikentää merkittävästi tarkkuutta. Rintojen magneettiku vaus ei sovi raskaana oleville. Muut mahdolliset vasta-aiheet tulee tarkistaa tapauskohtaisesti. Rinnat kuvataan 1,5 3 teslan laitteella. Potilas makaa vatsallaan rinnat rintakeloissa roikkuen, ja kuvaus kestää noin 30 minuuttia. Kuvaussarjaan kuuluvat kahden teslan natiivikuva tai kahden teslan rasvasaturaatio sekä dynaaminen T1 3D gradient-echo-rasvasaturaatiokuvaussarja, joka alkaa yhden teslan natiivikuvalla. Tämän jälkeen annetaan varjoainetta suonensisäisesti, ja sama kuvaus tehdään minuutin välein esimerkiksi viisi kertaa. Tulkintaa auttaa koneen laskemat subtraktiosarjat, joissa vain varjoaine jää näkyviin. Leikkeet pidetään niin ohuina kuin mahdollista (n. 1 2 mm). Aksiaalinen kuvaussuunta on koronaalista suuntaa parempi retromamillaarista ja prepektoraalista tilaa ajatellen, koska molempiin kuvaussuuntiin saadaan molemmat rinnat samaan kuvaan. Sagittaalisen suunnan kuvista on apua leesion sijainnin hahmottamisessa, ja esimerkiksi rasvasaturoitu yhden teslan kuvaussarja sopii viimeiseksi sarjaksi. Diffuusiokuvantaminen ja spektroskopia eivät ole K. Hukkinen
KUVA 1. Oireettoman naisen mammografia- ja kaikukuvauslöydökset olivat normaalit, mutta hän toimi testipotilaana uuden magneettikuvauslaitteen käyttöönoton yhteydessä. Kuvauksessa nähdään 8 millimetrinen, runsaasti alkuvaiheessa tehostuva tähtimäinen massa. Magneettikuvauksen avulla kohdennetussa kaikukuvauksessa nähdään hyvänlaatuisen näköinen saareke, jonka histologia sopi kuitenkin duktaaliseen syöpään. KUVA 2. Seulontamammografiassa löytyi 9 millimetrin pesäke, joka oli histologialtaan lobulaarinen rintasyöpä. Magneettikuvassa todettiin kuusi muuta alle senttimetrin kokoista syöpäkasvainta noin 9 senttimetrin alueella. Kuvassa vasemman rinnan lateraaliosassa kolme noin 5 millimetrtin kokoista tähtimäistä pesäkettä. Leikkaus muuttui osapoistosta koko rinnan poistoksi. rutiinisarjojen joukossa, mutta niitä voidaan käyttää diagnostiikan apuna erityistapauksissa. Digitaaliseen arkistoon kannattaa tallentaa kaikki kuvaussarjat mahdollista uudelleenarviointia ja etenkin suuren riskin seulontapotilailla magneettikuvausten vertailua varten. Kuvien tulkinnassa ja raportoinnissa voi käyttää apuna BI-RADS-luokittelua (breast imaging-reporting and data system, American College of Radiology 2003), jossa käydään strukturoidusti läpi tehostuvien leesioiden koko, muoto, reunat ja sisäinen rakenne sekä jakauma rinnassa. Rakenne sekä tehostumisen voimakkuus ja dynamiikka arvioidaan, ja tieto yhdistetään potilaan mammografia- ja kaikukuvauslöydöksiin. Näiden perusteella löydös jaetaan seitsemään eri luokkaan, ja BI-RADS antaa jatko-ohjeet siitä, tarvitaanko seurantaa tai histologinen näyte. Muutoksesta on otettava kudosnäyte, jos sen rakenne on epäilyttävä. Se otetaan esimerkiksi tähtimäisestä leesiosta tehostumistavasta riippumatta tai jos leesion tehostumistapa viittaa pahanlaatuisuuteen hyvänlaatuisesta rakenteesta huolimatta. Näyte otetaan kaikukuvaus-, mammografia- tai magneettikuvausohjauksessa. Magneettikuvauksella ohjattuun biopsiaan ei ole mahdollisuutta kaikissa rinto- KUVA 3. Lukuisia fibroadenoomia rinnoissa. Magneettikuvauksesta ei ole apua pienten leesioiden erotusdiagnostiikassa. jen magneettikuvauksia tekevissä yksiköissä. Jos näytteenotto ei onnistu, harkitaan kuvantamisseurantaa. Magneettikuvauksen negatiivinen ennustearvo on noin 88 96 %. On harvinaista, ettei syöpä tehostuisi lainkaan varjoaineella. Potilaan liikkuminen kuvauksen aikana huonontaa kuvan laatua, runsas taustatehostuminen voi peittää syövän alleen, ja joskus syy syövän näkymättömyys johtuu kuvausteknisistä ongelmista. 2165 Rintojen magneettikuvaus
NÄIN TUTKIN 2166 Magneettikuvauksen aiheet Magneettikuvaus on kallis, työläs ja sen saatavuus heikompaa kuin mammografian ja kaikukuvauksen. Koska sekään ei ole täydellinen tutkimusmenetelmä ja saattaa aiheuttaa turhia jatkotoimenpiteitä, sitä tulee käyttää harkiten sen edut ja haitat tunnistaen. Seulonta. Geenien BRCA1 ja BRCA2 mutaatiot, Li-Fraumenin syöpäoireyhtymä (TP53) ja Cowdenin tauti (PTEN) suurentavat rintasyövän riskiä. BRCA1:n kantajilla elinikäinen riski on jopa 85 %. Naisilla, joilla on perinnöllinen rintasyöpäriski, magneettikuvaus on todettu mammografiaa herkemmäksi kuvantamistutkimukseksi. Geenivirheen kantajat ja heidän ensimmäisen asteen testaamattomat sukulaisensa kuuluvat seulonnan piiriin. On myös niin sanottuja rintasyöpäsukuja, joilla ei ole vielä tunnettua geenimutaatiota mutta joilla riskin on laskettu olevan yli 20 %. TP53:n kantajilla seulonta aloitetaan 20 vuoden iässä ja BRCA1:n ja BRCA2:n kantajilla 25 30 vuoden iässä. Niin sanotuissa rintasyöpäsuvuissa seulonta aloitetaan 5 10 vuotta ennen sitä ikää, jona suvun nuorin rintasyöpäpotilas on sairastunut. Rintakehän alueelle sädehoitoa saaneiden magneettikuvausseulonta alkaa noin kahdeksan vuotta sädehoidon päättymisestä tai viimeistään 30 vuoden iässä. Suuren riskin potilaiden seulonta tehdään vuosittain magneettikuvauksella, mammografialla ja tarvittaessa kaikukuvauksella. TP53:n sekä BRCA1:n ja BRCA2:n kantajilla ja nuorilla naisilla ylipäänsä rintakudos on sädeherkkää, ja koska intraduktaalisen rintasyövän (DCIS, ductal carcinoma in situ) riski on nuorilla naisilla pieni, alle 30 35-vuotiailla BRCA1:n ja BRCA2:n kantajilla ja kaikenikäisillä TP53:n kantajilla voi harkita mammografian jättämistä pois ja sen tekemistä vain radiologin suosituksesta (Kuhl ym. 2010, Lee ym. 2010). Seulonta jatkuu samaan tapaan mahdollisen sairastetun rintasyövän jälkeen. Leikkausta edeltävä magneettikuvaus. Uuden rintasyövän löydyttyä täytyy tietää sen koko sekä mahdolliset muut saman rinnan ja toisen rinnan syövät, jotta päästään mahdollisemman hyvään leikkaus- ja hoitotulokseen. Tavoitteena on poistaa yhdellä leikkauksella rintasyöpä tai rintasyövät ja kainalon mahdolliset etäpesäkkeet. Leikkauksessa pyritään noin senttimetrin makroskooppisiin tervekudosmarginaaleihin sekä toiminnallisesti ja kosmeettisesti hyvään lopputulokseen. Rintojen magneettikuvaus tiedetään muita kuvantamismenetelmiä herkemmäksi, mutta sen käyttö leikkausta edeltävässä diagnostiikassa on kuitenkin ristiriitaista. Eteneviä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia rinnan leikkausta edeltävästä magneettiku vauksesta ja sen vaikutuksesta leikkaushoitoon on vain kaksi, ja nekin ovat saaneet kritiikkiä osakseen. Äskettäisen meta-analyysin mukaan leikkausta edeltävä magneettikuvaus lisää rinnanpoistojen määrää ilman, että se merkittävästi laskisi uusintaleikkausten määrää (Houssami ym. 2013). EUSOMA (European Society of Breast Cancer Specialists) on suositellut leikkausta edeltävää magneettikuvausta potilaille, joilla on uusi levinnyt lobulaarinen rintasyöpä, naisille, joilla suuri riski sairastua rintasyöpään, alle 60-vuotiaille naisille, joilla on yli senttimetrin ero syövän koossa mammografiassa ja kai kukuvauksessa, sekä naisille, joille suunnitellaan osarinnan sädehoitoa (Suomessa osarinnan sädehoito ei ole käytössä) (Sardanelli ym. 2010). Suomessa Halo-työryhmä on tehnyt suosituksen leikkausta edeltävästä magneettikuvauksesta (Koskivuo ym. 2012). Nuorten naisten tiivis rintakudos ja mahdollinen vielä löytymätön rintasyöpägeeni ovat syitä siihen, miksi HYKS:n rintarauhaskirurgian yksikössä myös alle 40-vuotiailta naisilta otetaan ennen leikkausta magneettikuva. Koska rinnan asento poikkeaa eri kuvausmenetelmissä, magneettikuvassa näkyvien tehostumien paikallistaminen muilla menetelmillä tai leikkauspöydällä ei ole aina mahdollista. Samasta syystä syöpäalueen koko voi olla magneettikuvassa ja patologin määrityksissä erilainen. Magneettikuvassa tehostuvat hyvänlaatuiset muutokset aiheuttavat vääriä positiivisia tulkintoja, minkä vuoksi lisälöydöksistä tulee ottaa kudosnäytteet, mahdollisuuksien mukaan magneettikuvausohjauksessa. Jos mammografian ja kaikukuvauksen perusteella K. Hukkinen
YDINASIAT 88Mammografia, kaikukuvaus ja histologinen näytteenotto ovat ensisijaiset rintojen tutkimustavat. 88Magneettikuvaus on herkin rintasyövän kuvantamistutkimus. 88Magneettikuvauksen huonompi tarkkuus voi kuitenkin aiheuttaa tarpeettomia jatkotutkimuksia. on suunniteltu rinnan osapoistoa, siitä ei tulisi siirtyä rinnan täydelliseen poistoon ellei magneettikuvassa näkynyttä lisälöydöstä ole histologisesti todistettu syöväksi. Mahdollinen aiempaa laajempi osapoisto tulee suunnitella yhdessä radiologin kanssa, ja magneettikuvat tulee katsoa yhdessä. Leikkausta edeltävä magneettikuvaus ei saisi aiheuttaa kuukautta pidempää viivettä leikkaukseen pääsyyn. Mahdolliset rintaan jäävät pienet diagnosoimattomat lisälöydökset voivat hoitua leikkauksenjälkeisellä sädehoidolla sekä sytostaatti- ja hormonihoidoilla, joten potilaan eloonjäämisennusteeseen tai paikalliseen uusimiseen niillä ei välttämättä ole lainkaan vaikutusta. Pagetin taudissa nännin ja nännipihan iholla on syöpäsoluja. Jos mammografiassa tai kaikukuvauksessa ei löydy syvemmältä rinnasta kasvaimia, voidaan tehdä magneettikuvaus. Jos kuvassa ei ole löydöksiä, voidaan harkita sentraalista osapoistoa täydellisen poiston sijaan. Neoadjuvanttihoito tarkoittaa ennen paikallishoitoa, kuten leikkausta, annettavaa lääkehoitoa, jolla pyritään pienentämään paikallisesti levinnyttä kasvainta. Magneettikuvaus on paras kuvantamismenetelmä hoitovastetta arvioitaessa. Yli- ja aliarviointia voi tapahtua syövän alatyypistä ja käytetystä sytostaatista riippuen (Lobbes ym. 2012). Etäpesäke ilman alkuperäistä syöpää. Jos naisella on tiedossa kainaloetäpesäke tai muu rintasyöpään viittaava etäpesäke ilman tunnettua emokasvainta ja mammografia ja kaikukuvaus ovat negatiiviset, suositellaan rintojen magneettikuvausta. Syöpä voi olla peräisin myös kainalossa joskus sijaitsevasta rintarauhaskudoksesta. Nännierite. Rinnan seroosi tai verinen eritys tutkitaan ensin mammografialla, kaikukuvauksella ja vuotavan tiehyen varjoainekuvauksella eli duktografialla (galaktografia). Jos erityksen syy ei näissä selviä tai duktografia ei teknisesti onnistu, magneettikuvaus voi olla hyödyllinen. Tiehyen sisällä oleva papillooma, papilloomat, duktaalinen in situ karsinooma tai levinnyt syöpä voivat näkyä magneettikuvassa niille tyypillisinä tehostumina. Ristiriita kolmoisdiagnostiikassa. Kun kliininen löydös, kuvantamislöydös ja histologinen löydös ovat ristiriidassa, magneettikuvausta voidaan harkita. Implanttirinnassa magneettikuvaus on luotettavin implantin repeä män toteamisessa. Imusolmukkeisiin tihkunut silikoni voidaan erottaa silikonispesifisellä kuvaussarjalla. Yleensä implantti asetetaan rintalihaksen alle, jolloin mammografia sopii hyvin rintasyöpäseulontaan. Jos implantti on lihaksen päällä, se voi mammografiassa ja kaikukuvauksessa peittää rintakudosta alleen. Magneettikuvaus on siis hyödyllinen, jos potilaalla on suurentunut rintasyöpäriski. Rintasyövän sairastaneiden seurantaa voi hankaloittaa muun muassa leikkauksenjälkeinen arpikudos. Arpea ja paikallisesti uusiutuvaa rintasyöpää voi olla vaikea erottaa toisistaan. Systemoidussa katsauksessa käsiteltiin aiheesta kymmentä julkaisua (Quinn ym. 2012). Magneettikuvantamisen herkkyys syövän uusiutumisen diagnostiikassa oli 75 100 %, ja sen tarkkuus eli oikeiden negatiivisten osuus kaikista terveistä tutkittavista oli 67 100 %. Se on mammografiaa parempi kuvantamismenetelmä mutta ei ylivoimainen kolmoisdiagnostiikkaan verrattuna. Negatiivinen löydös magneettikuvauksessa on tehostumaa hyödyllisempi löydös, ja herkkyys kasvoi, mitä kauemmin leikkauksesta oli aikaa. Magneettikuvaus sopii täydentämään kolmoisdiagnostiikkaa ongelmatapauksissa kuten hyvin tiiviissä rinnoissa. Suuren riskin potilailla, jotka ovat sairastaneet rintasyövän, magneettikuvaus on osa seurantaa, jos rintarauhaskudosta on vielä jäljellä. 2167 Rintojen magneettikuvaus
NÄIN TUTKIN Riskileesiot ovat heterogeeninen ryhmä erilaista rinnan patologiaa. Atyyppisella duktaalisella hyperplasialla (ADH), atyyppisella lobulaarisella hyperplasialla (ALH), lobulaarisella in situ -karsinoomalla, papillaarisilla leesioilla ja mukoseeletyyppisillä leesioilla on eriasteista riskiä pahanlaatuisuuteen. Magneettikuvauksen käyttö ei näiden kohdalla ole vakiintunutta, mutta se voi olla avuksi muutosten laajuutta arvioitaessa. Sen avulla voi myös yrittää kohdentaa kudosnäytteenoton epäilyttävimpiin leesioihin. Fibrokystiset, mastopaattiset ja fibroadenoottiset rinnat ovat usein mammografiassa ja kaikukuvauksessa vaikeatulkintaiset. Etukäteen ei voida arvioida, kuka hyötyy MK:sta. Tällaiset rinnat voivat olla magneettikuvassa täysin tehostumattomat, tai rintasyöpä voi selvästi erottua muun tehostuman joukosta. Lukuisat pienet fibroadenoomat ja taustatehostuma voivat myös heikentää tutkimuksen tarkkuutta merkittävästi. Se voi myös aiheuttaa potilaalle stressiä ja tarpeettomia jatkotutkimuksia. Lopuksi Tekniikan kehittyessä magneettikuvauksen tarkkuus parantunee, ja muun muassa diffuusiokuvantaminen ja spektroskopia voivat tuoda lisäapua erotusdiagnostiikkaan. Funktionaalista magneettikuvausta saatetaan käyttää tulevaisuudessa rintasyövän hoitotapojen valintaan ja hoitojen seurantaan. KATJA HUKKINEN, vs. osastonylilääkäri Naistenklinikan röntgen, HUS-kuvantaminen SIDONNAISUUDET Teslamed, Aava KIRJALLISUUTTA American College of Radiology. Breast imaging reporting and data system atlas (BI-RADS atlas). 4. painos. Reston: American College Of Radiology 2003. Auvinen P, Heikkilä P, Huovinen R, ym. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus. Suomen Rintasyöpäryhmä ry. 2013. www. terveysportti.fi/rintasyoparyhma Erguvan-Dogan B, Whitman G, Kushwaha A, Helps M, Dempdey P. BI-RADS-MRI: a primer. AJR Am J Roentgenol 2006;187:152 60. Houssami N, Turner R, Morrow M. Preoperative magnetic resonance imaging in breast cancer: metaanalyysi of surgical outcomes. Ann Surg 2013;257:249 55. Koskivuo I, Lääperi A-L, Elberkennou J, ym. Rintojen magneettikuvaus rintojen tarkentavassa diagnostiikassa. Halokatsaus. Suom Lääkäril 2012;67:692 8. Kuhl C, Weigel S, Schrading S, ym. Prospective multicenter cohort study to refine management recommendations for women at elevated familial risk of breast cancer: the EVA trial. J Clin Oncol 2010;28:1450 7. Lee C, Dershaw D, Kopans D, ym. Breast cancer screening with imaging: recommendations from the Society of Breast Imaging and the ACR on the use of mammography, breast MRI, breast ultrasound, and other technologies for detection of clinically occult breast cancer. J Am Coll Radiol 2010;7:18 27. Lobbes M, Prevos R, Smidt M. Response monitoring of breast cancer patients receiving neoadjuvant chemotherapy using breast MRI a review of current knowledge. J Can Ther Res 2012; http:// dx.doi.org/10.7243/2049-7962-1-34. Peters N, Borel Rinkes I, Zuithoff N, ym. Meta-analysis of MRI imaging of breast lesions. Radiology 2008;246:116 24. Sardanellli F, Boetes C, Borisch B, ym. Magnetic resonance imaging of the breast: recommendations from the EUSOMA working group. Eur J Cancer 2010;46:1296 316. Quinn E, Coveney A, Redmond H. Use of magnetic resonance imaging in detection of breast cancer recurrence: a systematic review. Ann Surg Oncol 2012;19:3035 41. Summary Magnetic resonance imaging of the breasts Not even magnetic resonance imaging is a perfect method for imaging of the breasts. Quality of the equipment, imaging parameters as well as the experience and competence of radiographers and radiologists have a significant effect on the final outcome of the study. Since interpretation of magnetic resonance imaging of the breasts is challenging, the radiologist should have access to a comprehensive medical history and previous images, including the reports. Feedback from the reports made and multidisciplinary postoperative meetings are important. Since magnetic resonance imaging is expensive and has low availability, it should be targeted at the correct patient groups. 2168 K. Hukkinen Tämä on Mitä opin-artikkeli. Artikkeliin liittyvät interaktiiviset kysymykset löydät www.duodecimlehti.fi.