Asemakaavoitus- ja 49 14.06.2016 rakennuslautakunta Asemakaavoitus- ja 3 31.01.2017 rakennuslautakunta Kunnanhallitus 33 13.02.2017 Asemakaavoitus- ja 61 18.05.2017 rakennuslautakunta Kunnanhallitus 167 05.06.2017 Valtuusto 81 21.06.2017 Kirkonkylän Toreenin korttelia 2203 koskeva asemakaavan muutos 562/10.02.03/2016 ASRA 49 Nurmijärven kunta on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi Kir kon ky län keskustan korttelissa 2203. Asemakaavan muutoksen tar koi tuk se na on tutkia vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamista Raa lan tien ja Rajamäentien risteyksen pohjoispuolelle, lähinnä terveys kes kuk sen eteläpuoleiselle nurmi- ja pallokentän alueelle. Asema kaa va tek ni sis tä syistä kaavamuutos käsittää koko korttelialueen, eli nykyisen terveyskeskuksen ympäristöineen. Alue on pääosin Nurmi jär ven kunnan omistuksessa. Kunnanhallitus on kokouksessaan 30.5.2016 myöntänyt Lidl Suomi Ky:n esittämän suunnitteluvarauksen noin 10 000 m² määräalalle alu eel la. Määräalalle on tarkoitus rakentaa Lidlin päi vit täis ta va ra myymä lä ja sitä palvelevat huolto- ja pysäköintijärjestelyt. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uudenmaan 2. vai hemaa kun ta kaa vas sa vuodelta 2014 alue on tiivistettävää keskusta- ja taa ja ma toi min to jen aluetta. Nurmijärven kunnan maankäytön ke hitys ku vas sa 2040 alue on Kirkonkylän taajama-aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1996 alue on so si aa litoin ta ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS) ja yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osaa, pp. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu katualuetta ja liikennealuetta, LT (Kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja nä ke mäaluei neen). Korttelialueen käyttämätöntä rakennusoikeutta on runsaas ti jäljellä. Alueella sijaitsee julkisia rakennuksia kuten terveyskeskus, päiväkoti ja palvelutaloja. Alue on osittain puustoista ja osittain avointa nurmitai paikoituskenttää. Alueella, johon korttelialueen käyttötarkoituksen muu tos ta kaavaillaan, sijaitsee pallokenttä, kevyen liikenteen väylä ja yhdyskuntateknisiä asennuksia. MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteen on edis-
tää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun ke hit tymis tä. Kirkonkylän keskustan laajentuessa pohjoiseen, uusien kaava hank kei den myötä, on keskustan Toreenin puoleisten palvelujen ke hit tä mi nen perusteltua niin palvelujen saatavuuden kuin kilpailun ke hit tä mi sen kin näkökulmasta. Yleis- ja asemakaavoitus ovat tut kineet vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisvaihtoehtoja Kir kon kylän keskustan alueella keskustan elinvoimaisuuden, liikenteen saavu tet ta vuu den, autopaikoituksen riittävyyden sekä liiketilojen to teutet ta vuu den ja näkyvyyden kannalta tarkasteltuna. Yleiskaavoitus on laatinut alustavan osayleiskaavatasoisen karttatarkastelun täl lai sis ta suuryksiköille soveltuvista alueista. Nyt suunniteltavana oleva alue sisältyy edellä mainittuun aluerajaukseen. Kaupalliset palvelut ovat jo nykytilanteessa toiminnan luonteen vuoksi sijoittuneet kes kus tassa pääosin Rajamäentien-Helsingintien varteen ja osittain to rin ympäristöön. Asemakaavan muutoksella myös eheytetään taa ja maku vaa Rajamäentien ja Raalantien risteyksessä. Asemakaavan muutoksessa tarkastellaan alueen käyttötarkoituksen muu tok sen vaikutuksia liittyvillä katualueilla sekä huomioidaan Raalan tien ja Rajamäentien risteyksen kiertoliittymän tilavaraus. Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy val tuusto. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Asemakaavalla tiivistetään taaja ma ra ken net ta keskustassa ole mas sa olevien yhdyskuntateknisten asen nus ten ja jouk ko lii ken ne yh teyk sien äärellä. Lisäksi parannetaan pal ve lu tar jon taa, sen saa vu tet ta vuut ta myös kevyen liikenteen keinoin sekä edistetään pal ve lu tar jon nan kilpailua alueella. Yritysvaikutusten arviointi: Asemakaavan muutoksella tuetaan pal velu jen tuottamista ja uusien työ paik ko jen syntymistä. Teknisen johtajan esitys: Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ilmoittaa Kir kon kylän Toreenin korttelin 2203 asemakaavan muutoksen vireille tul leeksi. Lisätietoja: asemakaavapäällikkö Anne Kangasniemi-Kuikka puh. 040 317 4994, kaa voi tus ark ki teh ti Katri Peltoniemi p. 040 317 4660 Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 3.
ASRA 3 Toreenikulman asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 22.9.-12.10.2016 välisen ajan. Tänä aikana siitä esitettiin viisi lausuntoa ja kolme mielipidettä. Uudenmaan liitto esittää lausunnossaan, että asemakaavan muutoksen luonnoksessa on osoitettu 3000 k-m2:n seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö ja todettu, että alue on maakuntakaavassa tiivistettävää keskusta- ja taajamatoimintojen aluetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on suunnittelualueen läheisyydessä kuntakeskuksen kohdemerkintä. Nurmijärven kunnan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ei kuitenkaan ole määritelty maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen suunnittelumääräysten mukaisesti Kirkonkylän keskustatoimintojen alueen sijaintia ja laajuutta. Lisäksi keskusta-alueen yhtenäinen, keskustahakuisiin toimintoihin painottuva toiminnallinen kokonaisuus on osoittamatta. Kehityskuva ei ole juridinen asiakirja. Tämän vuoksi Uudenmaan liiton toimiston lausunnon perusteena on maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen merkintä. Kaupan palveluverkkoselvityksessä on tutkittu palveluiden suuntaamista ja sen mukaan Kirkonkylän päivittäistavarakaupan liiketilan lisätarve on vuoteen 2025 mennessä 2900 k-m2 ja vuoteen 2035 mennessä 3900 k-m2. Laadittavana olevassa kaavassa ollaan lisätarpeesta käyttämässä suurin osa yhteen suuryksikköön. Onko se palvelurakenteen kannalta paras vaihtoehto? Asemakaavan muutoksen luonnoksessa osoitettu vähittäiskaupan rakennusoikeus ylittää taajamatoimintojen alueelle osoitetun merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajan. Kaavan jatkosuunnittelussa tulee osoittaa selvityksin, että alueelle sijoittuva vähittäiskauppa on merkitykseltään paikallinen. Vastine: Nurmijärven kaupan palveluverkkoselvitystä on täydennetty Kirkonkylän osalta laaditulla päivityksellä (WSP, 2016). Selvityksessä on esitetty Kirkonkylän liiketilan lisärakentamisen tarve ostovoiman kehityksen sekä kilpailun edistämisen näkökulmasta ja asemakaavan muutoksen mukaisen kaupan hankkeen vaikutukset. Selvityksen mukaan tulevaa liiketilan lisätarvetta Nurmijärvellä ja erityisesti Kirkonkylän markkina-alueella arvioidaan ostovoiman kasvun pohjalta. Todellisuudessa osa lisätarpeesta tulee suuntautumaan mm. Rajamäelle sekä monipuolisiin keskuksiin pääkaupunkiseudulla ja Hyvinkäällä. Tarve 2015 2040 on Kirkonkylän asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna yhteensä lähes 20 000 30 000 k-m2 ja koko markkina-alueella 35 000 53 000 k-m2.
Liiketilan lisätarve ei ole suoraan kaavallinen mitoitus. Kaavallisen mitoituksen tulisi olla suurempi kuin liiketilan lisätarve, koska kaavat jäävät osin toteutumatta. Kilpailun toimivuuden kannalta kaupalla tulee olla myös vaihto-ehtoisia sijaintipaikkoja ja uusille toimijoille tulee luoda mahdollisuuksia markkinoille tuloon. Mikäli kaavat tehdään liian tiukalla mitoituksella, osa kysyntää vastaavasta liiketilasta saattaa jäädä toteutumatta. Päivittäistavarakaupan lisäliiketilan tarve Kirkonkylällä on selvityksen mukaan vuosina 2015-2040 2 900 k-m2. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Kirkonkylän keskusta on osoitettu keskustamerkinnällä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus Kirkonkylän keskusta-alueella on maakuntakaavan mukaan 30 000 k-m2. Keskusta-alueen enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan ainoastaan vähittäiskaupan suuryksiköt. Olemassa olevat suuryksiköt on esitetty kaavaselostuksessa. Kirkonkylän alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nurmijärven kunnan yleiskaavoituksessa on kuitenkin laadittu karttatarkastelu alueista, joille vähittäiskaupan suuryksiköt voivat niiden toiminnan luonteen vuoksi sijoittua. Tarkastelussa on huomioitu alueiden sijainti, saavutettavuus, olemassa oleva rakennuskanta sekä taajaman laajenemissuunta luoteeseen. Osa keskustan olemassa olevista liiketiloista tulee rakennuksen kunnon tai heikon kysynnän vuoksi korvautumaan muulla rakentamisella. Karttatarkastelu on elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen näkemys siitä miten keskusta-aluetta tulisi kehittää kaupallisten toimintojen sijoittumisen näkökulmasta katsottuna. Tarkastelu on esitetty kaavaselostuksessa. Kaupan palveluverkkoselvityksen päivityksessä todetaan, että Kirkonkylän kaupan tarjonta vastaa lähtökohtaisesti paikalliseen kysyntään. Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi selvityksessä arvioitiin seudullisuuden alarajoja lähialueen ostovoiman riittävyydellä. Samasta aineistosta laskettuna 3000 k-m2:n suuruinen päivittäistavarakauppa tarvitsee noin 6800 asukasta, jotta näiden ostovoima riittää myymälän laskennalliseen myyntiin. Kirkonkylässä asukkaita on lähes 8200 ja koko Kirkonkylän paikallisella markkina-alueella yli 18.000 asukasta. Näin ollen alueella riittää paikallista ostovoimaa Lidlin myymälälle. Selvityksen mukaan Kirkonkylän kaupan hankkeita voidaan pitää palveluverkossa merkitykseltään paikallisena, sillä ne saavat pääosan ostovoimastaan Kirkonkylästä ja sen lähialueelta. Myymälät eivät vedä asiointia ylikunnallisesti eivätkä ne ole niin vetovoimaisia, että ne houkuttelisivat merkittävästi asiakkaita paikallisen
markkina-alueen ulkopuolelta. Suunnitellut myymälät mahdollistavat paikallisen ostovoiman pysyvän paikallisella markkina-alueella. Lisäksi todetaan, että Lidl täydentää keskustan tarjontaa sellaisella tarjonnalla, jota ei tällä hetkellä keskustassa ole. Suuryksikköhankkeet lisäävät asiointia Kirkonkylällä, mikä edistää keskustan kehittämistä. Vanhassa keskustassa ei ole tilaa eikä edellytyksiä vähittäiskaupan suuryksiköille. Kaupallinen keskusta-alue laajenee suuryksikköhankkeiden myötä. Lisäksi kaupan painopiste nykyisessä ydinkeskustassa vahvistuu suhteessa Kauppanummen alueeseen, mikä vahvistaa ydinkeskustaa. Vaikutus on asukaslähtökohdista tarkasteltuna positiivinen, koska myös asutuksen painopiste on ydinkeskustan lähellä. Näin ollen myös päivittäistavarakaupan saavutettavuus paranee. Selvityksessä esitetään myös, että Lidlin tulo Kirkonkylään edistää päivittäistavarakaupan kilpailua sekä Kirkonkylässä että Kirkonkylän ja Rajamäen välillä. Jotta markkina-osuuskilpailuun pystyisi kunnolla vastaamaan, on uuden toimijan tultava markkinoille riittävän suurella yksiköllä. Uusi myymälä tulee myös pystyä sijoittamaan hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan, jonka lähialueella on riittävä asiakaskunta. Riittävien alueiden varaaminen kaupan käyttöön, myös kaupan suuryksiköille, edistää kilpailun toimivuutta ja mahdollistaa uusien toimijoiden tulon markkinoille sekä myös vanhojen toimijoiden uudelleen sijoittumista ja kasvua. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että lausunnolla oleva asemakaavan muutosluonnos huomioi rakennussuojelun tavoitteet ansiokkaasti. Asemakaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä on tehty liikenneselvitys, jossa on esitetty vaihtoehtoja liikenneympäristön parantamiselle. Asemakaavaehdotusta valmisteltaessa tulee esittää, mitä liikennejärjestelyjen parantamistoimia esitetään toteutettavaksi asemakaavan mukaisen rakentamisen toteuttamisen yhteydessä. Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että ratkaisuja valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuteen. Asemakaava-alueeseen on sisällytetty etelässä osuus Raalantietä, joka on osoitettu asemakaavassa katualueena. Katualueeksi osoittaminen vastaa Uudenmaan ELY-keskuksen käsitystä väylän luonteesta. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo toteaa, että Nurmijärven rakennusperintöselvityksen mukaan alueella on kaksi rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta. Rakennukset ovat vanhoja Heikkarinmäen palvelu- ja kunnalliskodin rakennuksia. Maakuntamuseo katsoo, että kaavaselostuksessa olisi hyvä tuoda esiin alueen muukin rakennuskanta ja sen mahdolliset arvot. Heikkarinmäki osoitteessa Rajamäentie 9b on entinen kunnalliskoti.
Rakennus valmistui vuonna 1928 arkkitehti Martti Paalasen suunnitelmien mukaan. Heikkarinmäen nk. sairasosasto on vuonna 1954 rakennettu kunnalliskodin laajennusosa, jonka suunnittelijana toimi myös arkkitehti Paalanen. Rakennukset esitetään suojeltaviksi asemakaavassa merkinnöillä sr-1 ja sr-2. Vanhempi rakennus suojellaan sr-1-merkinnällä, ja 1950-luvun rakennus sr-2-merkinnällä. Suojelumääräyksiä tulisi muokata ainakin siltä osin, että sr-2-määräyksessä mainitaan suojeltava rakennus. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos esittää lausunnossaan, että rakennus on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskailla ajoneuvoilla on mahdollisuus päästä rakennuksen läheisyyteen. Katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä on huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa. Nurmijärven Sähköverkko Oy on esittänyt alueelle kahta muuntamopaikkavarausta. Mielipiteessä 1 todetaan, että toteutuessaan suunnitelma aiheuttaisi liikennemäärien ja sen seurauksena liikenteen aiheuttaman melun ja päästöjen merkittävää lisääntymistä Raalantiellä Helsingintien risteyksestä lähtien. Kyseinen rakennus aiheuttaisi varsin riittämättömälle vaikuttavalle Toreenintielle suuria liikennevirtoja. Liikenteen lisääntyminen ei vaikuttaisi positiivisesti Toreenintien päiväkotiin eikä Raalantien toisella puolella sijaitsevan pientaloalueen asuinmukavuuteen. Vähittäiskaupan suuryksikölle suunnitteilla oleva tontin osa ei ole paras mahdollinen. Sen sijoittaminen Raalantien varteen olisi parempi ratkaisu, jolloin sisäänmenoliikenne voitaisiin ohjata Rajamäentien kautta. Suunnitelman toteutuessa esitetyllä tavalla olisi erittäin suotavaa saada melueste Raalantien eteläpuolelle, pientaloalueen suojaksi. Vastine: 1) Asemakaavan toteutuessa aiheutuisi liikennemäärien kasvu ja sen seurauksena liikennemelua sekä päästöjen merkittävää lisääntymistä - Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu erillisellä liikennetarkastelulla. Selvityksessä on laadittu eri hahmotelmia alueen kehittymisestä päivittäistavarakaupan sekä mahdollisen tulevan muun maakäytön osalta. Hahmotelmat on laadittu vuoden 2040 iltaruuhkan ennustettujen ajoneuvomäärien perustella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nykyisen Rajamäentien-Raalantien liikennevaloristeyksen kehittäminen on välttämätöntä. Tulevaisuudessa liikenneverkkoa tulee kehittää toteuttamalla kiertoliittymä Rajamäentien-Raalantien risteykseen noin vuonna 2030. Selvityksen mukaan Raalantien ja Toreenintien risteysalueen liikennejärjestelyt toimivat kaavaehdotuksen mukaisilla
liikennemäärillä. Tulevan maankäytön yhteydessä liittymän kaista- ja suojatiejärjestelyjä tulee kuitenkin viimeistään kehittää. Suunnittelun edetessä tulee harkita liittymän perusparantamista jo ensimmäisessä rakentamisvaiheessa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Asemakaavaluonnoksen jälkeen selvityksiä on täydennetty meluselvityksellä. Selvityksessä todetaan, että tehtyjen mallinnusten mukaan kaavamuutoksen mahdollistama päivittäistavarakaupan sijoittuminen Toreeninkulman kaava-alueen eteläosaan nostaa Raalantien, Helsingintien ja Toreenintien liikennemääriä ja siten aiheuttaa melutason nousua ko. teiden varressa olevien asuintalojen kohdalla. Muutos on suurin Toreenintien alkupäässä ja Raalantiellä Helsingintien ja Toreenintien välisellä osuudella. Melutasot Raalantien eteläpuolella olevien asuintalojen piha-alueilla nousevat nykyisestä joka tapauksessa johtuen ennustetusta liikennemäärän kasvusta. Päivittäistavarakaupan vaikutus liikenteen meluun on niiden osalta pienempi, sillä päiväajan ohjearvo ylittyy mallinnusten mukaan ainakin osassa oleskelupihaa jo ilman päivittäistavarakaupan tuomaa lisäystäkin. Mallinnuksen mukaan melutaso ei kuitenkaan ylitä Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2006) mukaisia melun tavoitearvoja jo rakennetuilla alueilla, joten periaatepäätöksen mukaisesti harkittavaksi jää mahdollisilla meluntorjuntatoimenpiteillä saavutettava hyöty niiden aiheuttamiin kustannuksiin nähden. Katualueille voi kaavan estämättä sijoittaa melunsuojausrakenteita ja niille voidaan osoittaa tarvittavat tilavaraukset. Mahdolliset rakenteet ja niiden sijainti määritellään katusuunnitelmissa, jotka hyväksytään erikseen. Kaupan aiheuttama liikenteen muutos on suurin Toreenintiellä ja Raalantiellä. Muualla kaupan liikennettä lisäävä vaikutus on alle 15 %. Sekä Toreenintiellä että Raalantiellä liikennemäärä on kuitenkin alle 10 000 ajon./vrk ja kun verrataan liikennemääriä HSY:n ilmanlaadun suositusetäisyyksiin, voidaan todeta, että suositusetäisyydet täyttyvät myös kaavamuutoksen jälkeen. 2) Toreenintien riittämättömyys lisääntyvälle liikenteelle - Asemakaavan laadinnan yhteydessä on varmistettu katualueen riittävät tilavaraukset tarvittaville kaduille, kevyenliikenteenväylille, rakenteille ja laitteille. Asemakaavassa osoitetuille katualueille laaditaan asemakaavan hyväksymisen jälkeen katusuunnitelmat. 3) Päiväkodin huomioiminen - Liikennetarkastelussa on huomioitu kokonaisuudessaan liikenneverkon toimivuus. Päiväkodin aiheuttama saattoliikenne on osa tätä. 4) Pientaloalueen asumisviihtyvyys - Rakentamista ohjataan kaavamääräyksin ja viitesuunnitelmin
taajamakuvallisesti harkittuun lopputulokseen. Myös voimassaoleva asemakaava mahdollistaa kolmikerroksisten terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten rakentamisen alueelle. Keskustamainen rakentaminen on alueen sijainti huomioon ottaen perusteltua. 5) Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumispaikka ja liikenteen toimivuus, Rajamäentie/Toreenintie - Liikennetarkastelun yhteydessä on laadittu herkkyystarkastelu, jossa päivittäistavarakaupan liikenne ohjautuisi Rajamäentien-Sairaalatien risteykseen. Tarkastelu osoittaa, että liikenteen siirtäminen Rajamäentielle edellyttäisi merkittäviä rakentamistoimenpiteitä (kuten mm. valo-ohjaus) Rajamäentielle ja Sairaalatielle. Päivittäistavarakaupan aiheuttaman lisäliikenteen ohjaamiselle Rajamäentielle ei nähdä toiminnallisia eikä taloudellisia perusteluita. 6) Pientaloalueen suojaksi melueste - Melu kts. mielipide 1 kohta 1. Mielipiteessä 2 todetaan, että sisäänkäynti Toreenikulmaan ja kaavailtuun Lidlin pihaan on suunniteltu pienen Toreenintien puolelta, jossa on pientaloja ja päiväkoti. Parempi vaihtoehto olisi Rajamäentieltä, liikenneympyrästä suoraan tai terveyskeskuksen puolelta. Suunniteltuja kiinteistöjä tulisi siirtää lähemmäs Rajamäentien ja Raalantien kulmaa, lähemmäs toisiaan, alueelle joka nyt näyttää piirroksissa tyhjältä. Terveyskeskus on jo valmiiksi julkista rakentamista, Toreeninkulman hankkeita tulisi lähteä rakentamaan siltä suunnalta jättäen Toreenintien omakotiasumisen rauhaan. Pelkäämme kiinteistömme arvona laskua, asumismukavuuden heikkenemistä, maiseman, saasteiden, melun, kaupan tuoman epäsiisteyden, raskaan liikenteen ja rakennusaikaisten talomme rakenteisiin kohdistuvien vaikutusten takia. Pelkäämme yleisen turvallisuuden takia. Kaksikerroksinen rakennus tulee muuttamaan maisemaa erittäin oleellisesti kielteiseen suuntaan. Vastine: 1) Kulku kauppaan Toreenintien kautta ja rakennus lähemmäs Rajamäentietä - kts. asukkaiden mielipide 1 kohta 5. 2) Maiseman, saasteet, melu, kaupan tuoma epäsiisteys ja raskaan-liikenteen määrät - Asemakaavan selvityksiä on täydennetty luonnosvaiheen jälkeen. Kaupan toimijalta on saatu tontinkäyttösuunnitelma, jossa on kuvattu mm. rakennuksen kaupunkikuvallinen vaikutus taajamakuvaan. Melu kts. mielipide 1 kohta 1. Mitä tulee liikerakennuksen epäsiisteyteen, on kiinteistön haltijan asia pitää kiinteistönsä piha-alueet asiallisessa
kunnossa. Valvova viranomainen voi tarvittaessa puuttua epäsiisteyteen. Viitesuunnitelman mukaan suora näkymä lastauslaiturille on estetty rakenteellisesti. Liikennetarkastelu osoittaa Toreenintien ja liittymän toimivan asemakaavan muutoksen mukaisella liikennemäärien lisäyksellä. Liittymän toimivuuden takaamiseksi on liittymäalueen kaista- ja linja-autopysäkki- ja suojatiejärjestelyitä uudistettava Raalantien-Toreenintien risteysalueella. Mielipiteessä 3 esitetään, että uudessa kaavaehdotuksessa on kaksi asiaa jotka huonontavat ja jopa vaarantavat liikkumisen Toreenintiellä; suojatie suhteellisen jyrkän alamäen alapäähän ja Raalantieltä poistuva pysäkki. Toreenintien ylistys on ajoittain haasteellista. Pitkää suhteellisen jyrkkää alamäkeä tulevat ajavat usein suurta ylinopeutta, joista pysähtyminen talvikelillä suojatien eteen tuskin aina onnistuu niin kuin pitää. Raskaalle liikenteelle pysähtyminen talvikelillä alhaisillakin nopeuksilla on haasteellista. Liikenne tulee tälläkin tieosuudella lisääntymään. Raalantien pysäkillä autot odottavat tällä hetkellä aikataulun mukaista lähtöaikaa. Uusi ajoratapysäkki ei ole tarkoitettu siihen tarkoitukseen. Talvikelillä uudelta pysäkiltä lähteminen oin haasteellista, koska vauhdin saanti jyrkkään mäkeen on olematon ja suunnitelmissa oleva suojatie on kuljettajan tarkkailukohteen ja kulun esteenä. Liukkaalla kelillä usein linja-auto tai muu raskas liikenne joutuvat ottamaan mäennousun uusiksi ja välillä se ei onnistu ollenkaan. Myös jäteautoille ja hälytysautoille iso mäki on ilmeisesti haasteellinen. Uusi suunnitelma ei lisää joukkoliikenteen sujuvuutta vaan päinvastoin. Tulisi tutkia voisiko uudelle kaavoitusalueelle rakentaa liittymän sairaalantien kautta. Alueella ei ole pintavesiviemäriverkostoa, joten Toreenintien avo-ojaa ei voi täyttää lisätilan saamiseksi ajoradalle. Tulisi tutkia voisiko Toreenintietä lännemmäksi jalkakäytävän verran ja rakentaa uusi jalkakäytävä tien eteläpuolelle Raalantieltä Toreenintien mäen päälle. Asemakaavan muutoksessa on keskitytty ainoastaan mahdollisen tulevan vähittäiskaupan tarpeisiin ja unohdettu kokonaan alueella jo asuville liikenteen lisäyksestä aiheutuvat ongelmat. Vastine: 1) Toreenintien liittymän vaarallisuus - Asemakaavan yhteydessä laaditussa liikenneselvityksessä on otettu kantaa liikenneverkon toimivuuteen, huomioiden mm. liikenneturvallisuus. Liittymän toimivuuden takaamiseksi on liittymäalueen kaistajärjestelyitä, linja-autopysäkkijärjestelyitä ja suojatiejärjestelyitä uudistettava Raalantien-Toreenintien risteysalueella laaditun selvityksen mukaisesti. Lisäksi kunta on
laatinut selvityksen kiertoliittymän toteuttamiseksi Rajamäentien-Raalantien risteykseen. Kiertoliittymän toteutuksen yhteydessä on tarkoitus kehittää kevyen liikenteen turvallisuutta rakentamalla alikulkukäytävä Raalantien alitse. Mahdollisiin nopeusrajoitusten rikkomisiin puuttuu tarvittaessa valvova viranomainen. 2) Raalantieltä poistuva pysäkki - Joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyiden suunnittelu on osa liikenteen toimivuutta. Nurmijärven kunta on ollut yhteydessä joukkoliikennettä järjestävään yritykseen. Pysäkkien paikat ja tarvittavat tilavaraukset katualueille suunnitellaan yhteistyössä toimijan kanssa. 3) Jätehuoltoajoneuvot ja hälytysajoneuvot - Toreenintien pituuskaltevuuden osalta ei ole näillä näkymin tulossa muutosta, nykytila siis säilyy. Ongelmatilanteissa kunnan on mahdollista muuttaa kadun hoitoluokitusta, jolla on vaikutusta talvikunnossapidon laatuun. Liikennemäärät tulevat alueella kasvamaan, mutta laaditun selvityksen mukaan katuverkon toimivuus on hyvällä tasolla (palvelutaso A) liikennemäärien kasvusta huolimatta. 4) Pintaviemäriverkosto ja lumet - Katusuunnitelman yhteydessä laaditaan tarvittaessa hulevesisuunnitelma. Tällä suunnitelmalla ratkaistaan olemassa olevien kiinteistöjen hulevesien johtamisen lisäksi katujärjestelyjen hulevesiratkaisut. Suunnitelma ei heikennä kiinteistöjen hulevesien hallintaa. Kunta ei missään tilanteessa tule ohjaamaan katualueen lumia kiinteistölle, vaan hoitaa ne lainmukaisesti. 5) Sairaalatien yhteys - kts. mielipide 2 kohta 1. Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen kaava-aineistoon on lisätty Nurmijärven palveluverkkoselvityksen päivitys Nurmijärven kirkonkylän osalta (WSP, 2016). Selvityksessä on esitetty Kirkonkylän liiketilan lisärakentamisen tarve ostovoiman kehityksen sekä kilpailun edistämisen näkökulmasta ja asemakaavan muutoksen mukaisen kaupan hankkeen vaikutukset. Selvityksen keskeinen sisältö on täydennetty kaavaselostukseen ja referoitu laadittuun vastineeseen. Nurmijärven sähköverkko Oy:n lausunnon johdosta kaavakarttaan on lisätty kaksi rakennusalaa puistomuuntamolle, yksi Toreenintien ja toinen Sairaalantien varteen. Saapuneiden mielipiteiden johdosta kaava-aineistoon on lisätty asemakaavakohtainen meluselvitys. Selvityksessä todetaan, että
tehtyjen mallinnusten mukaan kaavamuutoksen mahdollistama päivittäistavarakaupan sijoittuminen Toreeninkulman kaava-alueen eteläosaan nostaa Raalantien, Helsingintien ja Toreenintien liikennemääriä ja siten aiheuttaa melutason nousua ko. teiden varressa olevien asuintalojen kohdalla. Meluselvityksessä todetaan, että mallinnuksen mukaan melutaso ei kuitenkaan ylitä Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2006) mukaisia melun tavoitearvoja jo rakennetuilla alueilla. Katualueiden mitoitus ja kaavaan lisätty EV-alue mahdollistaa meluesteiden rakentamisen. Toreenintien katualuetta on tarkistettu hieman länteen KM-2-korttelialueen suuntaan siten, että tarvittavat tilavaraukset voidaan osoittaa katualueelle. Kaavaratkaisun vaikutuksista liikenteeseen, sen aiheuttamaan meluun ja päästöihin sekä katualueisiin on laadittu erillinen vastine. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Teknisen johtajan esitys: Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja tonttijakoehdotuksen ja asettaa ne MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30 päiväksi. Lisätietoja: kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi p. 040 317 4660 Päätös: Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti yksimielisesti, että asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin lisätään kohtaan sr-2 maininta "suojeltava rakennus". Sen lisäksi lautakunta päätti, että julkisivuja koskeviin määräyksiin lisätään maininta siitä, että lastausja huoltotila ei saa näkyä häiritsevästi Raalantielle ja Toreenintielle. Muilta osin esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2. KH 33 Esitys: Kunnanhallitus käsittelee nähtävillä ollutta asemakaavan muu tosluon nos ta, siitä annettuja mielipiteitä ja lausuntoja sekä ase ma kaavoi tus- ja ra ken nus lau ta kun nan käsittelyä niiden johdosta. Kunnanhallitus päättää asettaa asemakaavan muutosehdotuksen ja tont ti ja ko eh do tuk sen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ase ma kaa voi tus- ja rakennuslautakunnan esittämässä muodossa.
Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1. ASRA 61 Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 23.2.-24.3.2017. Tänä aikana kaavaehdotuksesta saatiin kolme lausun toa ja kaksi muistutusta. Asemakaavakartan määräystä KM-3 (Liikerakennusten korttelialue, jol le saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikön) on muutettu. Mää räys tä on muutettu Uudenmaan liiton lausunnon mukaisesti muo toon: KM-3 (Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa paikallisesti mer kit tä vän päivittäistavarakaupan suuryksikön) Asemakaavan selostusta on täydennetty tiedoilla asemakaavan edis ty mi ses tä ja Uudenmaan liiton esittämällä kaavamääräyksen tarken nuk sel la. Muutokset eivät ole merkittäviä. Lausuntoihin ja muistutuksiin on laadittu vastineet ja ne ovat se lostuk sen liitteenä. Asemakaavaa varten laaditut selvitykset löytyvät kunnan in ter net sivuil ta. (http://www.nurmijarvi.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavat_tontit_ja_rak ennusluvat/asemakaavoitus/ajankohtaiset_asemakaavahankkeet/kir konkyla/2-239_toreeninkulma_kortteli_2203_tontti_1) Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Asemakaavalla tiivistetään taaja ma ra ken net ta keskustassa olemassa olevien yhdyskuntateknisten asen nus ten ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Lisäksi parannetaan pal ve lu tar jon taa, sen saavutettavuutta myös kevyen liikenteen keinoin sekä edistetään palvelutarjonnan kilpailua alueella. Yritysvaikutusten arviointi: Asemakaavan muutoksella tuetaan pal velu jen tuottamista ja uusien työpaikkojen syntymistä. Teknisen johtajan esitys: Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää esittää ase ma kaa-
van muutoksen ja tonttijakoehdotuksen kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja: kaavasuunnittelija Janne Oittinen p. 040 317 2364 Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 10. KH 167 Esitys: Kunnanhallitus käsittelee julkisesti nähtävillä ollutta asemakaavan muu tos eh do tus ta, siitä annettuja lausuntoja ja muistutuksia sekä ase ma kaa voi tus- ja rakennuslautakunnan käsittelyä niiden johdosta. Kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi asemakaavan muu tok sen sekä tonttijaon asemakaavoitus- ja ra ken nus lau ta kun nan esittämässä muodossa. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Handolin poistui esteellisenä (Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksen jäsen) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Tilalla oli varajäsen Sir pa Granholm. Päätökseen kuuluu liite nro 1. KV 81 Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.