PUOLIVUOTISKATSAUS 2014

PUOLIVUOTISKATSAUS 2014 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 4 1. Verotulot... 4 2. Valtionosuudet... 4 3. Muut rahoitustuotot ja kulut... 5 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 6 KÄYTTÖTALOUDEN JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 7 1. Konsernijohto ja hallinto... 7 2. Sosiaali- ja terveystoimi... 10 3. Kasvatus- ja opetustoimi... 13 4. Kulttuuritoimi... 17 5. Nuoriso- ja liikuntatoimi... 20 6. Tekninen toimi... 22 7. Tilakeskus... 27 8. Maakunnallinen palvelutoiminta... 29 9. Kiinteistöjen myynti... 32 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUMAN VAIKUTUS TALOUSARVIOON 2014 2017... 33 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 36 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖT... 38 1. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy... 38 2. Lappeenrannan Energia Oy Konserni... 41 3. Lappeenrannan liiketoiminnat konserni... 43 4. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy... 57 5. Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa... 60 6. Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy... 62 7. Saimaan Tukipalvelut Oy... 64 8. Etelä-Karjalan Työkunto Oy... 66 9. Saimaan Talous ja Tieto... 68 10. Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä... 71 11. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy... 74 12. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä... 76 13. Etelä-Karjalan liitto... 77

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1. Yleistä Vuoden 2014 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Lappeenrannan kaupungin väkiluku on kasvanut 197 henkilöllä verrattuna vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan. Kaupungin asukasluku oli 72 381 asukasta kesäkuussa 2014. Syyskaudella väestönkasvu on yleensä alkuvuotta voimakkaampaa. Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin keskimääräistä parempi lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. Lappeenrannassa on työttömyysaste kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014 heikentynyt 17 prosentilla, kun se muualla Kaakkois-Suomessa heikkeni 12,3 %. Kesäkuussa 2014 työttömiä työnhakijoita yhteensä 5 299 kasvua 770 työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 1325 työttömään, mikä on 213 työtöntä enemmän kuin edelliskesänä. Nuorisotyöttömiä on 827, lisäystä edelliskesään 137 nuorta. Lappeenrannan työttömyysaste oli kesäkuussa 2014 15,2 %. Yleinen talouskehitys on koko maassa ollut heikkoa. Palvelujen ripeän kasvun johdosta Lappeenrannan työllisyyskehitys oli muuta maata positiivisempi vuoden 2013 syksyyn saakka, mutta alkuvuoden 2014 aikana on tapahtunut käännettä heikompaan suuntaan. Ruplan kurssin heikkeneminen ja Ukrainan kriisin seurauksena käyttöön otetut talouspakotteet ovat heijastuneet rajakauppaan ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön. Venäläismatkailijoiden määrän kehitys ja rahan käyttö on useiden vuosien voimakkaan kasvun jälkeen kääntynyt laskuun. Ulkomaalaismatkailijoiden yöpymisten määrä on koko Etelä-Karjalassa supistunut tammitoukokuussa 2014 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 11 %. Venäjän määräämän elintarvikkeiden vientikiellon seurauksena on kylläkin mahdollista, että venäläisten yksilöllinen ostosmatkailu rajalle jälleen vilkastuu. Nuijamaan rajanylityspaikalle on maasta poistuttaessa käyttöönotettu ja Suomeen matkustettaessa syksyn 2014 aikana valmistumassa uudet henkilöliikenteen kaistat henkilöliikenteen tulevan kasvun ja rajajonojen poistamisen mahdollistamiseksi. Kaupan ja matkailun aloilla on meneillään useita investointeja, kuten Iso-Kristiinan laajennus, keskustan pysäköintitilojen sekä Mustolan alueen kaupallisten palvelujen laajentuminen. Valitukset ovat hidastaneet City-korttelin sekä Huhtiniemen hotellin rakennustöiden käynnistymistä. Metsäteollisuuden tuloskehitys on ollut 2014 positiivinen. UPM:n Kaukaan tehdasalueella käynnistyy syksyllä 2014 uuden, ympäristöystävällisen biodieselin tuotanto liikennepolttoaineeksi. Investoinnin kokonaisarvo on n. 150 M ja se tulee luomaan noin 50 uutta työpaikkaa tehdasalueelle. Paroc Oy:n päätöksen mukaisesti Lappeenrannan tehdasyksikön toiminta päättyy ja henkilöstömäärä vähenee asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä.

2 Kaupungin ja Wirma Lappeenranta Oy:n elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana on alkuvuoden aikana sijoittautunut 9 uutta yritystä ja 41 uutta työpaikkaa. Yritysten perustamisneuvonnassa on asioinut 106 henkilöä. Myöhemmin tarkentuu, minkä verran uusia yrityksiä tulee käytännössä syntymään. 2. Talous Vuosi 2013 oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi. Ennusteet talouskasvusta tälle vuodelle liikkuvat nollan molemmin puolin. Osa ennustelaitoksista ennakoi hyvin pientä kasvua ja osa on pessimistisempää. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu hidastui viime vuonna merkittävästi edellisvuosista 2,6 prosentin tasolle ja verotulot kasvoivat poikkeuksellisten kertaerien vuoksi 6,8 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat vielä leikkauksista huolimatta, mutta kasvu jäi 2,7 prosenttiin. Viime vuoden tulokset ovat siis kunnissa ennakoitua paremmat, mutta tulorahoitus ehtyy tänä vuonna ja etenkin ensi vuonna. Investoinnit pysyivät edelleen korkealla tasolla ja kuntien velkaantuminen jatkui. Lappeenrannan kaupungin talouden suunta oli muun kuntasektorin kanssa samanlainen. Vaikka tulos oli ennakoitua parempi, investoinnit ylittivät vuosikatteen reilusti ja kaupunki velkaantui 16 miljoonaa lisää. Tasapainotettavaa siis riittää. Lappeenranta korotti 2014 veroprosenttiaan 21:een eli peräti 1,5 prosentilla osana talousohjelmaa vuosille 2014-16. Syyt olivat Eksoten alijäämien kattaminen ja kaupungin rakennusten korjausvelkakierteen katkaiseminen. Ilman veroprosentin korotusta ansio- ja pääomatuloverot eivät juurikaan kasvaisi tänä vuonna. Vuodelle 2015 ennakoitu verokasvu on edelleen ainoastaan prosentin luokkaa. Mittavat valtionosuusleikkaukset alkavat nyt konkretisoitua. Kaupunki saa tänä vuonna valtionosuuksia miljoona euroa vähemmän kuin viime vuonna ja n. 0,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin budjetissa on ennakoitu. Valtionosuusuudistuksen vaikutuksista saadaan tarkempaa tietoa syyskuussa. Toimialojen talouskatsaukset puolelta vuodelta ennakoivat kehyksissä pysymistä. Eksote ja kasvatus- ja opetustoimi ovat hiukan budjettia paremmassakin tilanteessa. Kulttuuritoimella on pieni ylitysuhka. Kaupungin maksuosuus Eksotelle on kasvanut 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin omien toimialojen bruttomenot sen sijaan ovat pienentyneet edellisvuoteen verrattuna, menokehitys 2,6 prosenttia tilavuokrien vaikutus eliminoiden. Henkilöstömenojen muutos on -0,9 prosenttia. Käyttöomaisuuden myynnin vastuualueelle kirjautuu tänä vuonna Tyysterniemen koulun tonttikaupan peruuntuminen, 4 milj. euroa. Tekninen toimi toteaa katsauksessaan, että vaje paikataan valtuustokauden loppuun mennessä. Vuoden 2014 puoli vuotta on toteutunut edellä mainittua kaupan peruuntumista lukuun ottamatta taloussuunnitelman mukaisesti. Vuosien 2015 ja 2016 tulorahoituksen (verot ja valtionosuudet) näkymät ovat kuitenkin tällä hetkellä epävarmat. Sekä verojen että valtionosuuksien osalta on

3 uhka, että taloussuunnitelmassa olevia tuloarvioita täytyy pienentää. Lisää ennustetietoa saadaan syyskuussa, joten silloin palataan mahdollisiin budjettikehysten pienentämisiin. 3. Toiminnallinen katsaus Koko Etelä-Karjalan kattavan kuntarakenteen selvitystyö on valmisteilla erityisenä kuntajakoselvityksenä. Selvitysehdotus valmistuu syyskuun 2014 loppuun mennessä. Valtuustojen tulisi tehdä omat päätöksensä ja linjauksensa mahdollisista tulevista kuntaliitoksista 19.12.2014 mennessä. Kaupungin palvelut on tuotettu asukkaiden tarpeita vastaavina. Hoitotakuusta ja sosiaalipalvelujen palvelutakuusta on pääsääntöisesti voitu pitää kiinni. Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri on vastannut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä KH:n vahvistaman palvelusopimuksen ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Eksoten toiminta on eri vertailussa todettu kilpailukykyiseksi muihin sairaanhoitopiireihin ja palvelujen tuottajiin nähden. Vuoden 2017 alusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään osana Etelä-Suomen laajaa sotealuetta. Uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Kasvatus- ja opetustoimessa merkittävä muutos syyslukukauden 2014 alkaessa on lukioverkon supistaminen neljästä lukiosta kahteen. Suurimpana haasteena toimialalla ovat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Lauritsalan ja Joutsenon lukioiden lakkautuksen myötä vapautuivat tarvittavat väistötilat Lauritsalan alakoululle ja Muukonniemen koululle. Uusina päiväkoteina otettiin käyttöön Alakylässä Pallon päiväkodin korvanneen Keltun päiväkodin tilat huhtikuussa ja Joutsenon koulun yhteyteen valmistuneen Honkalahden päiväkodin korvanneet Joutsenon päiväkodin tilat kesäkuussa. Säästötoimenpiteenä toteutettu Lappeenranta-lisän poisto vuoden 2014 alusta on vähentänyt odotetusti hoitotukimenoja. Myös päivähoidon kysyntä on pysynyt viimevuotisella tasolla, joten kuntalisän poistaminen ei johtanut kotihoidon vähenemiseen. Sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston että Saimaan ammattikorkeakoulun vetovoima on edelleen kasvanut ja hakijamäärät 2014 voimakkaassa kasvussa. Lappeenranta selviytyi WWF:n kansainvälisessä kilpailussa maailman 14 johtavan ilmastokaupungin joukkoon. Kaupungin ilmasto-ohjelman toteutus on edennyt ripein askelin. Asukkaat ja opiskelijat ovat ottaneet myönteisesti vastaan 1.5.2014 käyttöön otetun joukkoliikenneuudistuksen. Uudistus toi mukanaan uusia paikallisliikenteen lipputuotteita sekä entistä edullisemmat bussiliikenteen taksat. Kaupunginteatterin rakentaminen vuonna 2015 valmistuvan kauppakeskuksen osaksi on yksittäisistä investoinneista suurin kohde. Jätevesiratkaisuista valmistui keväällä 2014 ympäristövaikutusten arviointi. Joutsenossa on investointiohjelman mukaisesti rakennettu päiväkodin lisäksi Korvenkylän lähipalvelupiste (päiväkoti, kirjasto ja terveyspalvelut) sekä lisätty keskustaajaman viihtyvyyttä. Kaupungin hallinnon rakenteita on uudistettu konsernipalvelujen muodostamisella ja tiimiorganisaation rakentamisella.

4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 1. Verotulot Verotulot olivat kesäkuun lopussa 9,0%:n kasvussa viime vuoteen nähden. Kasvu on hieman nopeampaa kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Viimeisimmän toukokuussa julkistetun verotuloennusteen perusteella näyttäisi siltä, että verotulot toteutuisivat 2,4 miljoonaa talousarviota suurempana. Loppuvuoteen liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä. Varsinkin yhteisöverojen kertyminen ennusteen mukaisena on vuoden 2014 talouskehitystä tarkasteltaessa epävarmaa. Lisäksi kiinteistöverojen kertymiseen vaikuttaa suuresti verottajan toteuttama kiinteistöjen verotusarvojen tarkastaminen. Kiinteistöverojen kertyminen selviää käytännössä marraskuun tilityserässä. Uusi veroennuste valmistuu syyskuussa, jolloin tilannetta pystytään analysoimaan hieman tarkemmin. Epävarmuustekijöitä on sen verran, ettei verotuloarviota talousarvioon 2014 esitetä tarkistettavaksi. 2. Valtionosuudet Vuoden 2014 valtionosuudet toteutuvat hieman budjetoitua pienempänä. Talousarviossa valtionosuustuotoiksi on arvioitu 102,6 miljoonaa euroa. Toteutuma tulee olemaan noin 0,5 miljoonaa euroa vähemmän. Budjetoitua pienempi kertymä tulee kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön alan valtionosuus, joka on Lappeenrannan kaupungilla negatiivinen, toteutuu budjetin mukaisena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määräytyminen uudistuu vuoden 2015 alusta. Valtionosuuskriteereiden määrä vähenee. Keskeisimmin kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat jatkossa ikärakenne ja sairastavuus. Kuntien tulopohjan tasauksen painoarvo lisääntyy ja verotulojen tasausraja nousee 100 %:iin keskimääräisestä verotulosta. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan järjestelmämuutos on Lappeenrannalle vuoden 2014 vertailuluvuilla noin 1,4 miljoonaa euroa edullinen.

5 Kuntien valtionosuuksiin kumulatiivisesti tehtävät leikkaukset ja vuodelle 2015 kohdentuvat lisäleikkaukset aiheuttavat kuitenkin sen, että Lappeenrannan saamat valtionosuudet vähenevät vuoteen 2014 nähden. Kuntaliiton alustavien arvioiden mukaan vähennys olisi noin 1,9 miljoonaa euroa kuluvan vuoden toteutuvaan tuottoon nähden. Se merkitsee sitä, että vuoden 2015 taloussuunnitelmaan nähden valtionosuuksia kertyisi 2,0 miljoonaa euroa vähemmän. Taloussuunnitelmassa on vuodelle 2016 arvioitu 104,2 miljoonan euron valtionosuustuotto. Nykyiseen vuoden 2015 tuottoarvioon nähden kasvua tulisi olla 4,0 miljoonaa euroa (4 %), mikä ei ole todennäköistä saavuttaa. Vuodelle 2016 ei tosin kohdennu valtion nykyisillä päätöksillä huomattavia valtionosuuksien lisäleikkauksia. Vuoden 2015 valtionosuusarvio tarkentuu syyskuussa. Olennaisin tarkennusta vaativa erä on verotulojen tasaus, jonka merkitys uusissa määräytymisperusteissa on aiempaa suurempi. Vuoden 2014 vertailulukuihin nähden Lappeenrannan saama tasauslisä vähenisi alustavan arvion mukaan noin 3 miljoonaa euroa. Vähennyksen toteutuminen edellyttäisi, että Lappeenrannan laskennalliset verotulot olisivat kehittyneet vuonna 2013 maan keskiarvoa paremmin. 3. Muut rahoitustuotot ja kulut Muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin tulee merkittävä poikkeama, koska Lappeenrannan Energiakonserni on ilmoittanut, että sen tuloutus kaupungille jää suunnitellusta 1,4 miljoonaa. Kaupunki on kuitenkin velkaantumassa oletettua vähemmän ja korkotaso on pysynyt matalalla, joten nämä vaikutukset riittänevät kompensoimaan vajeen vuoden 2014 osalta. Energia on ilmoittanut, että se pystyy kehyskaudella, eli vuoden 2016 loppuun mennessä pääsemään tuloutusvaatimukseen.

6 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma - 2014 VUODEN ALUSTA VUOSI VUOSI 2014 2013 % ero 13/14 2014 2013 Toteuma Toteuma Toteuma Budjetti % ero/tot/ bud Toteuma Budjetti Ennuste % ero (Bud/En n) Myyntituotot 11 087-5,2% 10 506 10 817-3,0% 22 633 22 277 21 966 1,4% Maksutuotot 4 790 2,6% 4 914 4 883 0,6% 11 277 10 240 10 271 0,3% Tuet ja avustukset 1 274 69,3% 2 156 876 59,4% 5 521 2 862 3 166 10,6% Vuokrat 14 842 28,6% 19 091 18 577 2,7% 27 683 35 762 36 275 1,4% Muut toimintatuotot 558 583,4% 3 815 2 771 27,4% 7 706 5 570 2 114-62,0% TOIMINTATUOTOT 32 550 24,4% 40 482 37 923 6,3% 74 820 76 711 73 793-3,8% Henkilöstökulut -54 795 0,9% -54 314-54 912 1,1% -104 253-104 132-103 533 0,6% Palkat ja palkkiot -41 589 0,7% -41 309-41 986 1,6% -78 931-79 357-78 680 0,9% Henkilösivukulut -13 206 1,5% -13 005-12 926-0,6% -25 322-24 774-24 853-0,3% Palvelujen ostot -138 862-6,7% -148 146-148 516 0,3% -278 409-301 145-300 775 0,1% Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 641 5,8% -7 194-7 581 5,4% -14 877-14 609-14 222 2,7% Avustukset -6 132 15,2% -5 199-4 556-12,4% -10 914-8 498-8 700-7,6% Vuokrat -7 962-56,6% -12 466-12 455-0,1% -15 865-24 996-25 008 0,0% Muut toimintakulut -1 288 53,9% -594-788 32,5% -2 860-2 063-1 869 9,4% TOIMINTAKULUT -216 680-5,2% -227 913-228 809 0,4% -427 178-455 444-454 106 0,2% TOIMINTAKATE -184 130-1,8% -187 430-190 886 1,8% -352 359-378 733-380 313-0,4% Verotulot 133 583 9,0% 145 661 145 660 0,0% 265 499 287 166 287 700 0,2% Valtionosuudet 52 100-1,9% 51 116 51 300-0,4% 103 063 102 600 102 100-0,5% Korkotuotot 4 285-2,8% 4 164 4 189-0,6% 8 521 8 378 8 353-0,3% Muut rahoitustuotot 1 760-97,3% 47 8 84,0% 4 654 6 615 5 250-20,6% Korkokulut -1 076-27,6% -1 373-2 144 56,2% -4 020-6 503-5 100 21,6% Muut rahoituskulut -172-144,9% -420-391 6,9% -587-855 -884-3,4% VUOSIKATE 6 352 85,2% 11 764 7 736 34,2% 24 772 18 668 17 106-8,4% Poistot ja arvonalentumiset -8 500 /0-9 129-9 500-4,1% -21 869-20 000-19 500 0,0% Poistoeron lisäys tai 0 /0 0 0 0,0% -140 0 0 0,0% vähennys Varausten lisäys tai 0 /0 0 0 0,0% -452 0 0 0,0% vähennys TILIKAUDEN TULOS 6 352-58,5% 2 636-1 764 166,9% 2 311-1 332-2 394-79,7%

7 KÄYTTÖTALOUDEN JA VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1. Konsernijohto ja hallinto Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite talousarviossa Tilanne 6/2014 Arvio toteutumisesta 2014 1. Toteutetaan hallinnon rakenne- ja prosessiuudistus, jonka tavoitteena on 2,8 miljoonan euron säästöjen toteutuminen vuoden 2016 loppuun mennessä. 1. Kaupunkiorganisaation hallinto keskitetty konsernipalveluihin ja tiimiorganisaation muodostaminen käynnissä. 1. Konsernipalveluiden toiminta käynnistyy kokonaisuudessaan ja henkilösäästöjä saavutetaan eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisten kautta. 2. Uudistetaan elinkeinorakennetta tukemalla osaamispohjaisten ja matkailua tukevien palvelualojen työpaikkojen syntymistä. 3. Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja koulutukseen. 4. Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenrantabrändiä. 5. Parannetaan rajanylityksen sujuvuutta ja alueen saavutettavuutta edunvalvonnan, alueellisen ja viranomaisyhteistyön keinoin. 2. Ydinkeskustassa, Mustolassa ja Rauhassa vilkasta rakentamista. Eri toimijoiden kesken muodostettu yhteinen näkemys Green Lappeenranta kehittämistavoitteista. Ympäristöliiketoiminta kasvussa. 3. Työttömien määrä on kasvanut ed.vuodesta kesäkuuhun 2014 17 % (+770 työtöntä lisää) 4. Toteutettu yksittäisten markkinointitoimenpiteiden lisäksi WWF We love Lappeenranta-kampanja sekä aloitettu LiveLappeenrantakampanja. 5. Nuijamaalle jo osittain valmistuneet uudet rajanylityskaistat ja tien parantaminen. VT 6 Lranta- Luumäki rakentamisesta valtio tehnyt käynnistyspäätöksen. 2. UPM käynnistää biodieselin tuotannon syksyn 2014 aikana. Ympäristöliiketoiminnan sekä osaamispohjaisten yritysten kasvua edistäviä hankkeita käynnistetään 2014. Matkailu Venäjältä tulee supistumaan 3. Työttömyyden kasvu jatkunee vuoden 2014 loppuun ja edellyttää kaupungilta aktivoivia toimia. 4. Lappeenrannan tunnettuus vihreänä kaupunkina ja houkuttelevana paikkana asua, opiskella, vierailla ja yrittää lisääntyy. Kaupungin tunnettuus Venäjällä, erityisesti Pietarin alueella lisääntyy. 5. Infran rakentamisen osalta tavoite saavutetaan. Myös Vainikkalan tieyhteys valmistumassa. Nuijamaan rajan toimivuus edellyttää myös rajahenkilöstön kapasiteetin lisäystä.

8 6. Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten aktiivista osallistumista. 6. Asukkaiden Lappeenrantatilaisuuksiin osalllistuminen ollut aktiivista. Viestintää ja sähköisen osallistumisen muotoja lisätty. Paikallista tapahtumatarjontaa ja ihmisten aktivointia osallistumaan lisätty/tuettu. 6. Avoimuus, aktiivinen viestintä ja asukasosallistuminen lisääntyneet edellisvuosiin nähden. Otettu käyttöön uudet kansalaisraadit. Talouden toteutumisen raportointi Valtuusto edellytti 2014 2016 taloussuunnitelmassa mittavia säästöjä kaupungin hallintomenoista, yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Hallinnon menot ovat suurimmalta osalta henkilöstömenoja, joten suurimman säästön tulee kertyä niistä. Hallintotyöryhmän raportti valmistui keväällä. Muodostettiin konsernipalvelujen kokonaisuus, joka jakautuu tiimeihin. Tiimien vetäjät on nimetty ja henkilöstön jakautumisesta eri tiimeihin on päätetty pääpiirteittäin. Työ jatkuu. Henkilöstön määrä on 2014 vähentynyt eläköitymisten ja irtisanoutumisten kautta. Jo toteutuneiden ja suunniteltujen toimenpiteiden ennakoidaan tuovan säästöä koko vuonna 242.000 euroa. Eläköitymisten ja henkilöstöjärjestelyjen tuloksena säästöjä ennakoidaan vuodelle 2015 ja 2016 noin 870.000 euroa. Kumulatiivisesti tämä tekee taloussuunnittelukaudelle noin 2,8 miljoonan euron menovähennyksen. Vuonna 2014 avustuksiin kohdistuva säästö on 270.000 euroa, suhdetoiminnan, ystävyyskaupunkitoiminnan ja ostopalveluiden säästö 100.000 euroa sekä jaostojen ja toimikuntien säästö 50.000 euroa. Nämäkin säästöt kumuloituvat 2015 2016. Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Konsernipalveluiden henkilöstösäästöt muodostuvat kumulatiivisesti valtuustokauden aikana painottuen kauden loppuun eläköitymisten myötä. Uudet tekijät, jotka muodostavat mahdollisia ylitysuhkia Vuoden 2015 alusta kaavailtu työmarkkinatukiuudistus lisää toteutuessaan kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta Lappeenrannan osalta useamman miljoonan. Asiasta enemmän sosiaali- ja terveystoimen kohdalla. EU:n ja Venäjän suhteiden kriisiytyminen sekä ruplan kurssimuutokset heikentävät yritysten talouskasvua, työllisyyttä sekä kaupungin sijaintiaseman tarjoamia kasvumahdollisuuksia. Selostus toimenpiteistä, joilla toimiala aikoo päästä valtuustokauden kehykseensä Toimiala pystyy pääsemään kehykseensä niillä valtuuksilla, joita sillä on omaan talouteensa.

9 TOIMIALA: Konsernihallinto Toimialan toteumaseuranta yhteensä: 1 000 Tot. 2013 Bud. 2014 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. Tot. 2014 1.1.-30.6. Ero % Budj./Tot. Budjetti 14 koko vuosi Ennuste 14 koko vuosi Ero % Budj./Enn. Toimintatuotot 822 763 1 267 66 % 1 789 2 100 17 % Toimintakulut 10 202 10 742 10 253-5 % 20 827 20 500-2 % TOIMINTAKATE - 9 380-9 979-8 986-10 % - 19 038-18 400-3 % Valtuustokauden talouskehyksen ennuste: 1 000 Raami Tot. 2013 2013-2016 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2013-2016 Ero ( ) Enn.-Raami Toimintatuotot 7 749 2 510 2 100 1 800 1 800 8 210 461 Toimintakulut 82 606 18 032 20 500 20 500 20 500 79 532-3 074 TOIMINTAKATE - 74 857-15 522-18 400-18 700-18 700-71 322 3 535

10 2. Sosiaali- ja terveystoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite talousarviossa Tilanne 6/2014 Arvio toteutumisesta 2014 1. Eksoten tuottavuusohjelma vuosina 2014 2018 lähtee toteutumaan suunnitellusti jäsenkuntien kanssa päätetyllä tavalla 1. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014 2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksoten on sovitusti toimittanut kaupunginhallitukselle suunnitelma, jossa on neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet talouden tasapainoon saattamiseksi. 1. Eksote on sitoutunut 5-vuoden talousraamiin. Vuoden 2014 alustavaennuste puolivuotistilanteessa näyttää 1.1 miljoonaa budjetoitua paremmalta. Eksote seuraa tarkasti taloutta ja etsii aktiivisesti keinoja talousraamissa pysymiseksi. Puolivuotistilanteessa arvioitu vuoden 2014 ylijäämä on 9.5 miljoonaa. 2. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu hoito- ja palvelutakuun mukaisesti. 3. Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja -prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan 2. Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen (%) tilanne 30.4.2014 Hoidon tarpeen arviointi/lasten ja nuorten psykiatria, 100 % Hoitoonpääsy/Lasten ja nuorten psykiatria, 100 % Hoidon tarpeen arviointi/sairaala 100 % Hoitoonpääsy/sairaala, 100 % Lähetteen käsittely, 99,9 % Hoitoonpääsy/terveysasema, 100 % Päätös toimeentulotuesta, 97 % Vammaispalvelujen käsittelyajat, 100 % Lasten suojelun vireille tulo, 100 % Lastensuojelutarpeen selvitys, 100 % 3. Ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä suhteessa yli 75-vuotiaaseen väestöön 9,7 % (=1077 paikkaa/11 136 hlöä) Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus Eksoten nettotoimintamenoista (%). Lähtötaso vuonna 2011 on 35,3 %. 26,8 % (vuonna 2013)30,8 %) Matalankynnyksen palvelupisteiden lisääminen raportoidaan vuositasolla 2. Eksoten tavoitetaso hoito- ja palvelutakuun toteutumiselle on 100 % säädöksen mukaisissa rajoissa. 3. Tavoitteena on että ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkoj en lukumäärä pienenee vuosittain. Laskua edellisvuoden puolivuotistilanteesee n on tullut 1,2 prosenttiyksikköä. Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus laskee 27 %:iin vuonna 2014. Matalankynnyksen palveluita on lisätty mm. IsoApu

11 palvelukeskus ja kuntoutussairaala aloittanut toiminnan. Talouden toteutumisen raportointi Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Eksoten jäsenkunnat ovat edellyttäneet Eksotelta ratkaisua, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014 2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Lappeenrannan maksuosuus vuonna 2014 on palvelusopimuksen mukaan 236 259 000 euroa. Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi Eksoten johto raportoi neljännesvuosittain Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja puolivuosittain kaupunginvaltuustolle suunnitelman etenemisestä. Eksoten tammi-kesäkuun tulos on 1.1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi ja loppu vuoden tuloksen arvioidaan olevan 9.5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Jäsenkuntatuotot ovat toteutuneet 1.3 miljoonaa euroa budjetoitua suurempana ja toimintakulut ovat ylittäneet budjetin noin miljoonalla eurolla. Vuoden 2014 osalta Ekosten talouden ennuste näyttää toteutuvan odotettua paremmin. Talouden näkökulmasta merkittävimmät riskit lähitulevaisuudessa liittyvät valmisteilla oleviin lakimuutoksiin, jotka toteutuessaan lisäävät Eksoten vuosikuluja yhteensä jopa 3,0 milj. eurolla. Suurimpana taloudellisena riskinä on vuoden 2015 alusta kaavailtu työmarkkinatukiuudistus, joka lisää huomattavasti kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Toteutuessaan uudistus voi aiheuttaa Eksotelle vuositasolla jopa n. 2,0 miljoonan euron lisälaskun vuoden 2015 alusta lähtien. Lisäksi suun terveydenhuollon mahdollinen päivystysasetuksen voimaantulo vuoden 2015 alusta lisää huomattavasti virka-ajan ulkopuolista päivystysvalmiutta. Tämän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan noin 1,0 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2014 Sosiaali- ja terveystoimen omana toimintana myönnetyt avustukset on poikkeuksellisesti maksettu etupainotteisesti hakijoiden toiveiden mukaisesti. Tuloja on tullut odotettua enemmän. Ely-keskuksen tuloja ei ole budjetintekovaiheessa pystytty ennakoimaan. Selostus toimenpiteistä, joilla toimiala aikoo päästä valtuustokauden kehykseensä Toimiala pystyy pääsemään kehykseensä niillä valtuuksilla, joita sillä on omaan talouteensa. Eksoten jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014 2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Eksote on pyrkii reagoimaan nopeasti talousarviopoikkeamiin ja on sitoutunut tasapainottamis-toimenpiteiden tekemiseen. Sosiaali- ja terveystoimen omaan toimintaan ei kohdistus kustannuspaineita. Sosiaali- ja terveystoimen avustuksia sopeutetaan valtuuston päätöksen talouden tasapainotusohjelman mukaisesti 300 000 vuosina 2014 2016. Kaupungin valtuusto on päättänyt 2.6.2014 siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden kehyksestä 41.000 nuorisotoimen kehykseen Nuorten palvelun toimintaan. Eksoten palvelusopimuksessa ko. summa on jo huomioitu.

12 Toimintakatteen toteutuminen verrattuna edellisvuoteen ja puolivuosibudjettiin sekä ennuste vuoden 2014 koko vuoden toteutumisesta TOIMIALA: Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä Toimialan toteumaseuranta yhteensä: 1 000 Tot. 2013 Bud. 2014 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. Tot. 2014 1.1.-30.6. Ero % Budj./Tot. Budjetti 14 koko vuosi Ennuste 14 koko vuosi Ero % Budj./Enn. Toimintatuotot 22 5 15 200 % 10 40 300 % Toimintakulut 109 057 118 330 118 384 0 % 236 660 236 629 0 % TOIMINTAKATE - 109 035-118 325-118 369 0 % - 236 650-236 589 0 % Valtuustokauden talouskehyksen ennuste: 1 000 Raami 2013- Tot. 2013 2016 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2013-2016 Ero ( ) Enn.-Raami Toimintatuotot 40 51 40 10 10 111 71 Toimintakulut 943 550 218 062 236 629 241 172 247 675 943 538-12 TOIMINTAKATE - 943 510-218 011-236 589-241 162-247 665-943 427 83

13 3. Kasvatus- ja opetustoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite talousarviossa Tilanne 6/2014 Arvio toteutumisesta 2014 1. Kaikille lapsille voidaan tarjota Tavoite saavutettiin Tavoite saavutetaan päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 90 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta. - - 90 (8,2%) lapsen päivähoidon aloitusta jouduttiin siirtämään 6 lapsen päivähoitopaikka jouduttiin osoittamaan perheen kannalta huonosti myös koko vuoden osalta saavutettavissa olevasta paikasta 2. Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat 3. Monikulttuuristen lasten kielen kehittäminen 4. Henkilöstön osaamisen kehittäminen kasvatuskumppanuudessa 5. Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatkoopintopaikkaa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana ei ole tehty työhyvinvointikyselyä Lappeenrannassa toteutettiin ajalla 1.1.2012 30.6.2014 EU-tuella hanke, Kieli kotoutumisen välineenä (Kieko). Hankkeessa työskenteli hankerahoituksella venäjän kotikielen opettaja ja suomi toisena kielenä - opettaja. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa maahanmuuttajalasten, ja samalla myös heidän vanhempiensa kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankeen aikana tuettiin lasten kielen kehitystä tarjoamalla tehostettua suomi toisena kielenä -opetusta sekä kotikielen opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta venäjän kielessä. Hankkeen aikana kehitettiin myös työvälineitä, joiden avulla venäjänkielisten lasten mahdollisiin kielen kehityksen ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hankkeen tuloksena palkataan opettaja venäjänkielisten lasten kotikielen opetusta ja erityistä ja tehostettua tukea varten opettaja, sillä se säästää tulkkipalveluissa, puheterapiassa. 2014: Keväällä on järjestetty koulutusta suunnitelman mukaisesti (1 koulutus) 2 oppilasta/709 oppilaasta ei saanut päättötodistusta. Kaikki hakivat jatkokoulutuspaikkaa. Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014

14 6. Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi on vertailuaineistoa parempi. 7. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi. 8. Opettajat kannustavat oppilaita onnistumaan ja menestymään koulussa. 9. Vanhemmat kannustavat lapsiaan onnistumaan ja menestymään koulussa. 10. Koulut lisäävät oppilaiden liikkumismahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. 11. Opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään 12. Opettajat ja rehtorit rohkaisevat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä. 13. Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä tasoa tai paremmat 14. Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai paranevat 15. Ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyvien kurssikokonaisuuksien tarjonta 16. Opinto-ohjauksen lisääminen 5. -luokkalaiset 1,05 9. -luokkalaiset 1,14 Vuoden 2014 vertailulukua ei vielä saatavissa Kouluikkunasta. Oppilaiden kokema opettajan kannustamisen määrä Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) 5. lk 72/67 ja 9.lk 73/59 Oppilaiden kokema vanhempien kannustamisen määrä Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) 5. lk 88/91 ja 9.lk 87/87 Koulun pihalla voi pelata ja leikkiä 5. lk Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) 89/81 Opettajat kuuntelevat mielipiteitä Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista) 5. lk 78/70 ja 9. lk 62/55 Opettajat ja rehtorit kannustavat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä (asiakastyytyväisyyskyselyssä: Koulu on kiinnostunut vanhempien mielipiteistä ja näkemyksistä koulun toimintaan liittyvissä asioissa, vastausten keskiarvo/max) 3,76/5 alakoulu 3,32/5 yläkoulu Kevään 2014 ylioppilaskirjoitusten tulokset päivälukioissa saavuttivat valtakunnallisen keskiarvon; suhdeluku oli 1,00. Maakuntakeskuskaupunkien tuloksia ei ole vielä saatavilla. Vuonna 2013 vertailuluku oli 61,33 Vuonna 2014 vertailuluku oli 64,33 Henkilöstökoulutusta opettajille. On toteutettu keväällä kaksi ilmiöpohjaista kurssia ja syksyn kurssitarjottimella kaksi kurssia. Opinto-ohjausta ja erityisopetusta on lisätty lukuvuodesta 2014-2015 lukien 1,5 henkilötyövuotta. On muutettu myös em. henkilöstön työaikajärjestelmää opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen luonteeseen paremmin sopivaksi. Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014 Saavutetaan myös syksyn yo-tutkinnossa Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014 Sama kuin tilanne 6/2014

15 17. Lukiolaisilla on mahdollisuus vaikuttaa lukion toimintakulttuuriin Talouden toteutumisen raportointi Opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon oppilaitoksen kehittämisessä (Hyvinvointiprofiili) Samaa mieltä olevat: 65 %, eri mieltä olevat: 9 %. Opettajat rohkaisevat opiskelijoita ilmaisemaan mielipiteensä (Hyvinvointiprofiili) 64 % samaa mieltä, 10 % eri mieltä. Sama kuin tilanne 6/2014 Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen. Valtuustokauden vuosien 2014-2016 raamituksessa kasvatus- ja opetustoimella on eniten paineita vuodelle 2015. Siten jo vuoden 2014 käyttösuunnitelmassa varauduttiin siihen, että vuodelta 2014 tulee talousarvion alitusta, joka kattaa seuraavan vuoden paineet. Tämäkin huomioiden kasvatus- ja opetustoimen alkuvuoden 2014 talous on toteutunut hieman budjetoitua parempana. Merkittävänä säästötoimenpiteenä toteutettu Lappeenranta-lisän poisto vuoden 2014 alusta on vähentänyt odotetusti hoitotukimenoja. Myös päivähoidon kysyntä on pysynyt viimevuotisella tasolla, joten kuntalisän poistaminen ei johtanut kotihoidon vähenemiseen. Tavoiteltu säästö tullaan tältä osin näillä näkymin saavuttamaan. Lauritsalan ja Joutsenon lukioiden lakkautuksen myötä vapautui tarvittavat väistötilat Lauritsalan alakoululle ja Muukonniemen koululle. Koska nämä rakennukset poistuivat käytöstä suunniteltua aiemmin, tuo se helpotusta vuokramenoihin. Mikäli valmistelussa oleva oppivelvollisuuslaki tulee hyväksytyksi hallituksen esityksen mukaisena, tulee kaupungin kustannettavaksi lukion ensimmäisen vuosikurssin oppimateriaalit lukuvuoden 2015-2016 alusta lukien. Kustannuksia syntynee alkuvaiheessa vuositasolla noin 300.000 euroa. Lasten kotihoidon tukeen on tulossa 1.8.2015 alkaen rajaus, jonka mukaan toinen vanhempi voi käyttää vain puolet tukikuukausista. Tämä tullee käytännössä johtamaan äitien varhaisempaan töihin paluuseen ja lisäämään alle kolmevuotiaiden päivähoidon kysyntää. Yhden alle kolmevuotiaan päivähoitopaikan nettolisäkustannus on noin 9.000 euroa, kun hoitotuen säästö huomioidaan. Lappeenrannassa on viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin 234 kotihoidon tukea saavaa perhettä, joissa nuorin lapsi on kaksi vuotta täyttänyt. Kolme vuotta täyttäneitä kotihoidossa olevia sisaruksia on näissä perheissä ollut keskimäärin 96. Mikäli nämä kaikki 330 lasta tulisivat kunnallisen päivähoidon piiriin, merkitsisi se noin 3 miljoonan euron vuotuista nettomenojen lisäystä. Uusia kuuden ryhmän päiväkoteja tarvittaisiin neljä, mikä olisi noin 16 miljoonan euron investointi. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen mahdolliset tulevat pienet rajaukset eivät olennaisesti vähennä päivähoidon kustannuksia. Selostus toimenpiteistä, joilla toimiala aikoo päästä valtuustokauden kehykseensä Toimiala pystyy pääsemään kehykseensä niillä valtuuksilla, joita sillä on omaan talouteensa, mikäli vuoden 2014 talousarvion toteutumassa saavutetaan ennustettu alitus. Edellytyksenä tälle on, että kotihoidon tuen rajauksen vaikutus ei toteudu täysimääräisenä, vaan päivähoidon kysynnän kasvu pysyy maltillisena.

16 TOIMIALA: KOTIKUNTAKORVAUKSET Toimialan toteumaseuranta yhteensä: 1 000 Tot. 2013 Bud. 2014 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. Tot. 2014 1.1.-30.6. Ero % Budj./Tot. Budjetti 14 koko vuosi Ennuste 14 koko vuosi Ero % Budj./Enn. Toimintatuotot 290 293 273-7 % 585 547-6 % Toimintakulut 1 419 1 442 1 430-1 % 2 885 2 861-1 % TOIMINTAKATE - 1 129-1 149-1 157 1 % - 2 300-2 314 1 % Valtuustokauden talouskehyksen ennuste: 1 000 Raami Tot. 2013 2013-2016 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2013-2016 Ero ( ) Enn.-Raami Toimintatuotot 2 334 581 547 586 620 2 334 - Toimintakulut 11 703 2 837 2 861 2 955 3 050 11 703 - TOIMINTAKATE - 9 369-2 256-2 314-2 369-2 430-9 369 - TOIMIALA: KASVATUS- JA OPETUSTOIMI Toimialan toteumaseuranta yhteensä: 1 000 Tot. 2013 Bud. 2014 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. Tot. 2014 1.1.-30.6. Ero % Budj./Tot. Budjetti 14 koko vuosi Ennuste 14 koko vuosi Ero % Budj./Enn. Toimintatuotot 3 477 2 913 3 697 27 % 5 740 5 950 4 % Toimintakulut 51 287 53 700 53 560 0 % 103 401 102 311-1 % TOIMINTAKATE - 47 810-50 787-49 863-2 % - 97 661-96 361-1 % Valtuustokauden talouskehyksen ennuste: 1 000 Raami Tot. 2013 2013-2016 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2013-2016 Ero ( ) Enn.-Raami Toimintatuotot 23 227 7 374 5 950 6 000 6 000 25 324 2 097 Toimintakulut 410 988 98 220 102 311 105 331 107 223 413 085 2 097 TOIMINTAKATE - 387 761-90 846-96 361-99 331-101 223-387 761 0

17 4. Kulttuuritoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite talousarviossa Tilanne 6/2014 Arvio toteutumisesta 2014 1. Kirjastokäynnit: fyysiset käynnit 555 000, verkkokäynnit 232 000 fyysiset käynnit: 257 588 verkkokäynnit (Heilikirjastot.fi, yhteensä: 127 707 fyysiset käynnit: 520 000 verkkokäynnit (Heilikirjastot.fi, yhteensä: 240 000 2. Kokonaislainaus: 990 000 3. Kirjaston järjestämät tapahtumat 380 / osallistujat 7500 4. Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta 5. Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti asianmukaisissa olosuhteissa 6. Museo toimii aktiivisena asiantuntijana ja vaikuttajana sekä alueellisissa että kansainvälisissä verkostoissa 7. myöntää avustuksia kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä taideapurahoja 8. tuottaa tapahtumia ostopalveluina 9. vastaa Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminnasta 10. Laadukkaat klassisen ja viihdemusiikin orkesterikonsertit n. 35 konserttia vuodessa. kokonaislainaus: 517 828 kirjaston järjestämät - tapahtumat: 379 - osallistujat: 6 128 67 asiakastilaisuutta, joissa 7608 osallistujaa (ka 114), kokonaiskävijämäärä 15105, näyttelyitä 12, tietopalveluvastauksia 59, verkkokäyntejä 52 093, kehitetty uusia tapahtumia ja palvelumuotoja Kokoelmanhallintatapahtumia 5556 kpl säilytystiloissa vakavia puutteita Lausuntoja 37, osallistuttu aktiivisesti kotimaisiin verkostoihin, järjestetty 1 kv kokous, 1 kv-seminaari ja viety 1 näyttely Pietariin Avustusmäärärahasta myönnetty 60 %. Taideapurahaa ei myönnetä, avustusmäärärahan puolittumisen vuoksi. Tapahtumia tuotettu ostopalveluna. Kaupunginhallitus on vahvistanut Metkun toiminnan v. 2016 saakka ehdollisena. Edetty suunnitelman mukaan ja tuotettu keväällä (kk 1-6) 17 konserttia. kokonaislainaus: 995 000 kirjaston järjestämät - tapahtumat:500 - osallistujat: 9 000 toteutuu suunnitellusti toteutuu suunnitellusti, säilytystilaongelma ei tule ratkeamaan 2014 toteutuu suunnitellusti 40% avustuksista myönnetään syksyllä. toteutuu suunnitellusti toteutuu suunnitellusti edetään suunnitelman mukaan

18 11. Kehittyminen Saimaa Sinfoniettaksi pitkällä tähtäimellä. 12. Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka esiintyy ulkomailla ja levyttää. 13. Tuotantokapasiteetti Jukola-salissa ja Veeran kammarissa yhteensä 4 10 ensi-iltaa Vierailuesityksiä kummassakin salissa 14. Toiminnan vaikuttavuus Esitysten yleisömenestys, katsojaluvut, katsomoiden täyttöaste 15. Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus Käyttötalouden tasapaino Maakuntarahastojen Saimaa Sinfonietta -hanke, 2 periodia, 4 sinfoniettaa. Jukola-sali 2 ensi-iltaa Veeran kammari 2 ensi-iltaa Vierailuesityksiä yhteensä 4 eri teosta Katsojia 12 048 Täyttöasteet - Jukola 54 %, Veeran kammari 54 % Käyttötalous per 30.6.2014 on toteumaltaan lähellä budjetoitua. Tulot eivät ole toteutuneet tavoitteen mukaisesti. Kulut ovat pysyneet hyvin budjetoidussa, alitusta vajaa 4 %. Toimintakatteessa on ylitystä noin 5 %:n verran. Jukola-sali 4 ensi-iltaa Veeran kammari 3 ensi-iltaa Vierailuesityksiä yhteensä 9 eri teosta Katsojia 25 000 Täyttöasteet kummassakin salissa 55 % Toimintakatteen ylitys vuonna 2014 on todennäköinen. Talouden toteutumisen raportointi Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Kulttuuritoimen tasapainotussuunnitelmat ovat toistaiseksi edenneet pääosin suunnitellusti. Kaupunginorkesterin osalta maakuntarahastojen hanke tuo budjettiin paikkausta, mutta hanke päättyy jo maaliskuussa 2015, jonka jälkeen tilanne vaikeutuu merkittävästi. Orkesterin talous on puolivuositilanteen osalta linjassa, mutta lopulliseen 2014 budjettitulokseen vaikuttavat loppuvuoden pääsylipputulokehitys sekä maakuntarahastojen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön erilliset Saimaa Sinfonietta hankeavustukset. Myös teatterin puolivuotistulos pysyy vielä hyvin budjetoidussa. Vuonna 2013 teatteri pystyi alittamaan toimintakatteensa muiden tulosalueiden tavoin. Syksylle 2014 teatterille on odotettavissa kustannuksia, joita ei ole huomioitu budjetissa, esim. lisääntynyt vierailevien taiteilijoiden tarve. Keväällä teatterilla riehunut flunssaepidemia aiheutti ennätysmäärän esitysten peruutuksia ja teatteri jäi tuottotavoitteestaan merkittävästi. Syksyn osalta tuottotavoitteisiin uskotaan päästävän, mutta kustannuksiin on odotettavissa ylityksiä. Selostus toimenpiteistä, joilla toimiala aikoo päästä valtuustokauden kehykseensä Kulttuuritoimi pystyy pääsemään kehykseensä niillä valtuuksilla, joita sillä on omaan talouteensa. Teatterilla ja orkesterilla on haasteita pääsylipputulokehityksen ja kulujen tasapainottamisessa. Toisaalta neljän vuoden budjettiraami tarjoaa mahdollisuudet korjata yhden vuoden epäonni. Tasapainotuskeinoina ovat ohjelmistosuunnittelu, kulukuri ja kustannussäästöjen aikaansaaminen silloin kun se on mahdollista.

19 TOIMIALA: Kulttuuritoimi Toimialan toteumaseuranta yhteensä: 1 000 Tot. 2013 Bud. 2014 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. Tot. 2014 1.1.-30.6. Ero % Budj./Tot. Budjetti 14 koko vuosi Ennuste 14 koko vuosi Ero % Budj./Enn. Toimintatuotot 727 646 659 2 % 1 293 1 158-10 % Toimintakulut 6 382 6 187 6 328 2 % 11 988 12 114 1 % TOIMINTAKATE - 5 655-5 541-5 669 2 % - 10 695-10 956 2 % Valtuustokauden talouskehyksen ennuste: 1 000 Raami Tot. 2013 2013-2016 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2013-2016 Ero ( ) Enn.-Raami Toimintatuotot 5 243 1 417 1 158 994 1 519 5 088-155 Toimintakulut 48 062 11 783 12 114 11 753 12 257 47 907-155 TOIMINTAKATE - 42 819-10 366-10 956-10 759-10 738-42 819 -

20 5. Nuoriso- ja liikuntatoimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite talousarviossa Tilanne 6/2014 Arvio toteutumisesta 2014 1. Lasten ja nuorten harrastetoiminnan tukeminen 1. Harrastetoimintaan saatu valtionosuutta 4.000. 2. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asukkaiden liikunnan lisääminen liikuntaneuvonnan avulla 3. Nuorten työllistymisen edistäminen monialaisen yhteistyön avulla 4. Lasten ja nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa. 5. Syrjäytymisen ehkäisy sosiaalisen nuorisotyön menetelmien avulla 6. Lpr:n urheilutalon ja eräiden koulujen liikuntasalien tuottavuuden parantaminen 7. Ohjattujen liikuntaryhmien säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla 2. Liikuntaneuvontahankkeeseen saatu 30.000 hankerahaa 3/2014-3/2015 3. Nuorisotoimi kaksinkertaisti nuorten työllistämisen määrärahat 20.000 vuodelle 2014. 4. Nuorisotoimi edistää omalta osaltaan nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia Lappeenrannassa. 5. Henkilökohtaisesti tuetut asiakkaat ovat sosiaalisen nuorisotyön suurin asiakaskunta. 6. Urheilutalon kulunvalvontaportit on asennettu toukokuussa ja otettu käyttöön 10.6.2014. Tämä lisää urheilutalon tuloja. 7. Liikuntaryhmiä on ollut yhteensä 138 kpl. Kevätkaudella 96 kpl ja kesäkaudella 42 kpl. 1. Maksuttomia harrastekerhoja on ollut 5, nuoria kerhoissa 35, kokoontumiskertoja 30. Nuorisojärjestöjen (20) toimintaa tuettu yleisavustuksella (37.500 ). Järjestöjen toiminnassa mukana on 1377 alle 29-vuotiasta nuorta. 2. Liikuntaneuvontaa antaa kaksi liikunnanohjaajaa. Asiakkaita 20-25 kuukaudessa. Liikuntaneuvontaa on pystytty lisäämään hankerahan turvin. 3. Nuoria työllistettiin kesäkaudella -14: 53 nuorta työllistyi 81 viikoksi. Loppuvuodelle mahdollista työllistää vielä 21 nuorta 15 viikoksi. 4. Nuvan pyydetyt lausunnot: 2, LaPa;n yleiskokous pidetty keväällä 2014 ja esitykset toimitettu asianosaisille. 5. Tuettuja asiakkaita 49, ilmoitettuja asiakkaita 67. Nuorista 18 joko ei halunnut tukea tai ei tavoitettu useista yrityksistä huolimatta. 6. Koulujen liikuntasalien ja nuorisotilojen sähköisen kulunvalvonnan projekti käynnistyy syksyllä. Hankkeen avulla voidaan jatkossa vähentää henkilöstökuluja. 7. Tavoitteessa pysytty, ryhmät saattavat jopa hieman lisääntyä.

21 Talouden toteutumisen raportointi Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelma on onnistunut. Tuloja on kertynyt hiukan suunniteltua enemmän ja menoja hiukan suunniteltua vähemmän. Selostus toimenpiteistä, joilla toimiala aikoo päästä valtuustokauden kehykseensä Toimiala pystyy pääsemään kehykseensä niillä valtuuksilla, joita sillä on omaan talouteensa. Toimintakatteen toteutuminen verrattuna edellisvuoteen ja puolivuosibudjettiin sekä ennuste vuoden 2014 koko vuoden toteutumisesta TOIMIALA: Nuoriso- ja liikuntatoimi Toimialan toteumaseuranta yhteensä: 1 000 Tot. 2013 Bud. 2014 1.1.-30.6. 1.1.-30.6. Tot. 2014 1.1.-30.6. Ero % Budj./Tot. Budjetti 14 koko vuosi Ennuste 14 koko vuosi Ero % Budj./Enn. Toimintatuotot 839 1 010 1 090 8 % 2 022 2 022 0 % Toimintakulut 5 300 6 176 6 106-1 % 12 158 12 158 0 % TOIMINTAKATE - 4 461-5 166-5 016-3 % - 10 136-10 136 0 % Valtuustokauden talouskehyksen ennuste: 1 000 Raami Tot. 2013 2013-2016 Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2013-2016 Ero ( ) Enn.-Raami Toimintatuotot 8 039 1 727 2 022 2 124 2 238 8 111 72 Toimintakulut 47 114 10 405 12 158 12 162 12 380 47 105-9 TOIMINTAKATE - 39 075-8 678-10 136-10 038-10 142-38 994 81 Huom! Raamiin lisätty vuodelle 2014 kaupunginvaltuuston 2.6.2014 päättämät määrärahat Nuorten Palvelulle 41.000 euroa ja tilakeskukselta siirtyneelle L-salkulle 50.000 euroa.

22 6. Tekninen toimi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite talousarviossa Tilanne 6/2014 Arvio toteutumisesta 2014 Taloudellinen ja kaikkina aikoina toimiva pysyvän asutuksen tieverkosto Kohtuullisilla avustuksilla ja tiekuntien aktiivisuudella saatu aikaan kustannustehokas alempi tieverkosto Toteutuu Sujuvat liikenneyhteydet Keskustan työnaikaisista järjestelyistä huolimatta toteutunut Toteutuu Ympäristöministeriön Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily kaavoituksessa pilottiprojekti Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Avustetaan noin 270 yksityistietä, yhteensä noin 600 km ja vastataan noin 200 tiekilometrin aurauksesta työsuorituksena. Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri On kunnossapidetty Avustuspäätöksiä 255 kpl, noin 560 km. Vastattu noin 200 km aurauksesta työsuorituksena On järjestetty ja osallistuttu useisiin asukastilaisuuksiin. Päätökset tehty, toteutuu suunnitellusti. Auraus jatkuu sopimusten mukaan loppuvuodesta Toteutuu Toteutuu Vastataan tielautakunnan lakisääteisistä toimitus ja neuvontatehtävistä Toimituksia ei ollut alkuvuonna. Riitaja muissa yksityisteihin liittyvissä asioissa annettu neuvontaa. Lakisääteinen tehtävä, Toimitukset tehdään ja yksityisteiden neuvontaa annetaan Avustuspolitiikalla saadaan kunnan kannalta taloudellinen ja tiekuntien aktiivisuutta tukeva tienpitojärjestelmä kiinnittämällä huomiota mm. tiekuntien yhdistämiseen. Tonttitakuu Varmistetaan laadukas ja riittävä asuin- ja työpaikkaalueiden kaavatuotanto kaavoitetaan monipuolisia asuinalueita palveluineen Toimittu tämän periaatteen mukaisesti. Yleiskaavoissa ja asemakaavoissa luotu mahdollisuudet tonttitakuulle. KAAVOITUS/tonttitakuu: Asuinalueet (prosessi meneillään) - Ojala - Tuomela II - Luukkaantori - Tiuru Capri (+oyk) - Koulukatu 30,34,38 - Rauha K276 Työpaikka-alueet (prosessi meneillään): - Armilankatu 44-46 - E-KKS (päiv.sair.) - Pontuksen koulu+pk Huomioitu yleiskaavatyön luonnosvaiheessa laajemmin. KAAVOITUS/valmisteilla: - osayleiskaavoja 6kpl (yht. Toiminta jatkuu suunnitellusti ja avustuspäätösten yhteydessä kiinnitetty huomiota tiekuntien yhdistämistarpeisiin Toteutuu Huomioidaan yleiskaavatyön ehdotusvaiheessa laajemmin. Valmistuvia asemakaavoja: - Laihianranta - Rutola - Tyysterniemi - Asevelikylä - Simolantie II - Kaislaranta - Joutsenon kunnantalot - Citykortteli, tontit 1, 28 ja 29 - Energian tontti - Centren asemakaava - Mertaniemi - Airikanpuisto - Vaasan Oy, Annukka - Myllymäki, Juvakan alue - Myllymäki, Eurosite - Joutseno EKOP Toteutuu Huomioidaan yleiskaavatyön ehdotusvaiheessa laajemmin. Valmistuvia asemakaavoja:

23 suunnitellaan viihtyisiä kaupunkitiloja vetovoimaiseen kaupunkikeskustaan tiivistetään kaupunkirakennetta ja vähennetään liikkumistarvetta suunnittelulla kaavoitetaan kaupan alueita sekä markkinoidaan niitä sijoittajille ja rakentajille mitoitetaan ja turvataan yleiskaavoilla eri kaupunginosien palvelut huomioiden liikkumiskustannukset Tonttitakuu Asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat - monipuolinen tonttitarjonta Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin tukena - taajamametsien suunnitelmallinen hoito 202 km2)/asuin- ja työpaikka-alueet - asuinalueiden asemakaavoja 17 kpl - työpaikka-alueiden asemakaavoja 7 kpl Vapauden aukion ja Paasikivenpuiston suunnitelma valmistunut. Marian aukion suunnitelmaa viimeistelty Huomioitu yleiskaavatyön luonnosvaiheessa etsimällä tiivistettävät alueet keskustaajaman alueelta. Toteuttaminen meneillään: Viipurin vanerin alueen rakentaminen, Keskustan rakennuskohteet; Iso-Kristiina, Centre, Citykortteli, Technopolis II, Koulukatu Vaihekaava ympäristöministeriössä Centren poikkeuslupa Huomioitu yleiskaavatyön luonnosvaiheessa: - Keskustaajama - Korvenkylä - Nuijamaantie Asuntotontteja määrällisesti riittävästi. Liiketonteista vajausta, teollisuustontteja on määrällisesti riittävästi. Tontteja jaettu: AP 14, T9, AL 1, RM 1 Asuntotontteja tarjolla länsi- ja itäsuunnalla ja liitoskunnissa. Kaupunkikuvatyöryhmä toiminut aktiivisesti. Kaikki metsäsuunnitelmat (10 v) päivitetty ja toiminta tapahtuu hyväksyttyjen suunnitelmien perusteella - Laihianranta - Rutola - Asevelikylä - Simolantie II - Kaislaranta - Tyysterniemi Puistosuunnitelman toteutus käynnistyy syksyllä 2014 Marian aukion toteutus siirtyy vuosille 2016-2017 Valmistuvia asemakaavoja: - Asevelikylä - Simolantie II - Kaislaranta - Joutsenon kunnantalot - Citykortteli, tontit 1, 28 ja 29 - Energian tontti - Tyysterniemi - Joutsenon kunnantalot YM vahvistunee vaihekaavan loppuvuodesta 2014. Asemakaavoitettavia kohteita: - Centren asemakaava - Citykortteli, tontit 1, 28 ja 29 - Energian tontti - Airikanpuisto - Vaasan Oy, Annukka - Myllymäki, Juvakan alue ja Eurosite - Joutseno EKOP Huomioidaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa laajemmin. Osayleiskaavaluonnokset valmistuvat loppuvuodesta 2014. Kaavahankkeiden vahvistumisen kautta saadaan lisää kilpailukykyisiä tontteja. Vireillä olevien kaavojen kautta tilanne paranee. Maanhankintaan panostamalla turvaudutaan pitkäjänteisesti tulevaisuuden tonttitarjontaa Kaupunkikuvatyöryhmä toimii aktiivisesti. Toteutuu metsäsuunnitelmien mukaisesti. Tehokas maankäyttö - tarjotaan riittävästi rakentamiskelpoisia työpaikka- ja Tontteja on, aluekohtainen tarjonta vaihtelee. Asuntotontit, palvelurakennusten tontit ja teollisuustontit riittävät määrällisesti,