Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS



Samankaltaiset tiedostot
Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

kouluyhteisössä: avaus

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Kielelliset. linjaukset

Esikoululuokka on lastasi varten

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Nuorisofoorumi Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Horisontti

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu HYVINKÄÄ

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila Hgin yliopisto

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

AJANKOHTAISET KOULUTUSUUTISET. Erja Vihervaara IOYn päivillä

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Ammatillinen koulutus

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi


Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Mitä arvioidaan ja milloin?

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

OPS Minna Lintonen OPS

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Emmi Klink Mainingin koulu

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara OPH

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Tekniikan alan kieliopinnot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Valinnaisaineet Järvenperän koulussa. Info 7. luokan oppilaille ja huoltajille

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

Monilukutaito. Marja Tuomi

Transkriptio:

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin ruotsi. Näille oppilaille äidinkieli on oppimisen perusta ja kodin ja koulun välinen yhdysside. Lisäksi äidinkieli on tärkeä oppimisen työkalu. Äidinkielensä hyvin hallitsevien oppilaiden on helpompi oppia sekä ruotsia että muita kouluaineita. Äidinkielellä on suuri merkitys oman identiteetin kehittymiselle ja itsetunnon vahvistumiselle. Äidinkielenopetukseen osallistuvilla oppilailla on parhaimmat arvosanat Ruotsin kouluissa. (Raportti 321: 2008, Ruotsin kouluvirasto)

Mitä tietoa tutkimuksista on saatu? Koulu on sosiaalinen ja kulttuurillinen kohtauspaikka, jossa lapsia ja nuoria valmennetaan elämään jatkuvasti kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Äidinkielentuki ja äidinkielenopetus edistää ymmärtäväistä suhtautumista kielten ja kulttuurien kohtaamiseen Tutkijat toteavat, että äidinkielentuki ja äidinkielenopetus: helpottavat ruotsin ja muiden kielten oppimista parantavat koulumenestystä ja todistusten arvosanoja saavat lapset ja nuoret tuntemaan olonsa turvallisemmaksi koulussa EU:n kahdeksasta avainosaamisesta ensimmäinen on viestintä äidinkielellä Äidinkielenopetus on tärkeää, koska kieli on väline, jonka avulla oppii viestimään ja ajattelemaan, sanoo Qudos Shaur hänen nuorten oppilaidensa, joiden äidinkieli on dari, mennessä hälisten välitunnille. Qudos on saanut opettajan koulutuksen ja suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon Moskovan yliopistossa. Hän sanoo, että äidinkielellä on erityisen tärkeä merkitys oman identiteetin kehittymiselle ja hyvän itseluottamuksen saamiselle. Monet Ruotsiin tulleet joutuvat usein pinteeseen vanhan ja uuden kulttuurin välisten eroavuuksien vuoksi. Me ihmiset emme pysty vaihtamaan identiteettiämme yhdessä päivässä. Tällöin äidinkielenopetus voi toimia kulttuurien välisenä siltana, sanoo Qudos Shaur. Qudos Shaur Äidinkieli vahvistaa itsetuntoa Qudos Shaur työskentelee lasten parissa intoa hehkuen. Hän toimii darin kielen pääopettajana Lundissa ja sanoo, että äidinkieli on erityisen tärkeä itseluottamukselle. On tunnettava itsensä ennen kuin voi hyväksyä toiset ihmiset. Tämä on perusedellytys ihmisten väliselle vuorovaikutukselle ja yhteiskuntaan kuuluvuuden tunteen kehittymiselle. Äidinkielenopetus vahvistaa omaa äidinkieltä. Tällöin on myös helpompi oppia muita kieliä. Kun hallitsee oman äidinkielensä rakenteen ja lauseiden muodostamisen, saa ajattelumalleja ja perustiedot uuden kielen oppimiseen, hän sanoo. Olen työssäni äidinkielenopettajana tullut vakuuttuneeksi yhdestä asiasta. Oppilaat, jotka hallitsevat kouluaineiden käsitteet omalla äidinkielellään, osaavat kääntää ne ruotsin kielelle. Tämä vuorostaan parantaa koulumenestystä, toteaa Qudos.

Äidinkieli Lundissa Lundin kunnassa Äidinkielikeskus tarjoaa äidinkielenopetusta 35: llä eri kielellä. Opetuksen myöntämistä edeltää seuraava prosessi: Rehtori Puhukaa äidinkieltänne kotona joka päivä! Lapset, jotka saavat varhain äidinkielentukea esikoulussa ja jatkavat osallistumalla äidinkielenopetukseen koulun välityksellä, saavat hyvät taidot ja tiedot sekä äidinkielessä että ruotsin kielessä. Tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus! Kunta Kunnassa tiedotetaan oikeudesta äidinkielenopetukseen Ilmoituksen hyväksyy tai hylkää rehtori. Jos ilmoitus hyväksytään, lähettää rehtori tilauksen Äidinkielikeskukseen Oppilas tai huoltaja ilmoittaa koulun rehtorille olevansa kiinnostunut äidinkielenopetuksesta Oppilas Äidinkielikeskus tarjoaa tukea, jos käytettävissä on sopiva ao. kielen opettaja ja ilmoittautuneita oppilaita on vähintään viisi kyseisen kielen osalta Äidinkielikeskus

Kuka saa osallistua? Peruskoulua ja lukiota käyvät oppilaat voivat myös valita äidinkielenopetukseen osallistumisen. Tällöin äidinkielen täytyy kuitenkin olla elävä kieli kotona ja oppilaalla täytyy olla perustiedot. Lundin kunnassa äidinkielenopetusta tarjotaan, jos kielen opetusta haluaa vähintään viisi oppilasta ja jos käytettävissä on sopiva opettaja. Esikoulussa monikielisellä lapsella on oltava mahdollisuus kehittää ruotsin kielen ja oman äidinkielen taitojaan. Äidinkielikeskuksen opettajia voidaan käyttää esikoulun työn tukena. Tällaisessa yhteistyössä äidinkielen opettaja saapuu esikouluun ja auttaa lasta kehittämään äidinkielen taitoaan ja monikulttuurista identiteettiään. Kansalliset vähemmistökielet Äidinkielenopetusta kansallisessa vähemmistökielet (saame, meänkieli, romani, suomi, jiddiš) tulee tarjota, vaikka oppilaita onkin vähemmän kuin viisi eikä kieltä puhuta kotona. Hathairat Wendel Luo ylpeyden ja turvallisuuden tunteen Hathairat Wendel on thain kielen pääopettaja Lundissa. Hän näkee päivittäin, miten äidinkielenopetus luo sekä turvallisuuden että ylpeyden tunteen lapsissa. Useat oppilaistani ovat joko itse kotoisin Thaimaasta tai heillä on vähintään yksi sieltä kotoisin oleva vanhempi. Heillä on siis kaksikulttuurinen kasvuympäristö, sanoo Hathairat Wendel, jolla on sekä thaimaalainen että ruotsalainen opettajankoulutus. Hathairat sanoo, että ruotsin oppiminen on tietysti tärkeää näille lapsille. Mutta on myös tärkeää, että he saavat säilyttää äidinkielensä ja kulttuurinsa, vaikka he asuvatkin Ruotsissa. On olennaisen tärkeää, että saa olla ylpeä omasta syntyperästään. Oppilaat, jotka hallitsevat äidinkielensä ja tuntevat kotimaan kulttuurin, kokevat olonsa turvalliseksi tietäessään omat juurensa. Äidinkieltä opiskelevat lapset ja nuoret suhtautuvat myönteisesti oman kielensä oppimiseen. Kun meillä on äidinkielentukea esikoulussa, lasten äidinkieli kehittyy leikin, laulun ja tanssin välityksellä. Me piirustamme ja puuhailemme yhdessä ja pelaamme pelejä. Hän kertoo, että myös muut esikoulun lapset saavat tulla mukaan opettelemaan hieman thain kieltä. Ja kun en itse ole paikan päällä, tällöin thaimaalaiset lapset opettavat toisille lapsille sanoja thain kielellä. Kielen lisäksi me perehdymme myös kulttuuriin. Vertailemme muun muassa ruotsalaista ja thaimaalaista kulttuuria keskenään, toteaa Hathairat Wendel lopuksi.

Mitä ohjesäännöissä sanotaan? Esikoulu Esikoulun opetussuunnitelmassa mainitaan, että esikoulussa tulee pyrkiä siihen, että lapsi, jonka äidinkieli on muu kuin ruotsi, saa mahdollisuuden kehittää taitojaan ruotsin kielessä ja omassa äidinkielessään. Monikielisille lapsille tulee esikoulussa antaa mahdollisuus oman kulttuurisen identiteetin kehittämiseen. Opintojen ohjaus Oppilaan tulee tarpeen vaatiessa saada opintojen ohjausta omalla äidinkielellään, jotta hän menestyisi mahdollisimman hyvin koulussa. Oppilaan rehtori päättää, ketkä oppilaista saavat opintojen ohjausta. Se, millaista opintojen ohjausta annetaan, määräytyy kunkin yksittäisen oppilaan tarpeiden mukaan. Peruskoulu Aineen äidinkieli kurssisuunnitelmalla on kaksi painopistettä; kieli ja kulttuuri. Äidinkieli nähdään viestintävälineenä, ja opetuksessa oppilaat saavat kehittää monikulttuurisen identiteetin omaehtoisesti. Lukiokoulu Lukiokoulussa on kolme erilaista 100 pisteen kurssia aineessa äidinkieli: Äidinkieli 1, Äidinkieli 2 ja Äidinkieli aktiivinen kaksikielisyys. Aineessa äidinkieli tavoitteena on, että oppilaista tulee aktiivisesti kaksikielisiä ja että he tiedostavat äidinkielentaidosta ja oman kulttuurin tuntemuksesta olevan suurta hyötyä niin Ruotsissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä.

MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Gymnasieskolan Vipan Vipeholmsvägen, byggnad D 224 66 Lund Mari Bergqvist, johtaja 046-35 70 25 mari.bergqvist@lund.se Camilla Ekberg, apulaisjohtaja 046-35 70 26 camilla.ekberg@lund.se www.lund.se/modersmal www.facebook.com/modersmal Tuotanto: cozmo.se 2012. Kuvat: Jenny Leyman. Painatus: CA Andersson.