VASTAUS Liite 1 (10) Itä-Suomen aluehallintovirasto/ Ansa Sonninen Terveydenhuollon ylitarkastaja Hallituskatu 12-14, PL 1741, 70101 Kuopio p. 029 501 6941 Palautusosoite: kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Aluehallintoviraston selvityspyyntö ISAVI/4257/05.07.03/2012 Joensuun kaupungin vastaus selvityspyyntöön asetuksen 338/2011 toimeenpanon tilanteesta Joensuu Kontiolahti -yhteistoiminta-alueella Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus pyytää vastauksessaan Aluehallintoviraston esittämään selvityspyyntöön kiinnittämään huomiota tosiseikkaan, että Joensuu Kontiolahti yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa vasta 1.1.2013. Ensimmäinen yhteistoimintavuosi on ollut toiminnan yhteensovittamista. Toiminnan yhteensovittaminen on kokonaisuutena laajamittainen työ, joka on edelleen kesken. Lisäksi yhteistoiminnan ensimmäisen toimintavuoden johdosta toimintaa ei kaikilta osin ole vielä saatu yhteen sovitettua. Joensuun kaupunki toimii tilaaja-tuottaja mallissa, jossa tuottaja (Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen terveyspalvelut) toimii tilaajan (Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta) myöntämin taloudellisin resurssein. Palvelutuotantoa koskevat neuvottelut pidetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. 1 Laajat terveystarkastukset 1.1. Järjestetäänkö lasta odottavalle perheelle laaja terveystarkastus? Kyllä, ks. äitiysneuvolan puitteet (Liite 1). Lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 1.2. Minkä ikäisille lapsille tehdään laajat terveystarkastukset neuvolassa? 4 -vuotiaille, syksystä 2013 alkaen myös 4 kuukautisille. Tarkastuksiin lisätään syksyllä myös 18 kuukauden ikäiset työjärjestelyin, liitteenä lastenneuvolan puitteet (Liite 2). Kontiolahdella 3-4 kuukauden ja 18 kuukauden ja 4 -vuoden iässä.
VASTAUS Liite 2 (10) 1.3 Minkä vuosiluokan oppilaille tehdään laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa? Kouluterveydenhuollossa tehdään tulevana lukuvuonna laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. 1.4.Mitä ohjeita terveyskeskuksessa on laajojen terveystarkastusten toteuttamiseksi (esim. vanhempien kutsumenettely, laajojen terveystarkastusten sisällöt, ajankäyttö ja menetelmät)? Joensuussa laajoista terveystarkastuksista kerrotaan jo äitiysneuvolan ensikäynnillä ja edellisellä käynnillä pyydetään vielä erityisesti puoliso mukaan. Lastenneuvolan 4 - vuotistarkastuksen aikaa varatessa pyydetään molemmat vanhemmat mukaan, sekä pyydetään täyttämään Audit- ja esitietolomakkeet. Neljän kuukauden iässä tehtävään laajaan tarkastukseen kutsutaan edellisellä neuvolakäynnillä ja annetaan tarvittavat lomakkeet etukäteen täytettäväksi. Oheisissa hyperlinkeissä asiasta on lisätietoa. http://www.joensuu.fi/raskaudenaikainen-seuranta http://www.joensuu.fi/neuvolatarkastukset Internetsivuillamme on myös kutsu molemmille vanhemmille laajaan terveystarkastukseen. Kouluterveydenhuollossa on käytössä kutsukirje vanhemmille, joka lähtee kirjepostina ja sen lisäksi tarkastusten alkamisesta viestitään yleisesti Wilma -verkossa ja siellä on tarkoitus myös samalla viestittää tarkastusten sisällöstä ja vanhempien mukanaolon tärkeydestä. Laajojen ja määräaikaisten tarkastusten sisällöt ovat henkilökunnalla käytettävissä intranetin L- asemalla. Lisäksi vuosikelloon on ohjelmoidut tarkastusaikataulut ja toimintaohjeet (Liite 3 Kouluopiskeluterveydenhuolto, tarkastusohjelma 2013-2014 ja 3b Kouluterveydenhuollon puitteet). Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteiset keskustelut asiakasperheistä ennen ja jälkeen tarkastustilanteen tehdään ja niihin varataan riittävästi aikaa vastaanottoja suunniteltaessa. Kouluuntulotarkastus (1 lk.) on laaja terveystarkastus, joka tehdään kevään ja kesän aikana kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Koululääkärin suorittama lääkärintarkastus tehdään 1. lk:n aikana. Koulutulokkaan huoltaja(t) ovat mukana näissä tarkastuksissa. Koulutulokkaan terveystarkastuksessa arvioidaan monipuolisesti lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Terveystarkastus sisältää terveysneuvontaa ja ikäkauteen sovitut seulontatutkimukset. Lisäksi samalla jaetaan terveyskasvatusmateriaalia tarpeen mukaan. Tarkastuksessa myös käydään läpi huoltajan kanssa esikouluopettajan täyttämä Kouluun siirtyvän lapsen havainnointilomake, joka toimitetaan tarkastuksen jälkeen oppilaan tulevalle opettajalle. Terveydenhoitosuunnitelman tarkastetaan ja arvioidaan. Tarkastukseen varataan aikaa terveydenhoitajalle 1-1.5 tuntia, lääkärille 20-30min. 5.lk:n terveystarkastus on laaja terveystarkastus, johon kuuluu terveydenhoitajan ja lääkärin yhdessä huoltajan kanssa tekemä terveydentilan arviointi. Terveydenhoitajan tekemä tarkastus tehdään syyslukukauden aikana ja lääkärin tekemä tarkastus 5. lk:n aikana. Oppilas saa tarkastukseen kutsun ja samalla huoltajille lähetetään terveyskyselylomake ja
VASTAUS Liite 3 (10) terveysresepti, jonka oppilas täyttää yhdessä huoltajan kanssa ja palauttaa terveystarkastukseen tullessa. Terveystarkastukseen ja lääkärintarkastukseen myös vanhemmat kutsutaan mukaan. Terveystarkastus sisältää ikäkauteen sovitut seulontatutkimukset, käydään läpi lapsen yhdessä huoltajan kanssa täyttämä terveysresepti ja annetaan terveysneuvontaa, joka sisältää samalla ehkäisevää mielenterveystyötä. Tarkastuksessa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Jaetaan terveyskasvatusmateriaalia murrosiästä ja ravinnosta. Terveydenhoitajan tekemään tarkastukseen varataan aikaa n. 60 min., lääkärin tarkastukseen 20 min. Päivitetään terveydenhoitosuunnitelma yhdessä lääkärin kanssa. Tarkastuksesta annetaan oppilaan mukana kirjallinen palaute huoltajille. 8. lk:n terveystarkastus on laaja terveystarkastus, johon kuuluu myös lääkärin tarkastus. Sitä ennen terveydenhoitaja suorittaa seulontatutkimukset -lomakkeen mukaiset tarkastukset. Tarvittaessa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua tarkastukseen. Opettajan välityksellä jaetaan oppilaille kutsu/kyselylomakkeet. Kyselyyn vastataan yhdessä vanhempien kanssa. Oppilaan kehityksen ja elämäntilanteen arviointi: epäonnistumisen ja vastoinkäymisen kohtaaminen ja tarvittaessa avun hakeminen nuori ja vanhemmat: kotiintuloajat, seurustelu, kotityöt, koulu ja harrastukset poissaolotilanteen seuranta (sairastelu, pinnaus) terveystottumukset mieliala, huolet, pelot yms. Tarvittaessa tehdään mielialakysely koulukiusaaminen, väkivallan uhka ammatinvalintaan vaikuttavat terveydelliset seikat Lääkärin tarkastus on perustarkastus, jonka jälkeen nuori saa nuorison terveystodistuksen. Terveyskasvatuksen opintokäynti perhesuunnitteluneuvolaan pyritään järjestämään Koululaisten terveystottumukset -kysely tehdään lomakkeen pohjalta. Nuori saa Nuorisonterveystodistuksen lääkäriltä. 2 Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastaminen Oppilashuoltoryhmissä kouluilla käydään myös kouluympäristöön ja yhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita. Terveydenhoitajat osallistuvat säännöllisesti oppilashuoltoryhmiin. Olemme myös kehittämässä kaavaketta, jolla terveydenhoitaja luokkakohtaisesti tarkastuksen yhteydessä kerää yleisellä tasolla tietoa koululuokan terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista (Liite 4). Kaavake otetaan käyttöön syksyllä 2013 ja se viedään oppilashuoltoryhmään ja/ tai rehtorille ja 3 vuoden välein tehtävään tarkastukseen, riippuen siitä mitä asioita alkaa koulu/ ikäryhmäkohtaisesti nousta esiin. THL ohjeistaa terveellisyyden ja turvallisuuden tarkistamisessa kouluja ja oppilaitoksia siten, että oppilaiden ja opiskelijoiden osalta kartoituksen piiriin kuuluvat vain työhön rinnastettavat käytännön opetukseen kuuluvat tunnit sekä työssäoppimis-, työharjoittelu- ja käytännön työelämään tutustumisjaksot, eli eivät niin sanotut teoriatunnit (Liite 5). Terveydenhuoltoa THL ohjeistaa laajemmin (Liite 6 ja 6b), minkä vuoksi asiasta on vielä näkemyseroja. Siksi Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus esittää myös näkemyksenään, että myös
VASTAUS Liite 4 (10) toimintaa ohjaavan viranomaisen (THL) tulisi ohjeistaa toimijoita yhdenmukaisesti tulkintaristiriitojen välttämiseksi. Kontiolahden kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastusten toimintakäytännöstä on sovittu yhteistoimintakokouksessa 18.9.2013 ja Joensuun toimintakäytännöstä 2.10.2013. 2.1 Kuinka usein em tarkastukset on terveyskeskuksessa järjestetty? Jos em tarkastukset on järjestetty Kontiolahden kunnan työterveyshuollon jatkuvasti päivitettävää toimintasuunnitelma vuodelle 2013-2015, jonka mukaan kolmen vuoden välein ko. tarkastukset suoritetaan hallintokunnittain, siis myös kouluilla. Koulutoimi on suunnitelman mukaan vuorossa v. 2013. Kaikilla kouluilla on käytössä turvallisuussuunnitelmat (valmisteltu yhdessä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa). Koulun turvallisuussuunnitelma päivitetään vuosittain, samoin suunnitelmaan liittyvät harjoitukset suoritetaan pelastuslaitoksen johdolla vuosittain. Haitta- ja vaaratekijöiden kartoitus suoritetaan vuosittain. Tämä on esimiesten vastuulla. Esimiehet raportoivat kunnan henkilöstöpäällikölle ja edelleen YT-toimikunnalle. Suoritettuja ja toteutettuja toimenpiteitä tarkastellaan tässä tarkastuksessa. Vastaavia tarkastuksia sisällöltään on tähän saakka toteutettu Joensuussa työterveyshuollon toimesta. Joensuun kouluille on laadittu turvallisuussuunnitelmat. Tarkastussuunnitelmat laaditaan kolmelle vuodelle. Kouluyhteisöjen ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuustarkastukset käynnistyvät lokakuulla 2013. 2.2 Ketkä tarkastukselle osallistuvat? Kontiolahden kunnassa tarkastukseen osallistuvat kunnan voimassaolevan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan: työterveyshoitaja, tarvittaessa työterveyslääkäri, työsuojeluvaltuutettu, henkilöstöpäällikkö, koulun rehtori ja tarvittaessa koulun opettaja/-jia ja muuta henkilöstöä. Koulun turvallisuussuunnitelman päivitys tehdään koulunjohdon ja opettajien toimesta. Harjoitukset pelastusviranomaisen johdolla /heidän ohjeiden mukaan. Molemmissa kunnissa on sisäilmatyöryhmä. Viime lukukaudella tehtiin terveydenhoitajille kaikilla kouluilla riskien kartoitus työterveyshuollon ja työsuojelun toimesta. Niihin osallistui työterveyshuolto, työsuojelu, esimies ja terveydenhoitaja. Koulujen ja ympäristöterveydenhuollon kanssa on vielä asiassa näkemyseroja, mutta tavoite on, että tarkastuksiin osallistuisi kouluterveydenhoitaja ja oppilaiden sekä oppilaiden vanhempien edustus (oppilasnäkökulma), ympäristöterveystarkastaja (julkisen sisätilan terveellisyyden kannalta), työterveyshoitaja (työntekijän näkökulma) ja koulun edustaja (koulun toiminnan näkökulma). Tarvittaessa asiassa on suunniteltu käytettävän pelastusalan ja turvallisuusalan asiantuntija-apua.
VASTAUS Liite 5 (10) 2.3 Kuka vastaa tarkastusten järjestämisestä? Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on veto- ja koordinointivastuu kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastusten järjestämisestä. 2.4 Miten tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista seurataan? Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksista laaditaan tarkastusraportti (ks. liite 7). Tarkastuksissa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan kouluja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Seuranta tehdään jatkossa yhteistyössä edellä mainittujen muiden tahojen kanssa. Tarkastuksen tuloksista ja niiden pohjalta käynnistettävistä toimenpiteistä tiedotetaan oppilaille ja vanhemmille sekä opiskelijoille. Tehty tarkastus tullaan kuvaamaan myös koulun tai oppilaitoksen vuosi- tai toimintakertomuksessa. 2.5 Mitä muuta haluatte esittää em tarkastusten ja seurannan suhteen? Kontiolahden kunnassa työsuojelun kautta tehdään myös tarkastuksia kouluilla, jos esim. on tehty työsuojeluilmoitus. Koulun turvallisuussuunnitelmassa keskitytään mm. koulun järjestyssääntöihin, koulun liikenneturvallisuuteen, koulun kriisisuunnitelmaan, koulun pelastussuunnitelmaan, koulun ensiapusuunnitelmaan, koulun tiedotussuunnitelmaan ym. koulussa mahdollisesti tapahtuviin uhka- ja vaaratilanteisiin ja niiden hoitamiseen. Joensuun kaupungin työpaikoilla toteutetaan vähintään kerran viidessä vuodessa tai olosuhteiden muuttuessa tai riskitekijöiden tullessa ilmi työpaikkojen riskienarviointi. Riskienarvioinnin yhteydessä toteutetaan tavanomaisesti myös työterveyshuollon työpaikkakäynti. 3 Muut kuin laajat määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa 3.1 Toteutuvatko muut kuin laajat määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa vuosittain? Kyllä, tarkastuksia tehdään vielä kesäaikanakin. Jos eivät toteudu
VASTAUS Liite 6 (10) 3.2 Miltä osin em terveystarkastukset eivät toteudu? Joitakin ikäluokkia ei ehditä kokonaan tarkastaa. 3.3 Miksi em terveystarkastukset eivät toteudu? Eivät toteudu täysin koululääkäreiden resurssien vähyydestä johtuen. 3.4 Mihin toimenpiteisiin terveystarkastuksessa on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi? Avohoidon toiminnan kehittämisessä myös lääkäreiden työajankäyttöä on tehostettu ja talousarvioesityksessä esitämme lisää lääkäriresurssia vuodelle 2014, kun vuoden 2013 lisälääkäriresurssiesitys ei mahtunut talousarvioon. 4 Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja lääkäreiden henkilöstömitoitukset 4.1 Toteutuuko kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien henkilöstömitoitukset suosituksiin nähden (kokopäiväistä th kohti max 600 koululaista)? Alkavalle lukukaudelle on ajoitettu suunnitelma asetuksen mukaisesti toteutettavista tarkastuksista, joiden mukaan tavoite toteutuu. Kouluterveydenhuolto Koululaisia TH htv Lapsia/th ala- ja yläaste Joensuu 7028 12,6 558 Kontiolahti 1855 3,1 598 Suositusten mukainen terveydenhoitajien henkilöstömitoitus toteutuu Joensuussa ja Kontiolahdella lähes toteutuu, mutta asetusten mukaiset tarkastukset saadaan hoidettua työjärjestelyin. Kontiolahden yläkoulussa oppilaita on 665 (lv 2012 2013), joista maahanmuuttajaoppilaita 40. Yläkoulussa työskentelee yksi terveydenhoitaja. Myöskään alakoulun maahanmuuttajalapsien ja erityislapsien määrää ei ole erikseen huomioitu Kontiolahden henkilöresurssoinnissa. Lisäksi kutsuntatarkastukset järjestetään terveydenhoitajien ja lääkäreiden toimesta, joka ei ole asetuksen mukaista, vaan ylimääräistä toimintaa. Erityislapset ja maahanmuuttajalapset edellyttävät myös terveydenhoitajien resurssissa huomioimista. Joensuun terveydenhoitajaresursseissa on huomioitu erityislapset ja maahanmuuttajat. 4.2 Toteutuuko kouluterveydenhuollon lääkäreiden henkilöstömitoitukset suosituksiin nähden (lääkärillä tulee olla yksi työpäivä viikossa 500 koululaista kohden viikossa tai kokopäivätoimista lääkäriä kohti korkeintaan 2100 koululaista)? Avohoidossa toimintaprosesseja kehitetään ja lääkärin työajan käyttöä on tehostettu sekä talousarvioesityksessä esitämme lisää lääkäriresurssia vuodelle 2014, kun vuoden 2013 lisälääkäriresurssiesitys ei mahtunut talousarvioon.
VASTAUS Liite 7 (10). Henkilötyövuosissa on mukana vain vakinaiset työntekijät, jotka tekevät kouluterveydenhuoltoa, eikä taulukko tee täysin oikeutta tilanteelle. Lääkärityövoimaa on pitkillä virkavapailla koulutus- ja perhevapaiden vuoksi. Kouluterveydenhuolto Joensuussa on n. 8800 kouluterveydenhuollon asiakasta. Vakinaisia viranhaltijoita on Joensuu-Kontiolahti yhteistoiminta-alueella 39 kpl, eli 225 koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakasta jokaista vakituisessa virassa olevaa lääkäriä kohden. Määräaikaiset terveyskeskuslääkärit hoitavat suurimman osan kouluterveydenhuollon lääkärikäynneistä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa tekevillä lääkäreillä on keskimäärin 1-2 käyntikertaa viikossa. Siksi tarkastelemalla koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle annettavia viikoittaisia käyntimääriä, luvut vastaavat oikeammin todellisuutta. Tavoite on siis 1 työpäivä (8 h) 500 oppilasta kohden viikossa. Laskennallinen lääkäritarve vaatimukselle, että lääkärillä tulee olla yksi työpäivä viikossa 500 koululaista kohden viikossa (1 käyntikerta = 3,5 h/6 oppilasta) asetuksen mukaiselle työlle, Joensuussa on seuraava (lukuvuosi, lv on 37 viikkoa): Oppilaita Koululaisia ala- ja yläaste Tarve Työpäivien (8h) lkm /vko/500 oppilasta Lääkäri htv Kertojen määrä/lv Lapsia/ lääkäri Joensuu 7028 1 7028 Kontiolahti 1855 0,25 7420 Annettava lääkäriresurssi h/lv h/vko Toteuma työpäiviä (8 h) lkm /vko/500 oppilasta Alakoulut 3875 7,75 233 815,5 22,0 2,75 Yläkoulut 2423 4,84 124 434 11,7 1,46 yhteensä 6298 12,59 357 1249,5 33,8 4,2 Lääkärin resurssia Joensuussa annetaan kouluterveydenhuoltoon yhteensä 357 käyntikertaa eli 2142 oppilasta eli1249,5 h/ lukuvuosi (37 vkoa) eli 33,8 h/kouluviikko eli 9,7 käyntikertaa/kouluviikko, vastaten n. 1 kokoaikaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokoaikaista lääkärin työviikkoa/viikko. Oppilasmäärä ei sisällä maahanmuuttaja ja erityislapsia, joille lääkäriresurssia jaetaan enemmän. Annamme kuitenkin niukkaa lääkäriresurssia tehokkaasti, kohdentamalla lääkärin aikaa enemmän sitä tarvitseville, ja vastaavasti aikaa käytämme terveeseen, ongelmattomaan hyvin voivaan lapseen vähemmän. Lisäksi lukuvuoden aikana tarkastetaan lääkärin toimesta vain tarkastusta vaativat luokat, minkä vuoksi tavoite yo. taulukossa ei ole edes kaikkien oppilaiden
VASTAUS Liite 8 (10) tarkastaminen samana vuonna. Liitteessä 4 kuvataan tarkat oppilasmäärät, joille lääkärintarkastus kohdennetaan asetuksen mukaisesti. Joensuun kouluterveydenhuolto: terveydenhoitajien tarkastusten tarve n. 6300/v ja lääkärintarkastusten tarve n. 2100/v. Toteutuminen: th 6300/vuosi, lääkärit 1200 / vuosi. Kontiolahdella 1855 kouluterveydenhuollon asiakasta ja yhdeksän vakinaisen lääkärin virat eli 244 oppilasta/vakinaisessa virassa oleva lääkäri. Kontiolahden kouluterveydenhuolto: terveydenhoitajan tarkastukset n. 1855/vuosi, lääkärintarkastuksia n. 660/vuosi. Jos mitoitus alittaa suositukset selkeästi 4.3 Mihin toimenpiteisiin tk:ssa on ryhdytty tai ryhdytään tilanteen korjaamiseksi? Avohoidossa toimintaprosesseja kehitetään ja lääkärin työajan käyttöä on tehostettu sekä talousarvioesityksessä esitämme lisää lääkäriresurssia vuodelle 2014, kun vuoden 2013 lisälääkäriresurssiesitys ei mahtunut talousarvioon. Lisäksi kuluvan kesän aikana työjärjestelyin on pyritty lisäämään kouluterveydenhuoltoon lisää henkilöresurssia määräaikaisilla työntekijöillä. Terveydenhoitajat seulovat tarkastuksissaan opettajilta, vanhemmilta, yhteisöltä tai oppilaalta itseltään tai kaikilta yhdessä tulevan huolen perusteella lääkärin apua tarvitsevia tehokkaasti ja tällöinen lääkäreiden tarkastuksiin kohdentuvat tukea, apua ja hoitoa vaativia oppilaita. Näin olemme niukallakin resurssilla kyenneet hoitamaan terveydenhuoltolain ja ns. neuvolaasetuksen mukaisia velvoitteita. 4.3 Miten hyvin laajat terveystarkastukset voidaan toteuttaa nykyisellä henkilöstöllä? Terveydenhoitajaresurssilla voidaan toteuttaa asetuksen mukaisesti. Ks. edellä. Lääkärien osalta kouluilla jää tarkastamatta alakoulusta oppilaita. Kontiolahdella laajat terveystarkastukset saadaan toteutettua tällä hetkellä, mutta on huomioitavaa, että Kontiolahti on kasvava kunta, jossa ennaltaehkäisevien terveydenhuoltopalveluiden määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Tällä hetkellä henkilöstön määrä on asetusten mukainen, mutta omavalvonnalla seuraamme tilannetta, jotta voidaan riittävän nopeasti reagoida asetusten mukaisen toiminnan järjestämiseksi. Yhteenveto Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus toteaa omana käsityksenään, että neuvolaasetuksen mukaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa on panostettu niin henkilö-, aika- kuin kehittämisresurssejakin on käytössä olleiden resurssien puitteissa niin paljon kuin olemme kyenneet. Käsityksemme mukaan nykyinen terveydenhoitajien mitoitus toteuttaa neuvola-asetuksen kirjainta ja henkeä vakituisen henkilöstön ja oppilasmäärän suhteessa. Olemme järjestäneet neuvola ja koulu- ja
VASTAUS Liite 9 (10) terveydenhuollon palvelut suunnitelmallisesti ja moniammatillisesti väestön tarpeiden mukaisesti. Lääkäriresurssi on erityisesti kohdennettu oppilaisiin, jotka tarvitsevat lääkärin apua terveysongelmansa tai sairautensa hoitamisessa sekä terveydenhoitajan, koulun, vanhemman ja/tai yhteisön esittämässä huolessa oppilaan terveydentilassa. Katsomme että toiminnallamme olemme vastanneet terveydenhuoltolain (1326/2010) 2. luvun ja valtioneuvoston asetuksen (338/2011) täsmentämään velvoitteeseen kokonaisuutena. Puutteitamme ovat: Palveluissamme on tällä hetkellä vähäinen vaje Kontiolahden kunnan yläkoulujen terveydenhoitajaresurssissa, tämän seurauksena Kontiolahden kunta on päättänyt lisätä vuodelle 2014 yhden terveydenhoitajan koulutoimintaan. Joensuun alueella ongelmana on lääkäriresurssien vähyys, johon haemme lisäresursseja 2014 talousarvioesityksessä. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastamisen toteuttaminen on ollut tekemättä, mutta olemme aloittaneet toimenpiteitä, jotta asetuksen mukainen velvoite täyttyisi. Asetuksen nykymuotoinen uusi vaatimus on ollut voimassa vuodesta 2011 lähtien ja se velvoittaa tekemään tarkastuksen kolmen vuoden välein. Tulkinnallisesti asetuksen sanamuodon mukaisesti, vuoden 2014 loppuun mennessä tulisi ensimmäiset tarkastukset olla pidetyt. Olemme kuluvan vuoden ajan kaikin keinoin yrittäneet ratkaista resurssiongelmaa pienten, palveluamme tarvitsevien kuntalaistemme parhaaksi. Työskentelemme edelleen saman ongelman parissa, niukkenevista kunnan määrärahoista neuvotellen. Joensuussa Ari Laakkonen Liisa Karikko Petri Kivinen Johtava ylilääkäri Ylihoitaja Avoterveydenhuollon ylilääkäri Satu Huikuri Tilaaja-johtaja Joensuun Kaupunki Katriina Päivinen Tilaaja-johtaja Kontiolahden kunta Lisätiedot: GSM +358503543577 S-posti: ari.laakkonen@jns.fi
VASTAUS Liite 10 (10) Liitteet: Liite 1. Äitiysneuvolan puitteet Liite 2. Lastenneuvolan puitteet Liite 3. Koulu- opiskeluterveydenhuolto, tarkastusohjelma 2013-2014 Liite 3b. Kouluterveydenhuollon puitteet Liite 4. Luokka/koulukohtainen yhteenveto Liite 5. Koulun ja oppilaitoksen ympäristön turvallisuuden tarkastaminen/thl Liite 6. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus/thl Liite 6b. Tarkastuksissa huomioitavia asioita/thl Liite 7. Tarkastusraporttipohja