Mirjam Kalland Lastensuojelupäivät Kohtaamisen taito alaseminaari 30.9.2014 Mentalisaatioon perustuva työskentely vauva- pikkulapsiperheiden kohtaamisessa.
Back to basics: Just as children are absolutely dependent on their parents for sustenance, so are parents dependent on a greater society... If a community values its children it must cherish their parents. (Bowlby, 1951, p. 84) Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2
Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen stressi vaurioittaa psyykkistä ja fyysistä terveyttä, ennuste heikko jos ei puututa 2. Lapsen aivot ovat plastiset, ja muokkautuvat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti (turhat synapsit karsiutuvat pois, tarpeelliset kehittyvät). 3. Hoiva ja vuorovaikutus keskeisiä vauvan/lapsen kehityksen kannalta 4. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta on mahdollista tukea vanhempia ja lasta kunnioittavalla, eettisesti kestävällä tavalla. MLL Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2010-2014
Mentalisaatioon perustuva työskentelymalli Peter Fonagy, PhD FBA Professor of Psychoanalysis at University College London. Chief Executive at the Anna Freud Centre, London. Mentalisaation käsite nousi esille psykoanalyyttisessa kirjallisuudessa jo 1960-luvun lopulla. 1990 luvun alussa mentalisaatiota alettiin soveltaa kiintymyssuhteisiin liittyvien häiriöiden tutkimuksessa. Peter Fonagy loi yhdessä työryhmänsä kanssa käsitteen reflektiivinen funktio Viime aikoina useat lasten mielenterveyden tutkijat kuten Arietta Slade, Nancy Suchman, John Grienenberger, Alicia Lieberman, Daniel Schechter ja Susan Coates ovat liittäneet mentalisaation moniin sekä vanhemmuutta että erilaisia kliinisiä interventioita koskeviin tutkimuksiin.
Varhaisten kokemusten merkityksestä Kun vanhemman omat varhaiset kokemukset ovat myönteiset, hän kykenee tarjoamaan myönteisiä hoivakokemuksia omille lapsilleen (varmin ja paras ennuste) Lapsena laiminlyöty kohtaa vaikeuksia vauvansa kanssa Reflektiivinen kyky toimii muuntajana: vaikeatkin kokemukset voivat reflektiivisen kyvyn kautta muuntua, ja vanhempi kykenee luomaan turvallisen vuorovaikutussuhteen lapseensa Fonagy,P., Steele,H., Moran,G., Steele,M., Higgitt,A. (1991). The capacity for understanding mental states: The reflective self in parent and child and its significance for security of attachment. Infant Mental Health Journal 13, 200-217
Vanhemmuuden lähtökohdat 1. Vanhemman omat kokemukset voivat joko siirtyä tai olla siirtymättä lapseen myönteiset kokemukset voivat siirtyä suodattamatta, tiedostamattomina itsestäänselvyyksinä 2. Vanhemman mielikuvat vanhemmuudesta vanhemman mielikuvat vaikuttavat tutkimuksen mukaan vahvasti vuorovaikutukseen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Minimuistutus kiintymysmalleista Turvallinen lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta Välttelevä lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita Ristiriitaisesti kiinnittynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reaktiosta, pyrkii varmentamaan niitä Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 7
Turvallisen kiinnittymisen edellytykset 1. Reagointialttius ja herkkyys lapsen viestien huomaaminen yhteydessä mm. vanhemman mielialaan viestien tulkitseminen yhteydessä mm. sisäiseen mielikuvaan lapsesta ja kykyyn pohtia lapsen mielen ja käyttäytymisen yhteyttä oikea vastaus oikea ajoitus, timing 2. Ennustettavuus, contingency Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Varmin ennuste: Turvalliset kokemukset Hyvää on helppo siirtää eteenpäin ilman erityisiä ponnistuksia On kuitenkin muistettava että muutkin kun lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Turvattomat/vahingoittavat kokemukset riski toistamiseen on todellinen toisto voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, mutta perustuu siihen ettei henkilö ole työstänyt kokemuksiaan vakavissa riskeissä esimerkiksi uhrin ura voi jatkua uhrina Kaikki eivät toista: a) ankarasti kasvatettu voi muuttua lepsuksi, uhrista voi tulla tekijä suomalaisessa tutkimuksessa näyttöä mallien heiluriliikkeestä yli sukupolvien (Hautamäki) b) kyky luoda turvallisia ihmissuhteita perustuu henkilön kykyyn työstää lapsuuden kokemuksiaan - integraatio reflektiivinen kyky Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Mentalisaatio ja kiintymyssuhteet Perustuu inhimilliseen pyrkimykseen kurkistaa näkyvän taakse pyrkimykseen ymmärtää ja tulkita käyttäytymistä Kehityksellinen saavutus, joka mm. riippuu varhaisesta vuorovaikutuksesta On osoitettu, että turvallisen kiintymyssuhteen ja varhaisen sosiaalisen ymmärtämisen välillä on yhteyttä. Huom: mind-mindedness, mindfullness ; mentalisaation esiasteita Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 11
Mindfullness juuret meditaatiossa juuret buddhalaisessa meditaatiossa. kyky fokusoida nykyhetkeen ilman tulkintaa, arviointia tai torjuntaa. Mieli pysyy avoimena ja aktiivisena peruslähtökohta on hyvä suhde itseensä ja kehittyvä tietoisuus itsestä (Siegel 2007) Mielellä on kaksi moodia, tekemisen (doing) ja olemisen (being) moodi. Tekemisen moodi on käytössä kun ajattelee ja pohtii asioita (Vermeulen et al 2011). Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 12
Mindfullness on mielen olemista Mindfullness liittyy olemisen moodiin, ja se kehittyy parhaiten harjoittelemalla - olemisen moodi on käytössä kun keskittyy kokemiseen ja kehittää kokemiseen liittyvää aktiivista läsnäoloa Mindfullness- harjoittelulla on todettu olevan myönteistä vaikutusta aivojen toimintaan sekä esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen (Siegel 2007, Hofmann et al 2010). Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 13
Vanhemman mentalisaatiokyky muuntajana kun vanhemmalla on turvallinen ja joustava sisäinen työmalli hän kykenee paremmin vastaamaan lapsensa tarpeisiin ja tavoittamaan lapsen tunteita varhaiset kokemukset sisäinen työmalli mentalisaatio ja reflektiivinen kyky vuorovaikutus lapsen kanssa lapsen kiinnittyminen
Vanhemmaksi kehittymisen ydintehtävä lapsi on erillinen itsestä, mutta kuitenkin yhteydessä itseen lapsi on ainutkertainen yksilö ainutkertaisine kokemuksineen, mutta samalla hänen kokemuksensa ovat yhteydessä häntä hoivaavan vanhemman kokemuksiin Protection lies in keeping the baby (baby s mind) in mind, in not losing the baby s subjectivity Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 15
Mentalisaatiotehtävään liittyy kysymyksiä Myönteistä uteliaisuutta mitä mahtaa? ja ponnistelua vauvan/lapsen kokemusmaailman tavoittamiseksi Not knowing stance - on keskeinen. Tarkoittaa, että mieli on avoin muutokselle oma ajattelu voi muuttua, rikastua tai valaistua siitä, että oppii jotakin toisesta. Joustavuus on keskeistä mentalisaatiossa juuttuminen tarkoittaa mentalisaation puutetta. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 16
Mentalisaatio on helppoa teoriassa On vaikeampaa läheisissä, tärkeissä ihmissuhteissa Haasteellista ajatella mitä tuntee samanaikaisesti kun tuntee Perustuu kykyyn samanaikaisesti pitää mielessään kaksi mieltä: oma ja toisen Vaikeutuu stressitilassa, väsyneenä, masentuneena jne. Ei voi perustua yleistyksiin Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 17
Reflektiivinen kyky vanhemmuudessa On avoin ponnistus, näkyy verbaalisesti ja toiminnan tasolla Vuorovaikutuksen palveluksessa Mahdollistaa monipuolisia, joustavia, oikeudenmukaisia ja positiivisa mielikuvia vauvasta ja itsestään vanhempana Auttaa toimimaan sensitiivisesti vuorovaikutuksessa Tukee lapsen kehitystä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 18
Mentalisaatio reflektiivinen kyky Mentalisaatiota voi harrastaa yksin keinutuolissa Reflektiivinen kyky on vuorovaikutuksen palveluksessa on-line Reflektiivinen kyky on pohdintaa, johon sisältyy ponnistelua toimia toisen hyväksi Reflektiiviseen kykyyn liittyy myös kyky heijastaa toisen mieltä Se onnistuu parhaiten, kun oma mieli on peilityyni vertaa peilineuronit, joita tarvitaan toisten tunnetilojen tunnistamiseen. 19
Kemijoki, Lappi, elokuussa 2012 Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 20
Mitä vuorovaikutuksessa heijastuu? Lapsi näkee peilissä Itsensä Vanhempansa Vanhemman kokemus lapsesta ja lapsen kokemuksesta Vanhemman kokemus samasta palasta todellisuutta Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 21
Mentalisaatio vanhemmuudessa pitää sisällään: Pyrkimystä tavoittaa miltä maailma näyttää ja tuntuu lapsen perspektiivistä Treating the infant as a person lapsella on tunteita, ajatuksia ja aikomuksia Tunnistaa lasta toimijana, vahvistaa lapsen toimijuutta (self-agency) Olettaa, että vauva/lapsi voi opettaa sinulle jotakin Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 22
Mentalisaatio Perustarpeiden tunnistaminen (nälkä, jano, väsymys) tai perustunteiden tunnistaminen (pelko, inho, suuttumus) eivät vaadi mentalisaatiokykyä mutta joskus on aloitettava perusteista Sen sijaan itsesäätely vaatii mentalisaatiota Sosiaaliset tunteet (ylpeys, häpeä) vaatii mentalisaatiota (Trevarthen: doubleness of self and the infants capacity to capture what he looks like in the eyes of the other) vertaa personallisuushäiriöihin Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 23
Lapsen tunne-elämän kehitys Vanhempi peilaa samanaikaisesti ymmärtävänsä miltä vauvasta tuntuu ja että hänellä itsellään on erilainen ja erillinen tunne Vauvan mielen teoria kehittyy (toisella on tunteva, ajatteleva mieli) Vauvalle avautuu kokemus, että toinen voi pyrkiä ymmärtämään ja jakamaan hänen kokemuksiaan mielessään Orastava ero sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välillä on hahmottumassa
Kaksi keskeistä asiaa Yksilön ulkoinen ja sisäinen todellisuus ovat yhteydessä toisiinsa, mutta ei perustu yhtälöön Tästä seuraa että Toisen kokemusmaailma ei ole sama kuin oma, mutta mahdollista tavoittaa (vaatii ponnistelua) Kahden kokemusmaailman samanaikainen pitäminen mielessä on mentalisaation ytimessä Syntyy välitila riittävän lähellä, riittävän etäällä. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 25
Arkinen - ja mielenkiintoinen Ilmiö kertoo ihmisen kyvystä tuntea, asettua tarkastelemaan tunnetta, pyrkimyksestä tavoittaa toisen käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta ja arvioida tätä toisen sisäistä kokemusta suhteessa reaalimaailman eri aspekteihin sekä suhteessa itseensä. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 26
Kehitys lepää epäilyssä Epätäydellisyys pakottaa meidät kehittymään ja alati ponnistelemaan. Kehittyminen lepää epäilyssä, ei varmuudessa Kun epäilee omaa mentalisaatiokykyä, mentalisoi Kun on varma tulkinnastaan on lakannut mentalisoimasta (Fonagy et al 2011). Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 27
Lapsi oppii, että todellisuuteen liittyy työstävä mieli Todellisuuteen liittyy sitä työstävä mieli ja todellisuuteen mahtuu variaatioita Mentalisaatiokyvyn kehittymiseen liittyy siis myös joustavuutta ja epävarmuuden sietokykyä. Kehittyvän joustavuuden ansioista maailma ei järky pienistä muutoksista, ja elämän jatkuvuuden tunne kehittyy Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 28
Mentalisaation vahvistaminen Vahvistaminen tapahtuu pääosin tiedostetusti, vaikkakin ei-teoreettisesti. Ei-teoreettisella lähestymistavalla viitataan siihen, ettei asiakkaille luennoida mentalisaatiosta ja sen ulottuvuuksiista, vaan pyritään edesauttamaan mentalisaatiota. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 29
Mentalisaation mahdollistaminen Perustuu turvalliseen ja luotettavaan ilmapiiriin Ei- kiireinen, kontemplatiivinen, funtsiva ilmapiiri Ei-tietämisen sietäminen, epävarmuus, asia voi jäädä auki Eri näkökulmien hyväksyminen Huolellinen ja tarkka kuunteleminen, palaaminen yksityiskohtiin, miettiminen mitä mahtaa liikkua vanhemman ja lapsen mielessä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 30
Mentalisaation mahdollistaminen II Fokusoiminen havaitsemiseen ja tarkkailuun (sisäiseen ja ulkoiseen): mitä hän teki? Mitä ajattelet että hän mahtoi tuntea siinä tilanteessa? Mitä se sai sinut tuntemaan? Ajatteletko, että hän havaitsi mitä sinussa tapahtui? Episodinen muisti tärkeä, tarkkoihin ja lyhyisiin hetkiin tarttuminen, niiden ajatteleminen ja uudelleen ajatteleminen Ei hypätä johtopäätöksiin etsitään ja mahdollistetaan vaihtoehtoja Miten keskustellaan tärkeämpää kuin mistä Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 31
Mentalisaatio ja toimijuus Yksilö kokee toimijuutta (self-agency) kun hän oppii ohjaamaan ja käsittelemään tunteita Tunteet eivät vain vyöry päälle, asia jolle ei voi mitään. Käyttäytyminen on jotakin josta itse päättää ja jonka itse omistaa. Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 32
RF -työskentely etenee asteittain 1. taso: Lapsen havainnointi: mitäköhän vauva yrittää viestiä ohjaa käyttäytymisen takana olevan tunnetilan pohdintaan 2. taso: Tunteiden tunnistaminen havainnot vauvasta sisältävät myös oman tunnetilan pohdintaa 3. taso: tunteiden, tavoitteiden, tarkoitusperien kytkeminen käyttäytymiseen oma tunnetila vaikuttaa myös vauvaan ja päinvastoin vauvan tunnetila tarttuu myös vanhempaan 4. taso: monimuotoisten, dynaamisten tunteiden ja vuorovaikutusten ymmärtäminen ja kytkeminen Toisen ihmisen käyttäytymisen taakse katsominen ja sen ymmärtäminen on aina subjektiivista => Koskaan ei voi varmasti tietää! Työskentely etenee prosessissa: tavoitteena päästä seuraavalle tasolle
RF-työskentely eri näkökulmista Lapsen havainnointi (fyysiset tilat) Lapsen käyttäytymisen taakse katsominen (tunne, ajatukset) eli kuinka lapsen tunne vaikuttaa lapseen? Oman tunteen tunnistaminen Kuinka oma tunne vaikuttaa itseen? Kuinka oma tunne vaikuttaa lapseen? Kuinka lapsen tunne vaikuttaa itseen? Koko vuorovaikutustilanne?
RF:n merkit: oltava tarkkoja ja aitoja esimerkit tuoreita Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 Marjukka Pajulo
Yhteenvetoa reflektiivisestä kyvystä 1/2 Reflektiivinen kyky on kykyä ajatella ja ymmärtää tunnetiloja itsessä ja toisissa kykyä ymmärtää kuinka tunteet ja tarpeet vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen kykyä ymmärtää, että tunteita voi yrittää peittää eikä toisen mieli ole luettavissa erilaisten näkökulmien tavoittamista ja ymmärtämistä kehityksen kautta tapahtuvien muutosten ymmärtämistä ( lapsena ajattelin.. nyt aikuisena ymmärrän.. ) tunnetilojen tunnistamista ja yhteensovittamista Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Yhteenvetoa reflektiivisestä kyvystä 2/2 Reflektiivinen kyky on separateness of mind : toisen erilaisuuden ja erillisyyden tavoittamista ei kuviteltua mielen yhteyttä toisesta huolehtimista vuorovaikutuksessa: Nyt kerron aika vaikeasta kokemuksesta, joka tuoreutta tai uutta näkökulmaa ( Freshness ) eli valmiiksi ajatellun vastakohtaa, esimerkiksi en ollut ajatellut tuota.. mutta, todellakin, ehkä se oli niin että äiti ajatteli Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Perheryhmän tavoitteet Perheryhmässä käytävien keskustelujen tavoitteena on vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä (kykyä ajatella toisen näkökulmaa) suunnata vanhempien ajatuksia vauvan mielenliikkeisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin rohkaista vanhempia miettimään sitä, mikä vaikutus heidän omilla tunteillaan ja käytöksellään eri tilanteissa mahtaa olla vauvaan tai muihin läheisiin ihmisiin Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 38
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä sisältää 12 teemallista kokoontumiskertaa ja toimii suljettuna ryhmänä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille perheille, vauvoille, isille ja äideille alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen kokoontuu joka toinen viikko ja tapaaminen kestää n. 1½ h sisältäen välipalatarjoilun. sopiva ryhmäkoko on 5-7 perhettä Ryhmää ohjaa kaksi perheryhmän ohjaajakoulutukseen osallistunutta työntekijää Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 39
VV perheryhmät 2010-2013 12 tapaamisen perheryhmät 1. vauvan saaneille perheille (koulutuksiin liittyneet ja sen jälkeen toteutuneet yhteensä) Ryhmiä (lkm.) 193 Tapaamiskertoja 1519 Perheitä 827 Henkilöitä yhteensä 2398 joista äitejä 829 joista isiä 734 joista vauvoja 830 tukihenkilöt 5 Kaikki VV menetelmällä toteutetut perheryhmät yhteensä (12 kerran ryhmät + sovellukset) Ryhmiä (lkm.) 222 Tapaamiskertoja 1690 Perheitä 967 Henkilöitä yhteensä 2773 joista äitejä 969 joista isiä 843 joista lapsia 965 tukihenkilöt 5 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 40
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutus on suunnattu henkilöille, jotka työskentelevät pikkulapsiperheiden kanssa, ja joilla on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Koulutuksen keskeinen sisältö on mentalisaatioteoria ja vanhemman reflektiivisen kyvyn vahvistaminen sekä teorian soveltaminen käytäntöön ja perheryhmien ohjaamiseen. Koulutuksessa keskitytään reflektiiviseen työotteeseen, jota voi soveltaa kaikessa lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 41
Perheryhmänohjaajan koulutuskokonaisuus v. 2013 Ennen koulutusta: ennakkotehtävä + ohjaajan itsearviointi Lähiopetusta 2 pv: teoria ja käytäntö vuorottelevat perheen reflektiiviseen kohtaamiseen liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: teorian syventämistä ja sen soveltamista perheryhmätoimintamalliin toimintamalliin liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: toimintamallin opiskelua + käytännön asioita Perheryhmän ohjaus 12 kertaa Syventävät koulutus- / työnohjauspäivät 3 x 5 tuntia ryhmänohjauksen aikana + ohjaajan itsearviointi Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 42
Vahvuutta vanhemmuuteen vaikuttavuustutkimus Vahvuutta vanhemmuuteen -interventiomalliin (perheryhmämalliin) liittyy Folkhälsanin ja Gyllenberg-säätiön rahoittama vaikuttavuustutkimus Tutkimus käynnistyi v. 2011. Mukaan tavoitellaan neuvoloiden kautta 1500 verrokkivanhempaa ja 200 perheryhmiin osallistunutta vanhempaa Tutkimuksen keskeisinä sisältöinä ovat parisuhdehyvinvointiin, yksilön hyvinvointiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaan stressiin liittyvät kysymykset. Tarkoituksena on tutkia myös vanhempien reflektiivistä kykyä ja sitä onko perheryhmään osallistumisella ollut vaikutusta vanhempien reflektiiviseen kykyyn ja vauvan kehitykseen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 43
Perheiden palautteet Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmistä Tässä esitetyt palautteet on koottu syksyllä 2014 Palautetta kerätään Webropol -lomakkeella ryhmien päätyttyä Kysely lähetetään kummallekin vanhemmalle perheryhmän päätyttyä Vastanneita 462, n. 45 % osallistujista Vastanneista 65 % naisia, 35 % miehiä 73 % 25-35 -vuotiaita, alle 25-v oli 13% Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Ryhmään hakeutumisen syyt % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Keskustellakseni muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa Tutustuakseni muihin vauvaperheisiin Jakaakseni kokemuksiani muiden kanssa vauvaperheiden arjesta Saadakseni vinkkejä/ohjeita vauva-arkeen Syventääkseni ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä 58 53 53 54 55 72 70 63 79 85 Uusi elämäntilanne, halu kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Isä sai myös mahdollisuuden jutella arkielämän asioista toisten isien kanssa. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Ymmärrän paremmin vauvani tarpeita ja tunteita Sain vahvistusta vanhempana toimimiseen Itseluottamukseni vanhempana lisääntyi Suhteeni vauvaan vahvistui 74 84 87 83 89 80 81 81 Sain lisää varmuutta lapsen hoitoon Minun ei tarvitse olla täydellinen äiti. Ongelmiin on monia eri ratkaisuja. Uskallan toimia niin kuin minusta tuntuu parhaalta.. 71 70 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Ryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Ryhmällä oli vaikutusta omaan hyvinvointiini 49 74 Ryhmällä oli vaikutusta puolisoni hyvinvointiin 37 77 Ryhmällä oli vaikutusta perheeni hyvinvointiin 66 65 Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos.. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 47
Ryhmän vaikutus parisuhteeseen % Äideistä (n=309) % Isistä ( n=163) Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona Minun on helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa Ryhmään osallistuminen edisti tasavertaista vanhemmuutta perheessämme Minun on helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista Ryhmällä oli vaikutusta parisuhteeseeni 36 43 39 44 51 47 59 61 77 79 Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja... Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt % Äideistä (n=309) % Isistä (n=163) Vanhemmuus 96 97 Arjen ilot 94 96 Lapsen ymmärtäminen 94 95 Arjen vaikeat tilanteet 94 95 Lapsen kehitys 93 95 Kaikki teemat ja keskustelut olivat tärkeitä. Sai kuulla miten muissa perheissä toimitaan ja oli kiva tietää että ei ole yksin erinäisten ajatusten/huolten kanssa Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014
Ryhmän tärkein anti Tärkein anti oli ehkä se että pääsi jakamaan muiden kanssa ajatuksia ja tuntemuksia. Se laski myös kynnystä keskustella asioista enemmän myös kotona. Osaan ajatella paremmin asioita lapsen näkökulmasta ja pohdin asioita enemmän. Äiti Huomasimme, että lapsiperheet askaroivat samanlaisten arkisten haasteiden kanssa. Parasta oli yhdessäolo vauvan ja vaimon kanssa, sekä yhteinen tekeminen ja muihin tutustuminen. - Isä Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 50
Työntekijöiden palaute Kokemuksia on kerätty Itsearviointikyselyllä ennen koulutuksen alkamista ja sen päätyttyä Erilaisissa kirjallisissa tehtävissä koulutusprosessin aikana ja sen päättyessä Koulutuksiin osallistuneet Syyskuuhun 2014 mennessä noin 415 henkilöä eri puolilta Suomea on osallistunut perheryhmän ohjaajakoulutukseen ja ohjannut siihen liittyen vauvaperheryhmiä. Kaikki ovat tehneet kirjallisia tehtäviä Itsearviointikyselyyn vastanneita tähän mennessä 283 ennen koulutuksen alkamista ja 131 koulutusprosessin päätyttyä. Vastauksia saadaan jatkuvasti lisää. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 51
Vähemmän suoria vastauksia tai valmiita ratkaisumalleja vanhempien esittämiin pulmiin % Ennen % Jälkeen Oman alani asiakastyössä on tärkeää, että työntekijä osaa aina neuvoa asiakasta 29 46 Autan perheitä löytämään itse vastauksia kysymyksiinsä 68 92 Tyrmäys, torjunta ja minä olen oikeassa -asenne on vähentynyt. Tilalle on tullut lempeys, kannustaminen ja yhdessä pohtiminen Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 52
Kasvavaa uteliaisuutta ja kiinnostusta myös lapsen omia ajatuksia, aikomuksia ja tunteita kohtaan % Ennen % Jälkeen Havainnoin lapsen tapaa ilmaista itseään Havainnoin vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta 82 100 96 100 Näytän lapselle, että haluan ymmärtää hänen 71 85 Keskustelen vanhempien kanssa lapsen tavasta ilmaista itseään 55 79 jonkinlaista uudelleen rakastumista työhöni olen myös tuntenut Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 53
Lisää ymmärrystä ja uudenlaista tukea asiakasperheille % Ennen % Jälkeen Pohdin yhdessä vanhempien kanssa heidän vanhemmuuteen liittyviä tunteitaan 63 88 Näytän vanhemmalle, että haluan ymmärtää hänen tunnekokemustaan 77 94 Minun on helppo keskustella perheiden kanssa heidän vanhemmuuteen liittyvistä tuntemuksistaan Olen aidommin läsnä ja kiinnostunut ihmisestä itsestään ja hänen tuntemuksistaan ja ajatuksistaan. Kun jaksaa katsoa ihmisen näkyvän toiminnan taakse, on itselläkin parempi ja helpompi olla. 76 94 Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 54
Vaikeiden asioiden käsittely helpompaa % Ennen % Jälkeen Pystyn olemaan aidosti läsnä kohdatessani perheen työssäni Uskallan useimmiten johdatella keskustelua syvemmälle vanhempien kanssa 66 88 94 85 Perheiden esiin tuomat haastavat tilanteet eivät jännitä minua 75 85 Aikaisemmin on saattanut ottaa enemmän itseensä hankalassa tilanteessa, eikä ole osannut miettiä mistä toisen reaktio johtui. Vahvuutta vanhemmuuteen 2010-2014 55
Tilaukset: www.mll.fi/mentalisaatio. Ilmestyy viikolla 44, hinta 30 56
Kiitos! Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 57