Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä

Transkriptio

1 Jaksamista iloa ja ymmärrystä - Vahvuutta vanhemmuuten perheryhmä

2 Esityksen sisältö Lyhyt kuvaus Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeesta Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli Vanhempien palautteet perheryhmistä (moniste) Työntekijöiden palautteet ja kokemukset (moniste) 2

3 Vahvuutta vanhemmuuteen hanke v Tavoitteet Kehittää neuvola- ja perhepalvelujärjestelmään soveltuva ja perheiden psykososiaalista tukea vahvistava perheryhmämalli Kouluttaa kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi Levittää ja juurruttaa toimintamallia koko maahan yhteistyössä neuvoloiden ja muun perhekeskusverkoston kanssa Vahvistaa perheiden polkua neuvolasta ja perheryhmistä paikalliseen perheiden verkostoitumista edistävään avoimeen toimintaan (esim. MLL:n perhekahvilat) 3

4 VV hankkeen kumppanuuskunnat vuoden 2013 alussa Häme Etelä-Savo: Keski-Suomi: Pohjois-Karjala: Pohjois-Savo: (Järvi-Suomi) Kainuu Kymi Lappi Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Hämeenlinna; Janakkala; Ylöjärvi; Pirkkala; Hollola; Heinola, Hattula Mikkeli; Savonlinna; Pieksämäki Jyte-liikelaitos (Jyväskylä; Muurame; Uurainen; Hankasalmi); Äänekoski; Pihtipudas, Viitasaari Lieksa; Liperi; Kontiolahti; Kitee Kuopio; Varkaus; Lapinlahti; Siilinjärvi; Maaninka; Sisä-Savon kuntayhtymä: Rautalampi; Suonenjoki; Ylä-Savon Sote: Iisalmi, Kiuruvesi; Sonkajärvi; Vieremä Seutu 1: Kajaani; Paltamo; Ristijärvi Seutu 2: Kuhmo; Sotkamo Seutu 3: Hyrynsalmi; Puolanka; Suomussalmi Imatra; Kotka; Lappeenranta Rovaniemi; Kittilä Lapua, Vaasa Oulu (Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yli-Ii); Muhos, (neuvottelut: Raahe, Liminka) Helmen seutukunta: Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva, Pulkkila Rauma; Eura; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä: Nakkila; Harjavalta; Kokemäki; PoSa: Kankaanpää; Honkajoki; Jämijärvi; Karvia; Siikainen Helsinki; Espoo; Kirkkonummi; Järvenpää; Porvoo; Sipoo; Karviainen: Karkkila, Vihti, Nummi-Pusula, Kerava Turku; Laitila; Naantali; Raisio Johanna Sourander 4

5 Perheryhmämallin tausta Perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen Yalen yliopiston Child Study Centerissä kehitetyllä Parents First menetelmällä Suomessa menetelmä on ollut käytössä Ensi- ja turvakotien liitossa sekä Folkhälsanilla 5

6 Vanhemman reflektiivinen kyky pitää sisällään kyvyn tunnistaa ja nimetä omia ajatuksia ja tunteita pitää sisällään myös kyvyn pohtia lapsen tai puolison tunteita itsestään erillisinä. tarkoittaa vanhemman kykyä pohtia ja ymmärtää lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevaa kokemusta, tarvetta tai tunteita erilaisissa tilanteissa. on edellytys sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen. 6

7 Perheryhmien tavoitteena on vahvistaa vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita ja vastata niihin vahvistaa sekä äidin että isän vuorovaikutussuhdetta lapseen tukea tasavertaista vanhemmuutta tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeisessä muutoksessa edistää vanhempien keskinäistä tukea 7

8 Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä sisältää 12 teemallista kokoontumiskertaa ja toimii suljettuna ryhmänä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille perheille, vauvoille, isille ja äideille alkaa kun vauva on 3-4 kuukauden ikäinen kokoontuu joka toinen viikko ja tapaaminen kestää n. 1½ h sisältäen välipalatarjoilun. sopiva ryhmäkoko on 5-7 perhettä Ryhmää ohjaa kaksi perheryhmän ohjaajakoulutukseen osallistunutta työntekijää 8

9 Perheryhmän 12 tapaamista 1. Olen oma vauvasi 2. Minä olen minä! 3. Onkohan meillä tänään kiva päivä? 4. Sinun ilosi ja surusi ovat myös minun 5. Joskus tunnen, että aivan pakahdun! 6. Arkeni muuttuu kun kasvan 7. Minä tarvitsen sinua 8. Minua harmittaa! 9. Ymmärrätkö mitä tarkoitan? 10. Hyvässä ja pahassa, sinä olet esikuvani 11. Maailmani laajenee 12. Muistele kanssani menneitä tapaamisia Ensimmäisten tapaamisten aikana rohkaistaan vanhempia (tietoisesti) havainnoimaan lasta avoimin silmin! Seuraavaksi keskitytään tarkkailemaan sekä vauvan että omia ja toisten perheenjäsenten tunteita ja ajatuksia. Lopputapaamisissa pohditaan eri perheenjäsenten tunnetilojen vaikutusta toisten käyttäytymiseen. Käännetään katse tulevaisuuteen 9

10 VV perheryhmät tapaamisen perheryhmät 1. vauvan saaneille perheille (koulutuksiin liittyneet ja sen jälkeen toteutuneet yhteensä) Ryhmiä (lkm.) 113 Tapaamiskertoja 890 Perheitä 484 Henkilöitä yhteensä 1401 joista äitejä 485 joista isiä 425 joista vauvoja 486 tukihenkilöt 5 Kaikki VV menetelmällä toteutetut perheryhmät yhteensä (12 kerran ryhmät + sovellukset) Ryhmiä (lkm.) 125 Tapaamiskertoja 963 Perheitä 551 Henkilöitä yhteensä 1581 joista äitejä 552 joista isiä 473 joista lapsia 551 tukihenkilöt 5 10

11 Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien ohjaajakoulutus on suunnattu henkilöille, jotka työskentelevät pikkulapsiperheiden kanssa, ja joilla on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto. Koulutuksen keskeinen sisältö on mentalisaatioteoria ja vanhemman reflektiivisen kyvyn vahvistaminen sekä teorian soveltaminen käytäntöön ja perheryhmien ohjaamiseen. Koulutuksessa keskitytään reflektiiviseen työotteeseen, jota voi soveltaa kaikessa lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä. 11

12 Perheryhmänohjaajan koulutuskokonaisuus v Ennen koulutusta: ennakkotehtävä + ohjaajan itsearviointi Lähiopetusta 2 pv: teoria ja käytäntö vuorottelevat perheen reflektiiviseen kohtaamiseen liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: teorian syventämistä ja sen soveltamista perheryhmätoimintamalliin toimintamalliin liittyvä välitehtävä Lähiopetusta 1 pv: toimintamallin opiskelua + käytännön asioita Perheryhmän ohjaus 12 kertaa Syventävät koulutus- / työnohjauspäivät 3 x 5 tuntia ryhmänohjauksen aikana + ohjaajan itsearviointi 12

13 Vahvuutta vanhemmuuteen vaikuttavuustutkimus Vahvuutta vanhemmuuteen -interventiomalliin (perheryhmämalliin) liittyy Folkhälsanin ja Gyllenberg-säätiön rahoittama vaikuttavuustutkimus Tutkimus käynnistyi v Mukaan tavoitellaan neuvoloiden kautta 1500 verrokkiperhettä ja 200 perheryhmiin osallistunutta perhettä Tutkimuksen keskeisinä sisältöinä ovat parisuhdehyvinvointiin, yksilön hyvinvointiin ja vanhemmuuteen kohdistuvaan stressiin liittyvät kysymykset. Tarkoituksena on tutkia myös vanhempien reflektiivistä kykyä ja sitä onko perheryhmään osallistumisella ollut vaikutusta vanhempien reflektiiviseen kykyyn. 13

14 Kiitos!

15 Perheiden palautteet VV-perheryhmästä Vastanneita 290 kpl, 45 % osallistujista Vastanneista 67 % naisia, 33 % miehiä 73 % vuotiaita, alle 25-v oli 13% Vastaajien koulutustausta, % Ylempi korkeakoulututkinto 21 Alempi korkeakoulututkinto Ammatillinen tutkinto tai ylioppilas Peruskoulu 4 15

16 Ryhmään hakeutumisen syyt: % Kaikista % Naisista % Miehistä Saadakseni keskustella muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa Halusin tutustua muihin vauvaperheisiin Saadakseni vinkkejä tai ohjeita vauva-arkeen Voidakseni jakaa kokemuksiani vauvaperheiden arjesta muiden kanssa Halusin syventää ymmärrystäni vauvan kanssa elämisestä

17 Perheryhmän vaikutus vauvan ja vanhemman väliseen suhteeseen % kaikista % naisista % miehistä Ymmärrän paljon paremmin vauvani tarpeita ja tunteita Suhteeni vauvaan vahvistui paljon Sain paljon lisää varmuutta lapsen hoitoon Opin ymmärtämään omaa lasta. Jos lapsella on huonompi päivä ja hän itkee paljon, se ei johdukaan siitä, että minä olisin huono äiti 17

18 Perheryhmän vaikutus koettuun hyvinvointiin % kaikista % naisista % miehistä Ryhmällä oli paljon vaikutusta hyvinvointiini Ryhmällä oli paljon vaikutusta perheeni hyvinvointiin Ryhmällä oli paljon vaikutusta puolisoni hyvinvointiin Ryhmällä oli paljon vaikutusta parisuhteeseeni 41 Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja uskoisin, että perheryhmän avulla en vajonnut niin syvälle Tuli myös syy lähteä perheen kanssa ulos.. 18

19 Perheryhmän vaikutus puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen % kaikista % naisista % miehistä Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskusteltiin kotona paljon Minun on paljon helpompi jakaa arjen iloja puolisoni kanssa Minun on paljon helpompi puhua puolisoni kanssa vaikeistakin asioista Meillä on ollut raskas vuosi ja ei varmaan ole liioiteltua sanoa, että (ryhmä) osaltaan on estänyt meitä päätymästä avioeroon, kun ajatteli niin että ainakin ryhmän päättymiseen saakka haluaa löytää ongelmiin ratkaisuja... Johanna Sourander 19

20 Hyödyllisimmiksi koetut keskustelusisällöt % kaikista % naisista % miehistä Vanhemmuus Arjen vaikeat tilanteet Arjen ilot Lapsen ymmärtäminen Parisuhde Kaikki teemat ja keskustelut olivat tärkeitä. Sai kuulla miten muissa perheissä toimitaan ja oli kiva tietää että ei ole yksin erinäisten ajatusten/huolten kanssa

21 Vanhempien yhteydenpito % Kaikista % Naisista % Miehistä Pidämme yhteyttä esim. Facebookissa tai sähköpostitse Ryhmä jatkaa tapaamisia vapaamuotoisesti Tapaan joitain ryhmässäni olleita perheitä melko säännöllisesti Ryhmän kautta sai perheelle uusia tuttuja ja "ystäviä", joiden kanssa voi aikaa jatkossakin viettää esimerkiksi yhteisillä vaunuajeluilla! 21

22 Työntekijöiden palautteet ja kokemukset Palautetta on kerätty erilaisissa kirjallisissa tehtävissä ja koulutusryhmien yhteiset näkemykset koulutuksen päätöspäivissä. monet kokivat saaneensa uuden laajemman näkökulman lapsen ja vanhempien tunnetilojen tunnistamiseen ja käyttäytymisen ymmärtämiseen lähes jokainen on tietoisesti soveltanut RF -työmenetelmää myös muuhun perheiden parissa tehtävään työhön: vastaanottotilanteissa, monissa yksilöja ryhmätilanteissa, perhetyön menetelmänä, haastavissa asiakastilanteissa jne monilla oli vahva kokemus aiemmin opitun tiedon (esim. vavu - koulutuksista) syventymisestä ja konkretisoitumisesta Omassa työssäni joudun päivittäin tilanteisiin, jossa käytän Rf:sta työotetta, rohkeus monipuolisiin kysymyksiin on lisääntynyt, samoin rohkeus käyttää rf erilaisten asiakkaiden kanssa. 22

23 Tyrmäys, torjunta, minä olen oikeassa -asenne on vähentynyt tilalle on tullut lempeys, kannustaminen ja yhdessä pohtiminen uskallus ottaa puheeksi vaikeitakin asioita on lisääntynyt eivätkä vanhempien vastaukset pelota samalla tavalla kuin ennen suorien neuvojen ja ohjeiden antaminen on vähentynyt tilalle tullut vanhemman oman ajatusprosessin käynnistävät rf-kysymykset lisääntynyt tunnetasolle ulottuva työote on koettu raskaammaksi, mutta toisaalta myös palkitsevammaksi ja motivoivammaksi 23

24 Perheryhmämallin juurtumisen esteitä Useimmissa kumppanuuskunnissa johto on sitoutunutta, koulutetut innokkaita ja toiminta jatkuu ja laajenee kunnassa. Esteenä voi olla mm: Työaika- ja työvoimaresurssit, iltatyö, ohjaajien oma jaksaminen jne. työparityöskentely (mistä resurssit) korjaavaa työtä pidetään arvokkaampana (resursoidaan sinne) Omasta työstä irtaantuminen Esimiesten ja työkavereiden vahvat ennakkoasenteet työyhteisön muutosvastarinta (onko meidänkin pakko ) ei haluta tietää hyvistä kokemuksista => vaikeuttaa uusien työntekijöiden rekrytointia koulutuksiin ja ryhmien markkinointia perheille Käytännön järjestelyt (ryhmän markkinointi, kokoaminen ja välipalatarjoilun järjestäminen) Vähäinen ryhmänohjauskokemus ja epävarmuus omista taidoista 24