KEURUUN KAUPUNKI Henkilöstökertomus 2016 Yhteistyötoimikunta 13.4.2017 Kaupunginhallitus 24.4.2017 Valtuusto xx.x.2017 (tiedoksi)
Keuruun kaupungin Henkilöstökertomus 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Käsitteitä s. 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Vakituinen henkilöstö s. 4 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina s. 5 2.3 Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma s. 6 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) 2.5 Vakinaisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma s. 7 2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet s. 7 2.7 Työllistäminen ja oppisopimus s. 8 3. Henkilöstökustannukset s. 9 4. Henkilöstön tila 4.1 Työpäivien jakaantuminen s. 10 4.2 Poissaolot s. 12 4.3. Sairauspoissaolot s. 13 4.4. Työtapaturmat s. 15 5. Eläköityminen s. 15 6. Koulutus ja työkykyvyn ylläpitäminen s. 17 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain s. 18 2
1. YLEISTÄ Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline. Henkilöstökertomuksen tiedot auttavat toimialoja ennakoimaan työvoiman oikeaa mitoitusta, suunnittelemaan rekrytointia ja koulutusta. Henkilöstökertomusta hyödyntävät niin kaupungin johto, toimialat, luottamushenkilöt kuin henkilöstöjärjestöt. Keuruun kaupungin vuoden 2016 henkilöstökertomus sisältää tietoja muun muassa henkilöstön lukumäärästä, ikärakenteesta, eläköitymisennusteista, henkilöstön palkkakustannuksista ja poissaoloista, joita ovat sairauspoissaolot, työtapaturmat, kuntoutukset, vanhempainvapaat, opintovapaat, vuorotteluvapaa ja muut poissaolot kuten harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaat ja työlomat sekä työn kausiluonteesta johtuvat lomautukset. Suomen Kuntaliitto on uudistanut henkilöstöraportointia koskevan suosituksen 1.12.2013. Tämä henkilöstökertomus on koottu aikaisemman suosituksen mukaan. Palkanlaskijat ovat keränneet tämän henkilöstökertomuksen tiedot Pegasos palkka- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistosta. Aineisto on koottu 31.12.2016 tilanteen mukaan. Lisäksi on hyödynnetty Kuntien eläkevakuutuksen kuntakohtaisia tilastoja, Kuntatyönantajat julkaisuja ja vakuutusyhtiön tapaturmatilastoja. Henkilöstökertomus sisältää Keuruun kaupungin kaikki toimialat ja liikelaitokset: hallinto- ja henkilöstö, sis. maaseutu-/maatalouslomituspalvelut talous- ja tietohallinto, kaavoitus, perusturva, sivistys, (sis. varhaiskasvatus) tekninen, sis. tilapalvelut ja tukipalvelut (ravitsemus, siivous) sekä liikelaitokset, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot. 1.1 Käsitteitä Henkilöstömäärää kuvataan henkilötyövuosi-käsitteellä sellaisissa organisaatioissa kuten esimerkiksi kunnissa ja kuntayhtymissä, missä toiminnan luonne vaatii käyttämään vakituisen työvoiman lisäksi paljon määräaikaisia työntekijöitä. Henkilötyövuosi kertoo toteutuneen työpanoksen ts. kaikki vuoden aikana tehdyt työtunnit. Henkilötyövuosi-käsite tarkoittaa työntekijän vuotuista työpanosta. Koulutus, vuosilomat ja sairauspoissaolot sekä muut vastaavat poissaolot vähentävät htv-lukua ja ylityöt lisäävät sitä. Kaikki organisaatiossa teetetyt työtunnit lasketaan yhteen ja muutetaan henkilötyövuosiksi. Htv-laskennassa on huomioitu työntekijän työaika siten, että esimerkiksi osa-aikaisen työntekijän htv-luku on alempi kuin kokoaikaisen. Uudistimme henkilötyövuosilaskentaan liittyvän raportoinnin vuonna 2010. Aikaisempien vuosien raporteissa henkilötyövuosi sisälsi vuotuisen työpanoksen lisäksi vuosilomat ja koulutuksen. Tämä raportointityökalu helpottaa myös vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön laskentaa. Vuoden 2009 ja aikaisempia henkilöstökertomuksia ei voi verrata suoraan keskenään vuosien 2010-2014 henkilöstökertomusten kanssa. Tämän raportin taulukoissa esitetyt tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Henkilöinä laskettu henkilöstömäärä kertoo palkkajärjestelmässä olevien henkilöiden lukumäärän. Vakituinen työntekijä voi olla kokoaikainen, osa-aikainen tai tuntipalkkainen. - Vakituisen henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää vuoden viimeisenä päivänä, jolloin siihen sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö.
- Määräaikaisilla työntekijöillä puolestaan palvelussuhde on määräaikainen, jonka pituus voi vaihdella muutamista tunneista, muutamaan viikkoon ja pitkissä sijaisuuksissa jopa useaan vuoteen. Monilla määräaikaisilla työntekijöillä voi olla useita erillisiä palvelussuhteita vuoden aikana. Määräaikaiselle palvelussuhteelle on oltava aina lainmukainen peruste. - Palvelussuhde voi olla myös sivutoiminen. Esimerkiksi Keuruun kaupungin palveluksessa on noin 16 (14) vakituista viranhaltijaa tai työntekijää, joilla on yhtä aikaa 1-3 sivuvirkaa/-toimea jossakin muussa kaupunkiorganisaation yksikössä. Esimerkiksi yläkoulun lehtori voi toimia sivuvirassa kansalaisopistossa. - Tämän henkilöstökertomuksen tilastoissa on käytetty palkkahallinto- ja henkilöstöjärjestelmästä saatua tietoa 31.12.2016 tilanteen mukaan. Esimerkiksi henkilöstömääriä kuvaavissa luvuissa on mukana kaikki palvelussuhteet, jotka ovat kirjautuneet palkkahallinto-ohjelmaan 31.12.2016, toistaiseksi voimassa olevat, kaikki sijaiset esimerkiksi sairauspoissaolojen vuoksi, mutta myös lyhyet muutaman tunnin tai päivän mittaiset sekä osa-aikaiset tuntipalkkaiset palvelusuhteet. Siksi parhaimman kuvan varsinkin määräaikaisten työntekijöiden työmäärästä antaa henkilötyövuosi laskentatapa. Virat ja toimet - Kuntalain perusteella virat perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Tavoitteena on virkasuhteen käytön rajaaminen niihin tehtäviin, joissa sitä käytetään. Työntekijän nimike ei sinänsä ratkaise, vaan tehtävien sisältö määrittää, onko kyseessä virka vai toimi. - Toimi perustuu työsopimukseen, jonka työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuslain mukaisesti. - Vakituisilla viranhaltijoilla (virkasuhde) ja työntekijöillä (joiden työsuhde perustuu työsopimukseen) palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Vakituinen henkilöstö Vakituisissa virkasuhteissa oli 194 (206, 204) viranhaltijaa ja työsuhteissa 406 (402, 404) työntekijää. Yhteensä vakituisia työntekijöitä oli 600 (608, 608) henkilöä. (Suluissa vuosien 2015 ja 2014 luvut) Vakituisista työntekijöistä osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli peräti 101 (109, 111) henkilöä, ja heistä 6 (14, 19) osa-aikaeläkkeellä. Henkilöinä laskettu: v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 tilanne 31.12.2016 Vakituiset virat ja toimet heistä 95 (95) oli osa-aikaisia ja 584 596 596 588 5 (13) osa-aikaeläkkeellä, yht. 100 Liikelaitokset 15 12 12 12 1 osa-aikaeläkeläinen (1) YHT. 599 608 608 600 Henkilötyövuosiksi (htv) muutettuna Keuruun kaupungin palveluksessa tehtiin työtä kaikkiaan 626 (616, 645) henkilötyövuotta. Lisäksi liikelaitoksissa, Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot, henkilötyövuosia kertyi 10 (10, 10). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 636 (626, 655). Tähän lukuun on laskettu sekä vakituisen henkilöstön että määräaikaisen henkilöstön tekemät työtunnit vuoden aikana. Luvuista puuttuvat lisä- ja ylityö, joita kertyi yhteensä 3,70 (4,10, 5,55) htv ja liikelaitoksissa 0,16 (0,28, 0,28) htv. Vakituisissa viroissa ja toimissa oli 588 (596, 596) työntekijää (ilman liikelaitoksia). Eläkkeelle siirtyi 35 (27) henkilöä. 4
Keuruun kaupungissa noudatetaan täyttölupa -käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka tai toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa, ja määräaikaisiin yli kuusi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin täyttöluvan antaa kaupunginjohtaja. Keuruun kaupungissa ei ole ollut tarvetta lomauttaa henkilöstöä myöskään vuonna 2016. Poikkeuksena olivat joitakin puistotyöntekijöitä ja koulunkäynninohjaajia koskevat kausilomautukset, jotka joudutaan toteuttamaan työn puutteen takia tiettyinä aikoina vuodesta. 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain henkilötyövuosina kuvattuna (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä vakituisten ja kaikkien määräaikaisten työntekijöiden tekemää työpanosta kuvataan henkilötyövuosina. Henkilötyövuosiksi muutettu työpanos, joka sisältää kaikki työtunnit vuoden 2016 aikana, antaa parhaan kuvan siitä, kuinka paljon kaupunkiorganisaatiossa tehdään työtä yhden vuoden aikana ja mitkä toimialat ovat suurimmat työllistäjät. Määräaikaisia työntekijöitä, joiden palvelussuhteet vaihtelevat muutamasta tunnista kuukausiin, tarvitaan sijaistyövoimaksi esimerkiksi sairauslomien, perhevapaiden, vuorottelu- tai opintovapaan, koulutuksen, hoitovapaan ajaksi tai vaikka vuosiloman ajaksi. Kaikilla toimialoilla ei palkata lainkaan sijaisia, mutta joillakin toimialoilla esimerkiksi hoivatyössä ja opetustyössä kouluissa saattaa olla välttämätöntä palkata sijainen heti poissaolon ensimmäisestä päivästä lähtien tai jopa jo yhden tunnin takia. Henkilötyövuosina mitattuna Keuruun kaupungin toimialat työllistivät seuraavasti (suluissa vuosien 2015 ja 2014 prosentit): HUOM! Aikaisempina vuosina musiikkiopiston HTV:n laskennassa virhe => oikein laskettuna musiikkiopiston HTV on tänä vuonna 8,54 htv:tta vähemmän - Suurin työllistäjä oli sivistys -toimiala 265 (258, 279) henkilötyövuodella, 42 % (41 %, 43 %) ja seuraavaksi suurin perusturva -toimiala 188 (183, 181) henkilötyövuodella, 30 % (29 %, 28 %). - Kolmanneksi suurin työllistäjä oli tekninen -toimiala 109 (109, 112) henkilötyövuodella, 17 % (17 %, 17 %). - Neljänneksi suurin työllistäjä oli hallinto- ja henkilöstöpalvelut ja maatalouslomituspalvelut yhteensä 47 (48, 56) henkilötyövuodella, 7 % (8 %, 9 %). Maatalouslomituksen osuus oli tästä 38 (40) henkilötyövuotta ja henkilöstöpalvelujen 9 (8) henkilötyövuotta. - Talous- ja tietohallinto työllisti 11 (11, 10) henkilötyövuotta, 2 % (2 %, 2 %). - Kaavoituspalvelut (entinen maankäyttö ja mittaus) 6 (7, 7) henkilötyövuotta, 1 % (1 %, 1 %). - Liikelaitokset työllistivät 10 (10, 10) henkilötyövuotta, 2 % (2 %, 2 %). Keuruun kaupungin henkilötyövuodet olivat 626 (616, 645) ja liikelaitoksien 10 (10,10). Yhteensä henkilötyövuosia kertyi 636 (626, 655). 5
2.3 Vakituisen henkilöstön sukupuolirakenne Tässä on kuvattu ainoastaan vakituisen henkilöstön määrää, joka on laskettu henkilöinä. Keuruun kaupungin palveluksessa oli 588 (596) vakituista työntekijää vuoden 2016 lopussa. Heistä naisia oli 485 (492) ja miehiä 103 (104). (Suluissa 31.12.2015 tilanne.) Keuruun Vesi liikelaitos työllisti 9 työntekijää, joista 1:llä oli virka- ja 8:llä työsuhde. Naisia heistä oli 2 ja määräaikaisia oli yksi. Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksen palveluksessa oli yhteensä 3 vakituista työntekijää, joista 1 oli virkasuhteinen. Työntekijöistä 2 oli naisia. 2.4 Naisten ja miesten osuudet toimialoittain (vakinaiset) Keuruun kaupungin vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 485 (492) ja miehiä 103 (104). Keuruun Vesi ja Keuruun Vuokra-asunnot liikelaitoksissa työskenteli 4 naista ja 8 miestä. Perusturvatoimen naisvaltaisuus näkyy selvästi tilastoissa. Perusturvatoimessa työskenteli vuoden lopussa 175 (174) naista ja miesten vastaava osuus oli 6 (8) henkilöä. Myös sivistystoimessa naisvaltaisuus on merkittävä 183 (184) henkilöä. Miesten osuus oli 35 (36) henkilöä. Myös teknisellä toimialalla ja ympäristöterveystoimessa korostuu naisvaltaisuus; miehiä oli 37 (35) ja naisia 75 (79) henkilöä. Tukipalveluiden siirron myötä perinteinen miesylivoima on muuttunut naisylivoimaksi vuonna 2010. Henkilöstö- ja hallintopalveluissa ja lomituspalveluissa naisten osuus oli 40 (43) henkilöä ja miesten 17 (18) henkilöä. Talous- ja tietohallinnoissa työskenteli 10 (9) naista ja 3 (3) miestä. Kaavoituspalveluissa ja liikelaitoksissa miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kaavoituspalveluissa oli 2 (3) naista ja 5 (5) miestä. Kaupungin liikelaitoksissa miesten osuus 8 (8) oli naisten osuutta 4 (4) suurempi. 6
2.5 Vakituisissa virka- ja työsuhteissa olevien ikäjakauma Kaupungin vakituisen henkilökunnan keski-ikä vuoden 2016 lopussa oli 48,0 (48,5 v. 2015 ja 48,7 v. 2014 ) vuotta ja määräaikaiset mukaan lukien 46,4 (46,4) vuotta. Koko kunta-alan keski-ikä 45,8. Alle 50-vuotiaita henkilöstöstä oli 293 (287) (49 %) ja yli 50-vuotiaita oli 307 (321) (51 %) työntekijää. 40-49 vuotiaita 150 (154) (25 %) ja alle 40 -vuotiaita 143 (133) henkilöä (24 %). koko kunta-alalla yli 50 v. on 40,0 %, Keski-Suomessa 43,1 % Ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten vakituista virka- ja työsuhteessa olevaa henkilöstöä oli ikäryhmässä 50-54 vuotta, jossa oli yhteensä 119 (20 %) henkilöä. Seuraavaksi suurin oli 55-59 -vuotiaiden ikäryhmä, missä oli yhteensä 113 henkilöä (19 %), ja 45-49-vuotiaat, joita oli 83 henkilöä (14 %). 60-64 -vuotiaiden ikäryhmässä oli 73 työntekijää (12 %). Taulukossa on kuvattu vakituinen henkilöstö toimialoittain iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2016. 2.6 Määräaikaiset virka- ja työsuhteet Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa työskenteli vuoden lopussa 232 (267) henkilöä. Heistä 66 (69) työskenteli kansalaisopiston tuntiopettajina ja 166 (198) muissa, eripituisissa määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa joko esimerkiksi sijaisena sairauspoissaolon tai lakisääteisen vapaan takia. Osalla heistä virka- ja työsuhde päättyi 31.12.2016 ja osalla jatkuu vuoden 2017 puolelle. 232 määräaikaisesta peräti 116 oli osaaikainen palvelusuhde. Määräaikaisuuteen tarvitaan aina perusteltu, laissa hyväksytty syy. 2013 2014 2015 2016 Tilanne 31.12.2016 Määräaikaiset palvelussuhteet 248 258 267 232 Heistä 116 (126) oli osa-aikaisia. Kun kaikkien määräaikaisten tekemät tunnit vuonna 2016 muutetaan henkilötyövuosiksi, saadaan 166 henkilötyövuotta. 7
Palkkatuettujen työntekijöiden htv-määrää ei ole laskettu tässä mukaan. Eri henkilöitä määräaikaisissa palvelussuhteissa oli yhteensä 648 (708, 730) henkilöä vuoden aikana. Muutettuna tämä henkilötyövuosiksi, määräaikaisten henkilötyövuodet olivat yhteensä 166 (169) henkilötyövuotta. Jotta pystymme vertailemaan eri vuosia keskenään, seuraamme henkilöstökertomuksessa vuoden viimeisenä päivänä voimassa olevien määräaikaisten virka- ja työsuhteiden lukumäärää ja henkilötyövuosiksi muutettua lukua. Luvussa 648 (708) ovat mukana kaikki lyhyet ja pitemmät määräaikaiset työsuhteet esimerkiksi tilapäisesti työskennelleet 83 (104) maatalouslomittajaa ja esimerkiksi kaikki osa-aikaiset palvelussuhteet kuten kansalaisopiston 116 (139) tuntiopettajaa, joiden tekemä kokonaistuntimäärä vastaa 15,0 päätoimisen opettajan työpanosta. Määräaikaisten palvelussuhteiden haastavuutta tilastoinnissa kuvaa esimerkki kansalaisopiston määräaikaiset tuntiopettajat, joita vuoden lopun tilastossa oli 66 (69). Heistä 13 (10) toimi kansalaisopistossa sivuvirassa, mutta päävirka tai -toimi on Keuruun kaupungin palveluksessa. Kaikkiaan vuoden aikana kansalaisopiston tuntiopettajalistalla oli 116 (139) nimeä ja jokainen heistä on joko määräaikainen tai sivutoiminen. Osalla on opetustunteja kevätkaudella, osalla vain syksyllä ja osalla molempina. Osalla on säännöllisesti 2-3 viikkotuntia, osalla ajoittain jopa 20 viikkotuntia. Oma lukunsa on lyhytkurssitarjonta. Kansalaisopiston kokonaistuntimäärä oli peräti 10.509 (10430, 10121) tuntia. 2.8 Työllistäminen ja oppisopimus Työllistettyjen työsuhteet olivat pääsääntöisesti puolen vuoden mittaisia. Vuoden 2016 aikana palkkatuella oli palkattu 67 (58) henkilöä, joista kertyi 299 kuukautta ja 44 eri paikkaa. Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä vastasi noin 19 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksessa (palkkatuelliset) oli 6 henkilöä vuoden 2016 aikana: matkailu, tukipalvelut, Haapamäen ala-aste, Navikka, Runokulma sekä Aurinkolinna/vanhuspalvelut. Muilla toimialoilla oli lisäksi 14 henkilöä oppisopimuskoulutuksessa (muu rahoitus). Yhteensä 20 henkilöä suoritti oppisopimuskoulutusta. 8
3. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Palkkamenot Kaupungin maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2016 (vuoden 2015 ja 2014 luvut suluissa) olivat yhteensä 24.938.959,76 (24.591.173,51 ja 24.749.995,19) euroa ja henkilösivukulut yhteensä 8.272.201,87 (8.232.640,18 ja 8.325.102,89) euroa, jolloin henkilöstömenojen kokonaismäärä on 33.211.161,63 (32.823.813,69 ja 33.075.098,08) euroa. Lisäksi investointeihin on kirjattu henkilöstömenoja 277 591 (264.772) euroa. Palkkamenot nousivat ed. vuodesta 1,22 % noin 0,4 milj. euroa (-0,64 % ja 1,9 %). (kts. taulukko) 33,2 milj. euron palkkakustannuksista vuonna 2016 lomituspalvelujen osuus sivukuluineen oli 1.710.856 (1.900.019) euroa, maaseutuhallinto ja kehittäminen 365.011 (360.379) euroa edunvalvonnan 197.958 (200.749) ja ympäristöterveydenhuollon 1.338.897 (1.359.233) euroa, josta ympäristönsuojelun osuus oli 114.728 (114.750). Kansalaisopisto ja Musiikkiopiston osuus oli 963.417 (1.017.301) euroa. Em. yhteistoiminta-alueiden palkkakustannukset yhteensä olivat 3.612.722 euroa (3,8 ja 4,10 milj. euroa) ilman opistoja, ja sisältäen myös opistot 4.576.139 euroa. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten 2014-2016 opetushenkilöstön yleiskorotus oli 0,4 % ja TTES:n tuntipalkkojen 0,89 % 1.1.2016 alkaen. KVTES:n alaisia palkkoja korotettiin 1.2.2016 alkaen 16 eur/kk tai 0,47 %. Teknisen sopimuksen (TS) henkilökohtaisia lisiä korotettiin 0,47 % 1.12.2016. 9
4. HENKILÖSTÖN TILA 4.1. Työpäivien jakaantuminen Tässä on kuvattu vuotuisen työssäolon jakautumista vuonna 2016. Laskennassa on eritelty koko henkilöstö sekä vakinainen henkilöstö ilman opettajia, määräaikaiset ilman opettajia, vakinaiset opettajat ja vakinaiset maatalouslomittajat. Työpäiviä oli käytettävissä 253 (252). Ne jakautuivat seuraavasti: KOKO HENKILÖSTÖ sis. liikelaitokset Työaika (tehollinen) 80 % 201 työpv (198) Vuosiloma 24 työpv (24) Sairaus 9 työpv (11) Muut vapaat 8 työpv (9) Opinto-/vuorotteluvapaa 5 työpv (4) Muu syy 4 työpv (4) Koulutus 2 työpv (2) Muu vapaa: mm äitiysloma, vanhempainloma, lapsen sairaus, hoitovapaa, asevelvollisuus Muu syy: mm harkinnanvarainen palkaton virkavapaa tai työloma, lomautus, lääkinnällinen kuntoutus VAKITUISET sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 73 % 184 työpv Vuosiloma 35 työpv Sairaus 11 työpv Muut vapaat 10 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 7 työpv Muu syy 4 työpv Koulutus 2 työpv MÄÄRÄAIKAISET, sis. liikelaitokset ilman opettajia Työaika (tehollinen) 88 % 224 työpv Vuosiloma 15 työpv Sairaus 10 työpv Muu syy 2 työpv Muut vapaat 2 työpv Koulutus 1 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 0 työpv 10
VAKITUISET OPETTAJAT Työaika 78 % 148 työpv Muut vapaat 13 työpv Vuosiloma 9 työpv Sairaus 6 työpv Muu syy 6 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 4 työpv Koulutus 3 työpv yht. 189 työpv Huom! Mukana ovat kaikki työntekijät, jotka ovat kirjoilla koulujen työyksiköissä ja siksi kuviossa näkyy lomapäiviä. VAKITUISET MAATALOUSLOMITTAJAT Työaika (tehollinen) 66 % 168 työpv Vuosiloma 45 työpv Sairaus 10 työpv Muu syy 9 työpv Muut vapaat 10 työpv Koulutus 4 työpv Opinto-/vuorotteluvapaa 7 työpv Koulutuspäivien määrät olivat vuonna 2016 yht. 1387 pv ja 1351 pv vuonna 2015. 11
4.2. Poissaolot (vakituiset ja määräaikaiset) Tässä on tarkasteltu koko henkilöstön poissaoloja. Mukana luvuissa ovat sekä vakituiset että kaikki määräaikaiset työntekijät. Poissaoloilla tarkoitetaan henkilötyövuosi -käsitteeseen kuulumattomia poissaoloja, kuten sairauslomat ja vastaavat sekä lakisääteiset vapaat kuten äitiyslomat ja vanhempainvapaat, opinto- ja vuorotteluvapaat. Muihin vapaisiin on kirjattu mm lapsen sairaus ja hoitovapaa. Vuosilomia ja koulutuspäiviä ei lueta poissaoloihin tässä tarkastelussa. Sairauspoissaoloja kaupunkiorganisaatiossa seurataan järjestelmällisesti Työkyvyn tukemisen mallin ohjeistuksen mukaisesti (kts. kohta 4.2.1). Tavoitteena on sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy ja työntekijöiden työkyvyn säilyminen. Henkilötyövuosina laskettuna Keuruun kaupungin henkilöstön poissaolot olivat kaikkiaan 90,6 (vuonna 2015 yht. 98,8) henkilötyövuotta. Poissaolot vähentyivät peräti 10.8 henkilötyövuotta vuonna 2013, mutta nousivat hieman vuonna 2014 vuoden 2013 tasoon verrattuna ja lisääntyivät myös vuonna 2015. 12
4.3 Sairauspoissaolot Työpäivinä laskettuna sairauspoissaoloja henkilöä kohti oli 9 (11,10) työpäivää vuonna 2016. Henkilötyövuosiksi muutettuna sairauspoissaoloja kertyi 27,8 (31,5) HTV. Kaikissa luvuissa ovat mukana myös määräaikaiset työntekijät. (Kunta-alalla vuonna 2015 keskimäärin 16,5 päivää) Merkittävää on, että vakituisista peräti 196 (221) työntekijää (30,4 %) ei ollut päivääkään töistä pois sairauden takia! Vuonna 2016 vakituiset työntekijät olivat poissa sairauden takia 11 (13) työpäivää. Tässä luvussa ovat mukana liikelaitokset, mutta eivät opettajat. Vakituiset opettajat sairastivat 6 (7) työpäivänä vuonna 2016. Määräaikaisille sairauspoissaoloa kertyi 10 (8) työpäivää. Maatalouslomittajat sairastivat 10 (12) työpäivää vuonna 2016. 13
Sairauspoissaolojen kustannuksia Sairausajan palkkoja maksettiin vuonna 2016 694.320,18 - sivukulut, 22,785 % 158.200,85 Yhteensä 852.521,03 (v. 2015 yht. 998.850,73 ) Sairauspäiviä oli yhteensä 7837 työpäivää (8733 v. 2015) Sairausajan palkka + sivukulut oli keskimäärin 108,78 /pv (vaihtelee toimialoittain) (114,38 /pv v. 2015) EI huomioitu, että Kelalta ja tapaturmakorvauksia saatu yhteensä 308 527,82 euroa (462.188,93 ). EI huomioitu sijaiskuluja! Työterveyshuollon kustannukset (Lähde: Työnantajan korvaushakemus Kelalle työterveyshuollon kustannuksista) Keuruun kaupunki on ostanut lakisääteiset työterveyshuollon palvelut pääosin Työterveys Aalto liikelaitokselta 1.1.2011 lukien. 2016 % 2015 % 2014 % 2013 % 2012 % Keuruun kaupunki Korvausluokka I 147.406 72,66 146.275 68,64 145.240 69,45 142.415 60,24 115.679 60,87 Korvausluokka II 55.455 27,33 66.838 31,37 63.894 30,55 94.007 39,76 74.369 39,13 YHT. 202.862 213.113 209.134 236.422 190.048 (liikelaitokset eivät mukana tilastossa) Tavoitteena on, että ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) osuus on vähintään 65 prosenttia. Työnantaja saa korvausluokan I kustannuksista korvauksia 60 prosenttia, kun käytössä on Varhaisen tuen toimintamalli (Keuruulla nimeltään Työkyvyn tukemisen malli). Korvausluokan II kustannuksista korvataan 50 prosenttia. Esimerkiksi vuoden 2014 korvauksia Kela maksoi yhteensä 116 502 euroa. Vuoden 2015 Kelan korvaus oli 119 145 euroa (maksettu vuonna 2016). Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen jakaantuminen vuonna 2016 (ilman liikelaitoksia) Vakituisista työntekijöistä 196 henkilöllä (30,4 %) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuonna 2016. Laskennassa ovat mukana kaikki vakituiset henkilöt joilla on ollut vakituinen palvelusuhde vuoden 2016 aikana eli 644 henkilöä. Vrt. vuoden viimeisen päivän henkilölukuun 588. Sairauspäivät 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv osuus henkilömäärästä (448), 121 (106) hlöä 134 (128) hlöä 170 (153) hlöä 12 (18) hlöä 9 (17) hlöä 2 (6) hlöä joilla oli poissaoloja 27,01 % (24,77 %) 29,91 % (29,91 %) 37,95 % (35,75 %) 2,68 % (4,21%) 2,01 % (2,01%) Tässä taulukossa on huomioitu vain sairauksista ja tapaturmista johtuvat poissaolot, ei kuntoutusta. 0,45 % (1,70%) 14
4.4 Työtapaturmat Taulukoon on kirjattu muun muassa vuoden 2016 aikana sattuneet tapaturmat ja tilastoa aikaisemmilta vuosilta. Tiedot on kerätty vakuutusyhtiöiden tilastoista. Yhdistelmä vakuutusyhtiölle ilmoitetuista tapaturmista vuosina 2011 2016. Huom! Vuoden 2015 ammattitautitilastossa virhe: 3 kpl olivat ammattitautiepäilyjä 5. ELÄKÖITYMINEN, vakituinen henkilöstö Vuoden 2016 aikana kaupungin palveluksesta jäi toistaiseksi voimassa olevalla päätöksellä eläkkeelle kaikkiaan 35 henkilöä (27 henkilöä v. 2015 ja 22 henkilöä v. 2014). Vanhuuseläkkeitä näistä oli 33 (24, 18), työkyvyttömyyseläkkeitä 2 (3, 4). Keskimäärin eläkkeelle siirrytään Keuruulla noin 63 (63) vuoden ikäisenä. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä oli 75 (86) vakituista työntekijää ja 55-59-vuotiaitakin 113 (116), mikä tuo haasteita työntekijöiden rekrytointiin, mutta antaa vastaavasti organisaatiolle mahdollisuuksia henkilöstön sijoittamista koskevissa ratkaisuissa niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmista. Luvut sisältävät liikelaitokset. Merkittävä eläköitymisajanjakso on Kuntien eläkevakuutuksen (KEVA) tilaston mukaan vuosien 2012-2017 välisenä aikana, jolloin eläköityy (vanhuuseläke) n. 130 henkilöä, mikä tarkoittaa tarkastelujakson (6 v) aikana keskimäärin 20 henkilöä vuosittain. Merkittävin eläköitymisvuosi on KEVA:n tilaston mukaan v. 2015, jolloin eläköityi (vanhuuseläke) 27 henkilöä. Vuoden 2017 jälkeen eläköitymiskehitys kääntyy laskuun. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen on tärkeä haaste. Kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnin kehittämisellä voidaan vähentää myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä ja pidentää siten työuria. Samalla säästetään huomattavasti henkilöstökuluissa. 15
16
6. KOULUTUS JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN 6.1. Jatko- ja täydennyskoulutus Toimialat kouluttivat henkilöstöään omien määrärahojensa ja asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino hallintokuntien omassa koulutuksessa oli edelleen henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. 6.2 Työkyvyn ylläpitäminen ja virkistystoiminta Keuruun kaupunki edistää työntekijöidensä liikuntaharrastusta tukemalla liikuntapalvelujen käyttöä. Työnanjan tuki on tarkoitettu työkykyä ylläpitävän liikunnan harrastamiseen. Henkilökunnan virkistystoimintaan on varattu määrärahaa henkilöstöpalveluissa ja toimialoilla. Liikuntaetuna sai valita (1 krt/vko) joko Sport Centerin tai uimahallin liikuntapalveluja. Mikäli työntekijä halusi osallistua uimahallilla tai kuntosaleilla ohjatuille tunneille tai jumppa- tai spinning -tunneille tai pelata sulkapalloa, hän maksoi itse pienen omavastuuosuuden. Keuruun uimahallissa työntekijöillä oli mahdollisuus käydä uimassa ja/tai kuntosalissa kerran viikossa. Mänttä-Vilppulassa ja Jämsässä työskenteleville tarjottiin mahdollisuutta käyttää oman kunnan uimahallia Mäntässä ja Jämsänkoskella. Maksamalla osan osallistumismaksusta henkilökuntaa kannustettiin osallistumaan erilaisiin JUOKSU- ja HÖLKKÄ -tapahtumiin kuten esimerkiksi Kisailijoiden Syyshölkkään, Markkinahölkkään ja Nice Run-liikuntatapahtumaan Jyväskylässä. 17
PYÖRÄILY: Keuruun kaupunki oli mukana valtakunnallisessa Kilometrikisassa. KIRKKOVENESOUTU: Keuruun kaupungin työntekijöitä oli mukana Sulkavan Soudussa sekä Källin Kierroksella Keuruulla. Keuruun kaupungin työntekijöiden Liikuntailtapäivä järjestettiin 11.8. urheilukentällä. Työnantaja haluaa antaa jokaiselle mahdollisuuden testata UKK-kävelytestillä oma kuntotaso, jonka perusteella Työterveys Aallon työfysioterapeutti antaa henkilökohtaisen kunto-ohjelman. Lisäksi liikuntailtapäivässä mitattiin kehon koostumus ja tutustuttiin eri lajeihin uimahallilla. Järjestelyistä vastasi vapaa-aikatoimi ja Työterveys Aalto. Kesäteattereihin ja jääkiekko-otteluihin jaettiin pääsylippuja. Eri toimialoilla järjestettiin lisäksi omia ulkoiluiltapäiviä keväällä ja syksyllä. 6.3. Henkilöstötilaisuuksia Toimialat ovat järjestäneet omia henkilöstötilaisuuksia. 7. Henkilöstön jakautuminen sopimusaloittain Suurin osa Keuruun kaupungin henkilöstöstä kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Loput jakaantuvat kunnallisen opetushenkilöstön (OVTES), teknisen henkilöstön (TS), tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES) ja lääkäreiden (LS) virka- ja työehtosopimuksen piiriin. KVTES 68,52 % (67,89 %) TTES 2,31 % (2,34 %) OVTES 22,34 % (22,63 %) LS 1,04 % (1,23 %) (eläinlääkärit) TS 5,79 % (5,91 %) 18