Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2014

Transkriptio

1 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 214 Kaupunginhallitus

2 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 214 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla on mahdollisuus seurata mm. henkilöstövoimavarojen kehitystä. Henkilöstövoimavarojen arvioinnissa kunnat käyttävät nimitystä henkilöstötilinpäätös tai henkilöstökertomus. Henkilöstötilinpäätöksen tavoite on kytkeä se osaksi vuosittaista tilinpäätöstä. Henkilöstökertomus on enemmän kuvaileva ja siinä lukuja ja tilastoja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia välineenä päättäjien, esimiesten ja henkilökunnan välisissä henkilöstön kehittämistoimenpiteissä. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu tilanteen mukaisina Juankosken kaupungin käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä (Populus). Henkilöstökertomuksen rakenne noudattelee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta. 2

3 TASA-ARVO Tasa-arvolainsäädäntö (69/1986) ja muut tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen henkilöstöraportin keskeiset tunnusluvut on esitetty erikseen miehistä ja naisista ja huomioitu yksilösuoja. Juankosken kaupungin tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 28. Henkilötietojen suoja on otettu huomioon tilastoinnissa ja henkilöstöraportin laadinnassa. Työturvallisuuslain (738/22) mukaiset työsuojelun toimintaohjelmat on henkilöstön tiedossa. Työterveyshuoltolain (1383/21) mukainen työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet, on laadittu ja on henkilöstön tiedossa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ja henkilöinä Henkilöstön määrä henkilöinä ja henkilötyövuosina Henkilömäärä (hm) Henkilötyövuodet (htv) 46,3 395,57 43,56 395,24 292,64 291,19 297,29 283,99 Juankosken henkilöstömäärä oli 295 henkilöä, joka ei sisällä sivutoimisia työntekijöitä. Henkilömäärä väheni 19 henkilöä. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kaupungin henkilökuntaan kuuluvaksi, koska he eivät ole työsuhteessa kaupunkiin. Henkilötyövuosina henkilöstön määrä on 283,99 henkilötyövuotta, joka on 13,3 htv vähemmän kuin koko vuonna 213. Henkilöstömäärä on henkilöt vuoden viimeisenä päivänä, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa. Lukuun sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Henkilötyövuodet ovat henkilöstön määrä kalenterivuoden aikana. 3

4 Henkilöstö hallintokunnittain Yleishallinto Kiinteistöpalv elut Maaseututoi mi Sosiaalitoimi Koulutoimi Vapaaaikatoimi Yhdyskuntap alvelut Vesilaitos Juka-tilit Henkilöstö määrä on (osa- ja kokoaikaiset, ei sisällä sivutoimisia henkilöitä) henkilöä. Kaupungin henkilöstöstä 46,7 % työskenteli sosiaalitoimessa, sivistystoimessa 28,8 %, loput henkilöstöstä työskentelee yleishallinnossa ja teknisessä toimessa. Lomitustoimi on siirtynyt alkaen Maaningan kunnan hoidettavaksi, joka vähensi kaupungin henkilöstömäärää merkittävästi. Vuoden 212 alusta kiinteistötoimi siirtyi teknisen toimen alaisuuteen, josta muutos johtuu. Palvelussuhderakenne Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Juankosken kaupungin vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän muutos on tilanteeseen verrattuna. Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt eläköitymisen vuoksi 1 henkilöä, irtisanoutunut 3 ja 6 toimea/virkaa on täytetty. Sijaisten määrän vähennys 12 4

5 henkilöä johtuu tehtävien uudelleen järjestelyistä ja erityisesti tavoitteesta vähentää hoiva- ja hoitopalveluissa sijaisten määrää. Henkilöt työskentelee määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa vain, jos määräaikaisuuden peruste täyttyy. Juankosken kaupungissa noudatetaan täyttölupa-käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka ja toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa. määräaikaiset alle kaksi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin ei tarvitse lupaa kaupunginhallitukselta, jos määrärahat on varattu talousarvioon. Kaupunki ei lomauttanut henkilöstöä vuonna 214. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi henkilöstöjärjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön ikäjakautuma Vuonna 213 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 23 mennessä. Juankosken kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 47,1 (46,6) vuotta. Naisten keski-ikä 46,2 (45,8) vuotta ja miesten 5,3 (49,7) vuotta. Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että 5,5 prosenttia henkilöstöstä on yli 5 vuotiaita. 5 Henkilöstön ikäjakautuma Naiset Miehet

6 Henkilöstö sukupuolen mukaan jaettuna Henkilöstö sukupuolen mukaan Naiset Miehet Juankosken kaupungin henkilöstöstä naisten osuus on tarkastelupäivänä ,6 prosenttia. Kasvu johtuu naisten osuudesta sosiaalitoimessa ja koulutoimessa. Yli 8 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilöstön palveluvuosijakautuma Naiset Miehet

7 Palvelussuhdejakauma kertoo, että kaupungin henkilöstöstä 78 prosenttia on työskennellyt kaupungin palveluksessa alle 2 19 vuotta. Loput 22 prosenttia on työskennellyt 2 vuotta 3 -. Yli 3 vuoden palvelussuhteita on n. 6,4 prosenttia. Työterveyshuolto Kaupunki on ostanut työterveyshuollon palvelut alkaen ja edelleen Soisalon Työterveys OY:ltä, joka on Varkauden kaupungin kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos on tuottanut työterveyshuollon palvelut koko Juankoskella, Kaavilla ja Rautavaaralla Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkautumisen jälkeen. Juankosken työterveyshuollossa työskentelee kaksi päätoimista työterveyshoitajaa, kaksi työterveyshuoltoon pätevöitynyttä erikoislääkäriä, työfysioterapeutti ja psykologi. Kaupunki saa Kelalta työterveyshuollon kustannuksista 5-6 prosenttia. Työterveyshuollon ostopalvelut Soisalon Työterveys Oy:lle olivat ,13 (18.756,7) euroa. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksista on n euroa. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet hyvin toimivia myös kertomusvuonna. Kaupunginhallitus päätti , että kaupunki korvaa työntekijän kirurgiset toimenpiteet yksityisellä sektorilla, jos julkisen palveluntuottajan jonotusaika on niin pitkä ja työntekijän tila sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävät sen kaltaiset, että tehtävään on palkattava sijainen. Yksityisellä sektorilla suoritetut kirurgiset toimenpiteet sisältyvät työterveyshuollon kustannuksiin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Juankosken kaupungin päihdepolitiikkaa ja hoitoonohjausmallin koskevan yhteisesti hyväksytyn mallin. Kaupunginhallitus on käsitellyt työhyvinvoinnin toimintalinjauksia ja hyviä käytänteitä työpaikalla ja antanut kehotuksen kaikille tahoille organisaatiossa huolehtia työyhteisön hyvästä ja tukevasta työskentelytavasta ja edistää hyvää ilmapiiriä. Kaikki epäasiallinen käyttäytyminen on ehdottomasti tuomittavaa. Työnantaja ja työntekijät ovat yhteiset hyväksyneet vuonna 211 työkyvyn tukemisen periaatteet, jossa on tarkennettu työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja, joilla työpaikka huolehtii työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta ennakoivasti läpi työuran, perustuu työpaikan tarpeisiin, koostuu työpaikan toimenpiteistä ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävistä toimenpiteistä, työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhdessä kirjallisen toimintatavan. Toimintatavan luominen ja kuvaus ovat edellytys ennaltaehkäisevän työterveyshuollon 6 % Kelakorvaukselle. Poissaolot, terveydelliset syyt Juankosken kaupungin henkilöstön poissaoloja on seurattu vuodesta 27 alkaen Populushenkilöstöhallinnon järjestelmistä. Järjestelmä tilastoi poissaolot kalenteripäivinä ja työpäivinä poissaolon syyn mukaan. Järjestelmästä ei ole tulostettavissa sairauspoissaolojen määrää esim. 1-3 päivää tai pitemmät sairauspoissaolot. 7

8 Poissaolojen määrää terveydellisten syiden perusteella on tarkasteltu kalenteripäivinä ja työpäivinä vuosina seuraavassa kuviossa: 12 Poissaolot, terveydelliset syyt Kalenteripäivät Työpäivät Kalenteripäivinä laskettuna poissaolojen määrä terveydellisissä syissä (sairaus, tapaturma, ammattitauti ja kuntoutus,ma-eläke) on vuodesta 213 lisääntynyt 62 päivää ja työpäivinä laskettuna 47 päivää. Vuoden 213 ja 214 tiedot ovat vertailukelpoisia. Muutos johtuu kuntoutuspäivien määrän lisääntymisestä. Kuntoutuspäivien tarve kasvaa, kun henkilöillä on pitkiä sairauspoissaoloja. Kuntoutuksen tarkoitus on palauttaa työkykyä ja mahdollisuuksia palata takaisin töihin. Syyskoodilla sairaus sairauspoissaolot ovat vähentyneet kaikilla hallintokunnilla. Sairauspoissaolojen tarkempi tarkastelu osoittaa, että vain reilu 18 (15) prosenttia sairauspoissaoloista on 1-3 työpäivää ja suurin osa 3 prosenttia sairauspoissaoloista on 11-6 työpäivää. Koko henkilöstön osalta tarkasteltuna 1-3 työpäivän mittaisia sairauspoissaoloja voidaan todeta niiden kuvastavan lähinnä flunssa.yms. epidemioiden kulkua eri vuosina, ja yli 6 työpäivän sairauspoissaolot kuvastavat henkilöstön ikärakenteen kehitystä ja sen vaikutusta terveydentilaan sekä myös sellaisia pitkäaikaisia sairauksia, joihin työyhteisön toimenpiteillä ei ole vaikutusta. Niiden välissä ovat 4-6 päivän sairauspoissaolot, joiden vähentämiseksi työyhteisön kehittämistoimenpiteillä ja työhyvinvoinnilla voisi olla vaikutuksia. Kokonaisuutena jokainen sairauspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle kustannuksia ja sairauspoissaolojen estämiseksi on tehtävä niitä toimenpiteitä, jotka kehittävät työkykyä ylläpitäviä toiminnan muotoja. Esimiehet huolehtivat työpaikoilla työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki toteutetaan kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyönä. Sairaus- ja tapaturmasta aiheutuneet palkkakustannukset olivat vuonna ,96 (37.246,71) euroa. Kelan päivärahakorvaukset olivat vuonna ,9 ( ,32) euroa. Korvaukset sairauspalkkoihin olivat 56,83 prosenttia. 8

9 Eläköityminen ,9 56,3 56,3 52, 58,3 59,2 57, 57,5 55, ,6 54,4 63,7 7, 23 6,4 61,1 6, 5, , 3, 6 2, 5 1,, Henkilöt Keski-ikä v. Kevan tilaston mukaan vuonna 214 eläkkeelle jäi 23 henklöä. Henkilöistä, jotka ovat olleet vakuutettuna jää vuosittain eläkkeelle henkeä. Määrä on ennuste, johon sisältyy epävarmuustekijöitä. Kaupungin henkilömäärä on pieni ja eläkkeelle jäävien määrä vaihtelee Tilastollisesti keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vaihtelee suuresti, koska eläkkeelle jäämisikä on yksilöllinen. Lähde: Kuntien Eläkevakuutuksen tilastot Henkilöstön osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaaminen on Juankosken kaupungin tärkeä henkilöstön kehittämisen voimavara. Henkilöstön koulutukseen on varattu talousarviossa määrärahaa, joka pääsääntöisesti käytetään vakinaisen henkilöstön koulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kansalaisopiston järjestämille atk-kursseille, joissa kouluttajina toimivat kansalaisopiston opettajat. Henkilöstön koulutukseen käytetyistä määrärahoista ei ole tarkkaa seurantaa. Henkilöstö on osallistunut ajankohtaisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Koulutus on ollut mm. lainsäädännön muuttumiseen liittyvää ajankohtaista koulutusta. Laajempaa henkilöstön kehittämiseen liittyvää koulutusta kaupunki ei ole järjestänyt. Tulevien vuosien haaste, myös kuntaliitoksesta johtuen, on tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Koulutuksen tavoitteena on kehittää henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotta he pystyisivät suoriutumaan nykyisistä ja kehityksen myötä tulevista uusista, haasteellisista ja muuttuvista työtehtävistä. 9

10 Tyky-toiminta TYKY-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Juankosken kaupungissa on vuosia toiminut tyky-työryhmä, jonka tehtäviin ovat kuuluneet työkyvyn ylläpitoon liittyvä toiminta ja ohjaus. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua järjestettyihin liikuntaryhmiin maanantai-iltaisin ja keskiviikko-iltaisin. Alennettuun hintaan on ollut mahdollisuus ostaa hierontapalveluja paikallisilta yrittäjiltä sekä ostaa kuntosali- ja uimahallilippuja. Vuonna 214 tähän toimintaan käytettiin nettokustannuksena n. 7.3 euroa. Ulkoiluiltapäiviä järjestetään eri työpisteissä. Henkilöstön huomioiminen Kaupunki huomioi henkilöstön merkkipäivät ja eläkkeelle siirtymiseni henkilöstön kanssa sovitun ohjeen mukaisesti. Työsuojelu Työtapaturmien määrä ajalla oli 22 (27) tapahtumaa. Tapaturmakorvauksia maksettiin 11.87,35 (27.818,81) euroa. Merkittävä osuus tapaturmista on tapahtunut työssä tai työpaikalla. Pysyvien haittojen korvauksia yhtiö ei ole maksanut. Työtapaturmat ovat olleet ohimeneviä. Tarkemmat tiedot tapaturmista on annettu työsuojelutilastossa. Työturvallisuuslain 1 :n mukainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehty pääosin kaikissa työyksiköissä. Työsuojeluvaltuutetut ovat jatkaneet toimintavuonna tarkempaa riskien arviointia vuonna 211 suoritetun yksikkökohtaisten riskien luetteloinnin perusteella. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. Vuonna 24 kaupunginhallitus on hyväksynyt toimintamallin terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta Juankosken kaupungissa. Palkkaus Toiminnan tuloksellisuus, henkilöstön motivoiminen ja tasa-arvo edellyttävät oikeudenmukaista palkkausjärjestelmää. Kannustavaa palkkausjärjestelmää ja tehtäväkohtaista palkkausta on kehitetty Juankosken kaupungissa vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 22 aikana tehtyä tehtävien vaativuuden arviointia on päivitetty vuosittain ja pantu täytäntöön niin, että samassa palkkahinnoittelussa olevat tehtävät on saatettu tehtävien vaativuuden arvioinnin perustella oikeudenmukaiseen järjestykseen ja tehtäville on määritelty tavoitteelliset tehtäväkohtaiset palkat. Tehtyä palkkausjärjestelmää ja sen toimivuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tavoite on, että tehtävien vaativuuden arviointi vastaa sitä tavoitetta, mitä tehtävien vaativuuden arvioinnille on määritelty. Henkilöstölle on maksettu sopimusten mukaisesti henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa henkilökohtaista lisää yhteisesti hyväksyttyjen perusteiden mukaisesti. 1

11 Henkilöstökustannukset Käyttötalous Maksetut palkat ja palkkiot , ,2 Jaksotetut palkat ja palkkiot , ,92 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,32 Palkat ja palkkiot , ,8 Henkilösivukulut , ,8 Eläkekulut , ,3 Muut henkilösivukulut , ,5 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,6 Investointiosan palkat Maksetut palkat ja palkkiot , ,13 Henkilösivukulut -1 77, ,2 Eläkekulut ,14-484,6 Muut henkilösivukulut ,12-747,29 Yhteensä investointiosan palkat , ,33 11