SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 ASEMAKAAVANMUUTOS A 050

Maankäyttö SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 ASEMAKAAVANMUUTOS A 050 EHDOTUS Asemakaavanmuutoksen selostus 13.4.2015, tark. 11.11.2015 Suunnittelualueen sijainti opaskartalla Asemakaavan käsittelyvaiheet OAS ja luonnos Tekninen lautakunta 20.11.2014 118 Vireilletulosta kuulutettu vko 48 / 2014 Luonnos nähtävillä 26.11.-10.12.2014 Ehdotus Tekninen lautakunta 23.4.2015 46 Ehdotus kaupunginhallitus 4.5.2015 136 Ehdotus nähtävillä 13.5.-15.6.2015 Hyväksyminen kaupunginhallitus

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. 1.2. TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 13.4.2015 päivättyä ja 11.11.2015 tarkistettua asemakaavakarttaa. Asemakaavanmuutos koskee Suodenniemen taajaman kortteleita 100 ja 101 sekä niihin liittyviä katu- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavanmuutoksella muodostuu kortteli 100 sekä siihen liittyviä katu- ja suojaviheralueita. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Suodenniemen taajaman länsipuolella. Alue rajautuu etelästä Laviantiehen ja pohjoisesta Kiisontiehen. Suunnittelualue kantakartalla. 1.3. KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Asemakaavan nimi on. Asemakaavan työnumero on A 050/2014. Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on muuttaa alueen kortteli- ja katujärjestelyjä tarkoituksenmukaisemmiksi ja parantaa alueen toteutettavuutta. Alueen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus teollisuusalueena ei muutu. 2

1.4. SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1. TUNNISTETIEDOT... 2 1.2. KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3. KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 2 1.4. SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 1.6. LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. 2.2. 2.3. KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 ASEMAKAAVA... 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. 3.2. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 SUUNNITTELUTILANNE... 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. 4.5. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 12 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1. 5.2. 5.3. 5.4. 5.5. 5.6. KAAVAN RAKENNE... 14 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 16 ALUEVARAUKSET... 16 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 18 NIMISTÖ... 18 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 6.1. 6.2. TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 19 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 19 3

1.5. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Asemakaavaehdotus, pienennös LIITE 3. Havainnekuva LIITE 4. Seurantalomake LIITE 5. Asemakaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet LIITE 6. Asemakaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet LIITE 7. Kulttuuriympäristö - karttaliite LIITE 8. Ote Maisema-alueet selvityksestä (Pirkanmaan liitto 2013) LIITE 9. Ote Maaseudun kulttuurimaisemien selvityksestä (Pirkanmaan liitto 2015) 1.6. LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA - Luoman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnitteluaineisto, 2000 ja 2005 - Suodenniemen arkeologinen osa-alueinventointi. Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo 2007 - Alueen ja lähiympäristön katu- ja tiealueiden suunnitelmat 2. TIIVISTELMÄ 2.1. KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos on Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa 2014-2015 käynnistettävänä asemakaavana. OAS ja luonnos Tekninen lautakunta 20.11.2014 118 Vireilletulosta kuulutettu vko 48 / 2014 Luonnos nähtävillä 26.11.-10.12.2014 Ehdotus Tekninen lautakunta 23.4.2015 46 Ehdotus kaupunginhallitus 4.5.2015 136 Ehdotus nähtävillä 13.5.-15.6.2015 Hyväksyminen kaupunginhallitus 2.2. ASEMAKAAVA Asemakaavanmuutoksen tarkoituksena on muuttaa alueen kortteli- ja katujärjestelyjä tarkoituksenmukaisemmiksi ja parantaa alueen toteutettavuutta. Alueen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus teollisuusalueena ei muutu. Asemakaavan muutoksella muodostuu Suodenniemen kortteli 100 sekä siihen liittyviä katu- ja suojaviheralueita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 13,10 ha. 4

2.3. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava ja asemakaavanmuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Suodenniemen taajaman länsipuolelle, Laviantien pohjoispuolelle, Kirkkojärven rannan tuntumaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 13,09 ha. Alueella toimii teollisuusyritys, jolle kuljetaan Laviantieltä haarautuvan Pappilanvainiontien kautta. Alue rajautuu itä- ja eteläsivultaan rakennettuun asutusalueeseen. Länsi- ja luoteispuolella suunnittelualuetta rajaa avoin peltomaisema. Ote maastotietokantakartasta ( Maanmittauslaitos). Suunnittelualueen sijainti ympyröity. Luonnonympäristö Rakentamaton osa alueesta on eri-ikäistä metsäkasvillisuutta. Alueen sisäiset korkeusvaihtelut ovat noin välillä 76,5-86,5 mpy. Maasto viettää luoteeseen viljelyalueen suuntaan. Alueen korkein lakialue on suunnittelualueen eteläosassa, josta maasto laskee jyrkimmin Laviantielle. Alueen eteläosassa on avokallioita. 5

Alavimmat painanteet sijoittuvat alueen koillisosaan. Alueelta laskee oja Kiisontien alitse peltoalueen suuntaan. Alueelle on tehty luontoselvitys aiemman asemakaavan yhteydessä (Luoman asemakaavaalueen luontoinventointi, Maa ja Vesi Oy 2000). Sen mukaan rakentamattoman alueen kasvillisuus on pääosin tavanomaista metsäkasvillisuutta, eikä alueella sen mukaan sijaitse metsä- tai luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Selvityksessä mainitaan Kiisontien eteläpuolisen osa-alueen kasvillisuudeltaan monipuolinen, tuore kuusikangasalue. Selvityksen mukaan alueella on ollut merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tälle alueelle on vuonna 2001 rakennettu hyötyjätekeskus. Luoman asemakaavan muutoksen selostuksessa (2005) todetaan, että kyseinen luonnonympäristön osa on hyötyjätekeskuksen rakentamisen takia kadonnut. Ilmakuva suunnittelualueelta Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen länsiosassa on 1980- ja -90-luvuilla rakennettuja teollisuusrakennuksia, joissa toimii Niemen Tehtaat Oy. Alueen pohjoisosassa Kiisontien varrella on vuodesta 2001 lähtien toiminut hyötyjäteasema noin 1200 m² kokoisella alueella. Aseman toiminnan loputtua aluetta on käytetty varastointiin. Alueen itäosassa Salmentien varrella on kaksi asuinrakennusta ja teollisuushalli. Eteläisempi asuinrakennuksista on todennäköisesti 1900-luvun puolivälistä, ja rakennusta on laajennettu myöhemmin. Rakennusvuodeksi on merkitty 1978, laajennuksen todennäköinen ajankohta. Pohjoisempi asuinrakennuksista on valmistunut 2006 ja sen viereinen pienteollisuusrakennus 2008. Paikalla toimii metalliyritys. Rakennukset on sijoitettu päinvastoin kuin nykyisen asemakaavan ohjeellinen tavoite, jossa asuinrakennukset pyritään sijoittamaan Salmentien varteen ja pienteollisuusrakennukset tonttien länsiosaan. Asutus jatkuu Salmentien itäpuolella ja Kiisontien pohjoispuolella sekä Laviantien eteläpuolella. Salmentien itäpuolinen asuinalue on rakentunut pääosin vuonna 2001 laaditun asemakaavan 6

jälkeen. Kiisontien ja suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee kaksi vuosina 1928 ja 1929 rakennettua pienikokoista asuinkäytössä olevaa rakennusta. Kauempana alueen koillispuolella on seurakunnan leirikeskus. Suunnittelualueella ei ole virkistysalueina käytettyjä alueita. Ote maastotietokannasta Kulttuuriympäristö Suunnittelualue ja sitä Laviantien pohjoispuolella ympäröivä alue kuuluu Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan merkittyyn maakunnallisesti arvokkaaseen Leppälammen-Taipaleen- Kirkkojärven kulttuurimaisemaan. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 valmistelun yhteydessä Pirkanmaan liitto on päivittänyt aiempia selvityksiä. Maisema-alueet -selvityksen (2013) mukaan alue kuuluu laajempaan, maakunnallisesti arvokkaaseen Suodenniemen kulttuurimaisemaan. Maaseudun kulttuurimaisemien selvityksen (2015) mukaan aluetta ympäröi länsi- ja pohjoispuolelta maakunnallisesti arvokas maaseudun kulttuurimaisema Leppijoen-Taipaleen-Kirkkojärven pellot. Otteet selvityksistä ovat kaavaselostuksen liitteinä. Suunnittelualuetta ympäröivä maisema koostuu avoimesta viljelymaisemasta, maatilojen pihapiireistä ja pientaloasutuksesta. Suunnittelualueen luoteispuolella, viljelymaiseman ympäröimänä sijaitsee kolmen talon pihapiiri, vanha Soilan / Suodenniemen kylänpaikka. Laviantien eteläpuolella, suunnittelualueen kohdalla sijaitsee Uusitalon pihapiiri eteläpuolellaan avautuvan viljelymaiseman laidalla. Pihapiireissä on 1900-luvun alkupuolelta periytyvää ja sitä vanhempaa rakennuskantaa. Soilan / Suodenniemen kylätontin luoteispuolella, Vanhankirkonlahden rannalla on sijainnut Suodenniemen ensimmäinen kirkko. Ympäristö on ollut Suodenniemen keskeisintä aluetta 1830-luvulle saakka, jolloin uusi kirkko rakennettiin Kirkkojärven itäpuolelle ja Suodenniemen taajama muodostui sen ympärille. 7

Ympäristössä on laajoja avoimia viljelyaukeita, joilta avautuu kaukonäkymiä. Varsinainen suunnittelualue on suurelta osin puustoinen, mikä osaltaan peittää sillä olevia rakennuksia näkymästä. Suunnittelualueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä. Ympäristössä sijaitsevia kiinteitä muinaisjäännöksiä on kuvattu Suodenniemen arkeologisessa osa-alueinventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo 2007). Kulttuuriympäristöä on kuvattu tarkemmin selostuksen Kulttuuriympäristö- karttaliitteessä. Liikenne Liikenne alueelle johdetaan Laviantieltä, joka yhdistää Mouhijärven, Suodenniemen ja Lavian taajamia. Rakentuneelle teollisuusalueelle johtaa Laviantieltä Pappilanvainiontie. Laviantien varressa on Suodenniemen keskustaan johtava kevyenliikenteen yhteys. Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Alueen poikki kulkee 20 kv sähkölinja. Maanomistus Alue on pääosin Sastamalan kaupungin (790-504-1-50 Pappilanvainio) ja Niemen Tehtaat Oy:n (790-504-1-51 Poteromäki) omistuksessa. Asutuilla kiinteistöillä on yksityinen omistaja. 3.2. SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Vuonna 2007 vahvistetussa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alueella on merkintä TP. Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Suunnittelumääräys: Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Alueen itäpuolella on taajamatoimintojen alue (A) ja länsipuolella maatalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Suunnittelualue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan Leppälammen-Taipaleen-Kirkkojärven kulttuurimaiseman reuna-alueella. Laviantie on maakuntakaavassa tärkeä yhdystie. Merkinnällä osoitetaan seutuverkon ulkopuolelle jäävät pääkokoajatiet sekä maaseudun yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät yhdystiet. Ne yhdistävät maakuntakaavan paikallis- ja kyläkeskukset kuntakeskuksiin, välittävät laajempien maaseutualueiden sisäistä liikennettä tai ovat verkostollisesti merkittäviä, korkeampiluokkaisia väyliä täydentäviä yhteyksiä. 8

Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Kaava-alueen sijainti ympyröity. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman päivitys hyväksyttiin kaupungin valtuuston kokouksessa 17.2.2014. Kaupunkirakennesuunnitelman tavoitteena on ratkaista väestötavoite ja sen sijoittuminen yleispiirteisesti, taajamien kasvusuunnat ottaen huomioon yleiset kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys ja kaupungin taloudelliset mahdollisuudet sekä liikenteen pääverkko. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää sitovana ohjeena kaavoitukselle. Kaupunkirakennesuunnitelmassa kaava-alue on osoitettu merkittäväksi teollisuus- ja työpaikkaalueeksi. 9

Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta. Kaava-alueen sijainti ympyröity. Yleiskaava Alueella on voimassa 1982 vahvistunut oikeusvaikutukseton Suodenniemen keskustan osayleiskaava, jossa suunnittelualue on teollisuus- ja varastoaluetta, ja itäosastaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Ote osayleiskaavasta. Kaava-alueen sijainti ympyröity. 10

Asemakaava Suurella osalla alueesta on voimassa vuonna 2001 laadittu Luoman asemakaava, jossa alue kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T) ja osin puistoon (VL) sekä katualueeseen. Osa alueesta on teollisuusrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Salmentien varrella oleville tonteille saa sijoittaa asuinrakennuksen (TY/a). Näistä tonteista toinen on rakentunut. Salmentien varrella oleva asuinkiinteistö on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi. Alueen pohjoisosassa on voimassa 2006 laadittu Luoman asemakaavan muutos, jolla on puistoaluetta (VL) ja jätteenkäsittelyalue (EJ-1). EJ-1-alueelle on mahdollista sijoittaa hyötyjätekeskus. Toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä ympäristölle. Hyötyjätekeskuksen toiminta on lakannut, ja aluetta on käytetty varastointiin. Teollisuustonteista neljä kpl on rakentamattomia. Katu (Teollisuustie) on jäänyt toteutumatta. Kulku T-alueella oleville teollisuusrakennuksille on kaavan mukaisen katuliittymän länsipuolelta, Pappilanvainiontieltä. Ote ajantasa-asemakaavasta. Alustava suunnittelualue on rajattu punaisella. 11

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksen tarve liittyy erityisesti liikennejärjestelyjen ajantasaistamiseen. Tavoitteena on muuttaa alueen kortteli- ja katujärjestelyjä tarkoituksenmukaisemmiksi ja parantaa alueen toteutettavuutta. Tarkoitus on, että teollisuusalueelle kuljettaisiin yhden liittymän kautta Laviantieltä. 4.2. SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavanmuutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaavamuutos on Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa 2014-2015 käynnistettävänä asemakaavana. 4.3. OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vireilletulo Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisestä on kuulutettu viikolla 43 / 2014. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavaluonnoksesta saatiin kaksi kirjallista mielipidettä. Mielipiteiden pääkohdat ja vastineet niihin on esitetty selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Kaupunginhallitus asetti kaavaehdotuksen nähtäville osallisten kuulemista varten 13.5.- 15.6.2015 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta saatiin kolme kirjallista muistutusta. Muistutusten pääkohdat ja vastineet niihin on esitetty selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Viranomaisyhteistyö Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisilta viranomaisilta. Lausunnot saatiin Pirkanmaan liitolta, Pirkanmaan maakuntamuseolta, Pirkanmaan pelastuslaitokselta ja Vatajankosken Sähkö Oy:ltä. Pirkanmaan ELY-keskus ei antanut lausuntoa, mutta ELY-keskuksen kanssa on keskusteltu puhelimitse liikenteen näkökohdista kaava-alueella. Saatujen lausuntojen pääkohdat ja vastineet niihin on esitetty selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Asemakaavaehdotus lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten Pirkanmaan ELYkeskukselle, Pirkanmaan liitolle, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Pirkanmaan pelastuslaitokselle, Vatajankosken Sähkö Oy:lle, Suodenniemen vesiosuuskunnalle, Sastamalan Vedelle ja rakennusvalvonnalle. Pirkanmaan liitto ilmoitti 8.6.2015, että se ei jätä lausuntoa kaavaehdotuksesta. Ehdotuksesta saatiin lausunto Pirkanmaan Maakuntamuseolta. Saadun lausunnon pääkohdat on esitetty selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa 12

kaavaehdotuksesta. 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Tarkoituksena on parantaa alueen toteutettavuutta huomioiden alueen nykyinen tilanne ja ympäröivä yhdyskuntarakenne. Alueen käyttötarkoitus on tarkoitus säilyttää teollisuusalueena. Tavoitteena on samalla ympäröivän kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen ja edistäminen. 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Asemakaavamuutoksesta on laadittu vain yksi vaihtoehto. 26.11. 10.12.2014 nähtävillä ollut asemakaavaluonnos. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta on laajennettu koskemaan koko korttelia 100 Salmentien varrella. Kiisontien eteläpuolelle on TY-alueen sijaan osoitettu KTY-alue. 13

13.5.-15.6.2015 nähtävillä ollut asemakaavan muutosehdotus. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. KAAVAN RAKENNE Kaavamuutosalue on rajattu siten, että siihen sisältyy Kiisontien, Laviantien ja Salmentien rajaama alue. Kaava-aluetta on luonnosvaiheen jälkeen laajennettu koskemaan sekä korttelialuetta 100 että 101 kokonaan. Asemakaavan muutoksella näistä muodostuu Suodenniemen kortteli 100 sekä katu- ja suojaviheraluetta. Liittymämerkintä ja katuyhteys on osoitettu paikkaan, jossa nykyisin on liittymä maantieltä (Laviantie). Katuyhteyden (Pappilanvainiontie) kautta on kulku viidelle tontille. Voimassa olevan asemakaavan mukaisten teollisuustonttien korttelinrajoissa tapahtuu vähäisiä muutoksia. Rakentunut teollisuusalue, jolla toimii Niemen Tehtaat Oy, osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueen muut teollisuuskäyttöön tarkoitetut tontit merkitään ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Nämä tontit sijaitsevat lähempänä asutettua aluetta. Entisen hyötyjätekeskuksen ympäristö on kaavaluonnoksessa esitetyn TY-alueen sijaan osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Alueella olevan jätekeskuksen toiminnan uudelleen aloittamista ei pidetä todennäköisenä. Suojaviheralueen alavammalle kohdalle on merkitty alueen osa, jolla voidaan viivyttää hulevesiä. Salmentien varrella olevat kiinteistöt, jonka nykyisessä asemakaavassa on osoitettu merkinnällä TY/a, merkitään ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitila- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueelle saa rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimisto-, pienteollisuus- ja varastorakennuksia sekä yhden asuinhuoneiston. Nykyisten kahden rakennuspaikan lisäksi muodostuu kolmas KTY-rakennuspaikka. Asuinrakentaminen ohjataan Salmentien varteen. Yksi kiinteistöistä on rakennettu siten, että Salmentien varrelle on sijoitettu 14

pienteollisuushalli ja tontin länsiosaan asuinrakennus, joten sen kohdalla käytetään merkintää, joka mahdollistaa myös nykyisen tilanteen. Salmentien eteläpäässä oleva asuinkiinteistö merkitään erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Teollisuusalueeseen rajautuvia kapeita, liikenneväylän varrella olevia vyöhykkeitä ei voida katsoa virkistyksen kannalta olennaisiksi alueiksi, joten nämä on osoitettu suojaviheralueeksi, joka ulottuu koko teollisuusalueen ympäri. Suojaviheralue säilytetään viheralueena, jonka tarkoitus on suojata ympäristöä teollisuusalueelta kulkeutuvilta melu- ym. haitoilta. Aluetta koskee määräys Alueen osa, jolla oleva puusto on säilytettävä ja/tai alueelle on istutettava puista ja pensaista tiheä reunavyöhyke huomioiden maantien näkemäalue. Puustoisen reunavyöhykkeen avulla pyritään vähentämään teollisuusrakennusten vaikutusta avoimeen maisematilaan ja ympäristön asutukseen. Samanlainen määräys koskee myös teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen länsiosia, jotka ovat lähinnä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita ja kohteita. Rakentamisen tapaa, varastointia ym. lähimaisemaan vaikuttavia seikkoja on ohjattu yleisin kaavamääräyksin. Tarkistukset kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen asemakaavaan on tehty seuraavia tarkennuksia asemakaavaehdotuksesta saatujen muistutusten johdosta. KTY-alueen rajaa on siirretty siten, että Kiisontien eteläpuolella oleva tiheämpipuustoinen alue jää suurelta osin suojaviheralueelle (EV) ja kokonaan rakennusalan ulkopuolelle. Samalla EValue suurenee. Rakennusalan rajaa on siirretty kauemmas Kiisontiestä ja sen reunalle on merkitty istutettava alueen osa. Tavoitteena on suojata Kiisontien varren asutusta. Istutettavia alueen osia on muutettu havainnollisemmiksi lisäämällä kaavakartalle pisterasteri. Kaavaehdotukseen on lisätty yleismääräys: Toimisto-, pienteollisuus- ja varastorakennusten julkisivun suora yhtenäinen korkeus saa olla enintään 8 metriä. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä sallia poikkeuksen määräyksestä. Ajoyhteys KTY-tonteille on mahdollistettu myös Pappilanvainiontien kautta. TY-6-korttelialueen indeksinumero on tarkistettu TY-7:ksi. TY-7 -korttelialueelle on lisätty määräys: Korttelialueelle saa lisäksi rakentaa yhden asuinhuoneiston teollisuustoiminnalle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asuintilat sallitaan rakennettavaksi ainoastaan korttelialueen pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen yhteydessä. Asuinhuoneistoa ei saa rakentaa erillisenä. Asemakaavamuutoksen tavoite on, että KTY-6-korttelialueelle saa rakentaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman toimitilarakennuksen ja/tai asuinrakennuksen Salmintien varrelle riippumatta toisistaan. TY-7-korttelialueella asuintilojen rakentaminen on riippuvainen ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuusrakennuksen rakentamisesta eikä asuinhuoneistoa saa rakentaa erillisenä. Asemakaavaehdotukseen on myös lisätty yleismääräys: Korttelialueilla TY-7 ja KTY-6 tulee osoittaa asuintiloja koskevan rakennuslupahakemuksen yhteydessä asemapiirroksessa, että tontille muodostuu riittävästi melulta suojattua ulko-oleskelutilaa, jolla valtioneuvoston meluohjearvot (VN 993/1992) eivät ylity. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista, mielipiteistä ja muistutuksista seuranneita muutoksia on kuvattu tarkemmin selostuksen liitteenä olevissa vastineraporteissa. Tehdyt tarkistukset ja muutokset eivät ole vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että ne aiheuttaisivat tarpeen asettaa kaavaehdotus uudelleen nähtäville. Korttelialueen rajan siirtäminen kohdistuu kaupungin omistuksessa olevaan maa-alueeseen. 15

Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 13,10 ha. Aluevarauksien pinta-ala: Rakennusoikeus / tehokkuus: AO 0,16 ha 370 k-m² KTY 1,40 ha e=0,20 T 5,44 ha e=0,40 TY 2,38 ha e=0,30 EV 2,59 ha Palvelut Alue tukeutuu palvelujen osalta Suodenniemen taajamaan. 5.2. YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavalla mahdollistetaan alueen säilyminen ja rakentaminen teollisuus- ja asuinkäyttöön huomioimalla samalla ympäröivä yhdyskuntarakenne ja haitallisten maisemallisten vaikutusten vähentäminen. 5.3. ALUEVARAUKSET Korttelialueet AO-16 KTY-6 T TY-7 Muut alueet EV Erillispientalojen korttelialue Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitila- ja asuinrakennusten korttelialue. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue. Suojaviheralue 5.4. KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaava mahdollistaa alueella olevan teollisuusyrityksen toiminnan sekä alueella olevan asutuksen jatkumisen. Lisäksi kaava mahdollistaa kolmen teollisuus- ja varastorakennusten tontin ja kolmen toimitilarakennusten tontin muodostumisen alueelle. Näistä yksi on rakentunut aiemmin. Kaava mahdollistaa kahden uuden asuinhuoneiston rakentamisen toimisto-, pienteollisuus- ja varastokiinteistön hoidolle välttämätöntä henkilökuntaa varten. Näiden toteutuessa alue muuttuu suurelta osin rakennetuksi teollisuusalueeksi. Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Asemakaavanmuutoksen mahdollistamasta rakennusoikeudesta on kaavamuutosta laadittaessa toteutunut T-korttelialueella noin 29 % ja KTY-korttelialueella noin 11 %. Asuminen 16

ohjataan asutettuun alueeseen rajautuvan Salmentien varteen ja erotetaan istutettavalla alueen osalla teollisuusrakentamisen alueesta. Taajamakuva, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä tai arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Suunnittelualueen ympäristössä näitä kohteita on. Laviantie on Salmentien ja Pappilanvainiontien välillä puuston rajaama ja maisematilaltaan kapea. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti merkittävän Uusitalon pihapiirin kohdalla on näköyhteys Laviantielle ja suunnittelualueelle. Pihapiirissä on kohtalaisen suuria satulakattoisia, lautavuorattuja maatalouden rakennuksia, joihin uudet teollisuusrakennukset tulee sopeuttaa. Kaava-alueen länsipuolella maisema avautuu viljelyaukealle, jonka keskellä näkyy Suodenniemen kylätontin paikka; Pösön, Einolan ja Putajan pihapiirien muodostama kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Kaava-alueen rakentamisen visuaalista vaikutusta maisemaan vähennetään määräyksellä tiheästä istutetusta reunavyöhykkeestä. Maasto laskee Laviantieltä suunnittelualueelle päin, mikä osaltaan vähentää rakennusten korkeuden aiheuttamaa vaikutusta ympäristöönsä. Rakennusala on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen länsiosassa rajattu kauemmas läheisestä avoimesta maisematilasta. Rakentamista ohjataan myös yleismääräyksin, kuten; Rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee huomioida kaava-alueen sijainti maakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella. Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan sellaisia, että muodostuu kaupunkikuvallisesti laadukasta ympäristöä. Rakennusten tulee julkisivuratkaisuiltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään sopia ympäröivään kulttuurimaisemaan. Maisemaan sopeutuminen tulee ottaa huomioon myös suunniteltaessa rakennusten sijoittumista ja massoittelua. Kiisontie on puuston rajaama kapea hiekkapintainen tie kaava-alueen pohjoislaidalla. Maisematila avautuu luoteeseen peltoaukealle kuljettaessa Kiisontietä länteen. Nykyisen asemakaavan mukaisen hyötyjätekeskuksen alueen muuttuminen suojaviheralueeksi mahdollistaa tien varren istuttamisen ja parantaa Kiisontien varrella olevien kiinteistöjen asumismukavuutta. Salmentie kaava-alueen itälaidalla on matalamman ja harvemman puuston rajaama. Vain osa tien itäpuolisesta asuinalueesta on toteutunut. Salmentien liittyessä Laviantiehen maisematila avautuu laajaksi ja näkymä ulottuu peltoaukean yli kaakon suuntaan Kourajärvelle. Kaavamuutos tukee Salmentien ympäristön säilymistä asutukselle varattuna. Kaava mahdollistaa kulun KTY-korttelialueelle rakennettaville toimisto-, pienteollisuus- ja varastorakennuksille Salmentien kautta. Istutettava alueen osa vähentää häiriövaikutuksia Salmentien suuntaan. Virkistys Asemakaavalla ei ole vaikutusta ympäristön virkistykseen käytettävissä olevaan alueeseen, sillä osin teollisuusalueeksi rakentunutta aluetta ei nykyisellään käytetä ulkoiluun. Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Laviantieltä alueelle lisääntyy Pappilanvainiontie-nimisen kadun ja sen varrelle sijoittuvien teollisuustonttien rakentamisen myötä. Salmentietä kulkevan liikenteen määrä lisääntyy jonkin verran sen varrelle sijoitetun toimitilarakennusten korttelialueen toteutuessa. Asemakaava selkiyttää alueen liikenteen järjestelyjä osoittaen Laviantieltä alueelle johtavan liittymän sijainnin paikalle, jossa liittymä nykyisinkin on. 17

Suodenniemen taajamasta johtaa kevyen liikenteen väylä Pappilanvainiontien risteykseen asti. Alue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan toteutuessa osa nykyisestä, osittain puustoisesta metsämaasta muuttuu teollisuus- ja pienteollisuustonttien rakennetuksi piha-alueeksi. Alueella on aiemmin tehty hakkuita, joten puusto on osalla aluetta melko nuorta ja matalaa. Salmentien varrella osa nykyisen kaavan mukaisesta lähivirkistysalueesta (VL) muuttuu toimitilarakennusten alueeksi (KTY). Tällä alueella kulkee nykyisin vesi- ja viemäri- sekä sähkölinja. Alue on osittain entistä niittyä. Kiisontien eteläpuolella nykyisen asemakaavan mukainen jätteenkäsittelyalue (EJ-1) muuttuu suojaviheralueeksi, jolle on mahdollista istuttaa suojaavaa puustoa ja pensaita. Suojaviheralueilla nykyinen puusto säilytetään ja kaavamääräyksellä ohjataan istuttamaan suojavyöhyke vähentämään teollisuusalueen näkymistä maisemassa ja ympäristön asutuksen häiriintymistä. Kaava-alueen länsi- ja pohjoisreuna rajautuvat osin avoimeen peltomaisemaan. Näillä reunoilla suojaviheralueen leveys on 10-20 m. Määräys oleva puusto on säilytettävä ja/tai alueelle on istutettava puista ja pensaista tiheä reunavyöhyke. Alueen osaa ei saa käyttää pysäköintialueena. ulottuu myös teollisuus- ja varastorakennusten korttelin reuna-alueelle. Suunnittelualueella ei vuonna 2000 tehdyn luontoselvityksen mukaan sijaitse metsä- tai luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Alueen kasvillisuus on pääosin tavanomaista metsäkasvillisuutta. Kaavamuutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuuteen. Luoman asemakaavan muutoksen selostuksessa (2005) mainitaan Kiisontien eteläpuolella sijainneen tuoreen kuusikangasalueen kadonneen vuonna 2001 rakennetun hyötyjätekeskuksen myötä. Kyseinen alue on merkitty tässä asemakaavamuutoksessa suojaviheralueeksi. Entisen hyötyjätekeskuksen kaakkoispuolinen alue on alavaa ja kosteaa, ja alueelle on kaavassa tarkoitus ohjata viereisten rakennettavien korttelien hulevesiä. Alueen rakentaminen lisää hulevesien määrää riippuen päällystettävien pintojen laajuudesta. Hulevedet ohjataan Kiisontien ja Laviantien reunassa kulkeviin ojiin. 5.5. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueella on toiminnassa oleva tehdas. Suurin osa alueesta on kaavassa merkitty ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten tai toimitilarakennusten korttelialueeksi. Korttelialueille ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman tai maiseman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. Ympäristössä ei ole muita erityisiä häiriötekijöitä. 5.6. KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin kaavamerkintäasetuksen mukaisia tai niiden muunnoksia. 5.7. NIMISTÖ Teollisuustie muutetaan asemakaavassa Pappilanvainiontieksi, joka on alueella toimivan tehtaan nykyinen osoite. Muutoksella halutaan välttää kadun nimen sekoittumista Vammalassa sijaitsevaan Teollisuuskatuun. 18

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutoksen lainvoimainen hyväksymispäätös on kuulutettu. 6.2. TOTEUTUKSEN SEURANTA Rakennusvalvonnan tulee huolehtia, että rakennuslupasuunnitelmat ja asiakirjat ovat asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen mukaisia ja että toteutus on kaavan ja kaavamääräysten mukainen. Sastamalassa 13.4.2015, tark. 11.11.2015 Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi Lisätietoja asemakaavasta: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöpäällikkö Minna Kulojärvi Merja-Liisa Hannuksela p. 050 328 0808 p. 0500 776 138 Kaavavalmistelija Merja Juntunen p. 040 826 8417 Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi. 19