1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 15. kaupunginosan korttelin 13 tonttien 18, 19 sekä tontin 20 osan asemakaavan muutos ja tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä, Miilukatu- Ahjokatu Kaavan tunnus: 15:073 Kaavan päiväys: 5.6.2006 Kaavan laatija: Annaliisa Puustinen, puh. (014) 625 082, 040 559 0687 osoite, Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto, PL 233, 40101 Jyväskylä, e-mail: annaliisa.puustinen@jkl.fi Kaavan vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä: 26.6.2002, 31.5.2006 Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäivämäärä: 5.9.2006 Kaupunginhallituksen hyväksymispäivämäärä: 20.11.2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymispäivämäärä:27.11.2006

1 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Seppälän alueen pohjoisosassa Miilukadun ja Ahjokadun kulmassa. 3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksen tontista kaavoitetaan yleiskaavan mukainen keskustatoimintojen tontti.

2 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 TUNNISTETIEDOT... 1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 1 3 KAAVAN TARKOITUS... 1 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 3 2.2 ASEMAKAAVA... 3 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.1.4 Maanomistus... 4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 4 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 4 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 4 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 5 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireilletulo... 5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 5 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 5 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 6 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 6 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 6 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 6 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 6 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 6 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 6 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 5.1 KAAVAN RAKENNE... 7 5.1.1 Mitoitus... 7 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 7 5.3 ALUEVARAUKSET... 7 5.3.1 Korttelialueet... 7 5.3.2 Muut alueet... 7 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 7 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 7 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön... 8 5.4.3 Muut vaikutukset... 8 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 8 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT... 8 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 8 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 8 LIITTEET... 9

3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.6.2002, tarkistettu 18.5.2006 2. Ote seutukaavasta 2.8.1999 3. Ote yleiskaavamuutoksesta 11.11.2002 4. Ote ajantasa-asemakaavasta 5. Pienennös asemakaavakartasta 6. Maanomistuskartta 7. Tonttijakokartta 8. Asemakaavan seurantalomakkeet 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Oro Kiinteistöt Oy on hakenut asemakaavan muutosta 2.4.2002 ja täydentänyt hakemusta 26.4.2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 4.6.2002 ja sitä on täydennetty 18.5.2006. Se on lähetetty osallisille 5.6.2002 ja 29.5.2006. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Keskisuomalaisessa 26.6.2002 ja Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 31.5.2006. Hallintokuntien välinen aloituskokous on pidetty 4.6.2002. Kaavan aloituskokous maanomistajan ja muiden asianosaisten kesken on pidetty 5.9.2002. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavaluonnoksen 27.6.2006 Kaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 4.7.- 4.8.2006. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen kokouksessaan 5.9.2006 kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 11.9.2006. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 21.9.-20.10.2006. 2.2 Asemakaava Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten tontti muutetaan liike- ja toimitilarakennuksen tontiksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Oro Kiinteistöt Oy lisää liiketiloja tontilla olevissa rakennuksissa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Seppälän alue on osittain muuttunut ja on muuttumassa teollisuus- ja varastoalueesta yleiskaavan mukaiseksi liiketoiminta-alueeksi. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee vuonna 1965 valmistuneen huoltorakennuksen osa, vuonna 1970 valmistunut teollisuusrakennus ja vuonna 1980 valmistunut varastorakennus. Seppälän alueen kaduista Ahjokatu välillä Seppäläntie - Alasinkatu on rakennettu uudelleen ja Vasarakatu on rakennettu uudelleen lukuun ottamatta kahta kevyen liikenteen osuutta. Miilukatu on vielä perinteinen teollisuusalueen katu, joilla ei ole kevyen liikenteen väyliä.

4 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavoitettava alue on maastoltaan pohjoiseen nousevaa. Korkeuseroa Miilukadulta tontin pohjoisnurkkaan on noin 2,5 metriä. Maaperä on silttiä, hiekkaa ja hietaa. Suurin osa alueesta on I luokan pohjavesialuetta, mikä asettaa rajoitteita alueen käytölle. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asukkaita ei kaavoitettavalla alueella eikä koko Seppälän alueella varsinaisesti ole, sillä alue on työpaikka-aluetta. Kaavoitettavalla tontilla toimii neljä yritystä. Miilukatu on huonokuntoinen. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille Miilukatu on hyvin turvaton. Joukkoliikennettä Miilukadulla ei ole. Alue on liitetty kaupungin yhdyskuntateknisiin verkostoihin 3.1.4 Maanomistus Kaavoitettavan alueen omistaa Oro Kiinteistöt Oy. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella on voimassa ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistama seutukaava. Seutukaavassa alue on palvelujen ja työpaikkatoimintojen aluetta. Merkinnällä osoitetaan ensisijaisesti tilaa vaativien palvelujen ja liiketoimintojen alueita niihin kuuluvine liikennealueineen, suojavyöhykkeineen ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen sekä muine alueella olevien palvelujen ja liiketoimintojen tarvitsemine tiloineen, mm. varastot ja toimistot. Alueella on voimassa 11.11.2002 hyväksytty yleiskaavan muutos. Yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen C-2 aluetta, jolle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 :n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä, paitsi sellaisia, joihin sisältyy päivittäistavarakauppaa enintään 400 kerrosalaneliömetriä. Alueella on voimassa 30.9.1991 vahvistettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueen asemakaava. Enintään 30 % sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa liiketilaksi, jonka tulee olla pääasiassa myymälätilaa. Kortteliin ei saa perustaa automarket- tyyppistä suurmyymälää. Korttelialueella sallitaan moottoriajoneuvojen polttoaineiden jakelu. Kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot sallitaan. Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.8.2000 ja tullut voimaan 15.10.2000. Tonttijako on tehty 3.8.1993. Tontit on merkitty tonttirekisteriin 18.5.1999. Pohjakartta on Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen tonttiosaston laatima. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Oro Kiinteistöt Oy hakee asemakaavan muutosta, jolla tontin käyttötarkoitus muutetaan yleiskaavaehdotuksen 23.10.2001, myöhemmin 11.11.2002 hyväksytyn yleiskaavan mukaiseksi siten, että tontille tehdään merkintä, joka oikeuttaa koko rakennusoikeuden käyttämistä liike-, palvelu-, hallinto-, toimisto tai varastotiloille sekä sen lisäksi pysäköintikansille ja laitoksille.

5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Muutoksen hakija: Oro Kiinteistöt Oy Viranomaiset: Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto JE-siirto Oy Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Keski-Suomen ympäristökeskus Muut Huhtasuon asukasyhdistys Elisa Oyj, Tuotanto Sonera Carrier Networks Oy Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Keskisuomalaisessa 26.6.2002 ja Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 31.5.2006. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 5.6.2002 ja 29.5.2006. Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoi Keski-Suomen ympäristökeskus. Palautteessaan Keski- Suomen ympäristökeskus esittää osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtötietoihin merkittäväksi, että suunnittelualue on Seppälänkankaan I luokan pohjavesialueella. Hallintokuntien keskeinen aloituskokous on pidetty 4.6.2002. Kaavan aloituskokous on pidetty 5.9.2002. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavaluonnoksen alustavasti 27.6.2006 ja luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 4.7.-4.8.2006, jotta osallisilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen 5.9.2006 kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti 11.9.2006. Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 21.9.-20.10.2006. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Seppälän alueen asemakaavanmuutoksista C-2 alueella on todettu viranomaisneuvottelun ajankohtaisissa asioissa 6.5.2003, että koska alueella on tuore yleiskaava, yleiskaavan mukainen asemakaava ei edellytä MRL 66 :n 2 momentin mukaista viranomaisneuvottelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ympäristökeskukseen.

6 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteet määritellään yleiskaavassa koko aluetta koskevassa kaavamääräyksessä: Keskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja, alueen toimintojen yhteyteen soveltuvaa erityisasumista sekä eri toimintojen edellyttämiä liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pysäköintikansia ja laitoksia. Lisäksi asemakaavan muutokset ja muut suunnitelmat on laadittava siten, että liikenteen järjestämiseen ja sen vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Muutoksen hakijan tavoitteena on saada alueelleen Seppälän yleiskaavamuutoksen mukainen asemakaava. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Koska alueella on uusi yleiskaava, voidaan hyvä alueellinen lopputulos saavuttaa vain muuttamalla kaavoja yleiskaavan mukaisesti. Laatua tavoitellaan istutus ja aitausmääräyksin ja vaatimalla rakennusluvan yhteydessä erillinen tontin vihersuunnitelma. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavasta ei ole esitetty vaihtoehtoja. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksen ollessa MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä, se lähetettiin nimetyille osallisille. Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta, TeliaSonera Finland Oyj / Unibase Oy ja Elisa Oyj / Tuotanto antoivat kaavaluonnoksesta lausunnot. Jyväskylän Energia Oy:n / vesiliiketoiminta lausunto koski kunnallistekniikan rahoitusta. Kaavaluonnoksesta lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Katu- ja puisto-osasto ja JE-Siirto Oy jättivät huomautuksen. Huomautuksissa puututtiin ajokieltomerkinnän pituuteen ja kaapelirasitteen merkitsemiseen. Lausunnot ja huomautukset on kirjattu lautakunnan listateksteihin ja huomautusten aiheuttamat tarkistukset on tehty. Tonttiosasto, Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö, rakennusvalvontaosasto ja ympäristöosasto eivät ole ottaneet kantaa kaavaluonnokseen. Tonttiosasto on käynnistänyt maankäyttösopimusneuvottelut. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 27.6.2006 kaavaluonnoksen nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 5.9.2006 kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen alustavasti11.9.2006 virallisesti nähtäville asettamista varten. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alue on pinta- alaltaan 10 768 neliömetriä. Rakennusoikeutta on 7538 kerrosalaneliömetriä tonttitehokkuudella e=0,7. Kokonaisrakennusoikeus kasvaa 731 kerrosalaneliömetriä. Käyttötarkoituksen muuttuminen liiketilaksi mitä todennäköisimmin lisää alueen työpaikkoja verrattuna nykyisen liike- ja varastotoiminnan työpaikkoihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laadullisten tavoitteiden toteutuminen on turvattu kaavamääräyksin, jotka koskevat tontin istutuksia, varastointia ja aitaamista. Lisäksi rakennusluvan yhteydessä vaaditaan esitettäväksi tontin erillinen vihersuunnitelma. Rakennuksen julkisivuista ei ole annettu mitään erillisiä määräyksiä, koska tontilla on käyttöön jääviä rakennuksia. Rakennusten ulkonäköön kiinnitetään huomiota rakennuslupaa vaativien muutosten yhteydessä. Miilukadun rakentaminen tulevaisuudessa keskustamaiseksi kaduksi parantaa ympäristöä oleellisesti. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaava-alue koskee kahta tonttia ja yhden tontin osaa, joista muodostetaan yksi tontti. Koko muodostettava tontti lukuun ottamatta katualueen reunassa olevaa istutuskaistaa, jolla on lisäksi istutettava puurivi ja pensasaita, on rakennusalaa. Kerrosluku on II. Varsinaista rakennusalaa ja pysäköintiä ei ole ollut tarpeen erottaa toisistaan, sillä tontilla olevat rakennukset sijaitsevat siten, että nykyinen pysäköintijärjestelmä on käyttökelpoinen. Tontille saa rakentaa autopaikkoja kahteen kerrokseen. Tontilla ei sallita myöskään Miilukadulle näkymäksi muodostuvaa avovarastointia. Mahdollinen varastoalue on aidattava peittävällä aidalla, jota ei kuitenkaan saa sijoittaa tontin kadun puoleiselle rajalle. Ahjokadun puolelle tontin rajalle sallitaan uusi liittymä. 5.3.2 Muut alueet Pieni osa tonttimaata Miilukadun ja Ahjokadun kulmassa muutetaan katualueeksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

8 Rakennetun ympäristön kannalta voidaan todeta, että kaavan vaikutukset ovat positiivisia. Tontilta puretaan huonokuntoisen rakennuksen osa, mikä parantaa kaupunkikuvaa. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon. Vaikutukset ympäristöön ovat positiivisia, sillä suurin osa tonttia on tärkeää pohjavesialuetta ja nyt se tulee huomioitavaksi kaavan kautta rakentamisessa. 5.4.3 Muut vaikutukset Seppälän alueen maankäytön tehostuminen aiheuttaa liikenteen kasvua, mikä on huomioitu koko Seppälän alueen liikennesuunnittelussa ja katusuunnittelussa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan kaavamääräys Liike- ja toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa liike- ja toimistorakennuksia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Pääosan toteutettavasta rakennusoikeudesta tulee olla muuta kuin varastotilaa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä siten rajoitettuna, että päivittäistavarakauppaa saa olla enintään 400 kerrosalaneliömetriä. on tarkoitettu sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää Seppälän kaikilla yleiskaavan mukaisilla C-2 alueilla. Mikäli alueelle on tulossa sellainen hanke, johon voidaan yhdistää erityisasumista, määritellään se kaavassa erikseen. Samoin mahdollinen polttoaineiden jakelu sallitaan erikseen. Kaavamääräys Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä tontin erillinen vihersuunnitelma on otettu kaavaan siksi, että suuresta pysäköintitarpeesta huolimatta tontin viherrakentaminen ei jäisi vain istutuksiksi kadun varressa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ei ole. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen käynnistyy kaavan saatua lainvoiman. Miilukadun rakentamisen ajankohdasta tontin kohdalla ei ole vielä tietoa. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta perustuu Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmaan ns. 10 R ohjelmaan.

9 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote seutukaavasta Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta Pienennös asemakaavakartasta Maanomistuskartta Tonttijakokartta Asemakaavan seurantalomakkeet