NIEMI, ISONIEMENKATU 34 JA 36 Asemakaava nro 8658 Diaarinumero: TRE: 8637/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 11.5.2017
2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan tontteja nro 2622 2 ja 2622 3. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, erikoissuunnittelija Juha Riihelä. Diaarinumero: TRE: 8637/10.02.01/2016, pvm. 2.12.2016 Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta 11.5.2017 Havainnekuva 11.5.2017 Asemakaavan seurantalomake 1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tonttien nro 2622-2 ja 2622-3 omistajat yhdessä 21.11.2016. 1.2 Osallistuminen ja yhteistyö 1.2.1 Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Niemen omakotiyhdistys ry. Muut ilmoituksensa mukaan 1.2.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 11.5.2017, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 11.5.-1.6.2017 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetetään nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydetään aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta.
1.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien 2622-2 ja 2622-3 jakaminen ja tonttien rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 3 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Niemen kaupunginosassa, noin 5 km linnuntietä luoteeseen kaupungin keskustasta osoitteissa Isoniemenkatu 34 ja 36. Tontit sijoittuvat vierekkäin Isoniemenkadun eteläpuolelle. Tonttien lähiympäristö on pientalovaltaista asuinaluetta, jonka rakennuskanta on varsin eri-ikäistä ja vaihtelevaa. Tonttien länsipuolella, yhden pientalotontin päässä sijaitsee Isoniemenpuisto, jossa on leikkipaikka ja urheilukenttä. Isoniemenpuiston kautta kulkee asuinalueen läpi menevä pohjois-etelä -suuntainen kevyen liikenteen väylä. Lähin bussipysäkki on n. 150 metrin päässä. Lentävänniemen kouluun (luokat 1-6) on matkaa n. 800 metriä. Niemenrannan päiväkotiin on matkaa n. 600 metriä. Tontin 2622-2 ala on 1349 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1951 valmistunut puurakenteinen 2-kerroksinen asuinrakennus. Rakennuksen rakennusoikeudellinen kerrosala on 148 m 2. Tontin rakennusoikeus on 242m 2, josta on jäljellä 94m 2. Tonttitehokkuus on 0,18e. Tontin kadunpuoleiseen reunaan sijoittuu pieni varastorakennus. Asuinrakennuksen julkisivumateriaali on vaalea karaattilevy. Tontin 2622-3 ala on 1398 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut puurakenteinen 2-kerroksinen asuinrakennus. Rakennuksen rakennusoikeudellinen kerrosala on 141 m 2. Tontin rakennusoikeus on 242m 2, josta on jäljellä 101 m 2. Tonttitehokkuus on 0,17e. Tontin kadunpuoleiseen reunaan sijoittuu pieni autotallirakennus. Asuinrakennuksen julkisivumateriaali on puu. Tontit on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.
4 Muutostonteilla olevat rakennukset. Kuva Isoniemenkadulta länteen, etualalla Isoniemenkatu 36 autotallirakennus. Kuva: Tampereen kaupunki 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Ote maakuntakaavasta. Kaavamuutosalue osoitettu sinisellä.. 2.2.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava
Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. 5 Ote yleiskaavasta. Kaavamuutosalue merkitty punaisella. 2.2.3 Voimassa oleva asemakaava Kaava-alueella on voimassa 14.9.1955 vahvistettu ensimmäinen asemakaava nro 654. Sen mukaan tontti on asuin- tai liikerakennuskortteli tai tontti, jolla on ainakin DI-paloluokkaan kuuluvan omakotirakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 5,5 metriä ja kattokaltevuudeksi on määrätty 1:1½. Talousrakennuksen korkeus saa olla enintään 3,5 metriä ja kattokaltevuudeksi on määrätty 1:1½. Rakennukset on sijoitettava kadunpuoleiseen rakennusrajaan kiinni. Tontin pohjoisosaan on merkitty puistomaisesti istutettava tontinosa, etupuutarha. Tontilla olevien puiden kaataminen ilman rakennustarkastajan lupaa on kielletty.
6 Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta, kaava-alue rajattu sinisellä. 2.2.4 Yhtenäisten pientaloalueiden selvitys 2016 2.2.5 Tonttijako Niemen alueesta todetaan, että sen rakenne on hyvin säilynyt, rakennuskanta taas ei. Alueen arvoja ovat heikentäneet alkuperäiseen ilmeeseen sopeutumattomat asuin- ja talousrakennukset. Tonttien jakamiset eivät ole heikentäneet arvoja yhtä paljon, koska uudet rakennukset sijaitsevat yleensä kaukana kadusta, alkuperäisenä säilyneen asuinrakennuksen takana. Niemen alueella arvokkaisiin jälleenrakennuskauden pientaloalueisiin luetaan Tapulinkadun ja Isoniemenkadun risteyksestä pohjoiseen olevat korttelit Lentävännokan puistoon asti. Kortteli 2622 ei sisälly em. arvoalueeseen. Arvoalueisiin kuulumattomista tonteista selvityksessä todetaan, että tontteja saa edelleenkin jakaa, mutta uudet rakennukset on sopeutettava alueen alkuperäiseen ilmeeseen. Tonteilla on voimassa 14.9.1955 hyväksytty tonttijako nro 1134. Tontit on merkitty tonttirekisteriin 25.4.1956. 2.2.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2017.
7 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m 2 2622-2 1349 242 0,18 2622-3 1398 242 0,17 Tontti kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m 2 2622-12 616 150+v30 0,29 2622-13 733 180+v30 0,29 2622-14 637 150+v30 0,28 2622-15 761 180+v30 0,28 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 780 k-m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 296 k-m 2. Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue Tontti Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 12 Rakennusala at Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Rakennusoikeus 180+v30 Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi verrattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. ulv50% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. y75% Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Kattokaltevuus α=26-34 /sa Kattokaltevuus. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Korkeus +5,5m Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Istutettava alue i-8 Istutettava alueen osa, jonka kadun puoleiseen reunaan on istutettava aita vapaasti kasvavista tai leikattavista pensaista.
Ajoyhteys ajo- 3(2622/12,13, 15) Alueelle saa sijoittaa ajoyhteyden. Suluissa oleva merkintä osoittaa korttelin osat, joille ajo kyseiseen alueen kautta on sallittu. Rakentamistapa sj-13 Tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen. Julkisivu ju-5 Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Autopaikat 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Hulevesi hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 8 3.1 Kaavan vaikutukset 3.1.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen myötä Isoniemenkadun katunäkymä muuttuu, sillä uusi rakentaminen tulee sijoittumaan lähemmäs katua. Naapuritonteilla rakennukset sijoittuvat kuitenkin jo nykyisellään katualueen reunaan. Tämän johdosta muutos ei tuota alueelle aiemmasta poikkeavaa rakennettua ympäristöä. Sijoittuminen asettaa vaatimuksia uusien rakennusten sopeutumisesta ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuksiin. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 3.1.2 Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 3.1.3 Kaavan vaikutukset yritystalouteen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen.
9 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa, kun yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavamuutoksen. 4.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.