RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA



Samankaltaiset tiedostot
Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Kehityskeskustelulomake

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Gradian ammatillisen koulutuksen huoliprosessi. Huoli alkaa JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ. Opiskeluhuoltosuunnitelma, liite nro 5

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

Optimaalista ohjausta-hanke

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Sisältö Mitä muuta merkitään?

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Kehityskeskustelulomake

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Kuraattori- ja psykologityö lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

OPISKELIJAN ARVIOINTI

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Muutoksia Muutoksia

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

työpaikkaohjaajan opas

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Opetussuunnitelma alkaen

1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso

ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Musiikkialan perustutkinto

Kuopion Konservatorio

Henkilökohtaistamisen prosessi

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

Muutokset alkaen

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Henkilökohtaistamisen toimintamallin kuvaukset

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Oppilaanohjauksen malli

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen

HENKILÖKOHTAISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIETOSISÄLTÖ JA KÄSITTEISTÖ ( ) Käsitteet ja selitteet

Ryhmänohjaajan ohje Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä (päivitetty /MO, päivitetty , päivitetty 22.1.

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Nitoja-toimintamalli nitoo opiskelijat amikseen, opet ohjaukselliseen työotteeseen ja niittaa kaikki duuniin

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Transkriptio:

RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA

RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA 3

Sisältö SAATTEEKSI RYHMÄNOHJAAJALLE...6 1. TEHTÄVÄT...7 1.1 Ryhmänohjaajan tehtäviä...7 1.2 Opettajan tehtäviä...8 Ryhmänohjaajan vuosikello...9 1.3 Rehtorin tehtäviä...10 1.4 Apulaisrehtorin/yksikönjohtaja ja rehtorin varahenkilön tehtäviä...10 1.5 Koulutuspäällikön tehtäviä...10 1.6 Opinto-ohjaajan tehtäviä...11 1.7 Erityisopettajan / HOJKS-vastaavan tehtäviä...11 1.8 Kuraattorin tehtäviä...12 1.9 Terveydenhoitajan tehtäviä...13 1.10 Opintosihteerin/toimistohenkilöstön tehtäviä...13 1.11 Muut opiskelijahuollon tukipalvelut...13 1.12 Opiskelijakunnan ja opiskelijatutoreiden tehtäviä...14 1.13 Kansainvälisyystyön koordionointi oppilaitoksissa...14 2. RYHMÄNOHJAUS...15 2.1 Ryhmän muodostumisen vaiheet...15 2.2 Kuinka joukosta opiskelijoita muodostuu ryhmä?...15 2.3 Ryhmän kehittymisen vaiheet ja ohjaajan rooli...15 2.4 Tukimateriaalia...16 LIITEOSIO LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN...19 LIITE 1. Ryhmänohjaajan työn suunnittelun ja organisoinnin muistilista...20 LIITE 2. Alkuhaastattelulomake...23 LIITE 3. Ohjauskeskustelulomake...27 LIITE 4. Opintosuoritusten kertymisen seuranta...31 LIITE 5. Tavoitteiden asettelu...33 LIITE 6. Vahvuudet ja kehittämishaaveet...35 VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI...37 LIITE 7. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen...38 LOMAKKEITA OPISKELIJOIDEN ASIOIDEN HOITAMISEEN...45 LIITE 8. Poissaololupahakemus...46 LIITE 9. Opiskelijan oma ilmoitus sairauspoissaoloista...47 VAROITUSLOMAKKEET...49 LIITE 10. 1. Kirjallinen varoitus...50 LIITE 11. 2. Kirjallinen varoitus...51 LIITE 12. Kutsu kuulemiseen...52 LIITE 13. Opiskelijan kuuleminen...53 4

TYÖVÄLINEITÄ RYHMÄN TOIMIVUUDEN EDISTÄMISEEN...55 LIITE 14. Ryhmän tehokkuus...56 LIITE 15. Ryhmässä / työyhteisössä toimiminen...57 LIITE 16. Ryhmässä toimimisen tyylisi...58 USEIN KYSYTTYÄ...60 Opiskelijat kysyvät:...60 Opettajat kysyvät:...61 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ...62 YHTEYSTIETOJA...65 5

Saatteeksi ryhmänohjaajalle Hyvinvoiva nuori kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa ja arvostavassa ja innostavassa työilmapiirissä alansa ammattilaiseksi. Siihen hän tarvitsee oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa opintoryhmäänsä. Koulutusyhtymässä keskeisiä tavoitteitamme ovat opiskelijoiden osallisuuden, valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omaa oppimistaan ja tavoitteitaan koskien sekä vastuullisen yhteisöllisyyden kehittäminen. Keskeisiä yhteisiä arvojamme ovat asiakaslähtöisyys, osaamisen arvostaminen, vastuullisuus yhteisöä ja ympäristöä kohtaan sekä avoimuuden ja luottamuksen edistäminen. Ryhmänohjaaja ja kaikki oppilaitoksessa työskentelevät ovat avainasemassa yhteisten arvojen ja tavoitteiden mukaisen myönteisen toimintakulttuurin vahvistamisessa työyhteisössään. Tämä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhteinen ryhmänohjaajan käsikirja on koottu selkiyttämään ryhmänohjaajan moninaisia tehtäviä, yhdenmukaistamaan käytänteitä ja antamaan vinkkejä ja työvälineitä niin yksittäisen opiskelijan asioiden hoitamiseen kuin opintoryhmän ohjaamiseen. Toimintavat eri oppilaitoksissa vaihtelevat toiminnan luonteesta ja oppilaitoksen koosta riippuen. Käsikirjan tavoitteena ei ole tyhjentävien kuvauksien esittäminen ryhmänohjaajan ja muiden toimijoiden tehtävistä vaan suuntaviivojen ja toimintatapojen esitteleminen tehtävien hoitamisen tueksi. Kokkolassa 11.5.2010 Liisa Sadeharju Koulutusjohtaja 6

1. Tehtävät 1.1 RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVIÄ Ryhmänohjaajan työn tavoitteena on tukea ohjattavan ryhmän opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen ryhmänohjaaja pyrkii yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan huoltajan, opettajan ja opiskelijahuollon verkoston kanssa. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Tutustuttaa opiskelijat oppilaitokseen, opiskeluympäristöön ja toisiinsa Tutustuttaa ryhmän opiskelijat toisiinsa ja oppilaitoksen henkilöstöön ja keskeisiin paikkoihin sekä Wilma -tietojärjestelmään ja sen käyttöön. Wilma -ohjeet löytyvät Intrasta: Wilma ohjeet opettajille. Luo ryhmän kanssa yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joilla edistetään hyvää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä ja ottaa ryhmän kanssa puheeksi havaitsemansa epäkohdat. Tapaa ryhmäänsä joka opintojakson aikana, käy läpi opiskelijoiden kuulumiset ja tiedottaa opiskelijoille ajankohtaisista asioista ja muutoksista esim. ryhmään palaavat opiskelijat, uudet opiskelijat, uuden opintojakson tai lukuvuoden asiat, tilojen tai laitteiden muutokset. Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyn alkuun Tukee opiskelijoiden yhteisvastuullista työskentelyä ja käyttäytymistä. Valvoo sovittujen käytäntöjen noudattamista ja käsittelee laiminlyönnit ryhmän kanssa. Antaa ryhmälle välitöntä palautetta sen toiminnasta ja kannustaa rakentavaan työskentelyyn. Perehdyttää opiskelijat opetussuunnitelmaan ja opintojen keskeisiin käsitteisiin Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita suhteessa opintosuunnitelmaan ja ohjaa opintojen etenemistä. Seuraa poissaoloja ja hoitaa opiskelijan läsnäoloon liittyvät lakisääteiset velvoitteet Seuraa säännöllisesti, vähintään jaksoittain opiskelijoiden poissaoloja Wilmasta ja selvittää niiden syitä ja etsii ratkaisuja opiskelun edistämiseen yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Myötää luvan enintään kolmen päivän poissaoloon. Ottaa vastaa opiskelijoiden poissaolotodistukset/omailmoituskaavakkeet ja päivittää tiedot Wilmaan. Jos opiskelija toimittaa yli 3 omailmoituskaavaketta jakson aikana, ryhmänohjaaja ilmoittaa asiasta terveydenhoitajalle. Luvattomista poissaoloista keskustellaan aina opiskelijan (ja tarvittaessa alaikäisen huoltajan) kanssa. Jos keskustelu ei auta, vaan luvattomia poissaoloja kertyy 20 tuntia lukuvuoden aikana, ryhmänohjaaja ottaa yhteyden alaikäisen opiskelijan huoltajaan ja keskustelee tilanteesta. Jos poissaoloihin ei tule sovittua muutosta tai opintoihin liittyy keskeyttämisuhka ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan opiskelijahuoltohenkilöstön luokse tekemään jatkosuunnitelmia. Jos poissaolot edelleen jatkuvat ryhmänohjaaja käynnistää kurinpitotoimet (1. varoitus). Jos poissaolot jatkuvat edelleen kurinpitotoimena seuraa rehtorin antama toinen varoitus ja kutsu kuulemiseen. Opiskelijan lisäksi kutsutaan alaikäisen huoltaja mukaan. Opiskelijan kuuleminen kirjataan kuulemislomakkeelle. Päivämäärä ja kellonaika sovitaan rehtorin ja kuraattorin kanssa, myös ryhmänohjaaja osallistuu tähän tilaisuuteen. Mikäli poissaolot jatkuvat, rehtori päättää määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Päätös on kirjallinen ja siihen on lisättävä valitusosoitus. Mikäli opiskelija harkitsee keskeyttävänsä opintonsa, ohjataan opiskelija tarvittaessa keskustelemaan kuraattorin kanssa. Opiskelija täyttää erolomakkeen ja hakee siihen vaadittavat allekirjoitukset. Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet Perehtyy opiskelijan tietoihin lukuvuoden alussa. Tekee alkuhaastattelut. Tekee lukivaikeuksien seulonnan, mahdollisen matematiikkatestin. Käy ohjauskeskustelut sekä antaa lisäohjausta pulmatilanteissa. Tarkistaa vähintään lukukausittain opiskelijan suoritukset ja täydennettävät opinnot. Laatii suunnitelman rästien suorittamiseen yhdessä opiskelijan kanssa. Tuo hyvissä ajoin esiin huolensa opiskelijan opintojen etenemisestä ja keskeyttämisuhasta opiskelijahuoltohenkilöstölle 7

ja toimii yhteistyössä heidän kanssaan. Tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. Suunnittelee ja organisoi tukitoimia (yhdessä erityisopettajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa). Käy ohjauskeskustelut ja antaa lisäohjausta pulmatilanteista. Laatii HOPSit. Laatii HOJKSit yhdessä opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Seuraa HOPSien ja HOJKSien toteutumista ja päivittää ne yhteistyössä opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä Opiskelijoihin Tutustuu ja antaa rakentavaa palautetta. Vie eteenpäin opiskelijoiden antamia aloitteita ja palautetta. Huoltajiin ottaa yhteyttä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin heti lukuvuoden alussa (esim. Kotiväen ilta, kirje, puhelu,tapaaminen). Tiedottaa opiskelijaa koskevista huolestuttavista asioista ja myönteisistä muutoksista. Vie eteenpäin huoltajilta saamaansa palautetta ja aloitteita. Muihin opettajiin, opiskelijahuoltoon, erityisopettajaan Tiedottaa opiskelijan tuen tarpeista ja pulmatilanteista sekä vahvuuksista ja onnistumisista. Tiedottaa Hopista ja Hojksista. Välittää tietoa myönteisistä ja huolestuttavista muutoksista. Ottaa huomioon opiskelijasta saamansa palautteet ja välittää ne tiedoksi opiskelijan tukitoimia ja opetusta toteuttaville henkilöille. Ryhmänohjaaja tutustuu oppilaitoksen kriisisuunnitelmaan, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, opinto-ohjauksen suunnitelmaan, opiskelijahuollon suunnitelmaan erityisopetuksen suunnitelmaan sekä pelastussuunnitelmaan Hankkii tietoa ja apua opiskelijahuollolta ja muilta asiantuntijoilta ja vie havaitsemiaan asioita eteenpäin Tekee havaintoja ryhmän työskentelyilmapiiriä haittaavista asioista ja selvittää niiden syyt. Opiskelijahuoltohenkilöstö toimii tiivisti yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa erilaisissa kriisitilanteissa. Käsittelee ryhmän kanssa ilmeneviä kiusaamis- ja häirintätilanteita ja muita ryhmän jäseniä/oppilaitosta kohdanneita kriisejä ja onnettomuuksia (opiskelijahuollon/oppilaitoksen johdon kanssa sovitulla tavalla.). 1.2 OPETTAJAN TEHTÄVIÄ Opettajien työn tavoitteena on opettaa oman opetusalansa ammattitaidon saavuttamisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukea opiskelijan kasvua ihmisenä ja elinikäisenä oppijana ja antaa jatko-opintokelpoisuus. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Huolehtii ja vastaa oman opinalansa osalta Tutkinnon osan opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden, sisältöjen ja arviointiperusteiden tiedottamisesta opiskelijoille. Opiskeluun, opiskelutaitoihin ja Wilmaan perehdyttämisestä. Ryhmänsä opiskelijoiden tietoihin perehtymisestä ja erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta opintoalakohtaisen suunnitelman laatimisesta sitä tarvitseville. Tiedottaa opiskelijahuoltohenkilöstölle, jos opiskelijalla on vaikeuksia selviytyä opintojaksosta. Opintojen etenemisen seuraamisesta ja arvioinnin kirjaamisesta 2 viikkoa kurssin päättymisen jälkeen Wilmaan. Opiskelijan täydennettävän arvosanan kirjaamisesta Wilmaan opintojakson kohdalle sekä lisätietoja sarakkeeseen tiedon, mitä tekemällä opiskelija saa kurssin suoritettua. 8

RYHMÄNOHJAAJAN VUOSIKELLO HOJKS-toteutumien kirjautuminen. Jaksotodistusten jakaminen. Täytätä ohjauskeskustelukaavake. Valvo, että opiskelijat tekevät rästejä. JOULULOMA Tilastointipäivä 20.1.» HOJKS kartoitus tammikuun alussa. Valvo, että opiskelijat tekevät rästejä, hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä. joulukuu marraskuu tammikuu TALVILOMA SYYSLOMA lokakuu helmikuu JATKUVA PROSESSI Tilastointipäivä 20.9.» HOJKS syyskuu Vanhempain ilta Luo yhteys opiskelljoihin ja ryhmäytä luokkasi» ylläpidä ryhmähenkeä Seuraa poissaoloja (Wilma, varoitukset, palaverit, kuuleminen) Seuraa opiskelijan opintojen etenemista (Primus) Seuraa muiden opettajien antamien arvosanojen ilmaantumista rekisteriin ajallaan omalle ryhmällesi Ohjaa suorittamaan rästejä Luokanvalvojan tuntien pitäminen (lukujärjestykset, fnformoiminen) Ole yhteistyössä kodin kanssa Osallistu tarvittaessa OHR:n kokouksiin Pyri tunnistamaan tuen larve ja ohjaa tukitoimiin Tutustu kriisitoiminta-, pelastautumissekä tasa-arvosuunnitelmaan Motivoi opiskeluun Pyri havaitsemaan ryhmän pulmia ja puuttumaan niihin Informoi eri toimijoita työyhteisössäsi Yhteistyö opintotoimiston kanssa maaliskuu elokuu Haastattelut huhtikuu l. lk heinäkuu toukokuu HOJKS-toteumien kirjaaminen. Ryhmäytä luokkasi, käy läpi säännot, tutustuta opiskelijaoppaaseen ia Wilmaan. Tee alkukartoitus (HOPS), tarvittaessa HOJKS. KESÄLOMA kesäkuu Huolehdi, että opiskelijat vastaavat palautekyselyyn. 2-3.lk Käy opiskelijoiden kanssa läpi säännöt, Wilman käyttö, opintojen tilanne ja ohjaa suorittamaan rästit pois. Haastattelut + HOPS Primukseen Aloita opiskelijoista, joista on saattaenvaihtotietoja tai jotka ovat jääneet kiinni lukiseulassa tai pärjänneet heikosti lähtötasotesteissä Varmista opiskelijoidenarvioinnit Primukseen/Wilmaan. Tarvittaessa ohjaa opon luo. Jos opiskelija tulee tarvitsemaan paljon tukea, keskustele HOJKSin mahdollisuudesta. Niille jotka tulevat tarvitsemaan enemmän tukea laaditaan HOJKS kunkin yksikön toimintaperiaatteiden mukaisesti (tulee olla laadittuna 20.9. mennessä) Valmistujaiset: Työ on tehty! Jaa luokallesi opintokortit/päättötodistukset. Hyvää ansaittua lomaa! 9

Havainnoi ja tarttuu välittömästi opiskelijan oppimisessa ilmenneisiin vaikeuksiin, laiminlyönteihin ja ongelmiin sekä tiedottaa niistä ryhmänohjaajalle ja tarvittaessa opiskelijahuoltohenkilöstölle. Opiskelijan läsnäoloseuranta kuuluu kaikille. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta, jos hän on jäänyt.opinnoista tilapäisesti jälkeen tai hänellä on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Tukiopetusta voidaan järjestää kaikissa opinnoissa. Erityisopiskelijoilla on oikeus saada lisäopetusta tai muuta tukea opintojen suorittamiseen oppituntien aikana tai erikseen sovitusti HOJKS -suunnitelman mukaisesti. Ottaa vastuuta opiskelijan tukemisesta ja ohjaamisesta yhteistyössä Ryhmänohjaajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia keskeisiltä osin vastaavan aiemmin suoritetun tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ennen tutkinnon osan opintojen alkamista. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaaminen voidaan tunnustaa tutkinnon pakollisissa, valinnaisissa ja vapaasti valittavissa osissa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi toimitettavat asiakirjat ja aineisto. Arvioitu ja tunnustettu osaaminen merkitään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja tutkintotodistukseen asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mikäli tutkinnon osasta puuttuu arvosana tai osaamisen ajantasaisuus on kyseenalaista, opiskelija ja ko. alan opettaja sopivat yhteisessä arviointikeskustelussa mahdollisista opinnoista ja osaamisen arvioinnin toteuttamisesta. Arviointitavan valinnan perusteena käytetään tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia / tavoitteita sekä tutkinnon perusteiden ohjetta ammattitaidon osoittamistavasta. Suoritetuilla toisen asteen perustutkinnon ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät, vapaasti valittavat ja muut valinnaiset tutkinnon osat. Opiskelijan tunnustettavaa osaamista voivat olla myös ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat. Osaamista voi muodostua työkokemuksesta, harrastuksista tai varusmies-/ siviilipalveluksesta. Kesken jäänet opinnot, ulkomailla suoritetut opinnot tai opinnot kansanopistossa, työväenopistossa, korkeakouluissa tai yliopistoissa voidaan myös hakea tunnustettaviksi. 1.3 REHTORIN TEHTÄVIÄ Hyväksyy tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaiset opetussuunnitelmat. Päättää henkilöstön työnjaosta ja koulutukseen osallistumisesta. Päättää opiskelijoiden ottamisesta oppilaitokseen ja asuntolaan sekä erottamisista. Päättää opetusryhmien muodostamisesta, työjärjestyksestä ja lukuvuoden aloitus- ja päätöspäivistä. Päättää opiskelijahuollon järjestämisestä sovittujen perusteiden mukaisesti. Hoitaa koulutusyhtymän johdon määräämät tehtävät. 1.4 APULAISREHTORIN/YKSIKÖNJOHTAJAN JA REHTORIN VARAHENKILÖN TEHTÄVIÄ Koulutusyhtymän opistoissa on apulaisrehtorin, rehtorin varahenkilön ja/tai yksikönjohtajan nimikkeellä henkilöitä, joiden tehtävät vaihtelevat opistoittain. Työnjako, tehtävät ja vastuut on kuvattu opistojen omissa vastuumäärittelykuvauksissa. 1.5 KOULUTUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIÄ Vastaa pedagogisesta kehittämisestä ja opetussuunnitelmatyöstä omalla vastuualueellaan Osallistuu opetusjärjestelyjen, työnjaon ja jaksotusten suunnitteluun. Osallistuu henkilöstön kehittämiseen ja sen suunnitteluun. Osallistuu uusien opettajien rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Huolehtii oman vastuualueensa sijaisjärjestelyistä. Muut opiston rehtorin määräämät tehtävät. 10

1.6 OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVIÄ Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia opiskeluyhteisössään ja kasvaa yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi. Opiskelija osaa laatia ohjattuna itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, sitoutuu opiskeluun ja tuntee tutkintoon sisältyvät opinnot ja niiden valinnaisuudet. Opiskelija osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opiskelija saa tietoa työn tai opiskelupaikan hakemisesta myös ulkomailta, tietoa työllistymisestä sekä jatko-opinnoista. Opinto-ohjauksen käytännön toteutus kuuluu kaikille. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Kantaa päävastuun opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa. Osallistuu opiskelijavalintoihin ja ohjaa koulutusohjelmavalinnoissa. Päivittää opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa: o valinnaisuus, o osaamisen tunnistaminen, o tunnustaminen ja o yksilölliset opiskelujärjestelyt o opintoalan tai opiskelupaikan vaihtaminen o yhdistelmäopintoja suorittavien opiskelijoiden ohjaus Myöntää vapautuksen yksittäisen oppiaineen opiskelusta yhteistyössä rehtorin/koulutuspäällikön kanssa. Ohjaa opiskelijoita työelämään ja jatko-opintoihin siirtymisessä. Ohjaa ja kehittää oppilaitoksen opiskelijatutortoimintaa. Pitää yhteyttä opiskelijan huoltajiin sekä muuhun verkostoon yhdessä ryhmänohjaajan ja opiskelijahuollon kanssa. Konsultoi ryhmänohjaajia, opiskelijahuollon henkilöstöä ja opettajia opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa. Osallistuu oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmän toimintaan ja opinto-ohjaajien verkostoihin sekä tekee yhteistyötä koordinoivan opinto-ohjaajan kanssa. Pitää yhteyttä peruskouluihin, toisen asteen ja muihin oppilaitoksiin ja oppisopimustoimistoihin sekä nuorisotoimeen, työpajoihin, työvoimatoimistoon ja työvoimahallintoon. Osallistuu koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnitteluun yhdessä opintosihteerin kanssa ja vastaa markkinoinnista ja tiedottamisesta yhdessä oppilaitoksen opintosihteerin ja rehtorin kanssa. Organisoi ulkopuolisten opiskelijoiden vierailuja, TET-jaksoja ja tiedotustilaisuuksia. 1.7 ERITYISOPETTAJAN / HOJKS-VASTAAVAN TEHTÄVIÄ Erityisopetuksen tavoitteena on opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen niin, että jokainen opiskelija saa edellytystensä mukaisen opetuksen. Erityistä tukea tarvitseville voidaan järjestää erityisopetusta. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan luokan opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet. Konsultoi opiskelijan taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen ja selvitysten tuloksista ryhmänohjaajaa ja opettavia opettajia. Valmistelee/tukee ryhmänohjaajaa tekemään esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista opiskelijan tarvitseman tuen perusteella. Auttaa ryhmänohjaajaa täyttämään HOJKS- ja HOPS -lomakkeet ja seuraa tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta sekä toteutumien kirjaamisia. Neuvottelee ja pitää yhteyttä opiskelijan huoltajien, oppilaitoksen henkilökunnan ja muiden auttajatahojen kanssa erityisopiskelijan opiskelujen sujumiseksi. Konsultoi erityisopetukseen liittyvissä asioista opettajia ja opiskelijahuoltoa. Osallistuu opiskelijahuoltoryhmiin toimintaan. Organisoi henkilökunnan koulutusta erityisopetukseen liittyen, silloin kun siihen on tarvetta ja resursseja. Osallistuu muiden erityisopettajien kanssa yhteispalavereihin. 11

1.8 KURAATTORIN TEHTÄVIÄ Oppilaitoksen sosiaalityön tavoitteena on edistää opiskelijan tasapainoista kasvua ja kehitystä ja auttaa sosiaalisten ongelmien selvittelyssä niin, että opiskelujen eteneminen mahdollistuu. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Ohjaa ja neuvoo opiskelijaa asumiseen, talouteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Tekee opiskelijan ongelmatilanteissa elämäntilanteen kartoitusta ja sen pohjalta jatkosuunnitelmia yhdessä opiskelijan kanssa. Toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen opettajien ja koko opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajien kanssa yhdessä ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa. Ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin (esim. päihde ja mielenterveyspalvelut, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, Kela), ja toimii tarvittavassa yhteistyössä niiden tahojen kanssa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. Osallistuu uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen. Osallistuu tarvittaessa HOJKSin valmisteluun ja tukitoimien suunnitteluun yhteistyössä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. Konsultoi ja neuvottelee opetushenkilöstön ja oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmiin huolta aiheuttavista asioista. Osallistuu oman oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmiin ja koulutusyhtymän opiskelijahuoltotiimin työskentelyyn. Osallistuu muuhun oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuollon kehittämistyöhön. Osallistuu opiskelijavalintoihin (joustava haku). Huomioitavaa yhteistyössä: kuraattori ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, jos Opiskelija on hakeutunut oma-aloitteisesti tai tullut huoltajansa tai jonkun viranomaistahon ohjaamana kuraattorin ohjaukseen ja selvittelyssä oleva asia edellyttää opetushenkilöstön tiedonsaantia (opiskelijan kanssa sovitulla tavalla). Huomioitavaa yhteistyössä: ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin / opiskelijahuoltoon, kun hän huolestuu Opiskelijan opintojen etenemisestä. Opiskelijan poissaolojen runsaudesta, jatkuvista myöhästelyistä, luvattomista lähtemisistä tai siitä ettei saada yhteyttä opiskelijaan, opiskelijan olemuksen muutoksesta: yksinäisyydestä, alakuloisuudesta, väsymyksestä. Opiskelijan kertomista asioista (häntä kohdanneesta kiusaamisesta, onnettomuudesta, kuolemantapauksesta, elämäntilanteen vaikeudesta tms.), joissa hänellä on ilmeinen avun tarve, ohjaten opiskelijan mieluiten henkilökohtaisesti kuraattorin luokse. Ryhmänohjaajan on tärkeää muistaa ammattinsa tuomat velvollisuudet asioiden eteenpäin viemisestä opiskelijan mahdollisista vastusteluista huolimatta. Ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun keskustelut opiskelijan tai huoltajan kanssa eivät tuota tulosta Asioihin ei löydy yhteisymmärrystä. Asiat eivät ole opettajan ja kodin ratkaistavissa. Opiskelijan tukemiseen / auttamiseen tarvitaan lisävoimavaroja. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun opiskelijan laiminlyönnit johtavat lakimääräisen kuulemistilaisuuden järjestämiseen opiskelijalle ja hänen huoltajilleen. Vinkkejä varhaisesta puuttumisesta liitteessä. 12

1.9 TERVEYDENHOITAJAN TEHTÄVIÄ Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opiskelijoiden, muun henkilöstön, opettajien ja huoltajien kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoamaa maksutonta opiskeluterveydenhuollon palvelua. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Kutsuu uudet opiskelijat terveystapaamiseen ensimmäisen lukuvuoden aikana, Terveystapaamiset muodostavat opiskeluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan tapaamisen. Arvioi terveystapaamisissa monipuolisesti opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyrkii löytämään terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Opiskelijat arvioivat omaa vointiaan ja opiskelussa selviytymistään, kuvaavat kokemuksiaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä tuovat esille niitä koskevia huolia. Laatii terveystapaamisesta opiskelijan terveydenhuoltosuunnitelman, jossa yhdessä opiskelijan kanssa sovitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, tarvittavista toimenpiteistä, tutkimuksista, hoitoon ohjaamisesta ja seurannasta. Keskustelee terveystapaamisissa opiskelijan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista laaja-alaisesti huomioiden myös mahdolliset oppimisen ongelmat, mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat. Ohjaa opiskelijaa perhesuunnittelussa ja seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Huolehtii opiskelijan rokotussuojasta. Ohjaa tarvittaessa muiden terveyspalveluiden käyttöön. Pitää päivystys- ja ajanvarausvastaanottoja oppilaitoskohtaisesti ilmoitetulla tavalla. Kutsuu tarvittaessa opiskelijan vastaanotolle, jos opiskelija on ilmoittanut omailmoituslomakkeella jakson aikana yli kolme sairauspoissaoloa, ja tilanteesta herää huoli. 1.10 OPINTOSIHTEERIN / TOIMISTOHENKILÖSTÖN TEHTÄVIÄ Opintosihteereiden ja toimistohenkilöstön tehtävät vaihtelevat eri oppilaitoksissa Osallistuu yhteishakuprosessiin ja opiskelijavalintoihin joka vaiheessa ja siirtää uusien opiskelijoiden lähtötiedot opiskelijahallintojärjestelmään Priimukseen. On useimmiten uuden opiskelijan ensimmäinen kontakti uuteen oppilaitokseen ja koulutukseen. Ylläpitää ja kehittää opiskelijarekisteriä (mm. Opiskelijoiden yhteystiedot, sähköisen HOP:n, arvioinnin, työssäoppimisen, opiskelijahuollon, tulostepohjat jne.) sekä neuvoo omalta osaltaan opiskelijoita ja henkilökuntaa Wilman käytössä. Huolehtii, että opettaja pääsee tallentamaan opiskelija-arviointia Wilmaan. Tuottaa oman opistonsa osalta opiskelijoita koskevat lakisääteiset opiskelijatilastot. Tuottaa opiskelijahallintojärjestelmästä viralliset opintosuoritusotteet ja tutkintotodistukset. Tulostaa tutkinto-, näyttö-, ja erotodistukset. Huolehtii opetukseen liittyviin lomakkeiston saatavuudesta sekä arkistoi säilytettäviksi määritellyt opiskelija-asioihin liittyvät dokumentit. Jakaa opiskelijoille Wilma -salasanat. Tekee vakuutusyhtiöiden tapaturmailmoitukset. Voi toimia opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä. Voi toimia opiskelijoiden yhdyshenkilönä Kelaan (opintotuki-, koulumatkatuki ja valvontailmoitusasiat). Hoitaa opiston muita päivittäisrutiineja ja juoksevia asioita. 1.11 MUUT OPISKELIJAHUOLLON TUKIPALVELUT Tukipalvelujen avulla varmistetaan opiskelijan tarvitsema erityinen tuki läsnäolon säännöllisyyteen, opiskelujen sujumiseen sekä asumisen hallintaan. Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda terve oppimis- ja työympäristö, suojata ja edistää mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää yhteisön hyvinvointia. Opiskelijahuoltotyö kuuluu oppilaitosyhteisössä kaikille siellä työskenteleville. 13

Opetus- ja kouluavustajat, asuntolahenkilöstö, projektityöntekijät ja muut opiskelijahuollon tukihenkilöt osallistuvat oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden päivittäiseen opiskelujen sujumiseen ja elämäntilanteen tukemiseen varmistamalla läsnäolon opetuksessa, ohjaamalla tehtävien tekemisessä ja lisäopetuksessa. Opiskelijahuoltoryhmä on oppilaitoksen opiskelijahuoltotyötä koordinoiva moniammatillinen ryhmä, jonka puheenjohtajana toimii rehtori tai apulaisrehtori. Siihen kuuluvat rehtorin lisäksi, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettajat, opinto-ohjaaja, opintosihteeri, opettajia ja muita opetuksen tukihenkilöitä kuten asuntolavalvoja. Laaja-alainen yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on välttämätöntä, jotta opiskelijoiden hyvinvointia voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Kokoontuu säännöllisesti Koordinoi ja kehittää moniammatillista opiskelijahuollollista työtä opistoissa. Edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja edistää tarvittavan tuen saamista ja ehkäisee opintojen keskeytymistä. Etsiä keinoja auttaa tukea tarvitsevia opiskelijoita. Toiminta jakaantuu yksilö-, luokka-, oppilaitos- ja sidosryhmätyöhön. Osallistuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. 1.12 OPISKELIJAKUNNAN JA OPISKELIJATUTOREIDEN TEHTÄVIÄ Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja vertaistukea mahdollistavilla toimilla pyritään lisäämään viihtymistä ja opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun valitsemassaan oppilaitoksessa. Opiskelijoiden yhteistoiminnalla edistetään myös vaikutusmahdollisuuksia niin opistokohtaisesti kuin koulutusyhtymän tasolla. Opiskelijakunta On järjestäytynyt oppilaskohtaisesti sekä yhteisesti koulutusyhtymän tasolla. Mahdollistaa opiskelijoiden yhteistoiminnan, asioihin vaikuttamisen ja osallisuuden. On virallinen väylä opiskelijoiden näkökulman kuulemiseen niin oppilaitoskohtaisesti kuin koulutusyhtymän tasolla. Opiskelijatutorit Perehdyttävät uusia opiskelijoita opintojen alkuvaiheessa. Osallistuvat uusien opiskelijoiden rekrytointiin. Ilmaisevat ryhmänohjaajalle mikäli havaitsevat koulukiusaamista tai opiskelijoiden keskuudessa ongelmia, joihin oppilaitoksessa olisi puututtava. 1.13 KANSAINSVÄLISYYSTYÖN KOORDINOINTI OPPILAITOKSISSA Koko opistoa koskevien kansainvälisten toimintamallien ja käytänteiden kehittäminen ja dokumentointi. Kansainvälisten työssäoppimisen prosessien tukeminen. Henkilöstön kv-osaamisen tukeminen, opistoa koskevien kansainvälisten projektien suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhdessä henkilöstön kanssa. 14

2. Ryhmänohjaus 2.1 RYHMÄN MUODOSTUMISEN VAIHEET Seuraavat vaiheet ovat usein löydettävissä tehtäväkeskeisten ryhmien muodostumisessa. Aina ne eivät tosin esiinny samassa järjestyksessä ja toisinaan yksittäinen vaihe saattaa jäädä kokonaan pois. Muotoutumisvaiheeksi kutsutaan ryhmän alkutaipaletta. Sen aikana ryhmä ei vielä ole kovin yhtenäinen ja jäsenet hahmottavat sitä lähinnä omien tavoitteidensa kautta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi aiheuttaa jäsenissä hämmennystä roolien puuttuessa tai ollessa epäselviä. Muotoutumisvaihetta sanotaan toisinaan myös kuherteluvaiheeksi, koska uusi ryhmä saatetaan kokea aluksi yksinomaan myönteiseksi asiaksi. Kuohuntavaiheessa jäsenet testaavat omaa ja toisten jäsenten asemaa ryhmässä. Kuohuntavaiheeseen liittyy usein erimielisyyksiä tai jopa riitoja. Se on kuitenkin tärkeä vaihe ryhmän sisäisten roolien määrittämisen ja avoimeen vuorovaikutukseen pääsemisen kannalta. Normien luomisen vaiheessa ryhmän jäsenten roolit alkavat olla selviä ja yhteishenki hyvä. Ryhmälle kehittyy omia toimintatapoja ja sääntöjä eli normeja, joita sen jäsenten tulee noudattaa. Säännöt voivat olla julkilausuttuja tai niin sanottuja piilonormeja, joita ei ole yhteisesti sovittu tai kirjattu ylös, mutta noudatetaan samalla lailla kuin julkilausuttujakin normeja. Toteuttamisvaiheeseen päästyä on rooleihin, normeihin sekä ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin liittyvistä asioista löydetty yhteisymmärrys, joten ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti alkuperäisen tehtävänsä toteuttamiseen. Ryhmä toimii tehokkaasti ja sille on saattanut kehittyä oma slanginsa ja huumorinsa. Lopettamisvaihe voidaan myös laskea ryhmän kehitysvaiheeksi. Se on tyypillinen erityisesti silloin, kun ryhmä on muodostettu suorittamaan jotain tiettyä tehtävää. Lopettamisvaiheeseen saattaa liittyä rituaaleja tai juhlallisuuksia. Ryhmän muodostuminen: Lähde Wikipedia 2.2 KUINKA JOUKOSTA OPISKELIJOITA MUODOSTUU RYHMÄ? Yksilöllisten oppijoiden muodostamassa yhteistoiminnallisessa ryhmässä säilyy jokaisen oppijan vastuu omasta itsestään, mutta samalla otetaan vastuuta ryhmästä ja toisten oppijoiden kehityksestä. Parhaimmillaan yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus siis täydentävät toisiaan. Toimivassa ryhmässä kaikki opettavat toisiaan ja oppivat samalla itse - ohjaaja on tavallaan oppijana muiden joukossa. Ryhmän kehittymisen ja toiminnan sujuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että ohjaaja tunnistaa ryhmäytymisen ilmiöitä. Tällöin hän osaa varautua etukäteen mahdollisiin ongelmiin ja luotsata ryhmää eteenpäin. 2.3 RYHMÄN KEHITTYMISEN VAIHEET JA OHJAAJAN ROOLI Muodostumis- eli orientaatiovaiheessa ryhmän vetäjään, ohjaajaan kohdistuu suurin riippuvuus. Ryhmä ei vielä ole varsinainen ryhmä, vaan joukko yksilöitä, jotka tunnustelevat paikkaansa muiden joukossa. Konfliktivaiheessa kilpaillaan tietoisesti tai tiedostamatta ryhmän johtajuudesta. Jäsenet eivät vielä tunnista ryhmän tavoitteita omikseen ja ohjaajaan kohdistuvat vaatimukset erilaistuvat. Oppijat voivat turhautua heitä koskeviin odotuksiin ja se saattaa johtaa kiukkuun ohjaajaa kohtaan. Solidaarisuusvaiheessa ryhmän toiminta organisoituu ja ryhmä kiinteytyy - me-henki kasvaa. Tavoitteet, toiminnalliset roolit ja yhteistyön mallit selkiintyvät. Ohjaajaan kohdistuvat ristiriidat alkavat purkautua. Toiminnanvaiheessa ryhmä suorittaa tehtäväänsä työskentelemällä tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Ohjaajaan kohdistuu hänen asiantuntijuuteensa liittyviä realistisia ja perusteltuja vaatimuksia. Nämä ryhmädynaamiset ryhmäytymisen vaiheet eivät ole kuitenkaan sellaisinaan sovellettavissa kaikkiin ryhmiin. Erityisesti virtuaalisissa verkko-opinnoissa ryhmän tai yhteisöllisyyden kehittymisen muodostumista voi olla vaikeampi havainnoida, eikä se näyttäydy samanlaisena kuin kasvokkaisissa ryhmissä. Muutoksia kuitenkin tapahtuu ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota jotta muutos tapahtuu ryhmän toimintaedellytyksiä parantavasti. Ryhmän toiminnan kannalta on tärkeää, että ohjaaja ottaa huomioon tehtäväkeskeisten prosessien lisäksi tunnekeskeiset toiminnot, ja antaa näille aikaa kehittyä. Ryhmän oppimisilmapiirin pitäisi olla kannustava ja tukeva, jotta se motivoisi jäsenensä tekemään parhaansa ryhmän eteen. Ohjaaja elää mukana ryhmässä, mutta ohjaajan roolissaan säilyttää mahdollisuuden etääntyä tarkkailijaksi ja tasapuoliseksi auttajaksi. Tarkkaillessaan hän kerää tietoa ryhmän 15

toiminnasta ja antaa rehellistä palautetta ryhmälle. Ohjaaja on ryhmän käynnistäjä, virittäjä, konsultti, valmentaja ja "johtaja", pääosassa ovat silti oppijat. Myös ongelmatilanteiden ratkaisuissa ryhmän oma panos on merkittävä. Ohjaaja on vain apuna ongelmien käsittelyssä; hänen pitää välttää liiallisen vastuun ottamista ryhmästä, jotta vältetään keskinäisriippuvuuden syntyminen. On toki luonnollista, että opintojen alkuvaiheissa tutorin vastuu voi olla suurempi, mutta niin ryhmän kuin ohjaajan kehityskaareen liittyy vastuun asteittainen siirtyminen oppijoille ja ryhmälle. Lähde: www.verkkotutor.fi 2.4 TUKIMATERIAALIA Aiheista osoitteessa: http://luotsiasema.kpedu.fi/materiaali/ammattiaoppimaan/index.html "Ammattia oppimaan"-materiaali on koottu Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän opinto-ohjaajien sekä luokanvalvojien ja ryhmävastaavien avuksi 1. Yleistä ammatillisesta koulutuksesta Suomen koulutusjärjestelmä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Opetussuunnitelman rakenne Perustutkinnon opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa HOPS JA HOJKS Opintosuoritusten seuranta, WILMA 2. Oma oppilaitos opinto-opas www-sivut sähköposti tiedotuksessa järjestyssäännöt opiskelijahuolto opiskelijayhdistys tutortoiminta kansainvälisyys 3. Minä oppijana alkuhaastattelulomake itsetuntemus opintojen suunnittelu ammatilliset valmiudet - työn merkitys 4. Oppiminen mitä oppiminen on? opiskelutekniikoita, Mind Map, prosessilukeminen, kirjallinen tekstin tuottaminen, essee, referaatti oma oppimistyyli, vak-testi, analyyttinen-holistinen miten yhteistyö sujuu ryhmäyttämisharjoituksia 6. Ongelmatilanteissa toimiminen vaikeat tunteet kiusaaminen kriisiohjelma oppimisen ongelmat 7. Motivaatio ihmisen perustarpeet motivaatioon vaikuttaa tavoitteet 1v, 5 v, 10 v,20 v minä ja mietteeni 8. Hyvät tavat keskusteluaiheita luokan 10 kärjessä- ohjeet käyttäytyminen sitä sun tätä-testi 9. Ammattiin tutustuminen oman alan ammattitaitovaatimukset ammatillisen kasvun tunnistaminen ja arviointi työpaikkavierailut/ työelämän edustajan vierailu työssäoppiminen 10. Opiskelupaikkakuntaan tutustuminen palvelut: kirjasto, Kela, terveyskeskus harrastusmahdollisuudet: seurakunta, liikuntapaikat, kulttuuriharrastukset, Kokkolan opisto 5. Ryhmässä toimiminen ryhmän merkitys erilaisuus on rikkautta, toimintatyylin arviointi yhdessä toimiminen millainen on hyvä työyhteisö 16

Opetushallituksen sivuilta löytyy "Ytyä opintoihin" -materiaalia. Aineiston sisältö etenee omasta itsestä, itsetuntemuksesta ja oppimisesta yhdessä toimimiseen. Keskustelujen ja harjoitusten avulla pyritään tutustuttamaan opiskelijoita toisiinsa, oppimaan mielipiteiden ilmaisua sekä kuuntelemaan ja arvostamaan toisiaan. http://www.edu.fi/ammattikoulutus/opinto-ohjaus/ytya_opiskeluun Käsiteltäviä aiheita: tavoitteet ja työskentelyohjeet minä oppimistyylit ja -tavat ryhmän opiskelijat ongelmatilanteet ikä ja eri elämänvaiheet motivaatio hyvät tavat opiskelupaikkakuntaan tutustuminen ammattiin tutustuminen tupakka ja päihteet Muita hyödyllisiä www-sivuja: Vaikka mitä, mm. verkkolehdestä ajankohtaista opetukseen liittyvää http://www.oph.fi EDU.fi on opettajien portti Internetiin http://www.edu.fi Paljon asiaa työssäoppimisesta http://www.edu.fi/tonet/ Opetushallituksen maksuttomia julkaisuja http://www.edu.fi/julkaisut/ Palvelusta löytyy ammatillisen peruskoulutuksen ideoita http://www.openidea.info/ Materiaalipankki on ammatilliseen erityisopetukseen suunniteltu kuvapankki http://www.materiaalipankki.net/index.htm Tietoa kaikista koulutukseen ja opiskeluun liittyvistä asioista www.opintoluotsi.fi/ Vastuuntunnon kehittyminen lapsilla ja nuorilla www.edu.fi/oppimateriaalit/vastuunportaat 17

LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN LIITE 1. LIITE 2. LIITE 3. LIITE 4. LIITE 5. LIITE 6. RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA ALKUHAASTATTELULOMAKE OHJAUSKESKUSTELULOMAKE OPINTOSUORITUSTEN KERTYMISEN SEURANTA TAVOITTEIDEN ASETTELU VAHVUUDET JA KEHITTÄMISHAAVEET 19

RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA PEREHDYTYS JA OPISKELUUN ORIENTOINTI AJANKOHTA / ASIA TEHTÄVÄ VASTUUHENKILÖ HOIDETTU Opiskelijoiden perehdyttämisohjelman ja aikataulujen laatiminen Uusien opiskelijoiden tervetulotilaisuus tervetulotoivotus henkilöstön ja tutorien esittäytyminen jakaantuminen ryhmiin koulutusohjelmittain Tutustuminen ryhmän kesken ryhmänohjaajan ja opiskelijoiden esittäytyminen todistusten kerääminen tulohaastattelulomakkeiden jakaminen ja täyttäminen Tutustumiskierros opetustilat, sosiaalitilat, pysäköintipaikat, tupakointi opiskelijaravintola ja kahvio opintotoimisto opiskelijahuollon henkilöstön vastaanottotilat Ryhmäyttäminen laaditaan oman luokan pelisäännöt ryhmäyttämistehtävä retki tai tutustumiskäynti Opiskeluun liittyvät hankinnat kirjat, monisteet, työasut, henkilökohtaiset työvälineet 20 LIITE 1. Ryhmänohjaajan työn suunnittelun ja organisoinnin muistilista sivu 1/3

Opintososiaaliset edut opintotuki, opiskelija-asiat poissaolojen vaikutus opintotukeen koulumatkatuki Työ- ja väestönsuojelu ryhmänohjaajan johdolla läpikäyty poistumisharjoitus menettely tapaturma- tai sairastumistilanteissa Tutustuminen koulutusalaan ammattilaisen ja päättävän luokan opiskelijan info alan tarjoamista mahdollisuuksista Ammatillisen perustutkinnon rakenteen esittely ammatilliset opinnot, työssäoppiminen, opinnäytetyö ja näytöt Atto-aineet ja niiden opettajat opintokortin ja tutkintotodistusmallin esittely tunnistetut ja tunnustettavat opinnot valinnaiset aineet lukio-opinnot ja yhdistelmätutkinnot opintojen edistymisen seuraaminen ja arvioinnin periaatteet täydennettävät opinnot, uusintakokeet Oppilaitoksen säännöt ja käytännöt (esimerkiksi): välitunnit, lukujärjestys vaatetus, muut tarvikkeet, opiskeluruokailu, kahvila koulun tilojen laajempi kierros läsnäolon seuraaminen, poissaolojen korvaamisen periaatteet MÄÄRÄAIKAAN SIDOTUT VÄLTTÄMÄTTÖMÄT TEHTÄVÄT Tulohaastattelut, alkukartoitukset ja alustavien tukitoimien suunnittelu opiskelijoiden taustatietoihin ja todistuksiin tutustuminen tulohaastattelut HOPSin laadinta opiskeluvalmiuskartoitusten tekeminen (lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka) yhteenveto luokan opiskelijoista ja heidän erityistarpeistaan erityisopiskelijaksi nimeäminen, HOJKSin tekeminen ja alustava tukitoimien suunnittelu (20.9. ja 20.1.) Huom. palauttaminen vähintään viikkoa ennen. LIITE 1. Ryhmänohjaajan työn suunnittelun ja organisoinnin muistilista sivu 2/3 21

Tiedottaminen, tiedonsiirto ja oppilaanohjaus tutustumisyhteydenotot huoltajiin -huoltajien ilta (tmv.) ja mahdolliset luokkakohtaiset illat syksyn yhteishaku valinnaisia opintoja koskeva tiedottaminen ja opiskelijoiden ohjaus tiedonsiirto atto-aineiden opettajille tuloluokista kevään yhteishaku työssäoppiminen ja opiskelu ulkomailla, tiedotustilaisuus tiedottaminen seuraavan lukuvuoden järjestelyistä luokan seuraavan opintovuoden ryhmänohjaajan perehdyttäminen ja tietojen siirtäminen JAKSOITTAIN TOISTUVAT ASIAT Opiskelijoiden opintosuoritusten ja poissaolojen yhteenveto, ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Opiskelijoille järjestettävien tukitoimien suunnittelu ja organisointi HOPSin tarkastaminen Erityisopiskelijoiden HOJKSin seuranta ja tarkastaminen Tiedottaminen tukitoimista, uusinnoista ja rästien suorittamismahdollisuuksista Tiedottaminen seuraavan jakson ohjelmasta, arvioinnista ym. Kokoukset opiskelijahuoltoryhmän ja koulutusalojen seurantakokoukset opiskelijahuoltoryhmän muut kokoukset erva-opettajien kokoukset opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta ja järjestelyistä ESR, Cooper, 2007 22 LIITE 1. Ryhmänohjaajan työn suunnittelun ja organisoinnin muistilista sivu 3/3

ALKUHAASTATTELULOMAKE Tämä lomake tukee opintojesi sujuvaa alkamista ja auttaa opintojesi suunnittelussa. Varaa riittävästi aikaa vastaamiseen ja lue lomakkeen kysymykset huolellisesti ja mieti, mitä ne tarkoittavat omalla kohdallasi. (Voit jatkaa paperin toiselle puolelle, jos vastaustila ei riitä.) 1. OPISKELIJAN HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika Kotiosoite Osoite opiskelupaikkakunnalla Puhelin Huoltajan tiedot (alaikäisen kohdalla) Huoltajan nimi Puhelin Osoite 2. OPISKELUTIEDOT (voidaan täyttää koulutuksen alettua) Suoritettava tutkinto / ov Koulutusala / Opetussuunnitelma Luokka / Ryhmä Opinnot aloitettu Arvioitu päättymispäivä Luokanvalvoja / Ryhmävastaava Peruskoulun nimi / Suoritusvuosi Lukion nimi / Suoritusvuosi Peruskoulun / Lukion lukuaineiden keskiarvo Peruskoulun / Lukion kaikkien aineiden keskiarvo Mahdolliset muut opinnot: LIITE 2. Alkuhaastattelulomake sivu 1/4 23

Aikaisempi ammatillinen koulutukseni 1) Oppilaitoksen nimi Linjan / Opintosuunnan nimi Kesto 2) Oppilaitoksen nimi Linjan / Opintosuunnan nimi Kesto Muu koulutus (Kurssit, työnantajan järjestämä koulutus, yms.) 1) Koulutuksen nimi Aihe Kesto 2) Koulutuksen nimi Aihe Kesto 3) Koulutuksen nimi Aihe Kesto Työkokemus (minimi 1 ov) 3. KOULUTUS a) Arvioi koulumenestystäsi b) Missä aineissa menestyit parhaiten? c) Mitkä oppiaineet olivat mielestäsi vaikeita? 24 LIITE 2. Alkuhaastattelulomake sivu 2/4

d) Onko sinulla ollut seuraavia vaikeuksia? Lukemisen ja/tai kirjoittamisen (luki-) vaikeutta o ei o kyllä Matematiikan oppimisen vaikeutta o ei o kyllä Keskittymisen vaikeutta o ei o kyllä Vaikeutta muistaa asioita o ei o kyllä e) Millaista tukea olet saanut aikaisemmissa opinnoissasi? Olen ollut tukiopetuksessa o en o kyllä (missä aineissa ja milloin?) Olen saanut lukiopetusta tai muuta erityisopetusta o en o kyllä (aine ja ajankohta) Olen saanut vapautuksen jostakin aineesta o en o kyllä (aine ja ajankohta) Olen ollut pienryhmässä, erityisluokalla, yksityisopetuksessa, pajakoulussa tai opiskellut muuten henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaan o en o kyllä (millaisessa ryhmässä ja milloin?) f) Oletko joutunut keskeyttämään jonkin koulutuksen? Miksi? LIITE 2. Alkuhaastattelulomake sivu 3/4 25

4. MAHDOLLISET OPISKELUNI ESTEET Mitä mahdollisia opiskeluasi vaikeuttavia tekijöitä sinulla on? (terveys, taloudellinen tilanne, perhetilanne jne.) 5. PERHESUHTEENI Kotonani asuu lisäkseni: 6. AJANKOHTAISIA ASIOITA a) Mitä toivot koulutukselta? (jotta opiskelusi olisi mielenkiintoista ja jotta pystyisit parhaiten oppimaan tulevassa ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja) b) Mistä muista asioista haluaisit keskustella ja kenen kanssa? Allekirjoitus paikka päiväys opiskelijan allekirjoitus Tiedonsiirtolupa Opiskeluani tukevia tietoja saa siirtää koulutuksenjärjestäjän käyttöön. Suostun / suostumme tiedonsiirtoon opiskelija alle 18-vuotiaan huoltaja Kiitos vastauksestasi ja tervetuloa opiskelemaan! 26 LIITE 2. Alkuhaastattelulomake sivu 4/4

OHJAUSKESKUSTELULOMAKE Ohjauskeskustelu tukee opintojesi sujuvaa jatkamista ja suunnittelua. Lue kysymykset huolellisesti ja vastaa niihin kaikkiin. Palauta lomake täytettynä ryhmänohjaajallesi. Ryhmänohjaajasi keskustelee kanssasi opinnoistasi ja lomakkeen kysymyksistä. Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. Niihin voivat tutustua vain sinua opettavat opettajat ja opiskelijahuollon työntekijät. Lomake säilytetään lukitussa paikassa ja hävitetään opintojesi loputtua. Nimi Koulutuslinja Luokka Puhelin Osoite Kutsumanimi, muut etunimet Oppilaitos Syntymäaika Sähköpostiosoite Puhelin koti / työ Huoltaja tai muu henkilö, johon voi ottaa yhteyttä Huoltajan osoite Aiotko käydä työssä opiskelusi ohessa ensi vuonna? o ei o kyllä Jos käyt työssä, missä ja kuinka usein? Asuminen o Vanhempien/huoltajien luona o Jos vain toisen vanhemman, kumman? o Yksin omassa asunnossa o Muualla, missä? Oletko ollut työssä tai työssäoppimassa? LIITE 3. Ohjauskeskustelulomake sivu 1/4 27

Missä olet ollut työssä tai työssäoppimassa? Työtehtäväsi? Mistä olet pitänyt työpaikoissasi? Mikä on ollut työpaikoissasi hankalaa tai vaikeaa? Kuinka luokkasi henki on vaikuttanut haluusi opiskella? (rengasta sopiva vaihtoehto) 1 haitannut melko usein ja vähentänyt halua opiskella 2 haitannut silloin tällöin ja vähentänyt halua opiskella 3 ei ole vaikuttanut juuri lainkaan opiskeluuni ja opiskeluhaluihin 4 tuntunut mukavalta ja kannustanut silloin tällöin opiskeluun 5 kannustanut melko usein opiskelemaan ja tulemaan kouluun Millainen luokkasi henki on ollut? (rengasta sopiva vaihtoehto) hyvin huono 1 2 3 4 5 oikein hyvä Oliko sinulla vapautus jostakin oppiaineesta viime lukuvuonna? Jos oli, niin minkä aineen ja miksi? 28 LIITE 3. Ohjauskeskustelulomake sivu 2/4

Miten tyytyväinen olet viime vuoden opiskeluusi? (rengasta sopiva vaihtoehto) hyvin huono 1 2 3 4 5 oikein hyvä Mitkä asiat tai oppiaineet olivat sinulle hankalia? Mitkä asiat tai oppiaineet kiinnostivat sinua tai olivat helppoja? TIETOJA VIIME LUKUVUODEN OPINNOISTA JA TYÖPAIKOISTA Arvioitu valmistumisaikataulu (tämä täytetään yhdessä ryhmänohjaajan kanssa haastattelussa). Mitä valinnaisopintoja olet ottanut? Mitä pitää tehdä, jotta tulevana lukuvuotena täydennettäviä opintoja ei tulisi? Mikä oli pääasiallisin syy täydennettäviin opintoihin? (jos niitä on tullut) Ammatilliset opinnot: LIITE 3. Ohjauskeskustelulomake sivu 3/4 29

Attoaineet: Missä jaksossa ja kenelle aiot suorittaa rästiopintosi? (jos niitä on tullut) Lukuvuoteen kuuluu 40 opintoviikkoa. Kuinka monta opintoviikkoa olet suorittanut? ESR, Cooper, 2007 30 LIITE 3. Ohjauskeskustelulomake sivu 4/4

OPINTOSUORITUSTEN KERTYMISEN SEURANTA Katso tiedot opintokortistasi Kuinka monta opintoviikkoa sinulla on suorittamatta ov Tee seuraavaan taulukkoon lista opinnoista, joista sinulla on täydennettäviä suorituksia. Merkitse 1. sarakkeeseen opinnot, joissa sinulla on täydennettäviä, 2. sarakkeeseen puuttuvien opintoviikkojen lukumäärä ja 3. sarakkeeseen täydennettävien suorittamissuunnitelma Käy vielä haastattelussa huolella läpi ryhmänohjaan kanssa rästit ja niiden suorittamissuunnitelma. TUTKINNON OSA PUUTTUVAT TÄYDENNETTÄVIEN OPINTOVIIKOT OPINTOJEN SUORITTAMISSUUNNITELMA Korvattavia poissaoloja Kesken kirjallisia tehtäviä LIITE 4. Opintosuoritukset sivu 1/2 31

Kesken ammatillisia harjoitustöitä Suorittamattomia kokeita, näyttöjä, opintosuorituksia Mihin haluat tukea, jotta opintosi sujuisivat parhaalla mahdollisella tavalla? Elämäntilanne ja terveydentila Mitä asioita on hyvä huomioida opintojesi järjestelyissä? Mitä tavoitteita sinulla on koko lukuvuodelle? Mitä tavoitteita asetat itsellesi 1. opintojaksolle? (Mainitse 1 3 asiaa.) Allekirjoitus Paikka Aika Opiskelijan allekirjoitus Paikka Aika Opettajan allekirjoitus Kiitos vastaamisesta! Allekirjoita lomake vielä ennen sen palauttamista. Vakuutan pitäväni tähän lomakkeeseen kirjoitetut ja keskustelussamme esiin tulleet tiedot luottamuksellisina, enkä luovuta niitä ulkopuolisille ilman asianomaisen opiskelijan lupaa. ESR, Cooper, 2007 32 LIITE 4. Opintosuoritukset sivu 2/2

TAVOITTEIDEN ASETTELU 1. Mikä on tulevaisuuden tavoitteesi? 2. Mitä voit tehdä, jotta tavoitteesi toteutuisi? 3. Mitä olet jo tehnyt tavoitteesi saavuttamiseksi? LIITE 5. Tavoitteiden asettelu sivu 1/2 33

4. Mikä on ensimmäinen askel, jonka tarvitset tavoitteen? 5. Koska aiot ottaa ensimmäisen askeleen? 6. Missä määrin haluat tavoitteeseesi päästä? Kuinka tärkeä se on sinulle? ei kovin suurta merkitystä 1 2 3 4 5 erittäin vahvasti / erittäin tärkeä 7. Kuinka saavutettavissa tavoitteesi on? saavuttaminen vaatii erittäin paljon 1 2 3 4 5 saavuttaminen on realistista 34 LIITE 5. Tavoitteiden asettelu sivu 2/2

VAHVUUDET JA KEHITTÄMISHAAVEET Millä tavoin sinä olet hyvä työntekijä ja opiskelija? Anna itsellesi arvosana 1-5 suhteessasi seuraaviin seikkoihin: Tarkastele omia kehittymisalueitasi. Missä sinun tulisi kehittyä ja mihin suuntaan? motivaatio tehdä työtä epävarmuuden sieto kyky sopeutua uusiin tilanteisiin vastuun ottaminen tekemisistäni rehellisyys toisten kuuleminen yhteisiin asioihin osallistuminen oma-aloitteisuus palautteen antaminen rakentavasti palautteen antaminen rakentavasti palautteen vastaanottaminen täsmällisyys aikatauluissa pysyminen työn laatu joustavuus halu kehittää itseäsi positiivisuus avun antaminen muille pitkäpinnaisuus elämäntavat itsekuri itseen luottaminen tulevaisuuden usko muuta KESKIARVO LIITE 6. Vahvuudet ja kehittämishaaveet 35

VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI LIITE 7. HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN 37

HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Varhaisen puuttumisen malli auttaa tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. On tärkeää, että jokainen opettaja ilmaisee huolensa opiskelijasta. Stakesin Huolen vyöhykkeistö -lomake auttaa opettajaa arvioimaan omaa huoltaan opiskelijaan liittyvissä asioissa. Huolen tunnistamisesta edetään asioiden puhumiseen opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltaan voi jakaa myös oppilaitoksen opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa ja suunnitella yhdessä, miten huolen pienentämiseksi toimitaan. Huolen näkyväksi tekeminen edistää asioihin puuttumista ja tällä tavalla vahvistaa nuorten turvallisuutta, opiskelujen etenemistä ja yleistä viihtyvyyttä oppilaitoksissa. Huolen puheeksi ottaminen on varhaisen puuttumisen menetelmä, joka lisää opettajan varmuutta tarttua asioihin jo pientä huolta havaitessaan. Puheeksi ottaminen on opettajan tavoitteellista, ammatillista toimintaa. Yhteisessä keskustelussa opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa pyritään luomaan sellainen yhteistyösuunnitelma, joka toteutuessaan pienentää opettajan kokemaa huolta ja edistää nuoren opiskelun sujumista. Puheeksi ottamista voidaan harjoitella mm. ennakoimalla tulevaa kohtaamista ja pohtimalla omia tapoja keskustella huolen aiheista. MITEN TOIMITAAN, KUN HUOLI HERÄÄ Jokainen opettaja ilmoita ryhmänohjaajalle Vanhemmat jos alle 18-vuotias Opiskelija keskustele opiskelijan kanssa runsaat poissaolot puuttuvat suoritukset oma huolesi (huolen harmaa) Ryhmänohjaaja / Luokanopettaja runsaat poissaolot väärä ala elämäntilanne sairaus paljon opintojan rästissä Opinto-ohjaaja Terveydenhoitaja Kuraattori Erityisopettaja tai erityistuen vastuuhenkilö ohjaa tarvittaessa Rästipaja-ohjaaja Tukihenkilöt Oppilashuoltoryhmä Ulkopuoliset auttamistahot Koulutusyhtymän opiskelijahuollon strategiasta Miten toimitaan, kun huoli herää 38 LIITE 7. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 1/7