Mielialahäiriön monet kasvot tunnistanko?

Outi Mantere ja Maria Vuorilehto TEEMA: PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Mielialahäiriön monet kasvot tunnistanko? Suomessa on masennuksen tunnistamista ja hoitoa parantamalla saatu taitetuksi masennuksen perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrän lisääntyminen ja vähennetyksi itsemurhakuolleisuutta. Seuraavaksi tulisi parantaa potilaan yksilöllisen hoidon suunnittelua. Mielialahäiriöön kuuluu mielialan laskun tai nousun lisäksi yleensä myös somaattisia, ahdistuneisuuteen, päihdeongelmiin tai persoonallisuushäiriöön liittyviä oireita. Potilaiden hoidettavuuteen vaikuttavat diagnoosien lisäksi sairauden vaihe ja vaikeus sekä potilaan oma motivaatio. Potilaiden odotukset ja toiveet ovat sidoksissa heidän elämän- ja hoitohistorioihinsa, sosiaalisiin tilanteisiinsa ja yhä vaihtelevampiin kulttuuritaustoihinsa. Hyvällä ja jatkuvalla hoitosuhteella hoitomotivaatioon ja -tulokseen voidaan vaikuttaa paljon. Niinpä kun masennusta epäillään masennusoireiden kahden seulakysymyksen perusteella, seuraa paljon selviteltävää ja huomioitavaa ennen kuin suositusten mukainen hoito toteutuu. Perusterveydenhuollossa mielialahäiriöt näyttäytyvät useimmin somaattisina ongelmina tai masennusoireiluna. Seulakyselyt tukevat mielialaoireiden tunnistamista mutta eivät auta oheissairauksien, oirehistorian ja potilaan elämäntilanteen kartoittamisessa (TAULUKKO 1) (1, 2). Hoitomotivaation herättäminen ja hoitosuhteen luominen edellyttävät usein seurantaa. Havainnollistamme kuvitteellisilla, kliiniseen kokemukseemme perustuvilla potilasesimerkeillä mielialahäiriöiden tunnistamis- ja diagnosointiprosessia. Yhtaikainen depressio ja ahdistuneisuus Terhi toivoo päivystävältä lääkäriltä nukahtamislääkkeitä satunnaiseen käyttöön. Viime aikoina nukahtaminen on vaikeutunut, ja päiväväsymys haittaa työntekoa. Terhi ehdottaa laboratoriotutkimuksia väsymyksen tutkimiseksi. Hän on tuttu potilas vastaanotolla: flunssia, kuumeilua, ihottumaa, niskavaivoja, ärtyvän paksusuolen oireyhtymä. Lääkäri tekee kahden kysymyksen masennusseulan, jossa Terhi tunnistaa alakuloisuuden ja kertoo olevansa stressaantunut. Terhi saa mukaansa Beckin masennustestin (BDI) ja AUDIT-kyselyn, labotoriolähetteen osana somaattista erotusdiagnostiikkaa (TAULUKKO 2) ja ajan tiimilääkärille. BDI:n tulos on 22 pistettä, ja tiimilääkäri toteaa depression kriteerien täyttyvän. Terhi on halukas depressiohoitajan tapaamiseen ja masennuslääkitykseen. Lääkityksestä koituu runsaasti haittavaikutuksia, mutta sen jatkuttua kolme viikkoa masennusoireet lopulta lievenevät. Tunnistamatta jäävät Terhin taipumus jatkuvaan huolestuneisuuteen ja vaikeuksien ennakointiin sekä niiden yh teys somaattiseen oireiluun. Vuoden kuluttua Terhi hakeutuu uudestaan depressiohoitajalle. Yleislääkäri käyttää kahden kysymyksen depressioseulaa epämääräisesti oireilevien, moniongelmaisten tai paljon terveyspalveluita käyttävien potilaiden kohdalla (TAULUKKO 1): Oletko kuluneen kuukauden aikana usein tuntenut itsesi masentuneeksi, alakuloiseksi tai toivottomaksi? Onko sinua kuluneen kuukauden aikana usein vaivannut se, että et ole juurikaan kiinnostunut mistään tai et nauti mistään? Myöntävän vastauksen jompaankumpaan kysymykseen tulisi johtaa diagnostiseen arviointiin (1). Masennustilan (ICD-10; F32 ja F33), jota tässä artikkelissa kutsutaan depressioksi, ydinoireet ovat 1) masentunut, surullinen tai tyhjä 593 Duodecim 2015;131:593 8

PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TAULUKKO 1. Mielialaoireiden tunnistamiseen sopivia seulontakyselyitä. Seulontamenetelmä Kysymysten Kohderyhmä Kommentti määrä Kahden kysymyksen 2 suullista Aikuisten masennusoireet Nopea depressioseula BDI 21 Aikuisten masennusoireet Saatavilla verkosta lukuisilla kielillä Sopii hyvin hoidon tulosten seurantaan DEPS-kysely 10 Aikuisten masennusoireet Suomessa kehitetty (16) PHQ-9 9 Aikuisten masennusoireet Perustuu diagnostisiin kriteereihin BDI-13 13 Koululaisten masennusoireet Pistelasku erilainen kuin BDI-21:ssä Käytetään kouluterveyskyselyssä EPDS 10 Synnytyksen jälkeiset masennusoireet Käytetään neuvoloissa (17) GDS-15 15 Vanhusten masennusseula Helppokäyttöinen esim. laitoksissa tai kotihoidossa (18) MDQ-seula 13 + 2 Aikuisten maniaoireet Tarkka haastattelu ja mielialaseuranta seulapositiivisille (2) BDI = Beck Depression Inventory; DEPS = Depression Scale; PHQ-9 = Patient Health Questionnaire, depression module; EPDS = Edinburgh Postnatal Depression Scale; GDS-15 = Geriatric Depression Scale; MDQ = Mood Disorder Questionnaire 594 mieliala, 2) heikentynyt kyky tuntea mielenkiintoa tai mielihyvää sekä 3) poikkeuksellinen uupumus (1). Näistä kolmesta tarvitaan vähintään kaksi diagnoosikriteerien täyttymiseksi. Lisäksi tarvitaan seuraavista muista oireista vähintään kaksi: unettomuus tai liikaunisuus, laihtuminen tai painonnousu, keskittymis- ja muistivaikeudet, liikkeiden hidastuneisuus tai levottomuus, arvottomuuden ja toivottomuuden tunne, perusteettomat syyllisyydentunteet sekä kuolemantoiveet tai itsemurha-ajatukset. Oireiden pitää jatkua vähintään kaksi viikkoa ja aiheuttaa merkittävää kärsimystä tai haittaa. Depression laihat hoitotulokset saattavat johtua samanaikaisesta ahdistuneisuushäiriöstä. Se heikentää pitkäaikaisennustetta ja ennakoi depression uusiutumista (3, 4). Kaksisuuntainen mielialahäiriö usein vaikea erottaa päihteiden vuoksi Esimiehen aloitteesta Pertti tapaa työterveyslääkärin runsaiden lyhyiden poissaolojen vuoksi. Somaattisessa tarkastuksessa ei löydy mainittavaa (TAULUKKO 2). Positiivisen kahden kysymyksen depressioseulan perusteella Pertti täyttää BDI:n, jonka tulos on 24 pistettä. Mieliala on ollut synkkä puoli vuotta. Lääkärin kysymykseen itsetuhoajatuksista Pertti kertoo niitä olleen kuukausi sitten. Itsemurhayrityksiä ei ole ollut. AUDIT-vastausten perusteella käydyssä keskustelussa ilmenee poissaolojen syy: vähitellen kehittynyt alkoholin riskikäyttö. Laboratorioarvot ovat viitealueel la. Pertti ei pidä alkoholinkäyttöään ongelmana, hän käyttää sitä vain masennusten välissä parempina jaksoina, joita alkoholi pidentää. Äskettäisen avioeronkaan syy ei ollut alkoholinkäyttö vaan Pertin toistuvat syrjähypyt. Niitä hän katuu ja pitää arvomaailmalleen vieraina. Lääkäri tekee mini-intervention. Seurantakäynnillä Pertti on ollut raittiina kaksi viikkoa. Mieliala on tasaisen alakuloinen. MDQ-seulan kolmetoista A-oiretta viittaavat kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuuteen. Pertin isällä ja veljellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja niin voisi oireiden, MDQ-löydöksen ja sukuhistorian perusteella olla Pertilläkin. Maniaoireiden ajoittumista suhteessa alkoholinkäyttöön täytyy kuitenkin arvioida huolellisesti. Pertti ohjataan diagnostiseen selvittelyyn ja hoidon suunnitteluun psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuolto kartoittaa tarvittavia työkyvyn tukitoimia. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuus on arvioitava ennen depressiohoidon aloittamista (5, 6). Masennuslääkkeet voivat kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä lisätä itsetuhoisuutta, levottomuutta ja ahdistusta tai johtaa mielialan nopeaan vaihteluun. O. Mantere ja M. Vuorilehto

(Hypo)maniassa mielialan laatu on joko normaalia parempi tai ärtynyt (2). Mielialan poikkeavuus suhteutetaan siihen, millainen potilas on omana itsenään. Kohonneen mielialan kanssa samanaikaisesti tulisi näkyä aktiivisuuden ja energisyyden lisääntymistä. Maniaoireisiin kuuluvat myös unen tarpeen väheneminen, ajatusten riento, itselle epätavallinen puheliaisuus ja kohonnut itsetunto sekä itselle haitallinen tai omasta arvomaailmasta poikkeava esimerkiksi taloudellinen tai seksuaalinen toiminta (2, 5). MDQ-seulan herkkyyden vuoksi yli puolet kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyistä osoittautuu turhiksi tarkassa diagnostisessa selvittelyssä (2). Erityisesti päihteiden vaikutus vaikeuttaa sekä mania- että masennusoireiden arviointia. Alkoholiongelman ja masennuksen yhdistelmä esiintyy kolmanneksella depressiopotilaista (2). Samanaikaisuus lisää huomattavasti itsetuhoisuuden riskiä sekä heikentää hoitoon sitoutumista ja depression ennustetta (1, 3, 7). Krooninen somaattinen sairaus ja depressio Ritva sairastaa tyypin 2 diabetesta ja verenpainetautia, riskitekijänä on ylipaino. Terveydenhoitajan puolivuosittaisella seurantakäynnillä (TAULUKKO 3) rutiinimaisesti täytettävässä BDI:ssä Ritva saa 21 pistettä. Terveydenhoitaja ohjaa Ritvan keskustelemaan lääkärinsä kanssa. Depression kymmenestä oireesta Ritva tunnistaa kuukausien alakulon, kiinnostuksen katoamisen, väsymyksen, huonouni suuden ja muistivaikeudet. MDQ-seulan tulos on negatiivinen. Ritvan toimintakyky on heikentynyt. Hän on polven nivelrikon vuoksi osa-aikaeläkkeellä. Ritva pitää depressio-oireitaan somaattisista sairauksista johtuvina. Masennuslääkitykseen hän ei ole valmis, koska hänellä on ennestäänkin runsas lääkitys. Alavireisyys huonontaa diabeteksen omahoitoa. Ritva on aloittamassa diabeetikoille tarkoitettua elämänhallinnan kurssia, johon liittyy mielialan seurantaa ja stressinhallintakeinojen opastusta. Sovitaan, että lääkitysasiaan palataan kurssin jälkeen. Kroonisista, toimintakykyä heikentävistä somaattisista sairauksista kärsivät potilaat ovat riskissä sairastua depressioon (1). Näiden somaattisten sairauksien määräaikaisseurantoihin on vaivatonta sisällyttää masennusoirekysely. Parhaimmillaan mielialaoireiden seuranta, psykoedukaatio ja hoitoon motivointi integ- TAULUKKO 2. Depression tärkeimmät erotusdiagnostiset vaihtoehdot. Somaattinen sairaus, esim. Foolihapon puute B 12 -vitamiinin puute Sydäninfarkti Aivoinfarkti Endokriininen häiriö Syöpä Neurologinen sairaus Lääkehoidon vaikutus, esim. Kortikosteroidit Päihteiden käyttö, esim. Alkoholi Kannabis Amfetamiini Normaali surureaktio Sopeutumishäiriö roidaan kroonisen sairauden seurantaan ja hoitoon (TAULUKKO 3). Kroonisten sairauksien ryhmämuotoiset opastukset muistuttavat monin tavoin niin kutsuttuja depressiokouluja (8). Lievä depressio voi pitkittyä YT-neuvottelut laukaisivat Siljalla kolmea viikkoa aikaisemmin tutun, stressitilanteisiin liittyvän aamuyön unettomuuden. Työterveyshuollossa todetaan BDI:ssä 19 pistettä. Depression minimioirekriteerit täyttyvät, toimintakykyä hieman heikentävät väsymys ja keskittymisvaikeus. Silja pitää ongelmaansa stressinä eikä depressiona. Stressin seurauksena tupakointi on lisääntynyt, mikä paljastuu Fagerströmin testillä. Liikunnalle ei ole jäänyt aikaa. Unen laatu on heikentynyt ja mieliala laskenut. Silja saa psykoedukaatiota ja verkko-osoitteet stressinhallintaopastukseen. Seurantatapaamisissa BDItulos on kahden viikon kuluttua 14 ja neljän viikon kuluttua kahdeksan pistettä. Lieväoireiset ja melko toimintakykyiset potilaat eivät aina hyväksy depressiota oireidensa selitykseksi. He saattavat pitää syypäänä hankalaa elämäntilannettaan ja ymmärrettävästi vieroksuvat lääkitystä. Mahdollista spontaania toipumista voi jäädä odottamaan, mutta silloinkin potilas tarvitsee asianmukaisen psykoedukaation ja seurantaa. Vähintään kaksi vuotta jatkunutta lievää masennusoireilua kutsutaan dystymiaksi. Oireet ovat samanlaisia kuin depressiossa, mut- 595 Mielialahäiriön monet kasvot tunnistanko?

PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TAULUKKO 3. Potilasryhmiä, joissa masennusoireiden seulontaa voi harkita. Terveystarkastus Työttömien terveystarkastukset Synnytyksen jälkitarkastus Määräaikaisseuranta Diabeteksen vuositarkastus Syöpäkasvainten jälkitarkastukset Akuutin somaattisen sairauden jälkiseuranta Sydäninfarkti Aivohalvaus Mielenterveyshäiriöistä kärsivät Paniikkihäiriö Aiempi masennushistoria Vakava traumaattinen tapahtuma kuten suuronnettomuus Oireen perusteella Unettomuus Työuupumus ja stressi Alkoholin liikakäyttö Kiputilat Monimuotoiset somaattiset oireet Terveyspalveluiden suurkäyttäjä 596 ta niitä on vain kolme tai neljä. Ajan kuluessa oireet usein lisääntyvät täyttämään varsinaisen depression kriteerit. Potilaat ovat usein niin tottuneita oireisiinsa, että pitävät niitä luonteenpiirteinään. Se vaikeuttaa sekä dystymian tunnistamista että potilaiden motivoimista seurantaan ja hoitoon. Lievä mielialan vaihtelu vakavamman mielialahäiriön enteenä Heidi valittaa ammattikoulun terveydenhoitajalle ajoittaista levottomuutta, joka haittaa keskittymistä. Heidillä on paljon poissaoloja, eivätkä opinnot edisty. Todistuksen keskiarvo oli yläasteella yli 8. Heidi on kiinnostunut opiskelemastaan alasta, niinpä pärjäämättömyys kummastuttaa häntä. Heidi kertoo aikaisemmin kuroneensa hyvinä päivinä kiinni suorittamattomat tehtävät. Hyvinä päivinä hän on toimelias, viettää aikaa kavereiden kanssa, käyttää puhelimensa saldon loppuun, unohtaa syödä ja joskus valvoo koko yön touhuten ilman, että se haittaa seuraavaa koulupäivää. Poissaolot syntyvät niinä päivinä, jolloin hän on kuolemanväsynyt, kärsii paniikinomaisesta olosta, tunteesta että kaikki tuijottavat ja pitävät omituisena. Hän jää kotiin sänkyyn ja ahmii ruokaa itkuisena. Koskaan ei tiedä, milloin mieliala vaihtuu, siihen ei tunnu olevan ulkoisia syitä. Pitkäaikaiset ystävät ovat jo pari vuotta ihmetelleet, miten Heidi voi samankin päivän aikana muuttua kuin toiseksi ihmiseksi. Koululääkäri ei kuvauksen perusteella tavoita yhtämittaista kahden viikon depressiojaksoa. Mahdollinen mania tai hypomania jää epäselväksi. Vastaanotolla Heidin olemuksessa ja käytöksessä mikään ei kiinnitä erityistä huomiota. Heidin isoisä on tehnyt itsemurhan nuorena. Äiti käyttää ajoittain runsaasti alkoholia ja on hankala tyyppi. Heidi pitää kahden viikon ajan mielialapäiväkirjaa, johon merkitään mielialan lisäksi unen määrä, käytetyt päihteet sekä tilanne, jossa mieliala vaihtuu. Heidi käy terveydenhoitajan seurannassa pari kuukautta. Vointi tasaantuu ja Heidi sopii opintojen uudesta aloituksesta seuraavana syksynä. Hän haluaa itse lopettaa säännölliset käynnit. Syklotymiassa eli mielialan aaltoiluhäiriössä oireiden määrä ja kesto eivät täytä depression tai manian kriteereitä. Siihen liittyy jatkuva mielialan vaihtelu: toistuvat lievät masentuneisuuden ja mielialan kohoamisen jaksot. Vaihtelu jatkuu vähintään kaksi vuotta. Syklotymia voi ennakoida vakavampaan mielialahäiriöön sairastumista etenkin, jos potilaalla on sukualttiutta. Syklotyyminen potilas ei yleensä löydä syytä mielialansa vaihteluille. Hänen ihmissuhteensa voivat olla pitkäaikaisia ja käsityksensä omista arvoistaan ja tavoitteistaan selkeitä. Nämä ominaisuudet erottavat syklotymian epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, jolle tunnusomaisia ovat mielialan reaktiivisuus ulkoisiin olosuhteisiin, ihmissuhteiden ja omien tavoitteiden epävakaus ja usein impulsiivisuus (2). Epävakaa persoonallisuus esiintyy usein mielialahäiriöiden oheissairautena ja monimutkaistaa niiden hoitoa. Lieväkin mielialanvaihtelu voi uhata opiskelu- tai työkykyä. Seurannan ja tarpeellisen tuen järjestäminen voi pienentää nuorten syrjäytymisriskiä, vaikka itse mielialahäiriön hoitoon ei olekaan virallista ohjeistusta (9). Tunnistamisesta hoitoon on joskus pitkä matka Lääkärin vastaanotolla on keski-ikäinen Fatima. Puoliso on tulkkina. Ongelmana olevaa päänsärkyä on tutkittu tuloksetta jo vuosi sitten neurologiakin konsultoiden. Puolison mukaan päänsärky on niin voimakasta, että Fatima ei poistu kotoa ja tarvitsee jatkuvasti jonkun avukseen. Avuntarve on aiheuttanut perheessä ristiriitoja. Kielitaidottomuuden vuoksi Fatimalla ei ole muuta O. Mantere ja M. Vuorilehto

sosiaalista verkostoa. Suomessa viettämänsä 15 vuotta hän on hoitanut lapsia ja kotia. Fatimalle varataan pidempi vastaanottoaika. Hän saa kotona täytettäväksi verkosta löytyvän BDI:n äidinkielellään. Seuraavalla käynnillä keskustellaan masennusoireista, koska BDI:ssä on 37 pistettä. Sekä potilas että puoliso kiistävät depression mahdollisuuden eivätkä halua keskustella masennuslääkkeistä vedoten siihen, että heidän asiansa ovat hyvin. Fatima sanoo kuitenkin päivittäin haluavansa kuolla, ellei päänsärky lopu. Fatima on halukas fysioterapeutin hoitojaksolle, johon liittyy rentoutusopastusta. Fatiman luvalla fysioterapeutti kutsuu maahanmuuttajien palvelupisteestä sairaanhoitajan yhteistapaamiseen. Sairaanhoitajan kotikäynnistä sovitaan yhdessä ja Fatimaa kannustetaan osallistumaan maahanmuuttajien vertaistukiryhmään. Aloitetaan työkyvyn selvittely (9). Aina hoitoa ei päästä aloittamaan heti, vaikka se näyttäytyisi elintärkeänäkin. Potilas ei kenties halua hoitomerkintöjä esimerkiksi varmistaakseen pääsynsä asepalvelukseen tai vakuutuksen myöntämisen. Hän voi pelätä työpaikan menetystä tai kaihtaa menneisyyden ikävien asioiden penkomista. Depression tunnistamisen jälkeen on maltettava luoda luottamuksellinen, turvallinen hoitosuhde ja annettava aikaa hoidon esteiden poistumiselle. Apuna voi käyttää motivoivaa haastattelua. Hyvässä hoitosuhteessa potilasta kannustetaan kertomaan oma käsityksensä oireiden syistä ja toiveensa hoidosta. Potilaan kokemusta siitä, että depressiodiagnoosi on väärä tai loukkaava, ei voi sivuuttaa. Ensimmäinen kokemus mielialaoireista keskustelemisesta saattaa värittää kaikkia seuraavia hoitoyrityksiä. Kroonista depressiota sairastavan hoitoa ei kannata aloittaa alusta Heikki on päivystävän lääkärin vastaanotolla voimakkaan ahdistuksen vuoksi. Hänen vanha äitinsä on kuollut äkillisesti. Heikki on hoitamaton ja itkuinen. Heikki on sairauseläkkeellä, asuu yksin ja elämä on kaventunutta. Hänellä on taustalla useita hoitojaksoja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa depression vuoksi. Lukuisista hoidoista mikään ei ole johtanut toipumiseen. Nykyistä lääkitystä Heikki käyttää säännöllisesti. Hänelle on luonteenomaista pelätä syksyisin sairastuvansa vakavasti. Lääkärikäyntejä kertyy noin kymmenen vuodessa somaattisten oireiden vuoksi. Hän luottaa tutun lääkärin arvioon tilanteesta. BDI vaihtelee 14 18 pisteen välillä. Heikille järjestetään elämänkriisin vuoksi keskusteluaika psykiatriselle sairaanhoitajalle. YDINASIAT Joka kymmenennellä terveyskeskuspotilaalla on depressio, johon useimmiten liittyy oheissairaus. Masennusoireet voivat viitata moneen eri mielialahäiriöön: vakavaan masennukseen, dystymiaan, syklotymiaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Masennusoireiden seulonnasta on hyötyä, kun se kohdennetaan riskiryhmiin. Lieviäkin maniaoireita on syytä seurata huolellisesti. Ennen hoitosuunnitelman tekoa on mielialaoireiden lisäksi tärkeää tunnistaa potilaan hoitomotivaatio, koko oirekuva ja sosiaalinen tilanne. Masennus voi olla myös krooninen tauti, jossa ihanteellista hoitotulosta ei ole saavutettu. Tällöinkin on hyvä tunnistaa akuutti kriisi ja siihen liittyvä sopeutumishäiriö, johon potilas tarvitsee apua kuten kuka tahansa. Lopuksi Depression tunnistamiseen perusterveydenhuollossa on panostettu, ja se on nykyään tehokkaampaa kuin koskaan. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseksi käytetään MDQ-seulaa. Depressiohoitajat kuuluvat terveyskeskuksen moniammatillisiin työryhmiin, psykiatrin konsultaatiomahdollisuuksia on parannettu ja masennuslääkkeiden käyttö on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut (10). Suomalaisten itsemurhat ovat vähentyneet. Myös depressioperäisen eläköitymisen määrä on voimakkaan lisääntymisen jälkeen taittunut. Eläkkeelle jääneiden saama hoito ennen eläkepäätöstä ei selvityksen mukaan kuitenkaan vastaa Käypä hoito- suositusta (11). Tunnistamalla hoidettavuudeltaan erilaisia mielialahäiriöpotilasryhmiä voimme paremmin suunnitella hoitointerventioita ja tutkia niiden tehoa. Eri ryhmille on perusterveydenhuoltoon sovellettavissa olevia malleja (12 15). 597 Mielialahäiriön monet kasvot tunnistanko?

PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA KIRJALLISUUTTA 1. Depressio [verkkodokumentti]. Käy pä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duo decim 2014 [päivitetty 29.09.2014]. www.kaypahoito.fi. 2. Kaksisuuntainen mielialahäiriö [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suo ma laisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suo men Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuo risopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lää käriseura Duodecim 2013 [päivitetty 19.6.2013]. www.kaypahoito.fi. 3. Vuorilehto M, Melartin T, Isometsä E. Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychol Med 2005;35:673 82. 4. Riihimäki KA, Vuorilehto MS, Melartin TK, Isometsä ET. Five-year outcome of major depressive disorder in primary health care. Psychol Med 2014;44:1369 79. 5. Suominen K, Valtonen HM. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2013;68:2445 50. 6. Mantere O. Masentuneella voi olla tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö. Suom Lääkäril 2008;63:2237 42. 7. Riihimäki K, Vuorilehto M, Isometsä E. A 5-year prospective study of predictors for functional and work disability among primary care patients with depressive disorders. Eur Psychiatry 2015;30:51 7. 8. Koffert T, Kuusi K, toim. Depressiokoulu: Opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Suomalainen selviytyjä -julkaisusarja. Helsinki: SMS-Tuotanto Oy 2004. 9. Vuokko A, Juvonen-Posti P, Kaukiai nen A. Miten lääkäri arvioi työttömän toimintakykyä? Suom Lääkäril 2011;66: 3659 66. 10. McCarthy M. Antidepressant use has doubled in rich nations in past 10 years. BMJ 2013;347:f7261. 11. Suominen K, Kronqvist K, Karjalainen K, Husman K, Katila-Keso L, Haanpää M. Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle? Suom Lääkäril 2013;68:232 6. 12. Haibach JP, Beehler GP, Dollar KM, Finnell DS. Moving toward integrated behavioral intervention for treating multimorbidity among chronic pain, depression, and substance-use disorders in primary care. Med Care 2014;52:322 7. 13. Archer J, Bower P, Gilbody S, ym. Collaborative care for depression and anxiety problems. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD006525. 14. Andrews G, Williams AD. Up-scaling clinician assisted internet cognitive behavioural therapy (icbt) for depression: a model for dissemination into primary care. Clin Psychol Rev 2014 Jun 11 [Epub ahead of print]. 15. Smith SM, Soubhi H, Fortin M, Hudon C, O Dowd T. Interventions for improving outcomes in patients with multimorbidity in primary care and community settings. Cochrane Database Syst Rev 2012;4:CD006560. 16. Salokangas RK, Stengård E, Poutanen O. DEPS uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110:1141 8. 17. Riihimäki K, Vuorilehto M. Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2014;69:1233 7. 18. Downing LJ, Caprio TV, Lyness JM. Geriatric psychiatry review: differential diagnosis and treatment of the 3 D s delirium, dementia, and depression. Curr Psychiatry Rep 2013;15:365. Sundi OUTI MANTERE, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, erikoistutkija, osastonylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja HUS Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikka MARIA VUORILEHTO, LT, yleislääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HUS Helsingin ja vanhuspsykiatrian klinikka SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia Summary Recognition of mood disorders A mood disorder involves lowering or elevation of mood and usually also somatic symptoms associated with anxiety, substance abuse problems or a personality disorder. In addition to diagnoses, the stage and degree of severity of the disorder and the patients own motivation influence the treatability of the patients. The expectations and hopes of the patients are associated with their life and medical history, social situations and increasingly heterogenous cultural backgrounds. A good and continuous therapeutic relationship can contribute to the treatment motivation and result. 598 O. Mantere ja M. Vuorilehto