KEUDAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA OPETUSTOIMESSA

KEUDAN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA OPETUSTOIMESSA

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO KEUDASSA... 4 2 SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI... 4 3 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO OPETUSTOIMINNASSA... 5 3.1 Opiskelijavalinnat, opinto-ohjaus ja opintojen valinnaisuus... 5 3.2 Opintosuoritusten arviointi... 14 3.3 Tiedonkulku... 15 3.4 Opetusjärjestelyt ja syrjinnän ehkäisy... 17 3.5 Yhdenvertaisuus eri toimipaikkojen kesken... 20 3.6 Oppimisympäristöt... 22 3.7 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu... 23 4 TILASTOINTI... 24 5 TIEDOTUS, TOIMEENPANO JA SEURANTA... 24 Lisätietoja:... 25 2

JOHDANTO Tämä suunnitelma on tehty juuri sinulle Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan opiskelijalle. Tasa-arvoinen ammattiopistoyhteisö ei synny itsestään, vaan sillä, että kaikki yhteisön jäsenet tiedostavat mistä tasa-arvossa on kysymys. Tämän suunnitelman tarkoitus on jakaa tietoa tasa-arvosta ja ohjata toimintaa. Suomen laissa tasa-arvo käsittää miesten ja naisten välisen tasa-arvon. Tasaarvolla ymmärretään yleisesti tasavertaisuutta muidenkin ominaisuuksien kuin vain sukupuolen suhteen. Suomen laki puhuu myös yhdenvertaisuudesta: ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, varallisuuden, vakaumuksen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Keudan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vastaa lain asettamiin vaatimuksiin ja siinä on otettu huomioon Keudan arvot. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa käsitellään toimipaikkojen kehittämisryhmissä. Ryhmät kehittävät toimipaikkojensa toimintaa myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Toiminta raportoidaan Keudan johtoryhmälle. Tämä suunnitelma on ollut voimassa 1.1.2011 alkaen ja tämä ensimmäinen päivitys on hyväksytty yhtymähallituksessa 18.09.2014. Keudan arvot: Arvostamme ammattitaitoa Sitoudumme asiakaslähtöisyyteen Toimimme vastuullisesti Uudistumme yhteistyössä 3

1 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO KEUDASSA Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tarkoita sitä, että kaikkia pitäisi kohdella täysin samalla tavalla. Yleensä olisikin parempi puhua mahdollisuuksien tasaarvosta, sillä oikein ymmärrettynä tasa-arvo luo kaikille lähtökohdista riippumatta samanlaiset mahdollisuudet. Nykyisinä ja tulevina yhteiskunnan jäseninä, ammattilaisina ja ammatinharjoittajina Keudan opiskelijat ovat velvollisia edistämään yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa kaikessa toiminnassaan. Ihmisten moninaisuus yhdistettynä tasaarvoon on voimavara, joka rikastuttaa toimintaa ja luo hyvinvointia. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat Keudassa paitsi fyysisen ympäristön, viestinnän ja työskentelyvälineistön suunnittelemista kaikille käyttäjäryhmille soveltuvaksi, myös ilmapiirin luomista sellaiseksi, että kaikki tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Tavoitteena olisikin saavuttaa esteetön oppilaitos jossa yhdistyvät palvelujen saatavuus, välineiden käytettävyys, tiedon ymmärrettävyys ja mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Keuda on sekä työnantaja, viranomainen että oppilaitos, joten yhdenvertaisuutta tulee toteuttaa kaikissa näissä rooleissa. Päätöksenteossa se tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, ettei päätöksillä ole syrjiviä vaikutuksia. Opiskeluyhteisössä se tarkoittaa ihmisten erilaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luomista. Opetuksessa se tarkoittaa moninaisuuden huomioimista niin opetusmateriaaleissa kuin opiskelijoihin suhtautumisessakin. Työnantajana Keuda takaa syrjimättömät toimintatavat ja edistää aktiivisesti työhyvinvointia. Viranomaisena Keuda vastaa siitä, että erilaisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon tuottamalla palveluja ja tiedotusmateriaalia sellaisessa muodossa, että myös esimerkiksi vammaiset ihmiset voivat niitä hyödyntää. Oppilaitoksena Keuda kasvattaa työntekijöitä, jotka toiminnassaan toteuttavat ja edistävät yhdenvertaisuutta. Aikuiskouluttajana Keuda edistää työelämän yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on meidän jokaisen vastuulla, ja se näkyy kaikessa mitä teemme ja sanomme. 2 SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuoma osallistuu Keudan opetustoimen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen yhdessä Keudan opiskelija-asioiden päällikön kanssa, joka vastaa suunnitel- 4

masta. Suunnitelma tarkistetaan Keudan johtoryhmässä ja mahdollisten korjausten jälkeen se hyväksytään yhtymähallituksessa. Kuoman tehtävänä on: seurata yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista ottaa kantaa havaitsemiinsa tasa-arvo-ongelmiin tehdä parannusehdotuksia havaitsemiinsa epäkohtiin Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä asioita käsitellään mm. tulosalueiden johtoryhmissä, opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, Keudan johtoryhmässä ja yhtymähallituksessa sekä Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuomassa. Keudassa toteutetaan säännöllisesti opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattuja palautekyselyjä, joista nostetaan esiin myös tähän asiaan liittyviä kommentteja ja tilastoja. Tämän suunnitelman sisältöön on ollut mahdollista vaikuttaa mm. eri tasoisissa johtoryhmissä ja Keudan ammattiopiston opiskelijakunta Kuomassa. Keudan aikuisopistossa vuosittaisessa Opiskelijafoorumissa opiskelijaedustajat saavat mahdollisuuden vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Suunnitelma on ollut nähtävillä mm. opiskelijaintroissa Kermitissä, Kertussa ja henkilöstön intrassa KeudaWikissä ja sitä on ollut mahdollisuus kommentoida ja antaa palautetta koko suunnitelman voimassa olo ajan. Kommentteja suunnitelmaan ei ole kuitenkaan tullut, joten jatkossa tätä suunnitelmaa tulee käsitellä tarkemmin eri koulutuspäivillä, kehittämisryhmissä, henkilöstön kokouksissa ja opiskelijaryhmissä. 3 YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO OPETUSTOIMINNASSA Opiskeluyhteisössä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat ihmisten erilaisuutta kunnioittavan ilmapiirin luomista. Opetuksessa se tarkoittaa moninaisuuden huomioimista niin opetusmateriaaleissa kuin opiskelijoihin suhtautumisessakin. 3.1 Opiskelijavalinnat, opinto-ohjaus ja opintojen valinnaisuus Ammatillisessa peruskoulutuksessa Keudan opiskelijavalinta perustuu opetusministeriön asetukseen opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 167/2002 (muutoksineen 1248/2003, 772/2006, 951/2011). Laki ammatillisesta koulutuksesta (21.8.1998/630) 32 :ssä tarkoitettuihin opintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista määrää Opetushallitus (787/2014 27 ). 5

Opiskelijavalinnassa kiinnitetään huomiota tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta mm. seuraaviin asioihin: valintaprosessi; ammatinvalinnan tukeminen, opinto-ohjaus, haku- ja valintaprosessi, pääsy- ja soveltuvuuskokeet, harkintaan perustuva valinta, etninen tausta. koulutusohjelman/alan/valinnaisten tutkinnon osien valinnat. Tavoitteet: Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opiskelijavalinnoissa perustutkinto-opiskelijat otetaan opiskelijoiksi opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (20.12.2012/2013) määräämällä tavalla yhteisvalintajärjestelmää käyttäen (Opintopolku). Lisäksi opiskelijavalintoja toteutetaan Keudan oman erillishaun kautta, jossa opiskelijavalinta toteutetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti. Keudan ammattiopistossa vähennettiin kevään yhteishaussa 2014 pääsy- ja soveltuvuuskokeita, mikä lisää yhdenvertaisuuden- ja tasa-arvon toteutumista. Keudan ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään jaksoittain Keudan ammattiopiston ohjeiden mukaisesti. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan yhteydessä ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoille erilaisista valinnan mahdollisuuksista, jotka liittyvät yksilöllisiin opintopolkuihin, opiskelumenetelmiin ja erilaisiin muihin yksilöllisiin tapoihin suorittaa tutkinto. Tarkemmin näistä asioista on kerrottu Keudan ammattiopiston ohjaussuunnitelmassa. Keudan aikuisopistossa tavoitteena on luoda opiskelijoille turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö. Aikuisopiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksessa ja tukemisessa tavoitteena on vahvistaa tutkinnon suorittajan elämänhallintataitoja, itsetuntemusta ja luottamusta ottaen huomioon opiskelijoiden oman arvoperustan. Lokakuussa 2014 aikuisopiston opiskelijavalinnoissa otetaan käyttöön valtakunnallinen verkkopalvelu Opintopolku.fi. Aikuisopistossa valintaprosessi toteutetaan koulutuskohtaisesti joko hakuaikojen puitteissa tai non-stoppina. Lisäksi Keudan ammattiopiston erillishaun yhteydessä opiskelijoita voidaan ohjata myös Keudan aikuisopistoon. Aikuiskoulutuksessa, mukaan lukien oppisopimuskoulutus, opiskelijan kanssa laaditaan opintojen henkilökohtaistamissuunnitelma (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998). Keudan aikuisopistossa henkilökohtaistaminen tehdään tutkinnon perusteiden pohjalta kolmivaiheisesti: hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen ja tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Siinä kartoitetaan aiemmin hankittua osaamista, suunnitellaan opintoaikataulua ja keskustellaan rahoitusvaihto-ehdoista. Näiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tutkinnon suorittaja saa henkilökohtaista neuvontaa ja 6

ohjausta henkilökohtaistamisprosessin aikana. Dokumentoidut henkilökohtaistamislomakkeet muodostavat henkilökohtaistamisasiakirjan. Tutkinnon suorittaja sekä koulutuksen järjestäjä allekirjoittavat asiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Asiakirjaan ei sisällytetä viranomaisten toiminnan julkisuudessa annetussa laissa (L621/1999) tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja. Koulutuksen järjestäjä kerää opiskelijakyselyillä (mm. Aipal ja Opal) palautetta henkilökohtaistamisesta, sekä kehittää prosessia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. (OPH:n määräys 43/011/2006) Jos tutkinnon suorittajalla on kieli- tai kulttuuritaustasta johtuvia tarpeita, nämä tarpeet ja tarvittavat ohjaus ja tukitoimet kirjataan hakeutumisvaiheen tietoihin. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi, hänen suomen kielen taitonsa voidaan arvioida hakeutumisvaiheessa. Arvioinnista vastaa suomi toisena kielenä (S2) -kouluttaja. Kielitesti antaa käsityksen siitä, onko opiskelijalla edellytyksiä menestyä opinnoissa suomen kielellä. Sen perusteella määritellään myös mahdolliset suomen kielen tukitarpeet opinnoissa. Henkilökohtaistamisasiakirjojen lisäksi opiskelijalle voidaan laatia HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Tämä laaditaan opiskelijan, vastuukouluttajan, erityisopettajan ja mahdollisesti opintoohjaajan yhteistyönä. Se on erityisen tuen suunnittelun ja seurannan väline, jonka toteutumista tarkastellaan vähintään puolen vuoden välein. Nykytila: Opiskelijavalinta toteutuu Keudan ammattiopistossa valtakunnallisen yhteishaun kautta hyvin. Sukupuolijakauma hakijoissa voidaan todeta olevan tasa-arvoista. Miesten osuus hakijoista on ollut 53-54% ja naisten osuus 46-47% viimeisien vuosien aikana. Tutkinnon suorittajien määrä on miesten ja naisten välillä suhteessa samanlainen esim. vuonna 2013 valmistuneista 53% oli miehiä ja 47% naisia. Opiskelijoita yhteensä perustutkinnoissa 20.1.2014 oli 4350. Kuvassa 1. opiskelijamäärät näkyvät myös kunnittain. Luvut kertovat siitä, että opetus ja ohjaus tapahtuu samanarvoisesti sukupuolesta riippumatta. Tekniikan ja liikenteen alojen opiskelijoita on Keudassa kuitenkin eniten (kts. Kuva 3. Keudan opiskelijamäärät koulutusaloittain perustutkinnoissa 20.1.2014.), joka voisi toisaalta tarkoittaa sitä, että miehiä hakisi ja valmistuisi enemmän, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. Yksikkökohtaisia eroja luvuissa saattaisi löytyä, jos niitä tarkasteltaisiin yksikkökohtaisesti. Yksiköiden tulee jatkossa seurata opiskelijavalintaa ja valmistumista myös mies- ja naisnäkökulmasta, jotta tasa-arvo toteutuu. 20.1.2014 Keudan oppisopimuskeskuksessa opiskelijamäärä oli 931. Näistä opiskelijoista tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa oli 518 ja ei tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa 45 opiskelijaa. Ammatillista peruskoulutusta suoritti 368 opiskelijaa. Naisia kaikista opiskelijoista oli 484 (52 %) ja miehiä 442 (48 %). 7

20.1.2014 Keudan aikuisopistossa opiskelijamäärä oli 1730. Näistä opiskelijoista tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa oli 532 ja ei tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 107 opiskelijaa. Ammatillista peruskoulutusta suoritti 1091 opiskelijaa. Naisia kaikista opiskelijoista oli 1095 (63%) ja miehiä 635 (37 %). Kuva 1. Keudassa perustutkintoa opiskelevat omistajakunnittain 20.1.2014. Kuva 2. Keudan oppisopimuskeskuksen lisäkoulutukset kunnittain 20.1.2014. 8

Kuva 3. Keudan opiskelijamäärät koulutusaloittain perustutkinnoissa 20.1.2014. Kuva 4. Keudan oppisopimusopiskelijat aloittain peruskoulutuksessa ja lisäkoulutuksessa 20.1.2014. 9

Keudan oppisopimuskeskuksen asiakaspalaute kevät 2014 Asiakastyytyväisyys 1/2014 alku väli päättö ka Opiskelijat 3,2 3,5 3,2 3,3 Työpaikkakouluttajat 3,2 3,4 3,3 3,3 Yrittäjä opisk. 3,1 2,6 3,5 3,1 Yrittäjän mentori 3,2 3,3 3,2 Huom. kyselyn arviointiasteikko 1-4 Kuva 5. Keudan oppisopimuskeskuksen asiakaspalaute kevät 2014. Vuoden 2014 Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan nousevat esille Keudan ohjaus- ja tukipalvelut. Samat asiat nousivat esille myös edellisessä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa. Kuva 6. kertoo opiskelijoiden näkemyksen ohjauksen riittävyydestä. Ohjauksen riittävyyden tunne on opiskelijoilla hivenen lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Miesten ja naisten välillä tässä kokemuksessa ei ole merkittävää eroa. Kuva 6. Opiskelijoiden näkemys ohjauksen riittävyydestä opintojen suunnitteluun liittyvissä asioissa Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. 10

Ohjaus jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä asioissa on koettu Keudan ammattiopistossa useana vuonna olevan hiukan puutteellinen opiskelijapalautteen mukaan. Luvut ovat toki hiukan parantuneet viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta ohjauksen tehostamista jatketaan edelleen jatko-opintoihin ja työelämään ohjaamisessa. Toisaalta kysely ei näytä absoluuttista totuutta, sillä kyselyyn vastanneet ovat pääsääntöisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoita ja heille ei välttämättä näistä asioista ole vielä kovin paljon ehditty puhuakaan. Tasa-arvon näkökulmasta naiset kokevat tämän asian olevan hiukan heikompaa kuin miehet. Kuva 7.Opiskelijoiden näkemys ohjauksen riittävyydestä jatko-opintoihin ja työelämään liittyvissä asioissa Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. Keudan ammattiopiston ja Keudan aikuisopiston opiskelijapalaute kertoo selkeästi, että opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältöön aika hyväksi (Kuvat 8a ja 8b). Miesten palaute tämän asian osalta on hiukan heikompi kuin naisten. 11

Kuva 8a. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältöön ja sen toteutumiseen Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. Kuva 8b. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältöön ja sen toteutumiseen Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. Opintotarjonnan monipuolisuus on ollut suhteellisen hyvää opiskelijapalautteen mukaan Keudan ammattiopistossa. Miesten ja naisten välillä löytyy hienoista eroa eri vuosina puoleen ja toiseen. 12

Kuva 9. Opiskelijoiden näkemys opintotarjonnan monipuolisuudesta Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. Toimenpiteet: Pääsy- ja soveltuvuuskokeet laaditaan edelleen siten, että se ei erottele opiskelijoita tarpeettomasti etnisen taustan, iän, vamman tai sukupuolen perusteella. Kokeiden määrää pyritään edelleen vähentämään. Keudan ammattiopistossa otetaan syksyllä 2014 käyttöön uusi ohjaussuunnitelma, jonka tiedottamisesta ja käyttöönotosta huolehditaan monitahoisesti. Jatko-opintoihin ja työelämään ohjatessa kiinnitetään enemmän huomiota naisten ja miesten tasa-arvoiseen ohjaukseen, varsinkin naisten osalta. Ammattiopiston ryhmänohjaajille järjestetään vuosittain edelleenkin koulutusta mm. henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnasta sekä tutkintokohtaisen opetussuunnitelman kokonaisuuden hallinnasta. Kiinnitetään jatkossa huomiota hiukan enemmän miesten vaikutusmahdollisuuksiin HOPSin laadinnassa kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi yksiköiden tulee jatkossa seurata opiskelijakyselyjä mies- ja naisvastaajien osalta vertaillen, jotta tasa-arvo saadaan toteutumaan myös yksikkökohtaisesti näissä asioissa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tulosalueet vastaavat itsenäisesti opiskelijavalinnoista. Aikuisopiston Ohjauksen ja tuen suunnitelmassa kuvataan palveluja, joita jokaisella aikuisopiskelijalla on mahdollisuus saada riippumatta toimialasta tai paikasta. Ohjauksen ja tuen tavoitteena on kokonaisvaltainen kehittyminen ammatillisesta näkökulmasta. Opetushenkilöstölle järjestetään koulutusta mm. henkilökohtaistamiseen liittyvissä asioissa. Aikuiskoulutuksessa seurataan jatkossa miesten ja naisten osuutta kirjoilla olevista tutkintotavoitteisesta koulutuksesta opiskelijahallintojärjestelmän Winhan avulla. Vastuuhenkilöt: Keudan johtoryhmä, ammattiopiston johtoryhmä ja aikuisopiston johtoryhmä. 13

Mittarit ja seuranta: Toteutettujen toimenpiteiden seuranta. 3.2 Opintosuoritusten arviointi Tavoitteet: Jokaisen opiskelijan oppimisen arviointi on motivoivaa ja kannustavaa ja antaa opiskelijalle palautetta siitä, mitä hän jo osaa ja mitä pitää vielä oppia saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Jokaisen opiskelijan osaamisen arviointi perustuu ainoastaan tutkinnon määräysten mukaisiin vaatimuksiin ja tavoitteisiin sekä määräysten mukaisiin kriteereihin. Jokainen opettaja hallitsee keskeiset asiat Keudan arviointiohjeista. Nykytila: Arviointi Keudan ammattiopistossa on hämmästyttävän yhdenvertaista naisten ja miesten välillä. Arviointi on opiskelijapalautteen kautta mitattuna pysynyt myös hyvin tasalaatuisena jo vuodesta 2010 lähtien, vaikka kuvassa 1 on vertailun vuoksi vain lukuvuosien 2012-2014 palautteet. Keudan aikuisopistossa miehet kokevat arvioinnin hieman oikeudenmukaisempana kuin naiset. Kaiken kaikkiaan arvioinnin oikeudenmukaisuus sai hyvät arviot. Kuva 10a. Arvioinnin oikeudenmukaisuus Keudan ammattiopistossa. (Lähde: Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyt 2012-2014.) 14

Kuva 10b. Arvioinnin oikeudenmukaisuus Keudan aikuisopistossa. (Lähde: Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyt 2012-2014.) Toimenpiteet: Opetushenkilöstölle järjestetään arviointiin ja arviointimenetelmiin liittyvää koulutusta jatkossakin. Osaamispisteisiin siirtyminen edellyttääkin tehokasta koulutusta, jotta arvioinnin oikeudenmukaisuus säilyisi edellisten vuosien tasolla. Vastuuhenkilöt: Rehtorit, toimialarehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt ja toimialapäälliköt. Mittarit ja seuranta: Seurataan arvioinneista ja tutkinnon suorittamisesta tulleita oikaisupyyntöjen määriä/vuosi. Toteutettujen toimenpiteiden seuranta. 3.3 Tiedonkulku Tavoitteet: Kaikki opiskelijat ovat tasavertaisesti tietoisia mm. Keudan menettelytavoista, mahdollisuuksista osallistua tapahtumiin, kilpailutoimintaan ja opiskelijakunnan toimintaan sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Nykytila: Tiedonkulun osalta naiset ja miehet kokevat yhtä lailla saavansa hyvin tietoa itseensä liittyvistä asioista. Aikaisempina vuosina naisten ja miesten kokemukset ovat olleet hiukan erilaisia asioiden tiedottamisen osalta. Vuoden 2014 opiskelijapalautekyselyn mukaan miehet ja naiset kokevat tiedottamisen olevan yhtä hyvää (kts. kuva 8a ja 8b.) 15

Aikuisopiston opiskelijapalautteen perusteella tiedottaminen koetaan Keudan aikuisopistossa hyvin hoidetuksi sekä naisten että miesten osalta. Kuva 11a. Tiedottaminen Keudan ammattiopistossa opiskelijapalautteiden perusteella. (Lähde: Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyt 2012-2014.) Kuva 11b. Tiedottaminen Keudan aikuisopistossa opiskelijapalautteiden perusteella. (Lähde: Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyt 2012-2014.) Toimenpiteet: Kaikki opettajat ja opiskelijat perehdytetään heti opintojen alussa sähköisten järjestelmien käyttöön. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa uusille opiskelijoille jaetaan Keudan opiskelijan opas ja sen sisältöä käsitellään ryhmänohjaajan tunnilla opintojen alussa. Aikuiskoulutuksessa oleville opiskelijoille jaetaan Aikuisopiskelijan opas, joka käsitellään 16

vastuukouluttajan kanssa. Opiskelijat toimivat oman toimipaikan kehittämisryhmissä, mikä edistää tiedon kulkua myös kehittämisen näkökulmasta. Opintojen alussa ja edetessä tulee terävöittää Keudan opiskelijaintranettien Kermitin ja Kertun, sekä Keudan sähköpostin käyttöä. Tekstiviestien, sähköpostien, Moodlen ja sosiaalisen median tehokas käyttö edistää tiedottamista ja vuoropuhelua opiskelijoiden kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijalle ja työnantajalle jaetaan oppisopimuksen alkaessa oppisopimusopas ja työpaikkakouluttajaopas, jotka auttavat opiskelijaa ja työnantajaa oppisopimuksen toteuttamisessa. Vastuuhenkilöt: Rehtorit, toimialarehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt, toimialapäälliköt, opettajat/kouluttajat, oppisopimusjohtaja, koulutustarkastajat ja koulutussuunnittelijat. Mittarit ja seuranta: Palautekyselyt ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta. 3.4 Opetusjärjestelyt ja syrjinnän ehkäisy Keudassa kiinnitetään huomiota opetuksessa ja ohjauksessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Tavoitteet: ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja noudattaminen demokratian ja tasa-arvon edistäminen elinikäiseen oppimiseen tarvittavien valmiuksien edistäminen suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen oppiminen vastuun ottaminen omista valinnoista Opetustilanteissa huomioidaan seuraavia seikkoja: syrjinnän ja epätasa-arvoisen toiminnan ehkäiseminen /varhainen puuttuminen epätasa-arvoa edistävän piilo-opetussuunnitelman näkyväksi tekeminen ja sen poistaminen (tietojen salaaminen, loukkaava vallankäyttö, syyllistämisen ja häpeän tunne) oman kulttuurin, kielen ja identiteetin tukeminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustaminen kiusaamisen tunnistaminen ja sen poistaminen seksuaalisen häirinnän tunnistaminen ja poistaminen yhdenvertaisuuteen perustuvien opetuskäytäntöjen noudattaminen riittävä resursointi opetukseen ja ohjaukseen 17

riittävät tukipalvelut, joilla varmistetaan se, että opiskelja/tutkinnonsuorittaja voi tavoittaa ohjaavan henkilön, joka auttaa opinnoissa. Keudassa opetusjärjestelyt tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaan niin, että jokaisella on mahdollisuus kykyjensä mukaiseen oppimiseen. HOPS on ensisijainen työväline opetuksen suunnittelussa. Kaikille annettavan tuen ollessa riittämätön, annetaan lyhytaikaista lisätukea. Lisätuen jälkeen tilannetta seurataan ja tarvittaessa siirrytään erityiseen tukeen. Tällöin oppimisen suunnittelun välineenä toimii Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Näillä toimenpiteillä on omalta osaltaan syrjäytymistä ehkäisevä merkitys. Kuvassa 12 on kuvattu erityisopiskelijoiden määrät aloittain 2014. Kuva kertoo selkeästi sen, että erityisopiskelijoita on hyvin epätasaisesti eri aloilla. Tämä johtuu osittain siitä, että suosituimmille aloille on vaikea päästä ja myös selviytyä alan vaatimuksista tulevissa työtehtävissä. Toisaalta valmistavaan koulutuksiin hakeutuu enemmän erityistä tukea tarvitsevia. Jatkossa tuli pyrkiä saamaan nämäkin tilastot sellaisina, että niissä on eriteltynä miesten ja naisten osuus, jotta tasa-arvoa voitaisiin arvioida. Kuva 15 kertoo kuitenkin siitä, kuinka hyvin opiskelijat kokevat saaneensa apua opintojen esteenä olleisiin henkilökohtaisiin asioihin. Kuva kertoo myös sen, että miesten ja naisten välillä ei juurikaan ole eroja tämän asian osalta. Kuva 12. Keudan ammatillisen peruskoulutuksen erityisopiskelijoiden määrät prosentteina koulutusaloittain 20.1.2014. Keudan aikuisopistossa 20.1.2014 erityisopiskelijoita oli 1,1% kaikista aikuisopiston opiskelijoista. Yhteensä erityisopiskelijoita oli yhdeksäntoista. Palvelualoilla yhdeksän opiskelijaa, tekniikassa- ja liikenteessä kaksi opiskelijaa, luonnonvara ja ympäristöalalla kolme opiskelijaa ja hyvinvointialalla viisi opiskelijaa. 18

Kuva 13. Keudan oppisopimuskeskuksen peruskoulutuksen erityisopiskelijat aloittain 20.1.2014. Kuva 14. Keudan oppisopimuskeskuksen opiskelijoiden ikäjakauma 2013. Kuva 15. Opiskelijoiden näkemys avun saannista opintojen esteenä olleissa henkilökohtaisissa asioissa Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. 19

Toimenpiteet: Tiedottaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmasta, elinikäisen oppimisen avaintaitojen sisällyttäminen opetukseen yhä vahvemmin. Opinnon alussa tulee käydä läpi opinnon sisältö ja arvioinnin perusteet. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa olevien ryhmistä valitaan ns. tiedotusvastaavat, joiden toimenkuvaa tulisi tarkentaa ja yhteistyötä lisätä opiskelijakuntien kanssa yhä edelleen. Vastuuhenkilöt: Rehtorit, toimialarehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt, toimialapäälliköt, opettajat/kouluttajat ja opiskelijahuoltohenkilöstö. Mittarit ja seuranta: Säännöllisesti kerätyt palautteet, tiedotusvastaavien toiminta, opiskelijakuntien kokoukset, opiskelijakuntien ohjaavien henkilöiden resursointi. Toteutuneiden toimenpiteiden seuranta. 3.5 Yhdenvertaisuus eri toimipaikkojen kesken Tavoite: Opetus ja opiskelijapalvelut ovat yhdenvertaisia riippumatta toimipaikasta. Jokaisessa toimipaikassa järjestetään opiskelijoille tapahtumia. Nykytila: Opiskelijoiden näkemys vaikutusmahdollisuuksistaan toimipisteen toimintaan Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan parantunut vuodesta 2012 alkaen. Miehet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan hiukan paremmat kuin naiset. (Kts. kuva 8a ja 8b.) Toimenpiteet: Keudan opetussuunnitelmat ovat alasidonnaisia ja opiskelijapalvelut ovat yhtenevät toimipaikoittain. Keudan ammattiopiston ohjaussuunnitelma ja opiskeluhuollonsuunnitelma ohjaavat yhtenäisiin opiskelijapalveluihin niin opinto-ohjauksen kuin opiskeluhuollonkin osalta. Opiskelijakunnista vastaavat henkilöt kehittävät yhdessä toimipaikkojen opiskelijakuntien, tuutori-opiskelijoiden ja opiskeluhuoltoryhmän kanssa tapahtumia ja vapaa-ajantoimintaa. Aikuiskoulutuksen osalta näitä asioita toteutetaan soveltuvin osin toimialoittain. Jatkossa opiskelijapalautteet tulee käydä yhdessä läpi mm. opiskelijakuntien kanssa. Palautteet tulee esittää suhteessa eri toimipaikkoihin, ja miesten ja naisten väliset tulokset vertaillen eri toimipaikkoihinkin nähden. Oppisopimuskeskuksen asiakaspalautteen käsittelyprosessi on vastuutettu ja aikataulutettu. Kehittämistoimet sovitaan yhteisesti. Aikuiskoulutuksessa erilaisista vaikutusmahdollisuuksista keskustellaan ja päätetään Opiskelijafoorumissa ja eri toimipisteissä aloittain. 20

Vastuuhenkilöt: Ammattiopiston ja aikuisopiston johtoryhmät, apulaisrehtorit, toimialapäälliköt, koulutuspäälliköt, oppilaskunnista vastaavat henkilöt, oppisopimusjohtaja, koulutustarkastajat ja koulutussuunnittelijat. Mittarit ja seuranta: Opiskelijapalautteet. Kuva 16. Opiskelijoiden näkemys vaikutusmahdollisuuksistaan toimipisteen toimintaan Keudan ammattiopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. Kuva 16. Opiskelijoiden näkemys vaikutusmahdollisuuksistaan toimipisteen toimintaan Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. 21

3.6 Oppimisympäristöt Tavoite: Jokaisessa toimipaikassa opiskelijoilla on asianmukaiset kalusteet ja välineet. Suojavaatetuksen osalta on alakohtaisia eroja rahoituksessa. Nykytilan arviointi: Opiskelijat ovat kokeneet, että opetustilat ovat Keudassa hyvät. Ero naisten ja miesten välillä on tasoittunut tämän vastauksen osalta vuodesta 2012 huomattavasti. Tähän voi vaikuttaa mm. eri tilojen eri aikainen remontointi. Aikuisopistossa opetustilojen toimivuus ja viihtyisyys koetaan vuodesta toiseen hyvänä. Kuva 17a. Keudan ammattiopiston opetustilat ovat hyvät. Kuva 17b. Keudan aikuisopiston opetustilojen toimivuus on hyvä Keudan aikuisopiston opiskelijakyselyn mukaan vuosina 2012-2014. 22

Kuva 18. Keudan aikuisopiston toimipisteet ovat viihtyisiä opiskeluympäristöjä. (Keudan aikuisopiston opiskelijakysely 2012-2014.) Toimenpiteet: Talousarvioon varataan jatkossakin riittävästi resursseja ajanmukaisia kaluste- ja välinehankintoja varten ja huolehditaan siitä, että niiden käyttö on asianmukaista. Rakennusten kunnossapidosta pidetään huolta ja peruskorjauksia tehdään tasavertaisesti niitä tarvitseviin yksiköihin. Vastuuhenkilöt: Keudan johtoryhmä, rehtorit, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt, toimialapäälliköt ja kiinteistöpäällikkö sekä kiinteistönhoitajat. 3.7 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Tehokas tapa lopettaa häirintä on kertoa siitä opiskelijana ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuoltohenkilöstölle. Sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän käsittely on erikseen käsitelty Keudan kiusaamisen ja häirinnän vastaisessa suunnitelmassa. Nykytila: Keudan ammattiopistolla on Kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Toimenpiteet: Rehtorit vastaavat siitä, että opiskelijat ja henkilökunta tietävät, että kaikenlainen häirintä, ahdistelu ja syrjivä käyttäytyminen ovat ehdottomasti kiellettyjä. Menettelyohjeet häirintätapauksia varten tulee olla saatavilla, 23

ja häirintätapauksissa toimitaan ohjeiden mukaisesti. Kiusaamisen ja häirinnän vastaisesta suunnitelmasta tiedotetaan ja sitä käsitellään ryhmänohjaajan kanssa oppitunneilla. Jatkossa tulee Keuda- ja yksikkötasoisesti vertailla Kouluterveyskyselyn kautta saatuja tuloksia sukupuolisen häirinnän ja ahdistelun osalta. Vastuuhenkilöt: Keudan johtoryhmä, ammatti- ja aikuisopiston johtoryhmät, apulaisrehtorit, koulutuspäälliköt ja opettajat/kouluttajat. Mittarit ja seuranta: Säännöllisesti kerätyt palautteet ja toteutuneiden toimenpiteiden seuranta. 4 TILASTOINTI Keudassa opiskelijakyselyt toteutetaan säännöllisesti ja niistä saadaan vastaukset erikseen miesten ja naisten osalta. Tilastoina käytetään jatkossa myös Opintopolusta tulevia hakutilastoja sekä joka toinen vuosi kerättäviä Kouluterveyskyselyn tilastoja. Näistä tilastoista saamme kattavasti tieota yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta opetustoimessa. Sukupuolen mukaan eritellyt tilastot voisivat olla esillä aikaisempaa enemmän. Toiminnan kehittämisen pohjana tulisi aina olla tilastot eriteltynä mies ja nais näkökulmasta. 5 TIEDOTUS, TOIMEENPANO JA SEURANTA Keuda tiedottaa aktiivisesti tasa-arvotyöstä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Tasa-arvotyön tiedottamisenvälineenä käytetään kaikkia käytössä olevia tiedotusmenetelmiä ja tiedottamisvastuu on ensisijaisesti tulosalueiden johtajilla. Keskustelua tulisi käydä huoltajien illoissa myös yhdenvertaisuus tasaarvoasioista. Keudassa järjestetään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioissa koulutusta tarvittaessa. Tämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma toimitetaan Keudan eri toimipaikkojen käyttöön. Suunnitelma on saatavilla myös Keudan nettisivuilta sekä opiskelijaintraneteistä Kermitistä ja Kertusta. Suunnitelmasta tiedotetaan säännöllisesti henkilöstölle mm. ryhmänohjaajien koulutuksissa. Ryhmänohjaajat/vastuukouluttajat käsittelevät suunnitelman sisältämiä asioita opiskelijoiden kanssa. Suunnitelmasta tiedottaminen on osa uuden henkilöstön perehdyttämistä. Keudan opetustoimen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Tämä suunnitelma on hyväksytty kuntayhtymän yhtymähallituksessa 18.09.2014 ja suunnitelma astuu voimaan heti. 24

Lisätietoja: Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21 Hallintolaki 6.6.2004/434 Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 Keudan ammattiopiston opetussuunnitelman yhteinen osa; Luettavissa: http://issuu.com/keudajulkaisut/docs/hyv ksytty_ops_yht_osa_2013-2015_o Syrjinnän vastainen käsikirja, Vammalan Kirjapaino Oy, 2003; Luettavissa: http://yhdenvertaisuus-fibin.directo.fi/@bin/0e2d01aeb8b2419b7016b8b525a3ecb3/1406874715/appli cation/pdf/114953/finnish_anti-discrimination_handbook_full.pdf 25