Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymä PUOLIVUOTISRAPORTTI 1-6/2012 (Lunns)
1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT 2 1.1. Timitusjhtajan katsaus 2 1.2. Tuls, investinnit ja rahitus 3 2. TOTEUTUMISVERTAILUT 1-6/2012 5 2.1. Perhe- ja ssiaalipalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen 5 2.2. Terveyspalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen 10 2.3. Vanhustenpalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen 21 2.4. Yhteisten palvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen 25 2.5. Valtuustn nähden sitvien tavitteiden tteutuminen 37 3. OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTEISÖJEN TALOUS JA TOIMINTA 41 3.1. Saimaan talus ja tiet Oy 41 3.2. Saimaan Tukipalvelut Oy 42 3.3. Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy 43 3.4. Medi-IT Oy 44 3.5. Etelä-Karjalan Työkunt Oy 45 4. LIITTEET 46 4.1 Tilastt 1-6/2012 46 4.2 Jäsenkuntien laskennalliset maksusuudet 1-6/2012 61
2 1. Olennaiset tapahtumat 1.1. Timitusjhtajan katsaus Vuden 2012 pulivutiskatsaus sittaa, että Eksten strategian timeenpan n käynnistynyt timinnan kehittämisessä. Strategiset tavitteet vietiin keväällä kehityskeskustelujen yhteydessä tulskrttien mudssa kaikille tulsalueille. Tämä n saltaan vauhdittanut strategisten tavitteiden saavuttamista. Merkittäviä timinnan uudistuksia n useita. Eniten yksittäiselle kansalaiselle näkyvät perhe- ja ssiaalipalveluissa tteutettu neuvlaverkn uudistaminen ja hyvinvintineuvlan käynnistyminen sekä yleislääkäripäivystyksen kehittäminen siten, että ptilaan läpimenaika n lyhentynyt 2,5 tunnista 1 tuntiin 50 minuuttiin. Lisäksi keväällä tehtiin periaatepäätös lasten ja nurten taln tteuttamisesta. Tietjärjestelmähankkeissa merkittävin uudistus li tammikuussa alitettu sähköisen lääkemääräyksen käyttööntt kk maakunnan alueella. Ekste tteutti hankkeen yhtenäisyyden vuksi yhtä aikaa myös Imatralla. Kesäkuussa 2012 kaikista Eksten käsittelemistä resepteistä nin 70 % li sähköisessä mudssa. Kesällä 2012 Ekstessa tettiin käyttöön mahdllisuus hakea timeentultukea sähköisen lmakkeen avulla. Ssiaalitimen lmakkeiden sähköistämistä tullaan jatkamaan vuden 2012 aikana mm. vammaispalvelun sähköisten lmakkeiden suhteen. Kk maakunnan kattava timeentultuen sähköinen hakeminen ttutettiin ensimmäisenä Sumessa. Kansalaisten yhteydenttja terveyskeskuksiin aiemmin vaivannut puhelinngelma n saatu ratkaistua kevään aikana. Taluden salta vi tdeta, että menjen kasvu tulee myös kuluvana vunna jäämään alle valtakunnallisen kasvun. Aiemmin syntyneiden alijäämien kattaminen aiheuttaa edelleen paineita kuntien maan taluteen. THL:n tekemän selvityksen mukaan keskussairaalan tuttavuus li nussut kaikilla timinnan alueilla. Alkuvuden aikana vat valmistuneet tuttavuus- ja vaikuttavuushjelma, palveluverkn kuvaus sekä suunnitelma terveyskeskusten ja keskussairaalan kiinteistöjen yhtiöittämisestä. Näillä hankkeilla n suuri strateginen merkitys erityisesti laitshidn purkamisen ja ktiin annettavien palvelujen kehittämisessä. Näiden asiiden tteuttamiseen vaikuttavat lisäksi valmistelussa leva valtakunnallinen lainsäädäntö sekä sen perusteella tehtävät jatktimenpiteet ja ne tulevat luttamushenkilöiden ja kuntien käsittelyyn syksyn aikana. Kevään aikana valmistuivat myös ssiaali- ja terveydenhulln rakenneuudistuksen vaihtehtiset mallit. Eksten rakenne ja strategiassa asetetut tavitteet sekä timinnan kehittäminen vastaavat hyvin myös näihin valtakunnallisesti asetettuihin tavitteisiin.
3 1.2. Tuls, investinnit ja rahitus EKSOTE 1000 EUR 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi Muuts E2012 vs. TP 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta 165 076 165 002 74 335 575 329 957 5 618 4,5 % Muut myyntitutt 5 729 5 061 669 12 656 12 094 562-7,7 % Myyntitutt 170 805 170 063 742 348 231 342 051 6 180 4,0 % Maksututt 15 412 15 653-241 30 909 31 054-145 1,6 % Tuet ja avustukset 5 024 4 526 499 11 133 10 816 317 27,6 % Muut timintatutt yhteensä 1 434 1 246 188 3 380 3 353 27 29,2 % TOIMINTATUOTOT 192 676 191 488 1 187 393 653 387 274 6 379 4,5 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0-100,0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -102 127-99 992-2 134-201 948-200 489-1 460 3,8 % Palvelujen stt -59 384-55 898-3 486-116 988-112 866-4 122 2,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 090-16 688-402 -33 994-33 625-368 3,8 % Avustukset -12 203-11 380-823 -24 208-23 039-1 169 4,9 % Muut timintakulut -8 601-8 849 248-17 648-17 788 140 10,6 % TOIMINTAKULUT -199 405-192 807-6 598-394 786-387 807-6 980 3,9 % TOIMINTAKATE -6 729-1 318-5 410-1 133-532 -601-65,7 % Rahitustutt ja -kulut -86-197 111-403 -637 234 74,2 % VUOSIKATE -6 815-1 516-5 300-1 536-1 169-367 -56,5 % Pistt ja arvnalentumiset -3 369-3 718 349-7 069-7 437 367 8,2 % TILIKAUDEN TULOS -10 184-5 234-4 951-8 606-8 606 0-14,5 % Varausten ja rahastjen muuts 0 0 0 662 662 0-26,4 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -10 184-5 234-4 951-7 944-7 944 0-13,3 % Eksten kuuden kuukauden tuls li 10,2 milj. alijäämäinen. J alkukesästä laaditun ja syksylle painttuvan tasapainttamishjelman avulla kk vuden tulksen ennustetaan jäävän budjetidulle taslle. Ennuste edellyttää Ekstelta 3,6 milj. :n tasapainttamistimenpiteiden tteutumista, jäsenkuntien 4,7 milj. :n lisäpanstusta palveluspimuksiin verrattuna ja Imatran laskutuksen tteutumista 0,7 milj. suurempana kuin budjetitu. Timintatutt livat 1,2 milj. yli budjetin. Tuttihin sisältyi 0,5 milj. palkkjen kertaerään (150 /henkilö) saatua kuntien Ekstelle siirtämää valtin avustusta. Tämän lisäksi erikissairaanhidn myynti muille sairaanhitpiireille ylitti budjetin nin 0,5 milj.. Henkilöstökulut kasvivat arviitua kalliimmasta palkkaratkaisusta jhtuen budjetitua enemmän. Eksten henkilöstökulujen kasvu li silti alhaisempi kuin kk maan taslla: Tilastkeskuksen mukaan maalis-tukkuun palkkasumma li edellisvutta 4,4 % suurempi, kun vastaava kasvu Ekstessa li 4,3 %. Palvelujen stissa erityisesti sairaalapalvelujen stjen kasvu ylitti budjetin. Talusarvin mukainen vertailukelpinen timintakulujen kasvu vuteen 2011 n vain 1,6 %. Ennusteen mukainen vertailukelpinen kasvu n 3,5 %. Vertailukelpinen kasvu saadaan vähentämällä Imatran ensihidn kustannukset, jtka sisältyvät yllä levassa taulukssa leviin lukuihin 1.1.2012 lähtien.
4 Talusarvin mukaisista investinneista (yhteensä 10,0 milj. ) tteutui nin 30 %. Lppuvuden aikana tteutettavista investinneista valmistellaan parhaillaan erillistä suunnitelmaa ja näyttää siltä, että investintien kknaisbudjetti tteutuu. Lisäksi Eksten valtuust hyväksyi huhtikuussa enintään 1,15 milj. lisämäärärahan lineaarikiihdyttimen hankintaan. Näin lineaarikiihdyttimen hankinta sisällytetään kknaisuudessaan kuluvan vuden talusarviinvestinteihin, vaikka se maksetaan talussuunnitelman 2012 2014 mukaisesti klmen vuden aikana. Timinnan rahittamiseen käytettiin pitkäaikaisten lainjen lisäksi lyhytaikaisia lainja. Uutta pitkäaikaista lainaa ei le nstettu. Alhaisesta krktassta jhtuen rahituskulujen ennustetaan jäävän selkeästi alle budjetidun tasn.
5 2. Tteutumisvertailut 1-6/2012 2.1. Perhe- ja ssiaalipalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT 1000 EUR 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi Muuts E2012 vs. TP 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta 29 439 29 439 0 60 952 58 878 2 074 6,7 % Muut myyntitutt 288 312-24 815 1 063-248 -31,2 % Myyntitutt 29 727 29 751-24 61 767 59 941 1 826 5,9 % Maksututt 803 776 27 1 655 1 554 101 5,7 % Tuet ja avustukset 2 682 2 656 26 5 493 5 452 41 4,4 % Muut timintatutt yhteensä 436 489-53 820 952-131 8,3 % TOIMINTATUOTOT 33 648 33 673-25 69 735 67 898 1 837 5,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -12 958-12 767-191 -25 686-25 661-25 10,3 % Palvelujen stt -11 007-9 812-1 195-21 473-20 202-1 271-3,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -297-304 7-648 -648 0 1,9 % Avustukset -10 077-9 479-598 -19 255-18 606-649 4,2 % Muut timintakulut -1 168-1 372 203-2 653-2 744 90 10,7 % TOIMINTAKULUT -35 507-33 733-1 774-69 716-67 861-1 855 4,1 % TOIMINTAKATE -1 858-60 -1 798 19 37-18 -101,8 % Rahitustutt ja -kulut 0 0 0 0 0 0-87,6 % VUOSIKATE -1 858-60 -1 798 19 37-18 -101,8 % Pistt ja arvnalentumiset -7-18 11-20 -37 17 TILIKAUDEN TULOS -1 866-79 -1 787 0 0 0-100,0 % Varausten ja rahastjen muuts 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -1 866-79 -1 787 0 0 0-100,0 % Perhe- ja ssiaalipalvelujen alkuvuden tuls tteutui 1,8 milj. budjetitua heikmmin. Budjetti ylittyi palvelujen stissa 1,2 milj.. Perhepalveluissa asiakaspalvelujen stt livat ennakitua suuremmat. Vammaisten kuljetuspalvelujen asiakasmäärän tasainen kasvu näkyy ylityksessä. Avustusten 0,6 milj. kknaisylitys jhtuu aikuisten ssiaalipalveluissa vuden alussa tteutuneesta KELA:n työmarkkinatuen kuntasuuden krtuksesta sekä vammaisavustuksissa subjektiivisten ikeuksien lisääntymisestä ja henkilökhtaisen avun tuntimäärien kasvusta. Lppuvuden ylitysuhkaa pyritään hillitsemään 1,4 milj. tasapainttamistimenpiteillä, jtka ulttuvat kk perhe- ja ssiaalipalvelujen timintaan. Perhepalveluissa timenpiteet khdistetaan erityisesti asumis- ja hivapalvelujen stjen vähentämiseen. Aikuisten ssiaalipalveluissa pitkäaikaistyöttömien työllistämistimilla ja - kampanjalla pyritään aikaansaamaan lppuvuden säästöjen hella myös pidempiaikaisia hyötyjä. Vammaispalveluissa n tavitteena karsia kuluja henkilökhtaisen avun ja asunnn muutstöiden salta uusilla työjärjestelyillä. Myös vammaisten lai-
6 tspalvelujen sekä päivä- ja työtiminnan stpalveluita pyritään rajittamaan. Kk vuden ennusteessa henkilöstökulujen alkuvuden ylityksen (0,2 milj. ) dtetaan tasaantuvan lppuvudelle varatun suuremman palkkavarauksen ansista. Painpisteet Perhepalvelut Neuvlaverkn uudistaminen (tilajärjestelyt ja timinnan mnipulistaminen, PikkuApu neuvntapiste ja nettineuvla) Hyvinvintineuvla alitti timintansa 30.7.2012 s. Kulukatu 14. Samalla Armilankadun, Väinölänkadun ja Visalmen neuvlat siirtyivät Kulukadun kiinteistöön. Hyvinvintineuvlassa mniammatilliset peruspalvelut lapsiperheille n kttu saman katn alle: äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvlan terveydenhitajat, lääkärit, psyklgi, perhehjaajat ja lapsiperheiden ktipalvelu. Timinnan painpiste n lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukemisessa. Hyvinvintineuvlan yhteyteen n suunnitteilla myös Pikku-Apu neuvntapiste ja vurvaikutteista sähköistä asiintia. Neuvlaverkn uudistaminen ja timinnan mnipulistaminen jatkuu syyskauden 2012 aikana Lappeenrannassa itäisellä ja läntisellä alueella. Perheneuvlapalvelujen kehittäminen (asema ja tehtävät, uudet työkäytännöt kuten knsultaatitiimi ja verkstdialgi) Perhepalveluissa työryhmä valmistelee parhaillaan perheneuvlan ja lapsi- ja nurisvastaantn yhdistymistä. Tavitteena n, että timinnt yhdistyvät vuden 2013 alusta lukien. Lyhytkestinen työskentely sana KONSTI -hankkeen timintaa n tteutunut salle perheneuvla-asiakkaista. Hankkeen tavitteena n, että lapsen ja perheen avunsaanti psykssiaalisissa hulissa aikaistuu. Verkstdialgisaajien kulutus n lppusuralla. Perheneuvla krdini timintaa kk Eksten alueelle. Mnitimijaisen yhteistyöverkstn vahvistaminen (perhepalvelut, mielenterveyspalvelut, kuntien kasvatus- ja petustimet/sivistystimet) lapsiperhepalvelujen turvaamiseksi Lapsiperheiden psykssiaalisissa hulissa alitettiin perhepalvelujen ja mielenterveyspalvelujen yhteinen lähetetiimi 1.6.12 Kuntien sivistystimien ja Eksten yhteinen neuvttelukunta timii. Lappeen alueen ppilashultn lutiin uusi timintamalli, jka tetaan käyttöön lukuvuden 2012 2013 alkaessa. Perhepalvelujen ja mielenterveyspalvelujen timitiljen inventinti (Aalt-ylipist) Psykssiaalisen tuen alueella yhteisen lasten- ja nurtentaln suunnittelu n käynnistynyt. Lasten ja nurten laitshidn vähentäminen (perhehidn ensisijaisuus, Myllymäen nurten asumisyksikkö, vanhemmuutta tukevat avhulln tukitimet, sallistuminen tukilukkajärjestelyihin)
7 Perhehit n ensisijainen sijaishulln mut, jta tteutetaan timeksiantspimussuhteisella = sijaisperhe ja luvanvaraisella = ammatillinen perhekti perhehidlla. Sijaishullssa perhehidssa ja stpalveluna laitshidssa li 30.6.2012 yhteensä 130 lasta, jista 69 perhehidssa, 25 ammatillisessa perhekdissa ja 36 laitshidssa. Myllymäen nurten asunnt n avhulln tuettua asumista tarjava palvelu. Asumisyksikkö valmistui julukuussa 2011. Myllymäkeen n siirtynyt 30.6.2012 mennessä laitshidsta kuusi nuruusikäistä. Myllymäen nurten asuntja n lisäksi käytetty sijitusta krvaavana avhulln tukitimena. Laitssijituksen sijasta stettiin vanhemmuutta tukevaa ktiin annettavaa palvelua 32 perheelle. KtiTarulan alitettua timintansa Tarulantuvan vastaanttkdin käyttöaste n pysynyt alle 100 %. Muutaman päivän laitsjaksn jälkeen työskentelyä pystyttiin jatkamaan ktiin annettavana tukena. KtiTarula pystyy työskentelemään yhtä aikaa yhdeksän perheen kanssa. Eksten ppilashult li mukana tukilukkajärjestelyissä, ja Lappeenrannassa Lönnrtin kulussa timivaan tukilukkaan sitettiin yksi henkilötyövusi työpansta. Yhteistyömalli 18 vutta täyttäneiden jälkihultnurten päihdekuntutuksen järjestämiseksi Eksten mana timintana Täysi-ikäiset jälkihultnuret saivat mielenterveys- ja päihdepalvelut Eksten timintamallin mukaisesti. Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumishjelman timeenpann jatkaminen (Ktimäen asumisyksikön käyttööntt, Parikkalan asumisyksikön suunnitteluun ja tteutukseen sallistuminen) Lappeenrannan Myllymäkeen valmistui julukuussa 2011 kehitysvammaisille nurille tarkitettu Ktimäen asumisyksikkö, jssa n 24 esteetöntä asunta. Parikkalan asumisyksikön rakentaminen n käynnistymässä. Myös asukkaiden palveluknseptin suunnittelu käynnistyi. Opintpiiritiminta jalkautettiin yksiköihin, ja uudenlaiseen valmentavaan ja kuntuttavaan työtteeseen kuluttaminen jatkuu. Henkilökhtaisen avun prsessien tarkentaminen ja vaihtehtiset tavat timinnan järjestämiseen (suhde muihin palveluihin, palvelusetelin käyttööntt) Henkilökhtaisen avun tiimi alitti timintansa. Lähtökhtana n, että tiimin linjausten kautta päätösten tasapulisuus ja palvelujen ikein khdentuminen tarkentuvat kk piirin alueella. Myös arviintityökalun työstäminen käynnistyi. Henkilökhtaisen avun palveluseteli tettiin käyttöön pienissä tuntimäärissä ja vakituisen avustajan sijaisuuksissa. Henkilökhtaisen avun kilpailuttamisen valmistelu käynnistyi.
8 Kehitysvammaisten päivä- ja työtiminnan sisällön kehittäminen ja timinnan mnipulistaminen Eksten alueen työ- ja päivätiminnan tilasta ja kehittämiskhteista valmistui kevään 2012 aikana selvitystyö, jhn vat sallistuneet vammaispalvelujen, mielenterveyspalvelujen, vanhusten palvelujen ja Etelä-Karjalan työviman palvelukeskuksen edustajat. Palvelujen järjestämisessä paintusta siirrettiin avtyön hjaukseen. Työvalmentaja, jnka työpans khdentuu avtyön ja tuetun työn mahdllisuuksien lisäämiseen ja asiakkaiden hjaamiseen, alitti 11.6.2012. Kehitysvammaisten päivä- ja työtiminnan sekä kululaisten aamu- ja iltapäivähidn timitiljen salta n selvitystyö käynnissä. Alustavasti selvitettiin työ- ja päivätimintapalvelujen kilpailutuksen järjestämistä. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa kustannusten hallinta (taksien hinnat, matkjen yhdistäminen, vaihtehtiset kuljetusjärjestelyt) Matkahallintajärjestelmän salta neuvttelut laitteisttimittajan kanssa hjelman timivaksi saamiseksi jatkuvat. Saattajajärjestelmän kehittäminen alitettiin. Lisämatkja kskevien hakemusten salta siirrettiin keskitettyyn käsittelyyn. Selvitystyö henkilökuljetusten kknaisuudesta ja mahdllisista vaihtehtista tavista sisältyy Eksten kehittämishjelmaan. Asunnn muutstyöprsessin kuvaaminen ja yhteiset timintatavat Asunnn muutstöiden uudelleen rganisinti käynnistyi sana Eksten kehittämishjelmaa. Vastuualueiden edustajista kttu työryhmä teki useita ehdtuksia jatktimenpiteiksi, jita n j sittain viety käytäntöön. Esimerkiksi asunnn muutstöiden kustannusten arviintia ja pienten muutstöiden surittamista varten n palkattu erityisammattimies 14.5.2012 alkaen. Myös ismpien muutstöiden kilpailutuksen valmistelu käynnistyi. Kehittämishanke jatkuu ainakin syyskauden 2012 ajan. Vunna 2012 jatkuvat hankkeet: sana Ester hanketta Nuret pudkkaat hankesi ja Tiedän mitä tahdn henkilökhtaisen budjetinnin piltti Nuret pudkkaat -sahanke jatki työskentelyään sana Etelä-Sumen hyvinvinti- ja terveyserjen kaventaminen (ESTER) hanketta. Hankkeessa kehitettiin mm. arviintimenetelmiä itsenäistymisvaiheessa levien kehitysvammaisten nurten asumismudn valintaa ja asumiseen tarvittavaa tukea varten sekä tteutettiin asumiseen liittyvää muutsvalmennusta. Hanke jatkuu syksyyn 2013. Tiedän mitä tahdn prjektissa kkeillaan henkilökhtaisen budjetinnin ja yksilökeskeisen suunnittelun malleja eri pulilla maata. Eksten vammaispalvelut vat mukana henkilökhtaisen budjetin piltinnissa. Uusi pilttiryhmä n parhaillaan haussa.
9 Aikuisten ssiaalipalvelut Aikuisssiaalityön tehtävärakenteen, timintamallien ja työn sisällön kehittäminen Ssiaalityöntekijöiden, ssiaalihjaajien ja etuuskäsittelijöiden työnjan uudistamista varten perustettiin sisäinen selvitysryhmä. Asiakkaiden aktivinnissa tettiin käyttöön uusi aikuisssiaalityön ja työviman palvelukeskuksen välinen asiakashjautuvuusmalli. Aikuisssiaalityön edustajat sallistuivat Osaksi-hankkeen ja Nurten taidepaja hankkeen tteutukseen. Kuntuttavan työtiminnan laajentaminen ja sisällön kehittäminen Kuntuttavassa työtiminnassa alittaneiden määrä li 216 henkilöä tammitukkuussa 2012 kun se vunna 2011 li 215. Vuden 2012 tavitteeksi n asetettu 530 henkilöä. Lppuvudesta 2012 kuntuttavaan työtimintaan sallistuvien asiakkaiden määrää n lisättävä. Timinnan sisältöä kehitettiin mm. järjestämällä kuntuttavan työtiminnan tarjajille yhteisiä kulutus- ja tapaamisiltapäiviä yhdessä työviman palvelukeskuksen kanssa. Syrjäytymisen ehkäisy hjaus- ja tukipalvelujen kehittäminen Aikuisssiaalityön edustajat sallistuivat työllisyyspliittisen timenpidehjelma II:n valmisteluun sekä hjelmatyön yhteydessä perustettujen elämänhallinta-, saaminen - ja terveys- ja työkyky työryhmien työskentelyyn. Mnialainen yhteistyö erityisesti syrjäytymisvaarassa levien nurten aktivimiseksi ja kuntuttamiseksi (nurten ppi- ja työpajat, taidetyöpaja timintamallin piltinti) Nurten taidetyöpajahanke käynnistyi menestyksekkäästi, ja timinta nivttiin mnialaiseksi usean timijan yhteistyöksi. Suunnitelmana n timinnan laajentaminen. Ktuttamislain velvitteiden (alkukartitus, paikallinen perustietpaketti, hjaus ja neuvnta, ktutumissuunnitelma) timeenpan Alkukartituksen timintamallia kehitettiin yhteistyössä TE-timistn ja muiden timijiden kanssa (MaTTI hanke). Internetympäristön käyttöä lisättiin ktuttamisessa, hjauksessa ja tiednvälityksessä. Maakunnallisen ktuttamishjelman valmistelu käynnistyi. Timeentultuen sähköisen hakupalvelun piltinti Ekste sallistui sähköisen timeentultukihakemuksen piltintiin. Kesäkuussa 2012 tettiin käyttöön sähköinen timeentultuen jatkhakemus.
10 Perhe- ja ssiaalipalvelujen henkilötyövusimuutkset Henkilötyövudet 1.1.-30.6.2011 1.1.-30.6.2012 Muuts TA 2012 Hallint 0,49 0,5 0,01 0 Perhepalvelut 133,47 143,16 9,69 10,5 Aikuisten ssiaalipalvelut 35,91 37,21 1,3 1,5 Vammaispalvelut 68,87 72,22 3,35 5,5 Yhteensä 238,74 253,09 14,35 17,5 Perhe- ja ssiaalipalvelujen henkilötyövusien arviitiin vuden 2012 talusarvissa kasvavan vuden 2012 aikana 35 henkilötyövudella. Yllä levassa taulukssa n esitetty ajalla 1.1. 30.6.2012 tapahtunut muuts henkilötyövusissa verrattuna vuden 2011 vastaavaan ajanjaksn sekä vuden 2012 talusarvin ensimmäiseen pulivutiskauteen. Muutkset perhe- ja ssiaalipalvelujen henkilötyövusissa vastaavat suuruudeltaan ja khdentumiseltaan talusarvissa 2012 esitettyä. Muuts li suurin perhepalveluissa, jissa lastensujelun ja vammaispalvelujen laits- ja asumispalvelujen stja krvattiin Eksten maa timintaa vahvistamalla. 2.2. Terveyspalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen Muuts E2012 TERVEYSPALVELUT 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi vs. TP 1000 EUR 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta 96 719 96 622 97 197 320 193 243 4 076 7,2 % Muut myyntitutt 4 012 3 452 560 8 637 7 977 660 0,1 % Myyntitutt 100 731 100 074 657 205 957 201 221 4 736 6,9 % Maksututt 5 935 6 114-179 11 704 11 883-179 0,5 % Tuet ja avustukset 802 582 220 1 384 1 164 220 74,6 % Muut timintatutt yhteensä 331 288 43 680 637 43-0,4 % TOIMINTATUOTOT 107 799 107 058 741 219 725 214 905 4 820 6,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -56 895-55 575-1 320-112 618-111 842-777 2,9 % Palvelujen stt -32 294-29 288-3 006-62 731-58 785-3 946 3,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -14 167-13 518-649 -28 020-27 241-779 3,3 % Avustukset -10-10 1-21 -22 1 15,0 % Muut timintakulut -6 562-7 005 443-13 623-14 066 443 9,9 % TOIMINTAKULUT -109 928-105 397-4 531-217 014-211 956-5 058 3,6 % TOIMINTAKATE -2 128 1 662-3 790 2 711 2 949-238 -175,7 % Rahitustutt ja -kulut -105-142 37-367 -527 160 16,4 % VUOSIKATE -2 234 1 519-3 753 2 344 2 422-78 -160,1 % Pistt ja arvnalentumiset -1 464-1 542 78-3 006-3 084 78 11,0 % TILIKAUDEN TULOS -3 697-23 -3 675-662 -662 0-90,0 % Varausten ja rahastjen muuts 0 0 0 662 662 0-26,4 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -3 697-23 -3 675 0 0 0-100,0 % Terveyspalvelujen alkuvuden tuls li 3,7 milj. budjetitua heikmpi. Timintatutt livat 0,7 milj. budjetitua suuremmat. Ylityksestä suurin sa (0,5 milj. ) tuli erikissairaanhidn myynnistä muille kuin jäsenkunnille.
11 Timintakulut ylittivät budjetin 4,5 milj.. Palvelujen stt ylittyivät 3,0 milj. kasvaneiden stpalvelujen takia. Sairaalapalvelujen stt livat 2,8 milj. budjetitua suuremmat. Henkilöstökulujen 1,3 milj. ylitykseen vaikuttivat budjetitua suuremmat ja arviitua aikaisemmin tteutuneet palkankrtukset, sekä palvelutarpeen kasvun myötä hieman lisääntynyt henkilöstö. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät budjetin 0,6 milj. :lla. Hittarvikkeisiin meni 0,5 milj. ja röntgen- ja labratritarvikkeisiin 0,3 milj. budjetitua enemmän. Rahituskulut ja pistt livat kumpikin hieman budjetitua pienemmät. Kk vuden tulsennusteeseen vaikuttaa erittäin merkittävästi sairaalapalvelujen stjen kehittyminen. Henkilöstökulujen salta riskit khdistuvat erilliskrvausten määrään, sijaisten palkkaustarpeeseen ja avinten virkjen täyttämiseen Muut merkittävät riskit lppuvuden salta khdistuvat hittarvikkeisiin, sekä röntgen- ja labratritarvikkeisiin. Näiden salta talusarvissa pysyminen edellyttäisi viime vuden tteutuneiden kustannusten alittamista.. Terveyspalvelut pyrkii trjumaan ylitysuhkaa nin 1,9 mlj. :n tasapainttamishjelmalla. Tasapainttamishjelma sisältää tiettyjen virkjen ja timien jäädytyksen, sijaismäärän supistamisen, kulutus- ja kalustemäärärahan supistamisen, pliklinikkasulkujen tteuttamisen (kesällä) ja yhden peratiivisen erikissairaanhidn sastn muuttamisen viikk-sastksi sekä lupumisen jistakin stpalvelulääkäreistä lppuvunna 2012. Mielenterveyspalveluissa vidaan muutamia ptilaita ktiuttaa varhennetusti palvelulaitksista. Timintakuluja vidaan vähentää, js Parikkalan yöaikainen lääkäripäivystys siirretään keskussairaalaan ja Hnkaharjun sairaalaan sekä krvataan Jutsenssa sijaitsevan ensihityksikön yöaikainen varallalpäivystys Imatran ja Lappeenrannan ensihityksiköillä. Edellä kerrttujen timenpiteiden tteutuessa terveyspalvelujen ennustettu timintakulujen kasvu vudesta 2011 lisi 3,6 %. Kasvusta 1,5 milj. jhtuu Imatran ensihidn siirtymisestä Ekstelle vuden 2012 alusta. Vertailukelpinen timintakulujen kasvu edellisestä vudesta lisi siten 2,9 %. Terveyspalvelujen taludesta ja timinnasta Sairaalapalvelujen tulsalueen taluden tteuma n 3,6 milj. alijäämäinen, mikä jhtuu etupäässä sairaalapalvelujen stjen ylityksestä. Ylitys jhtuu eräistä harvinaisista ja erittäin kalliista, mutta vaikeasti ennakitavista lastentautien ja lasten neurlgian hitjaksista HUS:ssa sekä rtpedian nin 100 teknivelleikkauksesta, jtka juduttiin stamaan hittakuun velvittamana. Sen sijaan Itä-Savn sairaanhitpiirin stt vähenivät dtuksen mukaisesti. Erikissairaanhidn timintakulut TA2012 lisääntyivät vain 0.05 % (75.000 ) vuden 2011 tilinpäätöksestä. Tämä ja palkkaratkaisu sekä sairaalapalvelujen stjen vimakas kasvu vat syynä talusarvin ylityksille. Avterveydenhulln ja suun terveydenhulln tulsalueen timintament livat 300 000 arviitua alhaisemmat. Timintatutt livat avterveydenhullssa tavitteiden mukaiset, mutta suun terveydenhullssa ne jäivät 170 000 dtettua alhaisemmaksi. Asiakasmaksutultavite suun terveydenhullssa vudelle 2012 n krkea: 50 000 krkeampi kuin vudelle 2011 budjetitu henkilöstömäärän pysyessä kuitenkin samana. Terveysasemilla henkilöstön työjaka kehitettiin ja erityisesti lääkäri-hitaja - työparimalli lähti hyvin käyntiin. Tämä näkyi myös terveysasemien käyntimäärissä. Lääkärien perinteiset vastaanttkäyntien määrät vähentyivät. Terveyskeskuslääkärien työrli n muuttumassa terveysasemilla. Varsinaisen vastaantttyön lisäksi
12 lääkärin aikaa menee paljn sairaanhitajien knsultaatiihin ja terveysaseman eri timipisteistä tulevien piikkiviesteihin vastaamiseen. Myös ereseptin käyttööntt vuden alussa lisäsi merkittävästi lääkäreiden työtaakkaa reseptien uudenlaisen kirjaamisen mudssa. Alkuvuden lääkäreiden käyntimäärien laskuun vaikutti myös lääkärivaje, mikä erityisesti Lappeen vastuuyksikön alueella li humattava. Suun terveydenhulln palvelut livat hittakuulainsäädännön mukaiset. Asiakaskäyntien määrät vähenivät 2.9 % kun ne vuteen 2011 asti livat pysyneet samalla taslla. Tämä kehitys n ennakitavissa myös tulevina vusina, ja se selittyy käyntien pidentymisellä ja enemmän vastaanttaikaa vievillä aikuisptilailla. Mnien hammashitliden tilastissa näkyi työnjan vaikutukset suuhygienistien ja / tai hammashitajien käyntien ja asiakasmäärien kasvuna. Hammaslääkärivirista n edelleen merkittävä sa, 40 %, täyttämättä. Hammaslääkärityövimaa stettiin pulivutiskaudella 7,0 hammaslääkärin vusityöpanksen verran, jsta 3,2 li sijitettuna Lappeenrantaan, 0,8 Taipalsaarelle, 1 Länsi- Saimaalle (ensisijaisesti Luumäen hammashitlaan) ja 2 Phjiselle alueelle (Ruklahden, Rautjärven ja Parikkalan hammashitlat). Akuutin tulsalueen timintakulut ylittivät alkuvudelle 2012 budjetidun 6 %:lla. Akuutin tulsalueen määrärahavarausta vudelle 2012 pienennettiin vuteen 2011 verrattuna. Kuitenkaan Rautjärven ensihitn ja Parikkalan päivystykseen suunniteltuja timintakuluja vähentäviä muutksia ei pystytty tteuttamaan. Armilan sairaalan sastjen paikkavähennykset tteutettiin kevään 2012 aikana. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen taluden tteuma li 750.000 alijäämäinen. Tämän taustalla vat mm. 450.000 budjetitua pienemmät myyntitutt, budjetitua suuremmat palkankrtukset (50.000 ) ja valtinmielisairaalan stjen kasvu (100.000 ). Henkilöstön saatavuus li mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulsalueella hyvä ja mm. lääkäri- ja ssiaalityöntekijäpula saatiin pistettua. Sairaanhidllisten tukipalvelujen taludellinen tteuma li arviituihin menihin nähden tasapainssa. Uhkakuvia lppuvudeksi asettavat radilgiassa TT- ja MRIlaitteiden humattavat krjauskulut (150.000 ) sekä labratrissa stpalvelu, jssa yksittäiset erittäin kalliit tutkimukset lisääntyivät kuluneen vuden aikana. Radilgian tutkimusmäärissä, samin kuin labratrin näytteentssa, li alueellista vaihtelua jhtuen lääkärin vastaanttjen määristä paikallisesti. Keskussairaalassa timinta painttui entistä vimakkaammin erikistutkimuksiin: tietknetmgrafia- ja magneettitutkimukset lisääntyivät ja natiiviröntgenkuvaukset vähenivät hieman. Labratritutkimuksien kknaismäärä li edellisvutisella taslla. Patlgialla tutkimusmäärien väheneminen jhtui jukkpapatutkimusten ajittumisesta ja mikrbilgialla MRSA-seulntanäytteiden vähäisyydestä hyvän epidemilgisen tilanteen vuksi. Labratrinäytteentssa ajanvarauksellista timintaa siirrettiin Lappeenrannassa keskussairaalasta Armilaan sekä Imatralla Hnkaharjusta Mansikkalaan. Lääkäripula aiheuttaa jillakin alilla (sisätaudit, kardilgia, lastentaudit) yhä paineita lääkäripalvelujen stn, jtta hittakuun velvitteista ja/tai päivystyksestä suriudutaan. Uutena uhkana n, että juduttaneen stamaan palveluja syksyllä silmätaudeilla erikislääkärivajeesta jhtuen.
13 Painpisteet Avterveydenhult ja suun terveydenhult Terveyshyötymallin mukainen ptilaiden valtuuttaminen sana Timiva Terveyskeskus hjelmaa Suunnitelmallista ptilaiden pitkäaikaissairauksien hitmallia alettiin tteuttaa. Hitsuunnitelma tehdään yhdessä ptilaan kanssa spien sen käytännön tteutuksesta. Ptilaan vastuu hidn tteutuksesta krstuu. Jkaisella ptilaalla, jlla n pitkäaikaissairaus, n nimetty mahitaja, jka krdini ptilaan hitsuunnitelman tteutusta ja timii ptilaan yhdyshenkilönä terveysasemalla. Mni asia hituu puhelimitsekin mahitajan kanssa. Asiakaslähtöiset ja kustannusvaikuttavat prsessit (avterveydenhulln ja erikissairaanhidn yhteisten hitprsessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi ja kustannusvaikuttaviksi) Yhteisiä, uudenlaisia asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia hitprsesseja kehitettiin ja lisättiin yhteistyötä erikissairaanhidn kanssa. Esimerkkinä uusista, asiakaslähtöisistä timintamalleista n Aivhalvaus (AVH) ptilaiden hitprsessi, jssa n lutu uudenlainen yhteistyömalli erikissairaanhidn ja terveysasemien AVH -yhdyshenkilöiden (sairaanhitaja ja fysiterapeutti) kanssa. Avpalvelujen vahvistaminen: henkilöstöryhmien työnjan kehittäminen, hitajavastaanttjen kehittäminen ja laajentaminen, liikkuvien palvelujen kehittäminen Terveysasemien eri ammattiryhmien työjan kehittäminen saatiin hyvään vauhtiin, varsinkin lääkäri-sairaanhitaja- työparimalli timii hyvin. Se ti justavuutta asiakaspalveluun ja ptilaiden yhteydentt terveysasemilla helpttui. Sairaanhitajien vastaanttjen laadullista kehittämistä tehdään jatkuvasti ja siitä n tullut yhä tärkeämpi sa terveysasemien timintaa. Myös mnet terveysasemien sairaanhitajat vat parhaillaan lääkkeenmääräämiskulutuksessa. Valmistuttuaan heillä n rajitettu lääkkeenmääräämisikeus, ja heistä tulee lemaan merkittävää apua lääkärivajeesta kärsiville terveysasemille. Myös hammas-lääkäreiden ja suuhygienistien / hammashitajien työnjaka n kehitetty, mikä näkyy j käyntimäärien nusuna. Liikkuvien palvelujen Mallu klinikka-autn timintaa kehitettiin edelleen. Uuteen klinikka-autn tulee hammashulln välineistöä ja työtilaa muitakin ammattiryhmiä varten, kuten jalkjenhitajalle. Liikkuvien palvelujen kehittämisessä yhteistyö paikallisten järjestöjen ja muiden timijiden kanssa lisääntyi. Krnisten sairauksien ehkäisyn ja hidn kehittäminen terveyshyötymallin mukaisesti Pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hidn suunnitelmallista hitmallin tteuttaminen alitettiin. Valtimsairauksien salta n lemassa strukturitu hitmalli. Omahitaja järjestelmällä ja hitaja lääkäri -työparimallilla saatiin hitsuhteisiin jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Vastaantilla tehtiin terveydenedistämistyötä, jlla pyritään puuttumaan varhain sairastumisriskeihin ja estämään sairastuminen sekä edistämään asiakkaiden timintakykyä.
14 Terveydenhultlain velvitteet Terveydenhultlain tumia velvitteita tteutettiin. Lain mukaisesti Eksteen perustettiin Perusterveydenhulln (PTH) yksikkö tiimi, jssa n edustajia myös Imatran terveyskeskuksesta. Terveydenhulln järjestämissuunnitelmaa valmisteltiin. Sen n tarkitus valmistua tämän vuden lppuun mennessä. Suunnitelman krdinaativastuu n llut PTH-yksikkö -tiimillä. Sekä avterveydenhullssa että suun terveydenhullssa palvelut pystyttiin järjestämään hittakuu lainsäädännön mukaisesti. Hyvä vastaantt timinnan piltinti Savitaipaleen, Sammnlahden ja Ruklahden terveysasemilla Hyvä vastaantt hanke lähti käyntiin suunnitellusti. Hanketta piltivat Ruklahden, Sammnlahden ja Savitaipaleen terveysasemat sekä Savitaipaleen hammashitla. Henkilöstö li innstunut hankkeesta. Sen usktaan tuvan justavuutta terveysasemien timintaan ja parannusta palvelujen saatavuuteen. Suun terveydenhulln vaihtehtisten vastaanttmallien jalkauttaminen, erikisalakhtaiset tiimit suun terveydenhultn Suun terveydenhulln vaihtehtiset vastaanttmallit-piltinnit saatettiin lppuun. Hankkeen lppuraprtti saadaan syksyllä 2012. Vaihtehtisten vastaanttmallien jalkauttaminen alkaa syksyllä 2012. Palvelututannn mnipulistaminen (suun terveydenhulln palvelusetelipiltti) Suun terveydenhulln palvelusetelin käyttööntn valmistelut saatettiin pulivutiskaudella lppuun. Palvelusetelin timenpidekhtaiset arvt hyväksyttiin Eksten hallituksessa 11.5.2012. Jatkuva haku palvelusetelituttajaksi alki 1.6.2012. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Osast Ps2:n prsessit, timinnt ja henkilöstö sijitetaan tukemaan muuta rganisaatita strategisten ja timinnallisten painpisteiden mukaisesti uuden työnjan ja uusien työnkuvien avulla Osastn tilihin muuttivat kesällä 2012 nurispsykiatrian pliklinikka, knsultaatipliklinikka, perhetiimi, Mtpa:n henkilöstöä, sastpalvelujen ylilääkäri ja sastnsihteereitä. Ps2:n henkilöstö sijittui avhitn, mielenterveys-kuntutuksen liikkuvaan työhön, perhetiimiin ja sasthita krvaavaan päiväsasttimintaan. Viiden henkilön resurssi siirrettiin vanhuspalveluihin tuttamaan psykgeriatrista timintaa. Tämä tteutettiin sijaistyövimasta. Päihdehidn kehittäminen, erityisesti piaattikrvaushitjaksjen alittaminen sastlla Ps1 Opiaattikrvaushitjen arviintijakst tteutetaan itse aiempien stpalvelujen sijaan. K. hita saavien ptilaiden määrää lisättiin. Osastlla tteutettavien vieritushitjen määrää n lisätty. Uuden liikkuvan työn rganisaatin mudstaminen; nykyisen liikkuvan työryhmän, päihdeasumisen hjaajien ja ktihidn psykiatristen hitajien yhdistäminen. Uuden liikkuvan työn rganisaati mudstettiin yhdistämällä liikkuva työryhmä, päihdeasumisen hjaajat ja ktihidn psykiatriset hitajat. Uusi liik-
15 kuvan työn työryhmä käynnistyi 1.6.2012. Tämä viivästyi sastnhitajavalinnan yllättävien käänteiden myötä. Suurin sa yksiköstä n väliaikaisesti sijittuneena Armilan tilaelementtiin. Timinnan uudet prsessit käynnistyvät syksyllä 2012. Avhidn terveysasemamallin kehittämisen jatkaminen ja hitplkujen mallintaminen Terveysasemamallin timinta vakiintui. Uudet, etulinjan terveyskeskustyötä tukevat timintamallit ja neuvntapuhelin tettiin käyttöön. Perhetiimi vakiinnutti asemansa. Uuden päivätimintayksikön käynnistäminen ja aiempaa laajemman palveluvalikn tteuttaminen. Valtin sairaalista jatkhitn tulevien ptilaiden hidn ja kuntutuksen kehittäminen tämän kknaisuuden sana Timintakeskus Veturi alittaa timintansa vasta 8.8.12 remntin viivästymisen takia. Sen myötä aletaan rakentaa yhtenäistä maakunnallisen kuntutuksen verksta. Klmen valtin mielisairaalan ptilaan syksyllä tteutuva ktiutumisprsessi käynnistettiin. Päiväsairaalatiminnan laajentaminen; uusi tiimi päiväsastlle ja timinnan alittaminen Katajapuussa Uudet timintamudt mahdllistava remntti n käynnistetty. Maakunnalliseen työtiminnan käynnistämiseen sallistuminen Kuntuttavan työn yksikkö Parkki alitti timintansa 1.5.2012. Se n suunnattu erityisesti nurten ja nurten aikuisten työelämään palauttavaan timintaan. Yhteisten prsessien luminen palveluktien kanssa Yhteisiä prsesseja luvan stpalvelujen kilpailutuksen valmistelu käynnistettiin. Tämän avulla määrittyy se, mitä tulevaisuudessa dtamme palveluktien palveluvaliklta. Ktikuntutuksen kehittäminen Mielenterveyskuntutuksen liikkuvan työn henkilöstön määrän kasvu lisäsi ktiin tehtävän kuntutuksen määrää. Lastenpsykiatrisen ktisairaalatiminnan (tehstettu avhit) laajentaminen ja timintamallin kehittäminen Palvelujen määrää lisättiin, yhteistä timintaa kehitettiin ja käynnistettiin yhdessä perhe- ja ssiaalipalvelujen kanssa. Lähipalvelujen lisääminen ja valikn laajentaminen Tteutuminen lykkääntyi päivätimintakeskus Veturin timinnan viivästymisen myötä. Integrivien timintamallien käynnistäminen lastensujelun kanssa Yhteisiä prsesseja tuttavan lasten ja nurten taln suunnittelu käynnistettiin. Samalla aiempi timintaa määrittyy uudella tavalla. Systemaattisen psykedukaatitiminnan käynnistäminen Kk henkilöstömme kattava psykedukaatikulutus aikataulutettiin, ja se käynnistyy elkuussa 2012.
16 Sähköisten prsessien hallintajärjestelmien kehittäminen ja käyttööntt (mm. yhteinen kuntutussuunitelma-instrumentti) Kehittämistyö jatkui, instrumentin rakenne muuttui aiempaa tarkituksenmukaisemmaksi, ja uusia svellusalueita n työn alla (mm. työkyvyn arvi ja piaattikrvaushit). Adhd-työkalu n tutannssa ja kuntutussuunnitelmainstrumentin kekäyttö n alkamassa. Sairaalapalvelut Etelä-Karjalan sairaaliden työnjakhanke (ptilaan hitprsessin sujuvittamisen ja rakennus- ja saneeraustiminnan sekä uusien lgististen ratkaisujen suunnittelun alittaminen) Suunnittelua jatkettiin ja vaihtehtisia tteutusmalleja n tarkitus esitellä päätöksen tekijöille syksyllä. Sähköinen asiinti (ajanvaraus, itseilmittautuminen, esitietlmakkeiden täyttö ktna, e-resepti) www.hyvis.fi -sivut timivat kansalaisen sähköisen asiinnin paikkana. Keväällä avattiin sujattu sähköinen yhteys kansalaisen ja ammattilaisen väliselle viestinnälle. Itseilmittautuminen laajentui kskemaan lähes kaikkia sairaalan pliklinikita ja henkilökuntaa vähennettiin tänä kesänä kkeilulunteisesti. Leikkaus- ja anestesiatiminnan uusien prsessien implementinti ja hjausjärjestelmän hankinta Leikkaus- ja anestesiatiminnan sekä välinehulln yhteisen timinnanhjausjärjestelmän vaatimusmäärittely saatiin valmiiksi ja hankintaprsessi käynnistettiin. Timintaprsesseja ja mittareita käytiin läpi pienryhmissä. Leikkaustiminnan päivittäisprsesseista ja salikapasiteetin tehstamisesta neuvteltiin peratiivisten aljen edustajien kanssa, ja uudet timintatavat tetaan käyttöön lmakauden jälkeen. Erikissairaanhidn ja yleislääkäripäivystyksen yhteistyön tiivistäminen Neuvttelut timinnan muutksista, jtka liittyvät uuteen akuuttilääketieteen erikisalaan käynnistettiin. Suunnittelutyö n kesken. Sairaalan ydinprsessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi Sairaalapalvelujen yhteistä tulskrttia valmisteltiin. Kehittämiskhteiksi ja yhteisiksi ydinprsesseiksi valittiin ktiutusprsessi, hitn liittyvien infektiiden trjunta, sähköiset palvelut, leikkaustiminta sekä vudesastjen sairaansijjen käyttö ja kurmituksen tasaaminen yli erikisalarajjen. Lääkärien rekrytinnin kehittäminen man timinnan vahvistamiseksi Rekrytintityöryhmässä phdittiin mahdllisuuksia parantaa etelä-karjalassa vallitsevaa lääkäripulaa. Kaakkis-Sumessa vallitseva lääkäripula n jatkunut j vusia, ja sen ratkaisu vaatinee paikallisten timenpiteiden lisäksi valtivallan tehkkaampaa erikistumiskulutuksen hjausta sekä erityisvastuualueen yhteistä pnnistelua. Erikissairaanhidlle nimettiin ma kulutusylilääkäri tavitteena myös parantaa nurten lääkäreiden mahdllisuutta siirtyä avhidn ja sairaalan sekä eri erikisaljen välillä.
17 HYKS:n Erva-alueen erikissairaanhidn järjestämissuunnitelman työstäminen seuraavalle valtuustkaudelle Kaikki sapulet (HUS, Carea ja Ekste) allekirjittivat yhteistyöspimuksen, jka sisältää liitteen erikisalakhtaisesta hidn prrastuksesta. Järjestämisspimuksen jatkvalmistelu käynnistyi. Valmistelun phjaksi perustettiin kymmenen alakhtaista työryhmää, jtka kaikki alittivat työskentelynsä. Runkspimus liitteineen valmistunee valtuustkäsittelyyn lkakuussa. Yhteistyö HY:n lääketieteellisen tiedekunnan kanssa lääkärikulutuksen hajauttamiseksi Lääkäreiden perus- ja erikistumiskulutuksen alueellisesta hajauttamisesta keskusteltiin sekä HYKSin Erva-alueen yhteistyökkuksessa että Helsingin ylipistn lääketieteellisen tiedekunnan järjestämissä alueellisissa kkuksissa. Hyksin erikislääkäriselvityksen (Olli Meretja 2012) perusteella sekä Ekste että Carea kärsivät varsin vaikeasta erikislääkäripulasta verrattuna muuhun HUS- alueeseen. Selvitys viedään seuraavaksi ylipisttimikuntaan mahdllisia jatktimenpiteitä varten. Lappeenrantaan sijitettava sisätautipin prfessrin virka perustettiin Helsingin ylipistn ja virka julistettiin haettavaksi. Vaativan kuntutuksen sastn kehittäminen saksi kuntutuksen alueellista palvelujärjestelmää Erityisesti aivvammaptilaiden kuntutusta tehstettiin. Yhteistyötä terveyskeskuksen vudesastjen kanssa parannettiin niin, että kuntutus lisi mahdllisimman ikea-aikaista. AVH-krdinaattrin ja -yhdyshenkilöiden välinen yhteistyö vakiinnutettiin. Akuutti-tulsalue Päivystyksen maakunnallisen kknaisratkaisun tteuttaminen ja Tiljen salliessa yleislääkäripäivystyksen keskittäminen yöllä keskussairaalaan Armilan, Lauritsalan ja Sammnlahden terveysasemien päiväpäivystystä ei vitu siirtää keskussairaalan yhteyteen tiljen puutteen takia. Tiljen laajentamisen suunnittelu n käynnissä. Etelä-Karjalan alueella äkillisesti sairastuneilla henkilöillä n ikeus käydä kaikissa päivystävissä timipaikissa päivystysasiissa, myös Imatran Hnkaharjun sairaalan päivystyksessä. Yleislääkäripäivystäjien määrää keskitetyssä päivystyksessä iltaisin lisättiin maanantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin millin henkilöstöä n saatu. Parikkalan yöpäivystystä ei lpetettu. Hnkaharjun sairaalan labratri- ja röntgenpalveluita ei edelleenkään le saatavissa jka päivä. Mielenterveyspäivystyksen ja muun päivystyksen keskinäistä knsultaatita helptettiin ja yksinkertaistettiin. Päihdehulln tarpeita humiitiin enenevästi päivystyksessä ja Nvalla. Ssiaalisen tuen saamisessa ei edetty. Vanhustenhulln ktihidn päivystystä kehitettiin käynnistämällä Lappeenrannan keskustan alueella Kti-ikäväprjektin piltti. Tulkset raprtidaan syksyllä 2012. Hitajavastaantn hjeistusta uusittiin ja lääkkeenmääräämisikeudet humiidaan timinnan kehittämisessä.
18 Yleislääkäripäivystyksen läpimenaikjen lyhentäminen Läpimenaika n aika ptilaan saapumisesta päivystyksen tilihin siihen, kun hän pistuu lääkärin vastaantlta, ja hit n päättynyt. Yleislääkäripäivystyksen keskimääräinen läpimenaika n lyhentynyt 2,5 tunnista 1 tuntiin 50 minuuttiin. Päivystyksen kattava ja npea puheluun vastaaminen Puheluihin vastataan useimpina päivinä >80 %:sti. Keskimäärin 66 %:sti. Puhelinjärjestelmä uusittiin tukkuussa. Riittävä timintavarmuus saavutettiin vasta heinäkuussa. Takaisinsitttimint tettiin käyttöön. Ensihidn man timinnan laajentaminen Imatralle Ensihidn ma timinta laajennettiin Imatralle 1.1.2012 alkaen. Spimus n vimassa 31.12.2012 saakka. Eksten timinta käynnistyi kitkatta. Imatran ensihidlla n talusarvissa ma kustannuspaikka 279. Ekste sti Imatran ambulanssit. Ensihidn palvelutaspäätösten valmistelu Palvelutasehdtus luvutettiin esityksen valmistelua varten. Ensihidn, päivystyksen ja vanhustenpalvelujen yhteistyö Ensihitajat jäävät päivystykseen hitamaan ptilasta sillin kun se n mahdllista ja hyödyllistä. Timintatapa svittiin ja kirjalliset timintahjeet tehtiin. Yhteinen ensihidn ja päivystyksen työryhmä seuraa muutksen edistymistä. Ammattikrkeakulun simulaati-petustilissa järjestettiin ensihidn ja päivystyksen yhteinen kulutus, jka päättyy kesällä. Ensihidn ja vanhustenpalvelujen Kti-ikävä-prjekti n pilttivaiheessa. Ensihit sallistuu äkillisesti sairastuneen ktihidn asiakkaan hidn tarpeen arviintiin. Ensihit kulutti pilttialueen kaikki ktihidn työntekijät tekemään hidn tarpeen arviintia ja mittaamaan ptilaan tärkeitä vitaalitimintja. Armilan sairaalan kuntutussairaalarlin selkiyttäminen ja kuntuttavan työtteen kehittäminen Kuntutussastilla tehtiin syksyllä 2011 laaja selvitys ja raprtti kuntuttavasta työstä. Sen phjalta tehtiin suunnitelma kuntutuksen kehittämisestä Armilan ja Parikkalan sairaalissa. Luentmutista kulutusta järjestettiin. Mniammatillisella kuntutussastlla 3 tehtiin työnkierta. Lääkäreiden valmiuksia parannettiin. Osastille nimettiin kuntutusvastaavat. Vitaskulutuksella parannetaan kuntuttavassa hittyössä kehittymistä. Kaikilla sastilla tettiin käyttöön timintakyvyn arviintiin FiM-mittari. Kk henkilöstö kävi tarvittavan kulutuksen. Armilan sairaalan ptilaspaikkjajen maltillinen supistaminen ja kuntutustiljen varustaminen Suunnitelman mukaisesti sastille 1 ja 5 rakennettiin kuntkammarit, jissa n tilat ja laitteet kuntutushenkilöstölle ja hithenkilöstölle tteuttaa kuntutusta. Osastjen kuntutusvälineistöä täydennettiin hankinnilla. Armilan sastilla 1, 4 ja 5 ptilaspaikkja vähennettiin 25 paikkaan.
19 SAS-päätösten läpimenaikjen lyhentäminen SAS-päätökset tapahtuvat käytännössä reaaliajassa, alle tunnissa. Vastaanttavien sastjen järjestelyaika n pääsääntöisesti alle 24 tuntia. Osast 4:n hitajat tekevät SAS-päätökset virka-ajan ulkpulella. Sairaanhidlliset tukipalvelut Kuntutuksen vahvistaminen: kuntutuksen maakunnallinen kknaisratkaisu (Kuntutuskeskuksen suus) Alkuvunna työstettiin yhtenäisen mallin mukaisia ryhmätimintja. Ptilaille jaettavaa matimiseen kuntutumiseen hjaavaa ja kannustavaa hjeista yhdenmukaistettiin ja päivitettiin. Asiantuntijafysiterapeuttien alaselkä- ja fysiatrian erikislääkärivastaantttiminta terveysasemilla jatkui. Käyntien yhteydessä sai myös terveysasemien muu henkilökunta syventävää tieta hitketjuista. Lppuvudesta tavitteena n laajentaa ryhmä- ja vastaantttimintaa muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin mm. nivelrikkptilaisiin. Valtakunnallisen kuvantamisen sähköisen arkistinnin tteutus Yhteistyöneuvttelut HUS ERVA-alueen kanssa radilgian salta alkivat tukkuussa. Kuvien siirrn tteutusratkaisu tulevaan valtakunnallinen sähköiseen arkistn li sa neuvttelua. Spimus yhteistyöstä ERVA-alueella kuvantamisen salta valmistuu syksyllä. Ulkpulelta stettavat MRI-tutkimukset kilpailutettu Ortpedisten ja muistitutkimuksiin liittyvien magneettitutkimusten kilpailutus käynnistettiin lppuvudesta 2011. Kilpailutus uusittiin valituksen vuksi keväällä 2012. Hankintapäätös saa lainviman heinäkuussa 2012, jllin laaditaan hankintaspimus, ja timinta vi alkaa. Eksten alueen natiivikuvauspisteiden lukumäärän kriittinen tarkastelu Terveysasemien yhteydessä levien röntgen-vastaanttjen aukilaikja suhteutettiin kuvaustarpeeseen. Timintaa keskitettiin pienemmillä asemilla kahteen klmeen päivään viikssa, ja sa kuvauspisteistä li kesäaikaan kiinni röntgenhitajavajeen vuksi. Kiireelliset kuvaukset pystyttiin hitamaan muissa timipisteissä justavasti. Muun kuvantamisen alueellisen sähköisen arkistinnin käyttööntt ja Sähköinen asiinti (INR-asiakkaiden labratrivastausten timittaminen sähköisesti) Alkuvunna timitettiin tekstiviestillä INR-vastauksia 1500 Marevan asiakkaalle (n.15 % kaikista). Osalle lpuista asiakkaista menee tiet ktiin e- kirjeellä, jllin siinä n mukana annstus-hjeet. Timinnan laajentamiseksi avhit ja labratri tekevät yhteistyössä aktiivista kampanjintia tekstiviestien ja e-kirjeiden pulesta. Tavite syksyn aikana n yhteensä 2000 ja seuraavana keväänä 3000 asiakasta. Tavitetas 30 % tullaan tällä aikataululla saavuttamaan ensi kevään aikana.
20 Alueellinen digitaalinen EKG-tallennus kartitetaan HUS ERVA-alueen timittaja kävi esittelemässä hjelmaa sisätautilääkäreille, kardilgeille, labratrin ylikemistille ja palvelupäällikölle sekä ylifyysiklle. Alustava kartitus alueen EKG-laitteista tehtiin vunna 2009. Tullin EKG-laitteista (n.60 kpl) li yli pulet elinkaarensa lpussa. Kartitus uusitaan syksyllä, jllin arviitavaksi tulee myös sähköisen arkistn hankkiminen, ja siihen spivien EKG-laitteiden uusimistarve. Ptilaskhtaisten lääkeannsten jakelupalvelun laajentaminen Timitettujen annspussien määrä kasvi humattavasti (44 %), kska kneelliseen annsjakelupalveluun tulivat kevään aikana mukaan Kivula Imatralta, Lemin Pallakti ja Luumäen Mäntykti. Annsjakelussa n mukana ptilaita kaikkiaan 380 kpl. Ekste ja Carea käynnistävät yhdessä verikeskusjärjestelmän hankinnan ns. KAAPO-alueen verikeskusten ja hit-sastjen käyttöön tulevaksi verivalmisteiden tilaus- ja varausjärjestelmäksi. Hankintapyyntöä varten tehtiin viime vuden pulella ja alkuvudesta tutustumiskäynnit muualla Sumessa leviin järjestelmiin. Alkuvunna labratri laati yhdessä Carean ja Medi-It:n kanssa hankintapyynnön satasivuisine määrittelyineen. Hankintapyyntö määrittelyineen lähetettiin kesän alussa Eksten ja Carean hankintatimistihin jatkprsessiin Rekrytintitavitteena avinna levien virkjen täyttäminen timinnan jatkumisen turvaamiseksi Avimena lleita labratrin- tai röntgenhitajien timia ei saatu täytettyä. Myös erikislääkärivaje jatkuu radilgialla, kliinisellä fysilgialla, labratrissa sekä kuntutuskeskuksen pulella. Vakituisten hitajien timia li haussa kaksi kertaa. Vajaus n 9 labratri- ja 3 röntgenhitajaa, jiden lisäksi sijaisia ei saatu 10 äitiyslmaan. Hakuja jatketaan Kuntarekryn kautta säännöllisin väliajin. Terveyspalvelujen henkilötyövusimuutkset Henkilötyövudet 1.1.-30.6.2011 1.1.-30.6.2012 Muuts TA 2012 Hallint 0,49 0,5 0,01 0 Avterveydenhult 97,94 100,2 2,26 2,5 Suun terveydenhult 48,92 47,72-1,2 1,5 Sairaalapalvelut 343,87 351,24 7,37 1 Akuutti 109,72 118,22 8,5 10 Mielenterveyspalvelut 145,39 141,49-3,9-3 Sairaanhidlliset tukipalvelut 151,49 150,42-1,07 1 Yhteensä 897,82 909,79 11,97 13 Terveyspalvelujen henkilötyövusien arviitiin vuden 2012 talusarvissa kasvavan vuden 2012 aikana 26 henkilötyövudella. Yllä levassa taulukssa n esitetty ajalla 1.1. 30.6.2012 tapahtunut muuts henkilötyövusissa verrattuna vuden 2011 vastaavaan ajanjaksn sekä vuden 2012 talusarvin ensimmäiseen pulivutiskauteen. Muuts henkilötyövusissa vastaa suuruudeltaan talusarvissa 2012 esitettyä. Suurin yksittäinen muuts li akuutin tulsalueella 1.1.2012 tapahtunut Imatran en-
21 sihidn siirt Eksten hidettavaksi. Samassa yhteydessä 18 ensihidn ammattilaista siirtyi Eksten palvelukseen. Sairaalapalvelujen henkilötyövudet kasvivat pulivutiskaudella talusarvissa esitettyä arvita enemmän. Henkilötyövusien kasvuun vaikuttanut suurin yksittäinen tekijä li kaksivurtyöhön siirtyminen leikkaussalissa. Suun terveydenhullssa, mielenterveyspalveluissa ja muualla sairaalapalveluissa tapahtuneen henkilötyövusien vähenemisen seurauksena terveyspalvelujen henkilötyövusien kasvu li kknaisuudessaan talusarvin rajissa. 2.3. Vanhustenpalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen VANHUSTENPALVELUT 1000 EUR 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi Muuts E2012 vs. TP 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta 38 342 38 366-24 77 056 76 683 373 3,9 % Muut myyntitutt 1 308 1 275 34 3 062 3 011 51-18,1 % Myyntitutt 39 650 39 640 10 80 118 79 695 424 2,8 % Maksututt 8 610 8 740-130 17 361 17 469-108 1,7 % Tuet ja avustukset 231 42 190 252 100 153 107,6 % Muut timintatutt yhteensä 594 386 208 1 723 1 598 125 66,6 % TOIMINTATUOTOT 49 085 48 808 277 99 454 98 861 593 3,4 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -28 089-27 359-729 -55 488-54 503-985 3,4 % Palvelujen stt -14 433-14 805 372-29 029-29 850 821 3,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 344-1 310-34 -2 808-2 800-8 -0,4 % Avustukset -2 116-1 891-225 -4 931-4 412-520 7,7 % Muut timintakulut -3 595-3 561-35 -7 095-7 155 60 6,5 % TOIMINTAKULUT -49 577-48 926-651 -99 351-98 719-632 3,7 % TOIMINTAKATE -492-118 -374 103 142-39 -68,6 % Rahitustutt ja -kulut 0 0 0 0 0 0-114,7 % VUOSIKATE -492-118 -374 103 142-39 -68,6 % Pistt ja arvnalentumiset -44-71 27-103 -142 39 70,0 % TILIKAUDEN TULOS -536-189 -347 0 0 0-100,0 % Varausten ja rahastjen muuts 0 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ -536-189 -347 0 0 0-100,0 % Vanhustenpalvelujen alkuvuden tuls tteutui 0,3 milj. budjetitua heikmmin. Henkilöstökulujen ylitystä (0,7 milj. ) selittää kk Ekstea kskeva palkkaratkaisu sekä vanhustenpalvelujen budjetitua suurempi sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön tarve. Avustusten 0,2 milj. :n ylitys jhtuu maishidn tuen kasvusta. Talusarvi ylittyi eniten ktihidn ja laitshidn tulsalueilla. Asumispalvelujen pulen vuden tuls n psitiivinen ennakitua pienempien palvelujen stjen vuksi. Asumispalvelujen tulsta paransi suunniteltua myöhemmin tteutunut Jutsenn palvelukeskuksen timinnan siirtyminen laitshidsta palveluasumiseksi Penttiläntien palveluktiin. Samasta syystä laitshidn tuls ei tteutunut dtetusti.