SELÄTÄ TYÖPAHOINVOINTI Pauli Juuti, emeritusprofessori



Samankaltaiset tiedostot
TYÖELÄMÄN POLITIIKAT JA TYÖSSÄ KESTÄMINEN

YHTEISÖLLINEN JOHTAMINEN TYÖHYVINVOINNIN TUKENA

PERSOONA, KOGNITIIVISET RAKENTEET JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN. Pauli Juuti

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo Pauli Juuti

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Aloitustilaisuus

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

JOHTAJUUDEN HAASTEET. Kymenlaakson Kauppakamari Reserviupseerikoulu, Maneesi Pauli Juuti

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

YRITTÄJIEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN Loppi - tilaisuus yrittäjille Pirkko Mäkelä-Pusa

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

ASIAKASKESKEINEN HENKILÖSTÖJOHTAMINEN. Uudista ja Uudistu messut Wanha Satama Pauli Juuti

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Itsensä johtaminen jaksamisen tukena Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi 2019

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LAADUKKAALLA JOHTAMISELLA HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYA

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Mielenterveys voimavarana

Oma roolini uudessa työpaikassa

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

University of Tampere University of Jyväskylä

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Mielenterveys voimavarana

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs Pekka Huuhtanen tutk.

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Osuva-kysely Timo Sinervo

Työhyvinvointi ja johtaminen

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Muutoksessa elämisen taidot

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? Taru Feldt, PsT

Työhyvinvoinnin johtaminen - läsnäoloa ja uudistumista. Uudista ja uudistu Marjaana Suutarinen

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

TULOKSELLISUUS JA TYÖELÄMÄN LAATU muuttujat, jotka korreloivat myös muiden kanssa (luovuus, oppiminen, motivaatio)

ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Johtajan parasta aikaa!

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Osuva-loppuseminaari

Työnantajien suhtautuminen alle 30- ja yli 50-vuotiaisiin Toukokuu 2018

Ympäristö muuttuu muuttuuko johtaminen? Pääjohtaja Erkki Moisander

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Transkriptio:

SELÄTÄ TYÖPAHOINVOINTI Pauli Juuti, emeritusprofessori 19.5.2014 klo 13.30-16.00 (tauko klo 14.30-15.00) Tilaisuus järjestetään Jyväskylän kesäyliopiston, Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Tietopalvelun yhteistyönä. Koulutus on osa Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamaa Lähtemättä läsnä -hanketta (ESR).

Materiaali katsottavissa Jyväskylän kesäyliopiston www-sivuilla osoitteessa: https://kesayo.jyu.fi/hankkeet/ll

SELÄTÄ TYÖPAHOINVOINTI Jyväskylän kesäyliopisto 19.5.2014 Pauli Juuti

Sisällys Taustaa Työhyvinvoinnin mallit Stressi ja loppuunpalaminen Tietoinen läsnäolo Työhyvinvoinnin kehittäminen

HYPERTODELLISUUS Poukkoilevat markkinat Jatkuvat muutokset Itsekkyys Huonoin pudotetaan pois Esillä oleminen Medialisoitunut yhteiskunta Kaikki on kaupan HYPERTODEL- LISUUS Kasvavat tulosodotukset Lisääntyvä kiire

RATIONAALISUUS - TUNTEET RATIONAALINEN ORGANISOITUMINEN Tehokkuus Nopeus Kustannussäästöt Enemmän ja parempaa entistä pienemmillä resursseilla Asiakkaat toivovat ELÄMYKSIÄ Elämyksiä voivat tuottaa vain työssään hyvinvoivat ihmiset IHMINEN JA IHMISYYS TUNTEET

Järjen ja tunteiden logiikan erilaisuuden hyväksyminen Järjen ja tunteiden logiikat ovat erilaisia Järki: tosi/epätosi Tunteet: on vain hyväksyttävä Kumpi vaikuttaa työssä järki vai tunteet? Teemme työtä tunnetasolla Ihmisen työkaluna on hänen oma persoonansa

PILKKOMATTOMAN AJAN KAIPUU Downshifting ja slow down Omien pienien hetkien ottaminen (pilkkomaton aika) Kiireen kokemuksen ja mediakuormituksen myötä yhä useampi eurooppalainen haluaa hidastaa tahtia sekä usein myös tehdä vähemmän ja nauttia esimerkiksi hyvästä yöunesta. Downshifting Ajatuksena on mielekkäämmän elämänrytmin saavuttaminen esimerkiksi työntekoa ja kuluttamista vähentämällä. Downshifting-sanalle ei ole varsinaista suomennosta, on kuitenkin puhuttu elämän kohtuullistamisesta.

TYÖHYVINVOINNIN MALLIT Työhyvinvointi strategisena kysymyksenä ja työhyvinvointistrategia (Strategista hyvinvointia johdetaan vain 1/3 organisaatioista)

Mitä tarkoitetaan työhyvinvoinnilla? Työhyvinvointiin liittyy 1) yksilöllisiä, 2) vuorovaikutuksellisia ja 3) työyhteisöön ja organisaation liittyviä tekijöitä Yksilölliset: Fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen kunnon lisäksi siihen kuuluu riittävä ammattitaito ja työn hallinta sekä riittävä työmotivaatio Vuorovaikutukselliset: Hyvät työyhteisötaidot muun muassa tunneälytaidot, avuliaisuus ja keskinäinen tuki Työyhteisölliset: Sujuva yhteistyö, toimivat pelisäännöt ja hyvä ryhmädynamiikka, hyvä työilmapiiri Organisatoriset: Hyvä työn organisointi, hyvä johtaminen ja esimiestyö, myönteinen organisaatiokulttuuri

Millainen on hyvinvoiva työyhteisö? Sujuva toiminta ja hyvä asiakaspalvelu Korkea työtyytyväisyys Korkea työmotivaatio Hyvä työilmapiiri Hyvä johtaminen Matala stressin taso, ei loppuunpalamisia Avuliaisuus ja toisten tukeminen Iloinen mieli Korkea läsnäolo = TULOKSELLINEN TOIMINTA

Vuorovaikutteinen malli työhyvinvoinnista (Juuti 1978) Organisaatioilmapiiri Esimiehen johtamistyyli Työryhmän ilmapiiri Työhyvinvointi

Tutkimuksen tulos Henkilöstöjohtamisen kehittyneisyys Organisaation sosiaalinen pääoma Henkilöstöjohtamisen strateginen asema Organisaation muutoskyky Henkilöstöjohtamisen oikeudenmukaisuus Työhyvinvointi, jota ilmentää luova työskentely

Työhyvinvoinnin ulottuvuudet Yksilö ja työ - Sopiva kuormitus - Mielekkyys - Hallinnan tunne Sosiaaliset suhteet työssä - Luottamus - Hyväksyntä - Avoimuus - Arvostus - Avuliaisuus Identiteettityöskentely ja ihmisenä kehittyminen Aika

STRESSIOIREET -Hermostuneisuus ja jännittyneisyys -Vaikeudet päästä uneen tai heräileminen -Päänsärky -Väsymys, haluttomuus, tarmottomuus -Huimauksen tunne -Sydämentykytykset tai epäsäännölliset sydämenlyönnit -Närästys, vatsakivut tai ripuli -Ärtyneisyys -Huolestuneisuus -Ahdistus -Liiallinen tupakointi tai ongelmasyöminen

TYÖUUPUMUS -fyysinen, emotionaalinen ja henkinen uupumustila -jatkuva väsymys -liian tunnepitoinen suhtautuminen työtä kohtaan -ihanteet ovat kadonneet -toivottomuuden ja tyhjyyden tunne -elämä tuntuu epätodelliselta -kielteinen asenne työtä, elämää ja muita ihmisiä kohtaan -kielteinen minäkuva

TYÖUUPUMUS - stressioireet - huumorintajun katoaminen - fyysinen ja psyykkinen väsymys - heikko itseluottamus - eristäytyminen ja etääntyminen - kielteisyys, halveksunta, kyynisyys - alistuminen

TYÖUUPUMUS VOI KEHITTYÄ SEURAAVASTI 1. Käynnistymisvaihe: Liian innostunut suhtautuminen työhön 2. Hälytysvaihe: Toivottuja tuloksia ei saada, tulee tyytymättömyyttä 3. Vastustusvaihe: Turhautuneisuutta, jännittyneisyyttä, riittämättömyyttä ja väsymystä 4. Suojautuminen: Uupumus, ahdistus, kyynisyys itsetunnon menetys 5. Antautuminen: alkoholin tai lääkkeiden liikakäyttö, välinpitämättömyys, masennus

Työkyvyttömyysprosessin vaiheet (Järvikoski 1994) Turhautuminen, Motivaation lasku Ammattitaidon kapeutuminen Työn ja osaamisen epäsuhta Kehittymismahdollisuuksien puute työssä Ongelmia esimiehen kanssa Työsuorituksen heikkeneminen Itsetunnon lasku Työkyvyttömyys Uupumus

Työuupumus työn imu Työuupumus Väsymys Kyynisyys Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen Työn imu Energisyys Sitoutuneisuus Pystyvyys (kompetenssi)

Työuupumuksen yhteydet työolotekijöihin Työuupumus Työolotekijät Työn imu Ylikuormitus Työn kuormitus Sopiva työkuormitus Ei mahdollisuutta vaikuttaa Vaikutusmahdollisuudet Mahdollisuus vaikuttaa Ei saa Kannustus Saa tunnustusta ja palkkioita Hajanainen työyhteisö Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden tunne Epäoikeudenmukaisuuden kokemus Oikeuden-mukaisuus Reiluus ja oikeudenmukaisuus Arvoristiriidat Arvot Työn mielekkyys

SYITÄ TYÖUUPUMUKSEEN -Byrokraattinen työyhteisö, jossa ei saa mitään aikaan -Liian tiukat säännöt, joiden noudattaminen on mahdotonta -Huono ilmapiiri, joka ei tue ja jossa ei saa lävitse omia ajatuksia -Huono johtamistapa -Epäselvät päämäärät -Ristikkäiset arvot -Liiallinen työmäärä -Täydellisyyden tavoittelu -Arvostuksen puute -Mahdottomat tehtävät

KEINOJA VÄLTTÄÄ STRESSIÄ -Riittävä lepo -Riittävä liikunta -Perhesuhteiden hoitaminen -Hyvät harrastukset -Työn säätely -Raittiit elämäntavat -Lepojaksojen pitäminen -Rentoutuminen -Ystävyyssuhteet -Itsestä pitäminen

HYVÄT JA HUONOT UUTISET HUONOT UUTISET Aika lentää HYVÄT UUTISET Sinä olet lentäjä

VAATIMUSTEN VÄHENTÄMINEN - tunnista omat toiveesi - aseta rajoja - luokittele vaatimukset - uskalla karsia - tee pieniä muutoksia - mitään katastrofia ei tapahdu, vaikka toimit toisin - uskalla etsiä iloa

ITSENSÄ RAKASTAMINEN - On uskallettava tuoda esille omat tarpeensa - mitä keho tarvitsee - mitä tunteiden tasolla tarvitset - mitä tarvitset kokeaksesi elämän mielekkäänä - On voitettava omanarvontunnetta vähättelevät sisäiset viestit - On voitava hyväksyä itsensä sellaisena kuin on - On voitava välttää sellaisia tilanteita, joista ei pidä - On koettava oma elämä ja toiminta arvokkaana

PIENET MUUTOKSET AUTTAVAT PALKITSEMINEN - palkitse itseäsi jokaisen osatavoitteen toteutumisesta - arkeen kuuluu myös juhlaa TAVOITTEET - selvitä työsi tavoitteet - älä tee täydellistä työtä PRIORISOI - priorisointiin kuuluu myös kyky sanoa EI

TYÖNILO - Ilottomuus tappaa elämänvoiman - Me voimme löytää ilon sydämestämme - Myös kielteiset tunteet ovat arvokas osa elämää - Leikki on ilon lähde: työ on kuin leikki - Kuinka monet aikuiset ovat innoissaan kuin lapset? - Huumori antaa meille toivoa - Ystävät iloitsevat yhdessä: - käykö työporukka yhdessä syömässä? - Vähäinenkin yhteyden lisääminen luontoon lisää elämäniloa

MYÖNTEISET AJATUKSET - Ellet aktiivisesti täytä mieltäsi myönteisillä mielikuvilla ja ajatuksilla, sen pintaan laskeutuu lyijynraskas kerros pahaa oloa - Hyvä olomme ja mielialamme ovat omissa käsissämme - Kielteisyys on usein totunnainen paha tapa - Kielteisyys myrkyttää: viha lisääntyy vihaamalla - Kielteisyydellä on kuitenkin myös kerrottavaa, jos osaamme kuunnella sisäisiä tunteitamme ajoissa

MIELENRAUHA - Arvosta itseäsi - Etsi vahvuuksiasi ja elä niissä. Pienennä kielteisten kokemusten merkitys elämässäsi - Ajattele sitä, mikä tuottaa Sinulle mielihyvää ja tee sitä - Älä arvostele suorituksiasi ja vertaile sitä muihin, vaan anna arvoa omille suorituksillesi - Anna itsellesi anteeksi: Olet riittävän hyvä - Rakasta sitä, mitä haluat ja saat sen. Älä vihaa sitä, mitä Sinulta puuttuu

LUO ITSELLESI AIKAA - Karsi elämästäsi kaikki epäoleellinen - Opi olemaan jouten - Opi nauttimaan siitä, ettei mielessäsi ole ajatuksia - Muista, että leikki ja juhla virkistävät - Anna arvoa arkipäivälle - Uppoudu nykyhetkeen - Luo itsellesi aikaa ilman kelloa, spontaania, lapsen aikaa - Mene luontoon

ELÄMÄ ON ELÄMISTÄ VARTEN Life is not measured by the number of breaths we take, but the moments that take our breath away.

Työhyvinvointikulttuurin kehittäminen

Työhyvinvointikulttuurin kehittäminen Huonojen kierteiden katkaiseminen Mistä huonot kierteet saavat alkunsa? Työn ja ammattitaidon epäsuhta Kehittymismahdollisuuksien puute Henkilöä ei arvosteta ja siitä aiheutuu motivaation laskua sekä ristiriitoja ihmisten välille Henkilöllä on ongelmia esimiehen kanssa, joka heikentää hänen suoritustaan Työskentelyn takkuilu ja siitä aiheutuva motivaation lasku Kielteiset asiakaspalautteet tulkitaan yksilön syyksi ja siitä aiheutuu kuormitusta Työhön liittyviä pettymyksiä ja epäonnistumisia ei käsitellä rakentavassa hengessä ja siitä aiheutuu turhautumista, joka johtaa itsetunnon laskuun Hyvien kierteiden käynnistäminen Usein riittää, kun katkaisee huonon kierteen Keskeistä on luottamus ja arvostus

KESKUSHERMOSTO Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston työnjako SYMPAATINEN HERMOSTO (Kiihotusvaikutukset: KAASU) emotionaalinen jännitys taistele tai pakene oire pelko, viha, rauhattomuus, ilo PARASYMPAATINEN HERMOSTO (Rauhoittavat vaikutukset: JARRUT) tyyneys rentoutuminen mietiskely

Hermostojen yhteys (Apterin malli) Sympaattinen Parasympaattinen

Minätyö Miten voida hyvin uudessa maailmassa? MINÄTYÖ auttaa: mitä tapahtuu, kun omasta itsestä ja henkilökohtaisuudesta tulee tuotantovoima. Uudessa työssä ja elämässä tarvitaan uusia metataitoja. Ne ovat lyhyesti sanottuina 1) hyvä suhde omaan itseen 2) taito olla läsnä 3) intuition käyttö 4) hyvät vuorovaikutustaidot

Tietoisen läsnäolon periaatteita Aloittelijan mieli Uteliaisuus. Katso asioita ikään kuin näkisit ne ensi kertaa Kritiikittömyys Tarkkaile kokemuksia puolueettomasti. Älä arvioi Toteava asenne Toteat asiat sellaisina kuin ne ovat Yrittämättä oleminen Älä yritä päästä mihinkään muualle kuin sinne missä olet Mielentyyneys Tasapainoisuuden ja viisauden vaaliminen Silleen jättäminen Anna asioiden olla sellaisia kuin ne ovat Itseluottamus Luota kokemuksiisi Myötätunto itseä kohtaan Voimista rakkautta itseäsi kohtaan. Älä arvostele itseäsi

HENKINEN KYPSYYS KYPSÄ IHMINEN On rento ja joustava Ottaa vastuuta itsestään ja ympäristöstään Haluaa oppia uutta On huumorintajuinen ja osaa nauraa myös itselleen On suvaitsevainen Kykenee suhtautumaan elämän tuomiin vastoinkäymisiin rauhallisesti On henkilö, jonka kanssa on helppoa tulla toimeen On yleensä optimistinen

Työhyvinvointityön organisoiminen

VAIN JATKUVA KEHITTÄMINEN TUO TULOSTA

TYÖHYVINVOINTI ON ARVOSTUSKYSYMYS Työhyvinvoinnin kehittyminen vaatii kulttuurista arvottamisprosessia Kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa voidaan muokata arvoja ja kulttuuria Työhyvinvointiin liittyvien arvojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä

Työhyvinvointistrategia Asiakkaan nostaminen sankariksi Työhyvinvointi ja työnilo Osaaminen Luovuus Yhteistyö ja avuliaisuus Herkkyys asiakkaan kokemuksille Tunnejohtaminen Toiminnan jatkuva kehittäminen

Työhyvinvointi lähtee itsestä Tulee muuttaa omia Liikuntatottumuksia Ruokailutottumuksia Suhtatumista itseen Suhtautumista työkavereihin ja esimieheen On opeteltava uusia asioita avoimin mielin

Ihmisenä kasvun haasteet ja mahdollisuudet työssä Työssä esiintyvät tunteet, jotka on kohdattava voidakseen kasvaa ihmisenä Tapa, jonka kautta haasteen voi kohdata onnistuneesti 1. Häpeä ja riittämättömyys Työn saaminen ja työssä käyminen 2. Syyllisyys / pätevyys Työn vaatimusten täyttäminen ja työssä onnistuminen 3. Tyhjyys ja merkityksettömyys / mielekkyys Omien arvojen ja ihanteiden toteuttaminen työssä 4. Ihmisarvo Työhön sitoutuminen ja työstä saatu myönteinen palaute

MIELEKÄS TYÖ ON TULOKSELLISEN TEKEMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN LÄHDE Työn tulisi olla Kiinnostavaa, itsenäistä, monipuolista ja palautetta tarjoavaa Mitoitettu tekijän mukaan Fyysiset rajoitukset kuten selkäsairaudet, olkapääoireet otettava huomioon Työtä voidaan muotoilla Laajentaa Rikastaa Tarjota työkiertoa Työ on vireyden ja elämänilon lähde

HYVÄ ILMAPIIRI JA VIESTINTÄ TUKEE TEHOKASTA TOIMINTAA

JOKAINEN ON AVAINASEMASSA MILLÄ MIELELLÄ OLEMME? Vihainen, surullinen, hyökkäävä, hämmentynyt, myönteinen, iloinen, hauska

HYVÄ ORGANISAATIOKANSALAISUUS Edistää sujuvaa toimintaa Sitoutuneisuus Motivoituneisuus Ammattitaitoisuus Lojaalisuus työtä ja organisaatiota kohtaan

SITOUTUMINEN Työhön ja organisaatioon samastuminen Työn ja organisaation arvojen kokeminen tärkeiksi Halu vaikuttaa omien arvojen kautta organisaation arvoihin Organisaatioidentiteetti = oma identiteetti Sitoutumisen heikompia asteita: Mukautuminen tai sopeutuminen Ritualisoituminen Etääntyminen Kyynisyys

MOTIVOITUNEISUUS Työhalu, hinku, into Oikea asenne, työtyytyväisyys Sisäinen motivaatio Työ sinänsä palkitsee Tunne, että tekee hyvää Kompetenssin tunne Ulkoinen motivaatio Palkka ja palkkiot Eteneminen ja ura

AMMATTITAITOISUUS Oman osaamisen jatkuva päivittäminen Halu kehittää ja ilmaista itseään Halu tehdä asioita hyvin Halu saada asiat sujumaan Halu tehdä enemmän kuin tarpeen Halu auttaa muita

LOJAALISUUS TYÖTÄ JA ORGANISAATIOTA KOHTAAN Halu esittää myönteisiä asioita organisaatiosta Organisaation suojelu ulkoisia uhkia vastaan Pysyminen sitoutuneena myös epäsuotuisissa olosuhteissa Aloitteellisuus Aktiivinen osallistuminen työn ja organisaation kehittämiseen Tunnollisuus Reiluus

YHTEISTYÖ J A VUOROVAIKUTUS Jokaisella on vastuu hyvän ilmapiirin luomisesta ja ylläpitämisestä Inhimillisyys ja sivistynyt toiminta Avuliaisuus: Halu auttaa ja tukea toisia Avoimuus Halu antaa omat tiedot muiden käyttöön Halu antaa ja saada rakentavaa palautetta Luottamus Pyrkimys pitää kiinni sovitusta Lämpö ja läheisyys Rakentavuus

HUONO KOMMUNIKAATIO VIE TEHOA - Väärintulkinnat - Vähättely - Liian vähäinen palaute - Suvaitsemattomuus - Ennakkoluulot - Oman edun tavoittelu - Kieroilu - Pyrkimys alistaa toinen - Epäreilu toiminta - Keskustelijoilla ei ole rakentavia pyrkimyksiä toistensa suhteen

HYVÄ JOHTAMINEN TUKEE TYÖSKENTELYÄ Esimies on valmentaja, voimannuttaja ja mentori Esimies on palvelija Esimies on toisten parhaiden puolien esille saaja Esimies on opas, joka tietää, ettei itse tiedä Esimies on luovuuden kirvoittaja ja erilaisuuden esille saaja Esimies on kokeilujen käynnistäjä Esimies on innostaja ja tuen antaja

Työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja Työhyvinvointistrategian laatiminen Johtamisen ja esimiestyöskentelyn kehittäminen Henkilöstön kehittäminen Osaamisen kehittäminen Työilmapiirin kehittäminen Sisäinen viestintä Kehityskeskustelut Hyvä henkilöstöjohtaminen Kannustaminen ja palkitseminen Työn ja työyhteisön kehittäminen Varhainen puuttuminen ja työhönpaluun tuki Työterveydenhoidon, työsuojelutyön jne. kehittäminen