1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1 1.1. TUNTIJAKO Noudatettava Leppävirran perusopetuksen tuntijako on liitteenä. (LIITE 3 ). Perusopetuksen valtakunnallinen tuntijako (LIITE 2 ). 1.2. KIELIOHJELMA Leppävirran kunnan kieliohjelma on seuraava: A1 kielenä on englannin kieli, jonka opiskelu aloitetaan 3. luokalta alkaen A2 kielenä on saksan kieli, joka on vapaaehtoinen ja jonka opiskelu aloitetaan 5. luokalta alkaen B 1 kielenä on ruotsin kieli, jonka opiskelu aloitetaan 7. luokalta alkaen B 2 kielinä ovat ranskan ja venäjän kielet, jotka ovat vapaaehtoisia ja joiden opiskelu aloitetaan 8. luokalta alkaen. Opetusryhmän perustamisen minimikoko on viisi oppilasta B 3 kielinä ovat ranskan, saksan ja venäjän kielet, jotka ovat vapaaehtoisia ja joiden opiskelu aloitetaan lukion ensimmäisellä vuosikurssilla. 1.3. LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOULUTOIMEN ARVOPOHJA Koulu on osa kansainvälistä, suomalaista ja leppävirtalaista kulttuuria Koulu pyrkii rehellisen ja itsetunnoltaan hyvän ihmisen kasvattamiseen Opetus kunnioittaa ihmisoikeuksia, on suvaitsevaista ja ymmärtää monikulttuurisuutta Opetuksen avulla tuetaan hyvien tapojen ja kielitaidon omaksumista Opetus antaa tietoja ja taitoja ympäristön jatkuvassa muutoksessa selviytymiseen ja yhteisössä elämiseen Opetus edistää vastuullisuutta ympäristöstä, muista ihmisistä ja omasta työstä Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa Opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.
1.4. LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOULUTOIMEN TOIMINTA-AJATUS 2 Koulutoimen tehtävänä on tuottaa sellaisia koulutuspalveluja, joilla turvataan hyvä oppiminen sekä varmistaa näiden palvelujen saatavuus Koulu auttaa lasta kasvamaan hänen omien kehitysedellytystensä pohjalta itsetunnoltaan vahvaksi yhteiskuntakelpoiseksi yksilöksi Koulu kasvattaa hänet jatko-opintoihin kykeneväksi, kulttuuriperintöään arvostavaksi, avarakatseisesti kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen suuntautuvaksi, ihmisoikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa kunnioittavaksi ja ympäristön suhteen vastuuntuntoiseksi ihmiseksi. 1.5. OPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaton (A1435/20.12.2001,6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntujako sekä opetuksen tavoitteet määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 2. TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Kunkin kalenterivuoden talousarviossa on määritetty kunnanvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan kunnanhallituksen antamien päätösten mukaisesti. Koululautakunta määrittää em. lisäksi koko koulutointa kattavat tavoitteet lukuvuosittain ja palaute tavoitteiden toteutumisesta kootaan kouluittain. Koulun tasolla asetettujen omien painopistealueiden tavoitteiden toteutumista seurataan koulun sisäisenä arviointina. Tämän lisäksi koulun tasolla seurataan lukuvuosittain asetettujen tavoitteiden toteutumista kotien ja mahdollisten muiden sidosryhmien suorittamana arviointina.
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3 3.1. OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmaratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2. VUOSILUOKKIEN 1-9 OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa luonnossa ja rakennetussa ympäristössä olevia opetuksen ja kasvatuksen kannalta tarkoituksenmukaisia rakennuksia, tiloja, opetusvälineitä ja oppimateriaaleja. Opiskelutilat ja välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkon käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. Tällaisessa opetuksessa oppilaskeskeisyys tarkoittaa kasvatusta, jossa opettaja ohjaa ja kannustaa sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Tavoitteena on, että oppimisympäristössä vallitsee avoin, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Hyvä oppimisympäristö ohjaa oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan terveyttä ja on turvallinen.
4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4 4.1. YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Oppilaan tasapainoisen kasvun, terveen kehittymisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys opettajien ja huoltajien välille. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestään niin, että perheet saavat tukea oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä. Vuosiluokkien 1-9 toteuttamisesta vastaava henkilöstö on yhteistyössä keskenään. Jokainen työyhteisö luo omat yhteistyömenetelmät yhdessä vanhempien kanssa. Muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö muodostuu tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan vuosittain. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen saumattoman yhteistyön jatkuvuus. 4.2. OPPIMISSUUNNITELMA Perusopetuksen aloitusvaiheessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, jonka avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Mikäli oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetussuunnitelma, niin oppimissuunnitelma voidaan rakentaa sen pohjalle. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan vahvuudet ja kasvun paikat. Seurannasta sovitaan tarpeen mukaan. 4.3. OPPILAAN OHJAUS Oppilaan ohjausta annetaan opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Tavoitteena on kehittää oppilaan perusvalmiuksia ja tukea oppilaan sosiaalista kasvua. Oppilasta ohjataan myös vastuulliseen suhtautumiseen koulutyötä ja tehtäviä kohtaan.
5 4.4. OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN LAPSEN/NUOREN TUKIVERKOSTO FYSIOTERA PIA TERVEYSTOI MI KOULU PERHEET ESIOPETUS PERUSOPETUS TUKIOPETUS ERITYISOPETUS OPPILAANOHJA MUUT TAHOT SOSIAALI- SOSIAALITOIMI TYÖNTEKIJÄ PSYKOLOGI KURAATT ORI KOULURUO KAILU AVUSTAJ AT JATKO- OPINNOT KOULUKULJ ETUS KOULU- TERVEYDENH UOLTO KOULULÄÄ KÄRI TOIMINTAT ERAPIA ESIOPETUS PÄIVÄHOIT HAMMASHO ITO PERHENEU VOLA TERVEYDENH OITAJA POLIIS I VARTIOI NTI ERIKOIS- SAIRAANHOI TO SEURAKUN NAT NUORISOT OIMI PSYKIATRI NEUROL OGIA FONIATRI A KELA
4.5. OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN 6 Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuolto on ensisijaisesti ennalta ehkäisevää, mutta myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Oppilaan hyvinvointia edistäviä tukipalveluita ovat myös kouluruokailu ja koulukuljetus sekä avustajapalvelut. Oppilashuollosta vastaa kukin koulunjohtaja/rehtori ja toimintamalli on kirjattuna koulun toimintakulttuurissa. Kouluilla tulee lisäksi olla omat ohjeet kiusaamis-, ongelma ja kriisitilanteita varten. 4.6. KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Kerhotoimintaa voidaan toteuttaa koulun tuntikehysresurssien puitteissa. Kysymyksessä on tällöin koulun työjärjestyksen mukainen toiminta.
5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS LEPPÄVIRRALLA 7 5.1. ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Leppävirralla: erityiskoulu: emu ja eha pienryhmäopetus Alapihan ala-asteella osa-aikainen erityisopetus laaja-alainen erityisopetus siirto erityisopetukseen, kun yleisopetus ei riitä kelto: tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja kuntoutuksen aloittaminen jos perusopetuksen antamat tukipalvelut eivät riitä, oppilaalla on oikeus erityisopetukseen, jolloin oppilaalle tehdään HOJKS. 5.2. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN JA SIIRRETTYJEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN POL 17& 2 mom.: Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä tai muutoin erityisluokalla tai soveltuvassa paikassa. Opiskelu yleisopetuksessa Erityisoppilaan sijoittuminen opiskelemaan yleisopetuksen opetusryhmässä edellyttää opetusryhmän oppilasmäärän, rakenteen ja rakenteen ja toimintaedellytysten arviointia. Mikäli erityisoppilaalla on 11-vuotinen oppivelvollisuus, hänen opetusryhmässään ei voi olla yli 20:ntä oppilasta. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan mm. tilaratkaisuja, koulunkäyntiavustajapalvelujen saatavuutta, mahdollisuutta ryhmitellä opetusryhmiä joustavasti tai osa-aikaisen erityisopettajan resurssia ja luokanopettajan koulutusta. Toimintaedellytyksiä arvioitaessa on syytä muistaa, että kaikilla ryhmän oppilailla tulee olla turvallinen sekä kasvua ja oppimista edistävä oppimisympäristö.
Luokanopettajalla on päävastuu oppilaan opettamisesta ja oppimisen seurannasta yhdessä koulun laaja-alaisen erityisopettajan ja rehtorin kanssa. 8 Opiskelu luokkamuotoisessa erityisopetuksessa Mikäli oppilaan erityisen tuen tarve oppimisessa on sellainen, että hän ei voi opiskella yleisopetusryhmässä, oppilas saa opetusta Tietolan koulussa. Erityisoppilaan siirtyminen luokkamuotoisesta erityisopetuksesta yleisopetukseen Jos erityisluokalla opiskelevan oppilaan edistymisessä tapahtuu kehitystä niin paljon, että hänellä katsotaan olevan edellytykset opiskella yleisopetuksessa, hänelle järjestetään opetuspaikka ensisijaisesti lähikoulussaan. Siirtymistä edeltää ennalta sovitun pituinen kokeilujakso, jonka aikana oppilas voi saada entisestä koulustaan esim. koulunkäynti-avustajan tukea ja opettaja konsultointitukea. Kokeilun tarkoituksena on saada selville oppilaan oppimismahdollisuudet omassa lähikoulussaan ja sen edellyttämät tukitoimet. Mikäli vastaanottava koulu, lähettävä koulu ja tarvittaessa oppilashuolto toteavat kokeilun sujuneen hyvin, siirretään oppilas integroituna yleisopetuksen ryhmään koulutoimenjohtajan päätöksellä. Mikäli oppilas siirtyy noudattamaan myös yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, koululautakunta tekee siirtopäätöksen. Sairaalakoulusta palaava oppilas palaa ensisijaisesti siihen kouluun, mistä hän on sairaalakouluun mennyt. Tarvittaessa voidaan miettiä jotakin muuta ratkaisua. Oppimäärän yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä tulee yksilöllistää (mukauttaa), mikäli oppilas ei saavuta opetussuunnitelmassa määriteltyjä vuosiluokan oppimääriä hyväksytysti. Oppimäärien yksilöllistäminen tarkoittaa sitä, että oppilaalle määritellään hänen edellytystensä mukaiset, yleisopetuksesta poikkeavat oppimäärät. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Yksilöllisiä oppimääriä voidaan käyttää sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen opetusryhmissä. Oppilas voidaan vapauttaa erityisen painavista syistä joistakin oppiaineista. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden (POL 25 ) opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. 5.3. OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Osa-aikainen erityisopetus perustuu oppilaan kokonaisvaltaiseen ja yksilölliseen tuntemiseen. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ennaltaehkäistä ja tunnistaa kouluvaikeudet mahdollisimman varhain löytää erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle sopivat opetusjärjestelyt yhdessä vanhempien, oppilashuollon ja rehtorin kanssa tukea oppilaan oppimista, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä vanhempien ja opettajien kasvatustyötä. 9 Osa-aikaisen erityisopetuksen sisällöt koulutulokkaisiin tutustuminen mahdollisesti jo esikouluvuoden aikana erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimisen tukeminen ja seuranta puheopetustarpeen kartoittaminen luokkatasoittain ja opetuksen antaminen (artikulaatio- ja äänihäiriöt sekä kielellisen alueen vaikeudet) lukiopetustarpeen kartoittaminen luokkatasoittain, opetus painottuu 1. 3. luokille (ylimmillä luokilla mahdollisuuksien mukaan) opetuksen eriyttäminen ja tarvittavien tukitoimien suunnittelu yhdessä luokan- ja aineenopettajien kanssa opetus ja arviointi, mikäli oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty ( mukautettu) eikä oppilas voi opiskella kyseistä oppiainetta ensisijaisesti omassa luokassaan oppilashuoltotyö yleisopetuksessa olevien oppilaiden HOJKS:n ja tarvittaessa oppimissuunnitelmien tekeminen ja seuranta yhdessä luokan- ja aineenopettajien, perheen ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. 5.4. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia, antaa siitä tietoa opettajille, vanhemmille ja oppilaalle itselleen sekä turvata oppilaan tarpeiden mukaiset opetusjärjestelyt. Tähän suunnitelmaan kirjataan kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetusmenetelmistä, opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista. HOJKS on asiakirja, joka sisältää: 1. kuvauksen oppilaan taidoista, vahvuuksista, oppimisvaikeuksista ja kehittämistarpeista 2. kasvatuksen, opettamisen ja oppimisen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet 3. luettelon niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta 4. opetuksen keskeiset sisällöt 5. oppilaan kommunikointitavat 6. oppilaan tarvitsemat erityiset tukipalvelut, kuten tulkitsemis-, avustaja- ja oppilashuoltopalvelut, apuvälineet ja oppimateriaalit 7. henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetukseen ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
8. oppilaan edistymisen seurannan 9. arvioinnin perusteet 10 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat mahdollisuuksien mukaan oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja esteiden huomioon ottaminen edellyttää. Yhteistyössä tulee määritellä opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi tulee suunnitella oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muun muassa opetusmenetelmät, oppilashuolto ja tukipalvelut sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteet. HOJKS:n alkuperäinen kappale säilytetään perusopetuksen ajan koulussa ja sen kopio annetaan vanhempien luvalla kaikille yhteistyötahoille. Alkuperäinen HOJKS siirtyy vanhempien luvalla oppilaan mukana hänen vaihtaessaan koulua. Oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja seurannan tavasta, vastuusta ja aikataulusta sovitaan asiakirjan laadintakokouksessa. Oppilaan arviointi perustuu siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on määritelty HOJKS:ssa. Yksilöllisestä oppimäärästä on tehtävä merkintä oppilaan todistukseen. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Erityisopetuksen tarpeen arvioivat HOJKS-asiakirjan seurannassa mukana olevat henkilöt yhdessä. Purkamispäätöksen valmistelevat edellä mainitut henkilöt. Lopullisen päätöksen tekee koululautakunta. ARVIOINTI Arviointi on kirjoitettu vain siltä osin, kun se poikkeaa yleisopetuksen arvioinnista. Arviointiin vaikuttavia seikkoja Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS, liitteenä). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti joissakin aineissa, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa käytetään sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. 11 Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan arviointi perustuu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu oppimisvalmiuksiin ja edistymiseen toiminta-alueittain. Oppimisvalmiuksia ovat aistitoiminnot, käyttäytyminen ja vuorovaikutustaidot, kiinnostuneisuus ja tarkkaavaisuus oppimistilanteissa, itsenäistyminen toiminnoissa ja työskentelytaidot. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppilaan arvioinnissa kuullaan oppilasta, kuntouttavia tahoja sekä oppilaan huoltajia. Liitteenä on EHA- ja EMU-oppilaiden todistuskaavakkeet. EHA-oppilaiden päättötodistuksessa tulee arvioida kirjallisesti kaikki HOJKS:n osa-alueet.
6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 12 Maahanmuuttajien ja eri kulttuuriryhmien opetuksessa toteutetaan oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen vuosiluokkien 1-9 kasvatuksen ja opetuksen yleisiä tavoitteita sekä oppimistavoitteita. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulisi antaa oppilaalle perusta kaksikielisyydelle ja mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisönsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan vuosiluokkien 1-9 yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tavoitteena on myös äänimaailman ja kuulevien kulttuurin piirteiden tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden kulttuurin piirissä on mahdollista.