KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kauniaisten aupuni KESKUSTA ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI Kaavaselostus 6-C783 Yhdysuntalautaunta 5..008 58 Kaavaluonnos nähtävillä MRL 6, MRA 30 6..-7.3.008 Yhdysuntalautaunta 7.6.0 85 Kaupunginhallitus 5.6.0 33 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 7 6.8.-5.9.0 Yhdysuntalautaunta 3.9.0 3 Kaupunginhallitus.9.0 35 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 7.0.-..0 Yhdysuntalautaunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto.3.03

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 KAUNIAISTEN KAUPUNKI KESKUSTA ASEMAKAAVAMUUTOS ASEMAN YMPÄRISTÖ PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Kunta: Kauniaisten aupuni Kaupunginosa: Kaavan nimi: Kaavan laatija: Kauniainen esusta asemaaavamuutos radan pohjoispuoli FCG Suunnittelu ja teniia Oy Emmi Sihvonen, DI, YKS-9 Vireilletulosta ilmoitettu: 0.9.006 Asemaaava osee aupunginosan orttelia 8, yleistä pysäöintialuetta, puisto-, atu- ja rautatiealuetta. Asemaaavalla muodostuu aupunginosan ortteli 8, autopaiojen orttelialue ja osa atualuetta. Asemaaavamuutosen selostus osee.3.03 päivättyä asemaaavattaa.. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kauniaisten esustassa. Kaava-alueeseen uuluu junadan pohjoispuoliset alueet Asematien eteläpuolella. Kaava-alueen pinta-ala on noin ha. Kaava-alue on esitetty uvissa ja (nro 3b). Kuva. Kaavamuutosalue.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Kaava-alue (nro 3b uvassa ) on osa Kesusta aava-alueesta. Radan pohjoispuolen aavaehdotus (3a + 3b) oli nähtävillä 6.8.-5.9.0. Ehdotusen nähtävilläolon jäleen atsottiin toitusenmuaisesi viedä liityntäpysäöintiä oseva osa aavasta (3a) hyväsymisäsittelyyn. Liityntäpysäöintialueen (3a) aavamuutos hyväsyttiin aupunginvaltuustossa..0. Kesusta alueen jaautuminen neljään vaiheeseen on esitetty uvassa. Koo esusta alueelle laadittu aavaluonnos oli nähtävillä 6..- 7.3.008. Sysyllä 008 laadittiin aavaehdotus n. Laasotien ortteliin (nro uvassa ). Laasotien orttelin aava hyväsyttiin vuoden 008 lopussa. Rautatieaseman ympäristön aavaehdotus (nro uvassa ) laadittiin vuosina 00-0 ja aava vietiin hyväsymisäsittelyyn tououussa 0..3 Kaavan nimi ja toitus Kuva. Kesusta alueen aavoitus on jasotettu neljään vaiheeseen. Radan pohjoispuolen Ratatyöläisten orttelin aavamuutos on osoitettu uvassa numerolla 3b. Kesusta asemaaavamuutosen tavoitteena on jataa esustan uudistamista ja ehittämistä ottaen huomioon asumisen ja palvelujen tpeet seä liienteelliset, ympäristölliset ja suojelulliset näöohdat.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 3 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03. Selostusen sisällysluettelo Perus- ja tunnistetiedot.... Tunnistetiedot.... Kaava-alueen sijainti....3 Kaavan nimi ja toitus.... Selostusen sisällysluettelo... 3.5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista... Tiivistelmä... 5. Kaavaprosessin vaiheet... 5. Asemaaava... 5.3 Asemaaavan toteuttaminen... 6 3 Lähtöohdat... 6 3. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.. Alueen yleisuvaus... 6 3.. Luonnonympäristö... 6 3..3 Raennettu ympäristö... 6 3.. Maanomistus... 8 3..5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 8 3. Suunnittelutilanne... 9 3.. Kaava-aluetta osevat suunnitelmat... 9 Asemaaavan muutosen suunnittelun vaiheet... 3. Asemaaavan muutosen suunnittelun tve... 3. Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset... 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 3.3. Osalliset... 3.3. Vireilletulo... 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt... 3.3. Viranomaisyhteistyö.... Asemaaavamuutosen tavoitteet..... Lähtöohta-aineiston antamat tavoitteet..... Prosessin aiana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tentuminen... 8.5 Asemaaavataisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätöset... 8.5. Asemaaavaluonnos... 9.5. Laasotien orttelin asemaaava... 0.5.3 Aseman ympäristön asemaaava... 0.5. Asemaaavaehdotus radan pohjoispuoli....5.5 Asemaaavan muutos radan pohjoispuoli, liityntäpysäöinti....5.6 Asemaaavaehdotus radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli....5.7 Asemaaavan muutos radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli... 3 5 Asemaaavamuutosen uvaus... 5. Kaavan raenne... 5.. Mitoitus... 5. Aluevauset... 5.. Korttelialueet... 5.. Katualueet... 8 5.3 Kaavan vaiutuset... 8

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 5.3. Sosiaaliset vaiutuset... 8 5.3. Vaiutuset palveluihin... 9 5.3.3 Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 5.3. Vaiutuset yhdysuntaenteeseen ja raennettuun ympäristöön... 9 5.3.5 Vaiutuset talouteen... 9 5. Ympäristön häiriöteijät... 9 5.5 Kaavan suhde valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin ja maauntaaavaan... 9 5.6 Kaavan suhde yleisaavan sisältövaatimusiin... 3 6 Asemaaavan toteutus... 3 6. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 3 6. Toteuttaminen ja ajoitus... 3 6.3 Toteutusen seuranta... 3.5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista. Kaavattapienennös. Kaava-alueen havainneuva 3. Ote maauntaaavasta..00 (ympäristöministeriö vahvistanut 8..006). Ote Kauniaisten aupungin maanäytön yleissuunnitelmasta (Masu ) 00 5. Ote voimassa olevasta asemaaavayhdistelmästä 6. Yhdistelmä ajantasa-asemaaavasta ja aavaehdotusesta 7. Pysäöinti esusta-alueella 8. Kevyen liienteen yhteydet esusta-alueella 9. Maanomistus 0. Tonttijao. Ympäristövaiutusselvitys (Ramboll 0). Raentamistapaohje (Aritehtitoimisto L-N Oy ja Aritehtitoimisto Hedman & Matomäi Oy)

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 5 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 TVISTELMÄ. Kaavaprosessin vaiheet. Asemaaava Kaavamuutosen laatimiseen on ryhdytty Kauniaisten aupungin aloitteesta. Kesusta -alueen asemaaavamuutosen valmistelu aloitettiin vuoden 006 lopulla. Tjousilpailun perusteella haneen projeionsultisi valittiin FCG Suunnitteluesus Oy, nyyinen FCG Suunnittelu ja teniia Oy. Kesusta -alueen asemaaavamuutosen osallistumis- ja viointisuunnitelma on hyväsytty 8.9.006. Kaavamuutosen vireilletulosta ja osallistumis- ja viointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin 0.9.006 aupungin internet-sivuilla ja ilmoitustaululla seä Kaunis Grani lehdessä. Maanomistajille vireilletulosta tiedotettiin myös irjeellä. Kaavoitusen äynnistyessä järjestettiin maanomistajille neuvottelu aupungin ja aavaa laativan onsultin anssa.0.006. Kaavoitusen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.9.006. Kaavoitusen tavoitteiden pohjasi laadittiin ns. perusvaihtoehto, jona lisäsi eseisistä ortteleista laadittiin 8 pl vaihtoehtoisia suunnitelmia. Suunnitelmat esiteltiin yleisötilaisuudessa 6.3.007. Kaupunginvaltuusto päätti.5.007 valita jatotyösentelyn pohjasi perusvaihtoehdon, jona pohjalta asemaaavamuutosluonnos laadittiin talvella 007 008. Yhdysuntalautaunta päätti 5..008 asettaa asemaaavamuutosluonnosen nähtäville. Kaavamuutosluonnos ja osallistumis- ja viointisuunnitelma olivat nähtävillä 6.. 7.3.008. Kaavaluonnosen nähtävillä olon aiana osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnosesta. Lisäsi pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Kaavaluonnosen nähtävilläolon jäleen aavoitusta päätettiin viedä eteenpäin osaoonaisuusina. Laasotien orttelin seä siihen liittyvän Tunnelitien, Laasotien ja Gresantien atuosuusien alueelle laadittiin aavaehdotus, joa oli nähtävillä 8.0.-7..008 ja jona Kauniaisten aupunginvaltuusto hyväsyi 5..008. Aseman ympäristön aavaehdotus oli nähtävillä.5.- 3.6.00. Rautatieaseman ympäristön aava hyväsyttiin 3.6.0. Radan pohjoispuolen aavaehdotus oli nähtävillä 6.8.-5.9.0. Ehdotusen nähtävilläolon jäleen atsottiin toitusenmuaisesi viedä liityntäpysäöintiä oseva osa aavasta hyväsymisäsittelyyn. Liityntäpysäöintialueen aavamuutos hyväsyttiin aupunginvaltuustossa..0. Ratatyöläisten orttelin aavaehdotus oli uudelleen nähtävillä (MRA 3 ).0.-..0. Kaavaan tehtiin nähtävillä olon jäleen tistusia. Naapureita uultiin aavaan tehtyjen tistusten osalta. Laadittu asemaaavan muutos on viimeinen osa Kesusta asemaaavamuutosaluetta. Asemaaava on laadittu prosessin aiana tentuneiden tavoitteiden seä saadun palautteen pohjalta. Kaavamuutosalue on noin ha suuruinen. Kaavaehdotusessa on osoitettu ortteliin 8 asuinerrostalojen orttelialue, autopaiojen orttelialue ja Ratapolu atualueesi. Asemaaavan muutosehdotusen yhteenlasettu oonaisraennusoieus on 0 06 -m.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 6 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03.3 Asemaaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa aavan saatua lainvoiman. Asemaaavamuutosen yhteydessä tullaan teemään alueen maanomistajien anssa aavan toteuttamista osevia maanäyttösopimusia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.. Alueen yleisuvaus 3.. Luonnonympäristö 3..3 Raennettu ympäristö Kaavamuutosalue on noin ha suuruinen ja siihen uuluu asuin-, liie- ja toimistoraennusten orttelialue, pysäöintialuetta, puisto-, rautatie- ja atualuetta. Kaavamuutosalueen eteläpuolella sijaitsee rantata ja rautatieasema. Kaavamuutosalue sijoittuu taajama-alueelle, raennettuun ympäristöön. Suunnittelualueella ei tiettävästi ole erityisiä luontovoja. Kaavamuutosalueelta ei asemaaavan muutostyön yhteydessä ole laadittu erillistä luontoselvitystä. Kaavamuutosalue sijoittuu Kauniaisten liieesustan pohjoispuolelle. Muutoin lähiympäristö on tiiviisti taajamaenteeseen uuluvaa asuinaluetta. Kesustan uudistus on phaillaan äynnissä ja alueelle raennetaan mm. lisää asuntoja. Liienteellisesti suunnittelualueen sijainti on eseinen. Tunnelitie yhdistää Kauniaisten pohjois- ja eteläosat radan alitse. Rautatieasema sijaitsee suunnittelualueen aaoispuolella. Tunnelitietä pitin ulee useita seutu- ja paiallisliienteen linja-autoja. Kevyt liienne ulee matalan ja ahtaan Tunnelitien aliulun autta yhdessä ajoneuvoliienteen anssa. Noin 500 metrin päässä Tunnelitiestä itään sijaitsee radan alittava evyen liienteen yhteys. Kevyen liienteen seudullinen yhteys ulee Kauniaistentien vtta pitin.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 7 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Kuva 3. Tunnelitien, Helsingintien ja Asematien liittymäalue (uva 009). Suunnittelualueen esellä itä-länsi-suunnassa ulee jätevesiviemäri. Suunnittelualueen eseltä etelään radan ali ulee sadevesiviemäri. Suunnittelualueen länsiosassa ja Ratapolun alla ulee jätevesi- ja sadevesiviemäri. Johdot tulee huomioida alueen suunnittelussa ja raentamisessa. Suunnittelualueen itäosassa olevat viemärit tullaan HSY:n tietojen muaan tulevaisuudessa saneeraamaan pois nyyiseltä paialtaan Tunnelitien iertoliittymän raentamisen yhteydessä. Asemaaavan muutosesta mahdollisesti aiheutuvien muutosten osalta aii suunnitelmat tulee hyväsyttää HSY:llä ja mahdolliset vesihuoltoveroston siirrot tulee rahoittaa vesilaitostoiminnan ulopuolisella rahoitusella. Kuva. Alueen jätevesiviemärit (punainen), sadevesiviemärit (vihreä) ja vesijohdot (sininen).

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 8 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 3.. Maanomistus Ratapolun ja Asematien väliin jää puhelinesusen raennus. Raennusessa sijaitsee asuntoja toisessa ja olmannessa errosessa. Puhelinesusen ja radan välissä sijaitsi ns. rautatieläisten asuinortteli. Raennuset on purettu vuoden 0 aiana. Raennuset oli raennettu 900- luvun alussa. Vehreällä alueella oli asi asuinraennusta ja talousraennusia. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee Museoviraston valtaunnallisesti merittävisi raennetuisi ulttuuriympäristöisi luoittelemia ohteita. Kaavaalueen pohjoispuolelle sijoittuu Kauniaisten huvilaaupuni ja aava-alueen aaoispuolelle sijoittuu Kauniaisten rautatieasema. Kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolain (95/963) toittamia iinteitä muinaisjäännösiä. Asemaaavamuutosalue oostuu usean eri maanomistajan alueista. Maanomistajina alueella ovat Kauniaisten aupungin lisäsi Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha, As. Oy Kauniaisten Tralla. 3..5 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemaaavamuutosalueen eteläpuolella ulee Helsingin ja Turun välinen rantata, jolla ulee auoliienteen junien lisäsi runsaasti lähiliienneysiöitä. Kaava-alueen itäpuolella uleva Tunnelitie on Kauniaisten vilaimpia atuja. Melu- ja tärinähaittojen suuruutta rajoittaa se, ettei rantadalla ole tavaliiennettä. Myös aluetta rajaavien atujen liiennemäärä on maltillinen: Kehä :n jateen ympäristövaiutusvioinnin muaan yhteyden Kauniaistentie Tunnelitie - Asematie liiennemäärä tulee asvamaan vuoteen 030 mennessä enintään %. Meluntorjuntatpeen toteaminen perustuu valtioneuvoston melutason ohjevoja osevan päätösen (N:o 993, 9.0.99) vaatimusiin: Asumiseen äytettävillä alueilla ja viristysalueilla taajamissa melutaso ei saa ulona ylittää melun A-painotetun evivalenttitason päiväohjevoa (lo 7-) 55 db eiä aiaisemmin aavoitetuilla alueilla yöohjevoa (lo -7) 50 db eiä uusilla aava-alueilla yöohjevoa 5 db. Asuin- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että uloa antautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun evivalenttitason päiväohjevon (lo 7-) 35 db ja yöohjevon (lo -7) 30 db. Liie- ja toimistohuoneissa sovelletaan ainoastaan melutason päiväohjevoa 5 db. Liienteen tärinää osevassa VTT:n selvitysessä (00, VTT tiedotteita 78) on annettu tärinään liittyviä suositusia. Suositusen muaan uudella asuinalueella asuinraennusen tärinä ei saa ylittää voa 0,30 mm/s eiä vanhalla asuinalueella voa 0,60 mm/s. Tärinälle herimpiä raennusia ovat yleensä puolitoista tai asierrosiset puuraenteiset talot.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 9 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 3. Suunnittelutilanne 3.. Kaava-aluetta osevat suunnitelmat Maauntaaava Uudenmaan maauntaaava on hyväsytty maauntavaltuustossa..00. Ympäristöministeriö on vahvistanut aavan 8..006. Uudenmaan maauntaaavaa on täydennetty Uudenmaan. vaihemaauntaaavalla. Vaiheaavan eseisen sisältö muodostuu jätehuollon pitän aiavälin aluetpeista, iviaineshuollon aluevausista, laajoista yhtenäisistä metsätalousalueista, moottoriurheilu- ja ampumadoista seä liienteen vioista ja terminaaleista. Maauntavaltuusto hyväsyi aavan 7..008 ja Ympäristöministeriö vahvisti aavan.6.00. Uudenmaan maauntaaavan uudistamistyö on äynnistynyt vuoden 009 alussa.. vaihemaauntaaavatyön pääpaino on yhdysuntaenteeseen ja liienteeseen liittyvissä alueraenteellisissa ysymysissä. Lisäsi selvitetään viristys- ja viheryhteystpeet, ulttuurimaisema-alueet ja luontoohteet seä maatalousalueet. Uudenmaan maauntahallitus on 5.5.009 hyväsynyt tistetun osallistumis- ja viointisuunnitelman. Maauntavaltuusto hyväsyi 0.3.03 Uudenmaan. vaihemaauntaaavan. Ote Uudenmaan maauntaaavasta..00 on aavaselostusen liitteenä. Yleisaava Alueella ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa. Maanäytön yleissuunnitelma Maanäyttöä ohjataan aupunginvaltuuston 3..00 hyväsymällä Kauniaisten aupungin maanäytön yleissuunnitelmalla (Masu ). Ote maanäytön yleissuunnitelmasta on aavaselostusen liitteenä. Asemaaava Alueella on voimassa asemaaava..973 Ote asemaaavayhdistelmästä on aavaselostusen liitteenä. Raennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväsynyt Kauniaisten aupungin raennusjärjestysen.6.00 ja se on astunut voimaan.9.00. Kaupunginvaltuusto on hyväsynyt raennusjärjestysen päivitysen 5.9.006. Pohjatta Pohjatta täyttää aavoitusmittausasetusen (8/99) asettamat vaatimuset.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 0 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Raennusielto Alueella on voimassa raennusielto aupunginhallitusen päätösen muaisesti (..007 75, MRL 53 ). Raennusielto oli voimassa 7..009 asti. Kaupunginhallitus päätti (8..009 33, MRL 53, MRL 0 ) jataa raennusieltoa ahdella vuodella 7..0 asti. Kaupunginhallitus päätti 6..0 jataa raennusieltoa ahdella vuodella. Raennusielto raueaa automaattisesti asemaaavan tultua hyväsytysi. Espoon aupuniradan yleissuunnitelma Leppävaa - Espoon esus välisen aupunirataosuuden seä sen vrelle sijoittuvien asemien pantamisesi on laadittu yhteistyössä Ratahallintoesusen seä Espoon ja Kauniaisten aupunien esen Espoon aupuniradan yleissuunnitelma 003. Suunnitelmassa on osoitettu alustavat aupuniradan vaatimat aluetpeet seä järjestelyt Kauniaisten aseman uudistamisesi. Yleissuunnitelman muaan rata muuttuu neliraiteisesi, joa mahdollistaa lähi- ja auojunien erottamisen omille raiteilleen Helsingin ja Espoon välillä. Kauniaisten asema laitureineen siirtyy nyyisestä länteen siten, että laiturin esiohta asettuu Tunnelitien ohdalle. Tunnelitien molemmilta puolilta on portaat ja hissiyhteydet aiille laitureille. Tunnelitien sillan alle sijoittuu bussien vaihtopysäialue. Kuva 5. Havainneuva Kauniaisten laiturialueelta (Espoon aupuniradan yleissuunnitelma 003).

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Kuva 6. Kauniaisten asema-alue (Espoon aupuniradan yleissuunnitelma 003, Aritehtitoimisto CJN Oy). Kuva 7. Kauniaisten aseman pituus- ja poiileiaus (Espoon aupuniradan yleissuunnitelma 003, Aritehtitoimisto CJN Oy). Kaavamuutosalueen muut suunnitelmat Aritehtitoimisto L-N Oy on laatinut suunnitelman tontille nro ja Aritehtitoimisto Hedman & Matomäi Oy on laatinut suunnitelman tontille. Tonttien suunnittelussa on tehty yhteistyötä ja tastelu tonttien muodostamaa oonaisuutta mahdollisimman toimivan oonaisrataisun saavuttamisesi. Tonteille on laadittu raentamistapaohje, joa on aavaselostusen liitteenä. Suunnittelun yhteydessä on tutittu myös pelastusajoneuvojen tilantvetta (uva 8). Pelastusreitti nostotiasautolle on mahdollista järjestää raennusten väleihin ja länsipuolelle. Itäisimmän raennusen pveerivistöön tehdään hätäpoistumisluuut pveelaattoihin.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Kuva 8. Asemapiirustus, jossa pelastusajoneuvojen nostoaluetta uvaavat atoviivalla osoitetut ympyrät. Suomen IP-Teniia Oy on laatinut Kauniaisten aupungille Tunnelitien yleissuunnitelman luonnosen (007). FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä on laadittu raennussuunnitelmaa Tunnelitielle, Helsingintielle ja Asematielle (009-00).

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 3 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET. Asemaaavan muutosen suunnittelun tve Kaupunginvaltuuston hyväsymän aupungin ehittämisstrategian muaan Kauniaisten esustan uudelleenraentumisen halutaan jatuvan. Kesustaa pidetään aupuniraenteen ehittämisen täreimpänä ohteena ja tavoitteena on lisätä asuntojen ja toimitilojen määrää esustassa. Nämä tavoitteet on asetettu sen jäleen un esusta-alueella hyväsyttiin asemaaavamuutos vuonna 996, jona muaan uusi, vuoden 00 aiana äyttöön otettu auppaesus on raennettu.. Suunnittelun äynnistäminen ja sitä osevat päätöset.3 Osallistuminen ja yhteistyö.3. Osalliset Kaavamuutosen laatimiseen on ryhdytty Kauniaisten aupungin aloitteesta. Kesustan alueesta järjestettiin itehtuuriutsuilpailu vuoden 00 aiana. Kilpailun jäleinen maanäytön suunnittelu jaettiin ahteen osaoonaisuuteen ja vaiheeseen. Ensimmäisen osan ns. liieesustan asemaaavamuutos valmistui vuonna 006. Kesusta -alueen asemaaavamuutosen valmistelu aloitettiin vuoden 006 lopulla. Tjousilpailun perusteella haneen projeionsultisi valittiin FCG Suunnitteluesus Oy, nyyinen FCG Suunnittelu ja teniia Oy. Osallistumis- ja viointisuunnitelman muaan osallisia ovat:.3. Vireilletulo Suunnittelualueen maanomistajat Naapuriiinteistöjen maanomistajat Raennuslautaunta Liiennevirasto Kesi-Uudenmaan maauntamuseo Museovirasto Uudenmaan elineino-, liienne-, ja ympäristöesus Asemaaavamuutosen vireilletulosta seä osallistumis- ja viointisuunnitelman nähtäville asettamisesta uulutettiin 0.9.006..3.3 Osallistuminen ja vuorovaiutusmenettelyt Vuonna 000 voimaan tulleen maanäyttö- ja raennuslain muaan asemaaavoitusprosessissa orostuu osallisten uuleminen ja heidän näemystensä huomioon ottaminen. Vuorovaiutusen muodot määritellään osallistumis- ja viointisuunnitelmassa, jossa uvataan työn etenemisjärjestys ja vio aiataulusta, alustava lista haneen osallisista, uvataan osallistumismahdollisuudet ja vioidaan asemaaavan vaiutusia. Kesusta-alueesta järjestetyn itehtuuriutsuilpailun tuloset olivat nähtävillä aupungintalolla..-5..00. Näyttelyn aiana erättiin yleisöpalautetta ilpailutöistä. Kesusta -alueen asemaaavamuutosen osallistumis- ja viointisuunnitelma on hyväsytty 8.9.006. Kaavamuutosen vireilletulosta ja osallistumis- ja viointisuunnitelman nähtäville asettamisesta tiedotettiin aupungin

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03.3. Viranomaisyhteistyö internet-sivuilla ja ilmoitustaululla seä Kaunis Grani lehdessä. Maanomistajille vireilletulosta tiedotettiin myös irjeellä. Kaavoitusen äynnistyessä järjestettiin maanomistajille neuvottelu aupungin ja aavaa laativan onsultin anssa.0.006. Kaavoitusen pohjasi laaditut vaihtoehtoiset suunnitelmat esiteltiin yleisötilaisuudessa 6.3.007. Kaavamuutosluonnos ja osallistumis- ja viointisuunnitelma olivat nähtävillä 6.. 7.3.008. Kaavaluonnosen nähtävillä olon aiana osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnosesta. Lisäsi viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Laasotien orttelin seä siihen liittyvän Tunnelitien, Laasotien ja Gresantien atuosuusien alueelle laadittu aavaehdotus oli nähtävillä 8.0.-7..008. Nähtävillä olon aiana järjestettiin asemaaavamuutosta oseva yleisötilaisuus.0.008 Kauniaisten aupungintalolla. Nähtävillä olon aiana osallisilla oli mahdollisuus antaa muistutusensa aavaehdotusesta. Lisäsi viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Aseman ympäristön aavaehdotus oli nähtävillä.5.-3.6.00. Nähtävillä olon aiana osallisilla oli mahdollisuus antaa muistutusensa aavaehdotusesta. Lisäsi virnaomaisilta pyydettiin lausunnot. Radan pohjoispuolen aavaehdotus oli nähtävillä 6.8.-5.9.0. Nähtävillä olon aiana osallisilla oli mahdollisuus antaa muistutusensa aavaehdotusesta. Lisäsi viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Ratatyöläisten orttelin aavaehdotus oli uudelleen nähtävillä (MRA 3 ).0.-..0. Nähtävillä olon aiana osallisilla oli mahdollisuus antaa muistutusensa aavaehdotusesta. Lisäsi viranomaisilta pyydettiin lausunnot. Kaavoitusen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.9.006.. Asemaaavamuutosen tavoitteet.. Lähtöohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväsymän ehittämisstrategian muaan Kauniaisten esustan uudelleenraentumisen halutaan jatuvan. Kesustaa pidetään aupuniraenteen ehittämisen täreimpänä ohteena ja tavoitteena on lisätä asuntojen ja toimitilojen määrää esustassa. Asemaaavan muutosella luodaan aavalliset edellytyset Kauniaisten esustan uudistamiselle siten, että saadaan raennetun ja muun ympäristön annalta laaduas seä liienteellisesti toimiva rataisu. Haneen yhteydessä huomioidaan myös aupuniradan jatoraentamisen yhteydessä ajanohtaisesi tuleva asema-alueen uudistaminen.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 5 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtaunnallisissa alueidenäyttötavoitteissa (VAT) linjataan maamme alueidenäyttöä pitälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliieen vaiutuset alueraenteeseen, yhdysuntaenteen eheyttämisen tve, elinympäristön laatuvaatimuset, luonnon- ja raennusperinnön säilyminen ja yhteysverostojen toimivuus alueidenäytölle asettavat. Maanäyttö- ja raennuslain muaan valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maaunnan suunnittelussa ja untien aavoitusessa. Suunnittelun lähtöohtana ovat erityisesti seuraavat valtioneuvoston 30..000 hyväsymät valtaunnalliset alueidenäytön tavoitteet ja niiden.3.009 voimaan tulleet tistuset, joiden pääteemana on ollut ilmastonmuutosen haasteisiin vastaaminen: yhdysuntaenteen eheyttäminen, ulttuuriympäristön ja raennusperinnön säilyttäminen, olemassa olevien liienneyhteysien ja -verostojen ehittäminen, jouoliienteen edellytysten edistäminen seä liienneturvallisuuden pantaminen. Tistetun ohdan.3 Eheytyvä yhdysuntaenne ja elinympäristön laatu muaisina yleistavoitteina ovat: Alueidenäytöllä edistetään yhdysuntien ja elinympäristöjen eologista, taloudellista, sosiaalista ja ulttuurista estävyyttä. Olemassa olevia yhdysuntaenteita hyödynnetään seä eheytetään aupuniseutuja ja taajamia. Yhdysuntaennetta ehitetään siten, että palvelut ja työpaiat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuusien muaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henilöautoliienteen tve on mahdollisimman vähäinen. Liienneturvallisuuden seä jouoliienteen, ävelyn ja pyöräilyn edellytysiä pannetaan. Alueiden äytöllä edistetään elineinoelämän toimintaedellytysiä osoittamalla elineinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuusia olemassa olevaa yhdysuntaennetta hyödyntäen. Runsaasti henilöliiennettä aiheuttavat elineinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdysuntaenteen sisään tai muutoin hyvien jouoliienneyhteysien äärelle. Kaupuniseutuja ehitetään tasapainoisina oonaisuusina siten, että tueudutaan olemassa oleviin esusiin. Kesusia ja erityisesti niiden esusta-alueita ehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaiojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenäytössä iinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja risien ennalta ehäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Eheytyvää yhdysuntaennetta ja elinympäristön laatua osevina erityistavoitteina ovat: Alueidenäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja allioperän soveltuvuus suunniteltuun äyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustve on selvitettävä ennen ryhtymistä aavan toteuttamistoimiin.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 6 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Alueidenäytössä on ehäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtausista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle heriä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille vmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenäytössä on vattava riittävät alueet jalanulun ja pyöräilyn verostoja vten seä edistettävä verostojen jatuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Tistetun ohdan.5 Toimivat yhteysverostot ja energiahuolto muaisina yleistavoitteina ovat: Tvittaviin liienneyhteysiin vaudutaan ehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliienneyhteysiä ja -verostoja. Toimivia yhteysverostoja ja energiahuoltoa osevina erityistavoitteina ovat: Alueidenäytössä on turvattava olemassa olevien valtaunnallisesti merittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatuvuus ja ehittämismahdollisuudet Uudenmaan maauntaaavassa (..00) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueesi ja esustatoimintojen alueesi, jona pohjoispuolella ulee päärata. Uudenmaan maauntaaavaa on täydennetty Uudenmaan. vaihemaauntaaavalla. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu merintöjä. vaihemaauntaaavassa. Uudenmaan. vaihemaauntaaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueesi ja esustatoimintojen alueesi. Maanäytön yleissuunnitelmassa (3..00) aavamuutosalue on osoitettu esustatoimintojen alueesi (C) ja rautatiealueesi (LR). Asemaaavassa (..973) on osoitettu Ratapolun atualue, asuin-, liieja toimistoraennusten orttelialue (ALK), yleinen pysäöintialue (LP) ja puisto (P). Kaupuniradan yleissuunnitelmassa (003) on tasteltu Leppävaa - Espoon esus välisen rataosuuden muuttamista neliraiteisesi. Yleissuunnitelman raidevauset ja asemajärjestelyt huomioidaan aavasuunnittelussa. Alueen oloista johdetut tavoitteet Melu ja tärinä Ramboll on laatinut ympäristövaiutusselvitysen (0) ns. rautatieläisten orttelin osalta. Selvitysessä todetaan, että vaia selvitysohde sijaitsee lähellä rataa, se on mahdollista toteuttaa niin, että melun (ilmaäänen) osalta saavutetaan ohjevojen muaiset melutasot ulo-oleselualueilla, sisätiloissa ja pveeilla. Selvitysessä on annettu seuraavat ääneneristävyysvaatimuset:

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 7 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Tontti Raennusen itäosa, pohjois- ja itäjulisivut 33 db(a) Raennusen länsiosa, pohjoisjulisivu 9 db(a) Raennusen itäosan pohjois- ja itäjulisivuilla pveeet on lasitettava erioislasitusella 3 db(a) ja pveeen attoon on asennettava austiialevyt. Raennusen muilla julisivuilla 9 db(a) eli tavallinen pveelasitus riittää. Tontti Oleselupihojen suojasi radan puolelle suunnitelman muaiset noin 6,6 m oreat meluseinät. Meluseinäraenteen ääneneristävyysluvun (DL R ) tulee olla vähintään 5 db. Itäpuolen raennusen pohjois- ja itäjulisivut 3 db(a). Kaavamääräysten ja raennerataisujen ysinertaistamisesi voidaan antaa sama vo uin tontilla eli 33 db(a) Muut itä- ja länsipuoleiset julisivut 9 db(a) Eteläjulisivut 35 db(a), un huomioidaan myös junaliienteen enimmäismelua osevat suosituset Länsipuoleisen raennusen pohjoisjulisivulla ei ole tpeen antaa määräysiä, osa tämä olisi enintään db(a) Itäpuolen raennusen itäjulisivulla pveeet on lasitettava erioislasitusella db(a) ja pveeen attoon on asennettava austiialevyt. Pveerivien päädyt tulee toteuttaa umpinaisina. Muiden julisivujen osalta riittää tavallinen pveelasitus ja pveeiden radan puoleiset päädyt tulee toteuttaa umpinaisina. Selvitysessä tehtyjen tärinämittausten perusteella alibroidun ennustemallin muaan uusille asuinraennusille hyväsyttävä värähtelyluoa C ( 0,30 mm/s) täyttyy asuinraennusissa yli 0 metrin etäisyydellä raiteesta - errosisten talojen osalta ja yli 0 metrin etäisyydellä raiteesta -5 errosisten talojen osalta. Uusien raennusten sijoittelussa tulee etäisyys raiteesta lasea tulevasta pohjoisimmasta lisäraiteesta, joa on noin 8 metriä pohjoiseen nyyisestä pohjoisesta raiteesta. Tieliiennetärinän osalta uusille asuinraennusille hyväsyttävä värähtelyluoa C täyttyy -5 errosisissa asuinraennusissa yli metrin etäisyydellä Asematiestä. Runomelun osalta selvitysessä todetaan, että runomelun viointitasojen ja 3 muaisten vioiden perusteella ohjevot ylittyvät nyyisellä rataverolla noin 0 db ja tulevien raiteiden valmistuttua noin 5 db. Miäli tuleville raiteille toteutetaan tärinäeristys esimerisi ratapölyjen alle, riittää raennusten runomeluerityseen 0 db eristysrataisu. Miäli raennuset perustetaan perusallioon paalutusilla, voivat runomelutasot nousta jopa 0 db lasetuista. Tontin osalta suositellaan vähintään 6 db runomelua eristävää raennetta tai vaihtoehtoisesti runomelurisiä voidaan edelleen tutia tentavin mittausin nyyisen puhelinesusen raennusessa 3-suuntaisella värähtelyanturilla. Runomelueristys tulee toteuttaa siten, että eristerataisu vaimentaa värähtelyä erityisesti mittaustulosien perusteella merittävimmillä taajuusilla 50-00Hz. Ympäristövaiutusselvitys oonaisuudessaan on aavaselostusen liitteenä. Helimäi austiojen laatimassa Raideliienteen tärinä- ja runomeluselvitysessä (0) todetaan myös, että runomelutasot tulevat ylittämään tavoitevot aiissa raennusissa suurissa osassa errosista. Runomelutasoja on mahdollista alentaa asentamalla raennusten perustusiin vaimen-

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 8 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 nuserros. Selvitysessä todetaan, että maanerrosista saatujen mittaustulosten perusteella määritetyt tuloset ylivioivat jonin verran runomelutasoja raennusessa etenin vaaasuuntaisen mittaustulosen osalta, osa äytetty lasentamalli ei huomioi värähtelyn vaimentumista pintaerrosista raennusen perustusiin. Miäli esimerisi liiennöivässä alustossa, ajonopeusissa tai väylän unnossa tapahtuu muutosia, voivat tärinä ja runomelutasot olla oreampia tai matalampia uin selvitysessä on vioitu. Raennusissa saavutettavaa runomelutasoa olisi selvitysen muaan mahdollista vioida temmin oepaalutusista tehtävin lisäselvitysin. Selvitysen muaan on uitenin mahdollista, että lisäselvitysten jäleen runomelutasot hieman lasevat selvitysessä esitetyistä, mutta ylittäisivät silti tavoitetasot... Prosessin aiana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tentuminen Liiennevirasto on ilmoittanut, että aavaan tulee vata aupuniradan yleissuunnitelman muainen aluevaus rautatiealueelle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -untayhtymä (HSY) ei vastaa asemaaavamuutosen aiheuttamisen johtosiirtojen suunnittelun tai raentamisen ustannusista. HSY osallistuu ustannusiin enintään johtosiirroista saamansa materiaalihyödyn suhteessa, joa sovitaan eriseen. Vesihuollon muutosten osalta aii suunnitelmat tulee hyväsyttää HSY:llä. HSY:n laatiman saneerausen yleissuunnitelman muaan Ratatyöläisten orttelin itäpäässä ulevat johdot hylätään. Korttelin raentamisvaiheessa tulee vmistaa, että yseiset johdot on jo saneerattu. Ratatyöläisten orttelin alueella itä-länsi-suunnassa uleva jätevesiviemäri jää aavamuutosalueelle ja sille pitää vata riittävä johtouja (3 m ummastain reunasta) eiä johtoujalle tule sijoittaa raennusia..5 Asemaaavataisun vaihtoehdot ja suunnitteluvaiheiden päätöset Asemaaavoitustyön alusi tistettiin suunnittelun tavoitteet ilpailun tulosten, yleisöpalautteen ja maanomistajaneuvottelujen pohjalta. Asemaaavoitustyön alussa laadittiin ns. perusvaihtoehto, jona lisäsi eseisistä ortteleista laadittiin 8 pl vaihtoehtoisia suunnitelmia. Kaupunginhallitus päätti 3.5.007 ja aupunginvaltuusto.5.007 valita jatotyösentelyn pohjasi perusvaihtoehdon.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 9 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03.5. Asemaaavaluonnos Kuva 9. Vuonna 007 laadittu perusvaihtoehto valittiin aavoitusen lähtöohdasi. Perusvaihtoehdon pohjalta laadittiin asemaaavaluonnos talvella 007-008. Yhdysuntalautaunta päätti 5..008 asettaa asemaaavamuutosluonnosen nähtäville. Kaavaluonnosesta jätetyt mielipiteet osivat pääasiassa liienneyhteysiä, pysäöintijärjestelyjä, aseman järjestelyjä, raentamisen sijoittumista ja muotoa seä esteettömyyttä. Viranomaisten lausunnoissa orostui erityisesti asemaoonaisuuden säilyttämisen täreys. Kaavaluonnosen nähtävillä olon jäleen aavoitusta päätettiin viedä eteenpäin osaoonaisuusina. Kuva 0. Kesusta alueesta laadittu aavaluonnos.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 0 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03.5. Laasotien orttelin asemaaava Kaavoitusta jatettiin laatimalla sysyllä 008 aavaehdotus Laasotien orttelin seä siihen liittyvän Tunnelitien, Laasotien ja Gresantien atuosuusien alueelle. Kaupunginhallitus päätti.0.008 asettaa asemaaavaehdotusen nähtäville. Laasotien aavaehdotusesta jätetyt muistutuset ohdistuivat pääasiassa pysäöintiin ja liienteeseen Laasotiellä. Muistutuset eivät aiheuttaneet tistusia asemaaavaehdotuseen. Raennuslautaunnan lausunnon perusteella tehtiin muutosia raennustapaohjeisiin Tunnelitien melumuurin pintamateriaaleista. Kauniaisten aupunginvaltuusto hyväsyi Laasotien asemaaavamuutosen 5..008. Kuva. Laasotien orttelin asemaaava..5.3 Aseman ympäristön asemaaava Vuosina 009-00 jatettiin aseman ympäristön suunnittelua. Kaavaehdotus oli nähtävillä.5.-3.6.00. Kaavaa täsmennettiin saadun palautteen perusteella. Rautatieaseman ympäristön aava hyväsyttiin 3.6.0. Kuva. Aseman ympäristön asemaaava.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03.5. Asemaaavaehdotus radan pohjoispuoli Vuosina 00-0 jatettiin radan pohjoispuolen suunnittelua. Radan pohjoispuolen aavaehdotus oli nähtävillä 6.8.-5.9.0. Radan pohjoispuolen aavaehdotusen nähtävillä olon aiana saatiin pl muistutusia ja 6 pl lausuntoja. Suurin osa palautteesta osi n. ratatyöläisten orttelia. Liityntäpysäöintialuetta osevaa palautetta annettiin Liienneviraston, VRyhtymän, Helsingin seudun liienne -untayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -untayhtymän (HSY) ja Kauniaisten aupungin raennuslautaunnan lausunnoissa. Radan pohjoispuolen aavaehdotusen nähtävillä olon jäleen atsottiin toitusenmuaisesi jataa suunnittelua ratatyöläisten orttelin osalta ja viedä aava liityntäpysäöintialueen osalta hyväsymisäsittelyyn. Kuva 3. Radan pohjoispuolen asemaaavaehdotus, joa oli nähtävillä 6.8.-5.9.0..5.5 Asemaaavan muutos radan pohjoispuoli, liityntäpysäöinti Liityntäpysäöintialueen aavamuutos hyväsyttiin aupunginvaltuustossa..0. Kuva. Liityntäpysäöintialueen aavamuutos..5.6 Asemaaavaehdotus radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli Radan pohjoispuolen aavaehdotusen nähtävillä olon jäleen atsottiin toitusenmuaisesi jataa suunnittelua ratatyöläisten orttelin osalta. Tontin omistajat toivat antamassaan palautteessa esille tpeen ehittää tontin nyyistä maanäyttöä. Suunnittelua on jatettu orttelin 8 tonttien ja osalta.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Sysyllä 0 nähtävillä olleeseen aavaehdotuseen saatiin palautetta Ratapolun asuailta ja Fristads-ampanjen yhdistyseltä ja lausunnot ELYesuselta, Liiennevirastolta, HSY:ltä, Museovirastolta ja Kauniaisten aupungin raennuslautaunnalta. Lausunnoissa otettiin antaa mm. meluun ja tärinään liittyviin seioihin seä alueella oleviin jäte- ja hulevesiverostoihin. Muistutusissa otettiin antaa mm. Ratatyöläisten orttelin raennusten säilyttämiseen ja Ratapolun liienteeseen. Kaavaehdotus on laadittu prosessin aiana tentuneiden tavoitteiden, laadittujen selvitysten seä saadun palautteen pohjalta. Kaavaluonnosessa osoitettu erillinen evyen liienteen aliulu radan alitse on jatosuunnittelussa todettu epätoitusenmuaisesi ja yhteydestä on luovuttu. Tunnelitien aliulu sijaitsee erittäin lähellä suunniteltua erillistä aliulua ja erillisen aliulun toteutusustannuset suhteessa saavutettavaan hyötyyn olisivat suuret. Tonttien ja suunnittelua on tehty yhteistyössä ja ne muodostavat aiempiin suunnitelmataisuihin verrattuna yhtenäisemmän oonaisuuden. Tontin suunnitelma ottaa pemmin huomioon tontin ja sen olemassa olevan raennusen ja pihan. Tontin raennusten luumäärä on muutettu olmesta ahteen ja raennuset on sijoitettu niin, että ne eivät vjosta tontin olemassa olevia ja suunniteltuja asuntoja. Tontin pihan oreustasoja on madallettu edelliseen suunnitteluvaiheeseen verrattuna. Tontin raennuseen on suunnitteilla perusorjaus ja toimistotilaa muutetaan asunnoisi seä lisätään errosia. Raennusessa oleva teletila jää paialleen ja se on huomioitu aavassa. Asuinerrostalojen orttelialueen länsipuolelle on osoitettu autopaiojen orttelialue, jonne saa sijoittaa tontin autopaiat ja osan tontin autopaioista. Kuva 5. Ratatyöläisten orttelin aavaehdotus (7.9.0). Kaavaehdotus oli uudelleen nähtävillä (MRA 3 ).0.-..0. Kaavaehdotusesta antoivat lausuntonsa ELY-esus, Liiennevirasto, HSY, Fortum, Kesi-Uudenmaan maauntamuseo, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Kauniaisten aupungin raennuslautaunta. Muistutusia jätettiin asi. ELYesusen, Liienneviraston ja maauntamuseon lausunnoissa todettiin, ettei lausunnonantajalla ole aavaehdotusesta huomautettavaa. Muissa lausunnoissa tuotiin esiin mm. yhdysuntateniiaan liittyviä ysityisohtia. Muistutusissa tuotiin esiin pysäöintilaitosen toteutusen ysityisohtiin liittyviä seioja seä pyöräliienteen huomioiminen.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 3 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03.5.7 Asemaaavan muutos radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli Kaavaehdotusen nähtävillä olon jäleen aavaan tehtiin seuraavat tistuset: Tontin raennusen länsiosan errosluu orjattiin vastaamaan todellista tilannetta ja nyyistä lainsäädäntöä: IV. Raennusessa on olme vsinaista asuinerrosta, joiden lisäsi on osittain maan alla sijaitseva ensimmäinen erros, jossa sijaitsee mm. autotalleja ja yhteisiä tiloja. Muutosen alaisena olevassa vanhassa asemaaavassa raennusen errosluu on. Vanha, umottu raennuslai mahdollisti uitenin maanpäällisen ellierrosen raentamisen. Nyyisin voimassa oleva Maanäyttö- ja raennuslai ei mahdollista maanpäällistä ellierrosta, vaan aii pääosin maanpinnan yläpuolella sijaitsevat erroset tulitaan errosisi ja errosissa aii tilat luetaan errosalaan äyttötoitusesta riippumatta. Tontin raennusessa ei ole ellierrosia, sillä aii erroset sijaitsevat pääosin maan pinnan yläpuolella. Tontin raennusen errosluvun orjausen myötä tennettiin tontin raennusoieuden merintää: 830+tel300 836 + at60 I + tel300 I. Tontin raennusen länsiosaan lisättiin ääneneristävyysmääräys. Tontin raennusoieuden merintää on täsmennetty osoittamalla raennusoieus raennusaloittain. Tontille on osoitettu alueen sisäiselle huoltoliienteelle vattu alueen osa, joa mahdollistaa huoltoajon tontin itäosaan. Autopaiojen orttelialueen ja pysäöintilaitosen raennusalan merintätapaa ja määräysiä täsmennettiin. Pysäöintitasoja saa raentaa olme, joista vähintään ysi on raennettava maan alle. Pysäöintitasot tulee attaa. Pysäöintilaitosen suurin sallittu errosluu on siis. Yleisiin määräysiin tehtiin täsmennysiä. Näiden lisäsi aavaselostusta on täydennetty ja täsmennetty. Kauniaisten aupuni uuli naapureita aavaehdotusen nähtävilläolon jäleen tehtyjen tontin errosluua ja errosalaa osevien muutosten johdosta. Kuva 6. Ratatyöläisten orttelin tistettu aavaehdotus.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5. Kaavan raenne 5.. Mitoitus Kortteliin 8 on osoitettu asuinerrostalojen orttelialue (AK). Lisäsi aavassa on osoitettu autopaiojen orttelialue (LPA) ja Ratapolu on osoitettu atualueesi. Korttelin 8 eteläraja noudattaa aupuniradan yleissuunnitelman muaista radan tilatvetta. Asemaaavan oonaispinta-ala on 0,99 ha. Kaavassa on osoitettu aluevausia ja raennusoieutta seuraavasti: AK -tontti -tontti 6 69 m 6 m 53 m 756 -m 836 -m + 60 -m + 300 -m = 396 -m 5000 -m + 50 -m + 00 -m = 550 -m LPA- 57 m 500 -m Katu 79 m 0 -m 5. Aluevauset 5.. Korttelialueet AK-orttelialueella tontille on osoitettu asuntoerrosalan (836 -m ) lisäsi eriseen autosuojan, talous- ja huoltotilojen raennusoieus (60 -m ) seä teletilan raennusoieus (300 -m ). tontin asuntoerrosalan (5000 -m ) lisäsi on osoitettu raennusoieutta jätehuonetta ja uloiluvälinevastoa vten yhteensä (50 -m ). LPA-orttelialueelle saa raentaa pysäöintilaitosen (500 -m ). Maanalaisen pysäöintitason saa raentaa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Kaavaan sisältyy sitova tonttijao. Asuinerrostalojen orttelialue (AK) Kortteliin 8 on osoitettu asuinerrostalojen orttelialue. Tontin raennusoieus on yhteensä 5000 -m, joa jaautuu tontille sijoittuvien ahden asuinerrostalon esen. Raennusoieuden 5000 -m lisäsi tontille saa sijoittaa jätehuoneen ja uloiluvälinevaston. Näiden sallittu raennusoieus on yhteensä 50 -m. Jätehuone ja uloiluvälinevasto sijoittuvat iinni tontin rajaan ja muodostavat oonaisuuden viereisen pysäöintilaitosen anssa. Toinen uloiluvälinevastolle osoitettu raennusala sijoittuu tontin etelärajalle rajaten piha-aluetta. Tontin raennuset ovat 5-errosisia. Kaavassa on määrätty raennusen julisivupinnan ja vesiaton leiausohdan ylin oreusasema (+3.5). Ra-

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 5 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 ennusalat on sijoitettu niin, että tontin raennuset eivät vjosta tontin asuntoja. Tontin raennusala on olemassa olevan raennusen paialla. Raennusen länsiosan sallittu errosluu on ja itäosan 5, eli itäosan errosluu asvaa nyyisestä ahdesta errosesta. Raennusen ensimmäisessä errosessa sijaitseva teletila säilyy ja sen raennusoieus on ilmoitettu aavassa eriseen (300 -m ). Tontin asuntoraennusoieus on 836 -m jona lisäsi aavassa on ilmoitettu eriseen raennusoieus (60 -m ), joa on vattu autosuojaa, talous- ja huoltotiloja vten raennusen ensimmäisessä errosessa.myös asemaaavassa osoitettua asuntoerrosalaa voidaan äyttää asuaiden yhteistiloihin eri errosissa. Porrashuoneista lasetaan ussain errosessa errosalaan uuluvisi 5 m. Autopaianormi on /85 m tai vähintään autopaia / asunto. Autopaianormiin ei vaiuta raennusoieuden lisäsi sallittujen tilojen eiä teletilan, asuaiden yhteiseen äyttöön vattavien tilojen, pysäöintilaitosen, jätehuoneen, uloiluvälinevaston ja väestönsuojan errosala. 0 % autopaioista on vattava vierasäyttöön. Tontin autopaiat sijoitetaan LPAorttelialueelle. Tontin autopaioista tontille saadaan sijoittaa enintään 9 autopaiaa. Raennusen itäpuolelle saadaan sijoittaa pl huoltoajoa palvelevia autopaioja väliaiaista pysäöintiä vten. Raennusen itäpuolelle ei voida sallia asuaspysäöintiä, osa alueelle on ainoastaan huoltoajoyhteys tontin autta. Muut tontin autopaiat sijoitetaan LPA-orttelialueelle. Raennusten julisivut on toteutettava ilman näyviä elementtisaumoja. Tontin itäisimmän raennusen itäjulisivun pveeaiteet on toteutettava läpinäymättömästä materiaalista. Tällä tavoitellaan yhtenäistä julisivua Tunnelitien suuntaan. Korttelialueella olemassa olevat jäte- ja hulevesiviemärit on huomioitu toitusenmuaisilta osin aavassa johtoa vten vattuna alueen osana. Johtoja vten on vattu 6 metriä leveä alue, jolle ei saa raentaa iinteitä raennelmia eiä istuttaa puita tms. Tontin itäisemmän raennusalan pohjoisreunaan on aavassa määritetty uloe johtoalueen päälle. Mahdollisten vesihuollon muutosten osalta aii suunnitelmat tulee hyväsyttää HSY:llä. Korttelin raentamisvaiheessa tulee vmistaa, että orttelin itäpäässä saneerattavisi suunnitellut johdot on jo saneerattu. Ympäristövaiutusselvitysen (Ramboll 0) ja Raideliienteen tärinä- ja runomeluselvitysen (Helimäi austiot 0) perusteella aavassa on annettu määräysiä meluun ja tärinään liittyen. Tontin eteläreunaan junaliiennemelulta oleselupihoja suojaamaan on raennettava noin 6 metriä orea melueste, jona ääneneristävyyden tulee olla vähintään 5 db. Meluesteen yläreunan vähimmäisoreusasema on +33.3. Melueste tulisi toteuttaa valoa läpäisevästä materiaalista, jotta se ei vjosta pihaa. Asematien suunnasta tulee hieman tieliienteen melua suunnittelualueelle, mutta oleselupihan melutaso on ohjevojen muainen. Kaavamääräysten ja raennerataisun ysinertaistamisesi tontin ja raennusten ääneneristävyysvaatimusia on jossain määrin ysinertaistettu (s. selostusen ohta.. Melu ja tärinä). Alle 30 db ääneneristävyysvaatimusia ei yleensä esitetä aavamääräysissä.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 6 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Tontin raennusen pohjois- ja itäjulisivujen ääneneristävyyden tulee olla 33 db(a). Tontin radan puoleisten julisivujen ääneneristävyyden tulee olla 35 db(a). Tontin itäisemmän raennusen pohjois- ja itäjulisivujen ääneneristävyyden tulee olla 33 db(a). Asuntojen pveeet on lasitettava. Vaatimus lasittamisesta ei siis ose esimerisi tuuletuspveeita. Tontin radan puoleiset ja itäisimmän raennusen pohjois- ja itäjulisivujen pveeet tulee lasittaa vähintään db(a) vaimentavilla laseilla ja muiden julisivujen pveeet vähintään 8 db(a) vaimentavilla laseilla. Tontin raennusen itäosan pohjois- ja itäjulisivujen pveeet tulee lasittaa vähintään 3 db(a) vaimentavilla laseilla ja raennusen länsiosan pohjoisjulisivun pveeet vähintään 9 db(a) vaimentavilla laseilla. Tontin suunnitelmassa asuntojen pveeet on osoitettu uitenin eteläjulisivulle, johon ei ohdistu erityisvaatimusia pveelasitusten suhteen. Jotta uusille asuinraennusille hyväsyttävä värähtelyluoa (C) täyttyy, on ortteliin 8 raennettavien uusien raennusten sijaittava riittävällä etäisyydellä junadasta ja Asematiestä (Ramboll 0). Tämä on huomioitu aavassa määrittelemällä raennusalat riittävän etäälle junadasta ja Asematiestä. Tontin raennus sijaitsee lähimmillään noin 5 metrin etäisyydellä Asematiestä (adun eseltä). Vähimmäisetäisyys, jolla hyväsyttävä värähtelyluoa täyttyy, on metriä Asematiestä. Tontin raennuset sijoittuvat noin 0 metrin etäisyydelle tulevasta aupuniradan pohjoisimmasta lisäraiteesta. Etäisyys on riittävä täyttämään värähtelyluoan vaatimuset. Helimäen selvitysen muaan rataa lähimpien raennusten suunnittelussa on suositeltavaa pyriä välttämään sellaisia välipohjaenteita ja -jännevälejä, joilla tärinätasot voimistuvat. Ympäristövaiutusselvitysen (Ramboll 0) ja Raideliienteen tärinä- ja runomeluselvitysen (Helimäi austiot 0) muaan runomelun osalta ohjevo (L prm 30/35 db) ylitetään suunnitelluissa raennusissa. Runomelua voidaan vaimentaa eristämällä raennuset tai sen osia maaperästä toituseen erityisesti suunniteltavin eristimin. Vaihtoehtoisesti tärinän ja runomelun vaimennus voitaisiin toteuttaa myös lähteessä eristämällä rataenne, mutta tähän ei ole mahdollista ottaa antaa aavoitusessa. Raideliienteen tärinä- ja runomeluselvitysen (Helimäi austiot 0) muaan lopullisen eristinrataisun suunnittelussa tulee erityisesti huomioida järjestelmän vaiutuset runomelutasojen lisäsi tärinätasoihin siten, että tärinätasot eivät voimistu eristinrataisun seurausena. Selvitysen muaan tämä toittaa äytännössä sitä, että eristinrataisun suunnittelun tulee perustua taajuusaistaisiin mittaustulosiin alueelta. Eristinrataisun suunnittelu on suositeltavaa ottaa huomioon mahdollisimman vhaisessa vaiheessa suunnittelua, jotta pystytään optimoimaan rataisu tenistaloudellisessa mielessä. Raideliienteen tärinä- ja runomeluselvitysen (Helimäi austiot 0) muaan runomelun osalta asunnoissa tulee saavuttaa VTT:n suositusten muainen runomelutaso L prm 30 db asunnoissa, joita osee ulovaipan ääneneristävyysvaatimus ja runomelutaso L prm 35 db asunnoissa, joita ääneneristävyysvaatimus ei ose. Tärinän osalta asunnoissa tulee saavuttaa tärinäluoa C. Vaimennusrataisujen suunnittelussa tulee huomioida välipohjien resonanssin vaiutus seä mahdollisesti äytettävien runomelun vaimennusrataisujen vaiutus tärinätasoihin.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 7 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Raennusluvan haijan tulee raennuslupahaemusen yhteydessä osoittaa, etteivät asemaaavan selvitysissä äytetyt lähtötiedot ympäristöhäiriön (melu, tärinä) osalta ole merittävästi muuttuneet siten, että aavassa asetettuja eristävyysvaatimusia olisi syytä tistaa. Määräys osee uudisraennusen tai uudisraentamiseen verrattavan raentamisen raennuslupaa. Raennuslupahaemusen yhteydessä tulee esittää raideliienteen aiheuttaman runomelun hallintasuunnitelma. Määräys osee uudisraennusen tai uudisraentamiseen verrattavan raentamisen raennuslupaa. Raennuset tulee suunnitella siten, ettei asuinhuoneissa ylitetä tavoitteena pidettäviä runoäänen tai tärinän enimmäistasoja. Autopaiojen orttelialue (LPA-) Ratapolun päätyyn on osoitettu autopaiojen orttelialue, jonne saa raentaa pysäöintilaitosen. Alueelle saa sijoittaa orttelin 8 tonttien ja autopaioja. Pysäöintitasoja saa raentaa olme, joista vähintään ysi on raennettava maan alle. Pysäöintitasot tulee attaa. Maanalaisen pysäöintitason saa raentaa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Raentamistapaohjeessa on annettu ohjeita pysäöintitalon julisivun toteutusesta. Pysäöintilaitosen julisivut tehdään iviraenteisina ja pääosin vaaleina. Julisivuissa tulee äyttää raennusten väreihin sopivia tehostevärejä. Julisivut on sommiteltava julisivusäleiöillä, joilla tulee verhota julisivujen auot. LPA-alue muodostaa tontin nro 3. Ratapolun alla ulevat viemärilinjat sijoittuvat osittain LPA-orttelialueelle. LPA-orttelin raentamisen yhteydessä viemäreitä on toitus siirtää. Vesihuollon muutosten osalta aii suunnitelmat tulee hyväsyttää HSY:llä. Kuva 7. Pysäöintilaitosen leiaus lännestä (Aritehtitoimisto L-N Oy 0).

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 8 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Kuva 8. Näymäuvia pysäöintilaitosesta (Aritehtitoimisto L-N Oy 0) 5.. Katualueet 5.3 Kaavan vaiutuset Kaavassa osoite atualue noudattaa nyyistä Ratapolun atualuetta. Asemaaavan laadinnan yhteydessä selvitetään aavan toteutusen ympäristövaiutuset maanäyttö- ja raennuslain ja -asetusen edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n muaan aavan tulee perustua riittäviin tutimusiin ja selvitysiin. Kaavaa laadittaessa on tpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaiutuset, muaan luien yhdysuntataloudelliset, sosiaaliset, ulttuuriset ja muut vaiutuset. Selvityset on tehtävä oo siltä alueelta, jolla aavalla voidaan vioida olevan merittäviä vaiutusia. MRA :n perusteella selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan vioida suunnitelman toteuttamisen merittävät välittömät ja välilliset vaiutuset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvoihin; alue- ja yhdysuntaenteeseen, yhdysunta- ja energiatalouteen seä liienteeseen; aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön. 5.3. Sosiaaliset vaiutuset Jos yleis- tai asemaaavan maanäyttö- ja raennuslain 9 :ssä toitetut olennaiset vaiutuset ulottuvat toisen unnan alueelle, tulee aavan vaiutusia selvitettäessä olla tpeellisessa määrin yhteydessä tähän untaan. Asemaaavan muutosen ja aupuniradan toteutumisen myötä ympäristö muuttuu raennetummasi ja ympäristön laatutaso panee. Kaavamuutos monipuolistaa esusta-alueen asuntotjontaa. Ilta-aiaan tyhjenevän esustan tilalle on syntymässä läpi vuoroauden ajan syivä esustaenne asuntojen ja liietilojen seä muiden esustatoimintojen yteytyessä toisiinsa. Sosiaalinen ontrolli panee nyyisestään.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 9 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 5.3. Vaiutuset palveluihin Lähiympäristön asuaat voivat oea osittain viristysalueena äytetyn raentamattoman alueen raentamisen ja Ratapolun lisääntyneen liienteen negatiivisena. Kesusta-alueen asuntoannan lisääminen tuee olemassa olevien palvelujen toimintaedellytysiä. 5.3.3 Vaiutuset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueella ei ole todettu maisema- tai luontovoja, eiä pohjaveden annalta täreitä alueita. Toteutuessaan asemaaavan muutos poistaa nyyistä puustoa orttelissa 8. Ympäristöt muuttuvat raennetummisi. Myös aavan muaisiin uusiin alueisiin sisältyy istutettavia alueita. 5.3. Vaiutuset yhdysuntaenteeseen ja raennettuun ympäristöön 5.3.5 Vaiutuset talouteen 5. Ympäristön häiriöteijät Kaavamuutos toteuttaa maauntaaavan tavoitteita paiallisesusesta esustatoimintoineen. Kaavamuutos lisää alueen errosalaa verrattuna raennettuun nyytilanteeseen ja siten tiivistää ja täydentää nyyistä yhdysuntaennetta. Uudisraentaminen lisää esustan asuntotjontaa. Kaavamuutosen mahdollistama uudisraentaminen lisää liiennettä Ratapolulla. Suunniteltu aupunirata ja aavamuutos ei mahdollista ns. rautatieläisten orttelin vanhojen rautatieasemaan liittyvien raennusten säilyttämistä. Paia on Kauniaisten esustan ja aupuniuvan annalta eseinen. Kaavan mahdollistama uudisraentaminen eheyttää aupuniraennetta ja pantaa esustan aupuniuvaa. Kaavamuutosen muainen uusi raentaminen on liitettävissä valmiisiin unnallistenisiin verostoihin ja on siten yhdysuntataloudellisesti järevää täydennysraentamista. Kesusta-alueen asuntoannan lisääminen tuee elineinoelämän toimintaedellytysiä. Asemaaavamuutosalueen eteläpuolella ulee Helsingin ja Turun välinen rantata, jolla ulee auoliienteen junien lisäsi runsaasti lähiliienneysiöitä. Kaava-alueen itäpuolella ulee Tunnelitie ja pohjoispuolella Asematie, jota ovat Kauniaisten vilaimpia atuja. Ympäristövaiutusselvitysen (Ramboll 0) perusteella asemaaavaan on asuinerrostalojen orttelialueelle meritty määräysiä melun (ilma- ja runomelu) ja tärinän osalta. 5.5 Kaavan suhde valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin ja maauntaaavaan Maanäyttö- ja raennusasetusen (MRA 5 ) muaan asemaaavan selostusessa on mm. esitettävä selvitys aavan suhteesta valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin ja maauntaaavaan, jos asemaaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oieusvaiutteista yleisaavaa. MRL :n momentin muaan alueidenäytön suunnittelussa on huolehdittava valtaunnallisten alueidenäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 30 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Asemaaavamuutosalue sijoittuu olemassa olevaan yhdysuntaenteeseen ja eheyttää Kauniaisten aupuniesustaa. Kaavamuutos tuee esustan ehittämistä monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaiojen ja vapaa-ajan alueena. Kesusta-alueen asuntoannan lisääminen tuee elineinoelämän toimintaedellytysiä olemassa olevassa yhdysuntaenteessa. Asuminen sijoittuu hyvien jouoliienneyhteysien äärelle. Kaavan aluerajausissa on otettu huomioon junanradasta laadittu yleissuunnitelma. Raennusten toteutusessa otetaan huomioon melun- ja tärinän torjunta. Maauntaaava Asemaaavaluonnos on maauntaaavan muainen.

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 3 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 5.6 Kaavan suhde yleisaavan sisältövaatimusiin Jos asemaaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oieusvaiutteista yleisaavaa, on maanäyttö- ja raennuslain 5 :n muaan asemaaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleisaavan sisältövaatimusista säädetään (MRL 39 ). Yleisaavan sisältövaatimus (MRL 39 ) Kaavamuutos Yleisaavaa laadittaessa on maauntaaava otettava huomioon siten uin siitä edellä säädetään. Noudattaa maauntaaavaa Yleisaavaa laadittaessa on otettava huomioon: ) yhdysuntaenteen toimivuus, taloudellisuus ja eologinen estävyys Tiivistää nyyistä yhdysuntaennetta ) olemassa olevan yhdysuntaenteen hyväsiäyttö Hyödyntää olemassa olevaa yhdysuntaennetta ja olemassa olevaa unnallisteniiaa 3) asumisen tpeet ja palveluiden saatavuus Raentaminen sijoittuu ydinesusta-alueelle, jona palveluiden saatavuus on erinomainen ) mahdollisuudet liienteen, erityisesti jouoliienteen ja evyen liienteen, seä energia-, vesi- ja jätehuollon toitusenmuaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvojen ja talouden annalta estävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien annalta tasapainoiseen elinympäristöön. Kaava-alue on toitusenmuaisesti ytettävissä olemassa olevaan atuveroon. Alueen evyen liienteen ja jouoliienteen yhteydet voidaan toteuttaa toitusenmuaisella tavalla. Alueen energia-, vesija jätehuolto on järjestettävissä toitusenmuaisella tavalla Ympäristöhäiriöiden ehäiseminen on otettu huomioon asemaaavassa 6) unnan elineinoelämän toimintaedellytyset 8) raennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvojen vaaliminen Yleisaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oieuden haltijalle ohtuutonta haittaa Tuee elininoelämän toimintaedellytysiä Ei vaanna valtaunnallisesti merittäviä raennettuja ulttuuriympäristöjä Toteutusen ei atsota aiheuttavan alueen maanomistajille tai muille oieuden haltijoille ohtuutonta haittaa

FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kaavaselostus 3 (3) Kauniaisten aupuni Kesusta, radan pohjoispuoli, Ratatyöläisten ortteli 6-C783.3.03 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6. Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutusen seuranta Kaavoitusen yhteydessä aavan liitteesi on laadittu erillinen raennustapaohjeisto (Aritehtitoimisto L-N Oy ja Aritehtitoimisto Hedman & Matomäi Oy). Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa aavan saatua lainvoiman. Asemaaavamuutosen yhteydessä tullaan teemään alueen maanomistajien anssa aavan toteuttamista osevia maanäyttösopimusia. Kaupuni vastaa aava-alueen toteutusen seurannasta. Kaupuni seuraa alueen toteutumista mm. raennuslupamenettelyn välitysellä. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Hyväsynyt: Anssi Savisalo itehti SAFA, YKS-99 Laatinut: Emmi Sihvonen DI, YKS-9

vs 57 NCC K Tunne 05 K K5 K58 K Pp.tie 5 Tunnelitie 50 58 Laasotie 56 Thurmansplatsen Thurmaninauio K6 K6 K7 K 55 3 Gresantie Pp.tie 50 vs 5.88 3 Pp.tie 53 88 5 K8 833 8 Banstigen 83 8 Ratapolu K50 K6 K7 K50 Pp.tie Stationsvägen Pp.tie 6 Pp.tie 87 Helsingintie 3 86 Pp.tie Rauh. 7.8.0..0..8.8.0 3.0.5.6 3..8.8.7.8 0.8 0.8.0 0.6 0.7 0.6.0.0.0.0.7.8 5.8.3 7. 3...0.0.0..0.0.3 0.3 0. 0. 0.0 0.5 9.7 0.6 0.5 0.6 0. 0.3 9.0. 5. 5.7 6.5..9.7..0.9.0.0.0.0 0.9 0.9.9.9.8.9 5.6 6.0 6.9 5...9.9..7..7.9 3.5 5.8 5.0.3 3. 5. 6.0 5.. 3.0 3.3 6.7 5.3 8.6 8. 7.8 5 6. 6.7 7.6 30. 9. 7.9 7.7 7. 30.9 6...3 8.7 8.8 8.7 8.8 8. 8.7 8.3 3.5 33.0 9.9 3.6 9.9 8.3 30. 30. 9.9 30.8 3. 3.6 3. 33.5 3.5 35.9 3.0 33.9.8.6 5.0 6. 5. 5.8 6. 5. 6.3 7. 7. 7.0 3.5 8. 8.0 8.0 7.8 8.6 3.5 30.5 9. 7. 8.0 I IV Liiera. V V V pv I tr tr tr tr pv tr a tr lv tr lv 3 9 P6 0 G M60 5:0 M60 K M60 3P9 5:0 M60 E K :3 K M60 M60 M60 :55 P8 :5 3P8 :56 3L M60 M603 :53 :3 M60 : :53 M60 M603 :89 8 88 03 3 3 6 6 5 9 0 3 3 5 300 3 5 6 5 3 7 3 5 6 7 83 8 6 8 8 3 0 9 6 5 303 367 8 8 3 8 9 9 6 5 80 95 9 96 375 377 93 9 3 306 0 9 303 30 305 97 0 336 335 33 337 35 38 7 85 6 8 7 30 373 7 37 358 7 6 369 38 9 386 8 3 360 358 357 359 356 83 8 35 353 0 355 6 8 38 39 37 37 338 6 5 363 36 35 333 39 350 9 3 33 35 3 3 9 rp 35 3 3 9 8 7 6 35 339 30 3 5 353 3 36 3 33 3 33 3 3 3 35 6 7 8 5 3 6 9 7 Kirjasto Biblioteet Rautatieasema Järnvägsstation p- le le 00 50 uvv a 500 juvv p- 35dBA 33dBA 33dBA 5dBA 35dBA 33dBA 33dBA 33dBA +3.5 +3.5 +37.5 +3.5 +33.3 IV V V V I I 836+at60 I+tel300 I 500 500 AK u 3 3 8 AK 0 00 50 0 30 0 0 j j j j 0 00 50 0 30 0 0 (8) LPA- RATAPOLKU BANSTIGEN ASEMATIE STATIONSVÄGEN h

KAUNIAINEN GRANKULLA A 0 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAKO ÄNDRING AV DETALJPLAN OCH TOMTINDELNING Kosee: Kaupunginosan orttelia 8, yleistä pysäöintialuetta, puisto-, atu- ja rautatiealuetta. Avser: Kvter 8 i stadsdel, allmänt peringsområde, p-, gatu- och järnvägsområde. Muodostuu: Kaupunginosan ortteli 8, autopaiojen orttelialue ja osa atualuetta. Bildas: Kvter 8 i stadsdel, vtersområde för bilplatser och del av gatuområde. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH -BESTÄMMELSER: AK LPA- Asuinerrostalojen orttelialue. Kvtersområde för flervåningshus. Autopaiojen orttelialue. Korttelialueelle saadaan raentaa pysäöintilaitos. Kvtersområde för bilplatser. I vtersområdet får byggas ett peringshus. 3 m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Linje 3 m utanför planområdets gräns. Kaupungin- tai unnanosan raja. Stadsdels- eller ommundelsgräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Kvters-, vtersdels- och områdesgräns. Osa-alueen raja. Gräns för delområde. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Rigivande gräns för område eller del av område. Ohjeellinen tontin/raennuspaian raja. Rigivande tomt-/byggnadsplatsgräns. 8 500 836+at60 I+tel300 I Sitovan tonttijaon muaisen tontin raja ja numero. Tomtgräns och -nummer enligt bindande tomtindelning. Kaupungin- tai unnanosan numero. Stadsdels- eller ommundelsnummer. Korttelin numero. Kvtersnummer. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Byggnadsrätt i vadratmeter våningsyta. Luusja, jossa ensimmäinen luu ilmoittaa asuntoerrosalan neliömetrimäärän, toinen luu osoittaa raennusen alimpaan erroseen (I) vattavan autosuojan, talous- ja huoltotilojen errosalan neliömetrimäärän ja olmas luu raennusen alimpaan erroseen (I) teletilasi vattavan errosalan neliömetrimärän. En talserie där det första talet anger antalet vadratmeter bostadsyta, det andra talet anger antalet våningsvadratmeter som sa reserveras i nedersta våningen (I) för gage, eonomi- och serviceutrymmen och det tredje talet anger antalet vadratmeter som sa reserveras för teleutrymmen i nedersta våningen (I).

BANSTIGEN IV +3.5 Kadun, tien, atuauion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Namn på gata, väg, öppen plats, torg, p eller annat allmänt område. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai sen osan suurimman sallitun errosluvun. Romers siffra anger största tillåtna antalet våning i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Raennusen julisivupinnan ja vesiaton leiausohdan ylin oreusasema. IV-onehuoneita ei saa sijoittaa raennusen julisivupinnan ja vesiaton leiausohdan ylimmän sallitun oreusaseman yläpuolelle. Högsta särningspunen för byggnadens fasadyta och vattenta. Masinrum för ventilationen får inte placeras ovanom den högsta tillåtna särningspunen för byggnadens fasadyta och vattenta. Raennusala. Byggnadsyta. u a 500 Uloe. Utsprång. Raennusala, jolle saa sijoittaa pysäöintilaitosen. Pysäöintitasoja saa raentaa olme, joista vähintään ysi on raennettava maan alle. Pysäöintitasot tulee attaa. Luuvo osoittaa raennusoieuden errosalaneliömetreinä. Maanalaisen pysäöintitason saa raentaa osoitetun raennusoieuden lisäsi. Byggnadsyta där ett peringshus får placeras. Tre peringsplan får byggas, av vila minst ett sa byggas under jord. Peringsplanen sa va överbyggda. Talvärdet anger byggrätten i vadratmeter våningsyta. Planet under jord får byggas utöver den anvisade byggrätten. juvv 00 h Raennusala, jolle saa sijoittaa jätehuoneen ja uloiluvälinevaston. Luuvo osoittaa raennusoieuden errosalaneliömetreinä. Byggnadsyta där ett rum för avfallsärl och ett lager för friluftsutrustning får placeras. Talet anger byggrätten i vadratmeter våningsyta. Alueen sisäiselle huoltoliienteelle vattu alueen osa. För områdets interna servicetrafi reserverad del av område. p- Pysäöimispaia, jolle saa sijoittaa pl huoltoajoa palvelevia autopaioja väliaiaista pysäöintiä vten. Peringsplats där st bilplatser får placeras för servicefordon som per momentant. uvv 50 Raennusala, jolle saa sijoittaa uloiluvälinevaston. Luuvo osoittaa raennusoieuden errosalaneliömetreinä. Byggnadsyta där ett lager för friluftsutrustning får placeras. Talet anger byggrätten i vadratmeter våningsyta. 35dBA (8) le Merintä osoittaa raennusalan sivun, jona puoleisten raennusen uloseinien seä iunoiden ja muiden raenteiden ääneneristävyyden liiennemelua vastaan on oltava vähintään merinnän suuruinen. Betecningen anger den sida av byggnadsytan mot vilen byggnadens yttervägg samt fönstren och andra onstruioner sa va ljudisolerade mot trafibuller minst enligt värdet som betecningen anger. Suluissa olevat numerot osoittavat orttelit, joiden autopaioja saa alueelle sijoittaa. Siffrorna inom pentes anger vteren på vila bilplatserna i området får placeras. Leii- ja oleselualueesi vattu alueen osa, jona rajaus on ohjeellinen. Del av område som h reserverats för le och utomhusvistelse. Avgränsningen är rigivande. Istutettava alueen osa. Del av område som sall planteras.

Katu. Gata. +33.3 5dBA Alueelle on raennettava melueste. Ylempi luuvo ilmoittaa meluesteen yläreunan vähimmäisoreusaseman ja alempi luuvo ilmoittaa meluesteen ääneneristävyyden vähimmäisvaatimusen. På området sa anläggas ett bullersydd. Talet överst anger den lägsta nivån för bullersyddets övre ant och talet under anger minimiravet på syddets isolering mot buller. j Johtoa vten vattu alueen osa. För ledning reserverad del av område. Katualueen rajan osa, jona ohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Del av gatuområdes gräns där in- och utft är förbjuden. YLEISET MÄÄRÄYKSET:. Julisivut on toteutettava ilman näyviä elementtisaumoja.. Korttelin 8 asuntojen pveeet on lasitettava. Tontin radan puoleiset ja itäisimmän raennusen pohjoisja itäjulisivujen pveeet tulee lasittaa vähintään db(a) vaimentavilla laseilla ja muiden julisivujen pveeet vähintään 8 db(a) vaimentavilla laseilla. Tontin raennusen itäosan pohjois- ja itäjulisivujen pveeet tulee lasittaa vähintään 3 db(a) vaimentavilla laseilla ja raennusen länsiosan pohjoisjulisivun pveeet vähintään 9 db(a) vaimentavilla laseilla. Tontin itäisimmän raennusen itäjulisivun pveeet on toteutettava läpinäymättömästä materiaalista. 3. Asemaaavassa osoitetun errosalan lisäsi saa raentaa porrashuoneiden 5 m² ylittävän osan ussain errosessa.. Asemaaavassa osoitettua asuntoerrosalaa voidaan äyttää asuaiden yhteistiloihin eri errosissa. 5. Asemaaava-alueella on sovellettava seuraavaa pysäöintinormia: autopaia / 85 -m, uitenin vähintään ap / asunto. Korttelin 8 autopaianormiin ei vaiuta raennusoieuden lisäsi sallittujen tilojen eiä teletilan, asuaiden yhteiseen äyttöön vattavien tilojen, pysäöintilaitosen, jätehuoneen, uloiluvälinevaston ja väestönsuojan errosala. Korttelin 8 autopaioista 0 % on vattava vierasäyttöön. Tontille saadaan sijoittaa enintään 9 pl asemaaavamääräysissä vaadituista autopaioista ja muut autopaiat sijoitetaan LPA-orttelialueelle. Tontin autopaiat sijoitetaan LPA-orttelialueelle. 6. Raennusluvan haijan tulee raennuslupahaemusen yhteydessä osoittaa, etteivät asemaaavan. selvitysissä äytetyt lähtötiedot ympäristöhäiriön (melu, tärinä) osalta ole merittävästi muuttuneet siten, että aavassa asetettuja eristävyysvaatimusia olisi syytä tistaa. Määräys osee uudisraennusen tai uudisraentamiseen verrattavan raentamisen raennuslupaa. 7. Raennuslupahaemusen yhteydessä tulee esittää raideliienteen aiheuttaman runomelun hallintasuunnitelma Määräys osee uudisraennusen tai uudisraentamiseen verrattavan raentamisen raennuslupaa. 8. Korttelissa 8 tulee raennuset suunnitella siten, ettei asuinhuoneissa ylitetä tavoitteena pidettäviä runoäänen tai tärinän enimmäistasoja. ALLMÄNNA BESTÄMMELSER:. Fasaderna sa anläggas utan synliga elementfog.. Balongerna till bostäderna i vter 8 sa glasas in. Den östliga byggnadens balonger på fasaderna mot norr och ost i rining mot banan på tomt sa glasas in med glas som h minst dämpningsfaorn db(a) och balongerna på de övriga fasaderna med glas som h minst dämpningsfaorn 8 db(a). Balongerna på fasaderna mot norr och öster till den ostliga delen av byggnaden på tomt sa glasas in med glas som h minst dämpningsfaorn 3 db(a) och balongerna på fasaderna till byggnadens västra del med glas som h minst dämpningsfaorn 9 db(a). Balongerna på östra fasaden till den östligaste byggnaden på tomt sa byggas av ogenomsinligt material. 3. Utöver den våningsyta som anvisats i detaljplanen får ytterlige byggas 5 m² i vt och ett trapphus.. Bostadsvåningsyta som anvisats i detaljplanen an i de olia våningna användas till gemensamma utrymmen för de boende.

5. Följande peringsnorm sa tillämpas på detaljplaneområdet: bilplats / 85 m²vy, doc minst bp / bostad. Bilplatsnormen för vter 8 påveras inte av våningsytan som tillåtits utöver byggrätten och inte heller av våningsytan för teleutrymme, utrymmen som sa reserveras för de boendes gemensamma bru, peringshuset, avfallsutrymmet, friluftsredsapsförrådet och syddsrummet. Av bilplatserna i vter 8 sa 0 % reserveras för gästpering. På tomt får placeras högst 9 st av de bilplatser som rävs i detaljplanebetämmelsern och de övriga bilplatserna sa placeras i LPA-vtersområdet. Bilplatserna för tomt sa placeras på LPA-området. 6. Den som ansöer om bygglov sa i samband med ansöan påvisa att de utgångsuppgifter om miljöolägenheter (buller och vibrationer) som angetts i utredningna inte h förändrats i så betydande mån, att det vore säl att justera de rav på isolering som ställts i planen. Bestämmelsen gäller byggnadsrätten för nybyggnation eller för byggande som är jämförbt med nybyggnation. 7. Den som ansöer om bygglov sa i bygglovsansöan påvisa att utgångsuppgifterna i detaljplanens utredning gällande miljöstörning (buller, saning) inte h ändrat i den grad att de utfärdade raven på ljudisolering bör gransas. Bestämmelsen gäller byggnadsrätten för nybyggnation eller för byggande som är jämförbt med nybyggnation. 8. Byggnaderna i vter 8 sa planeras så att maximinivåerna för stomljud eller vibrationer inte översrids. Pohjatta täyttää aavoitusmittausasetusen 3..999/8 vaatimuset. Bastan fyller de fordring som förordningen on planläggningsmätning 3..999/8 ställer. Kauniaisissa Granulla Kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä Fastighetsingenjör Helsingissä. maalisuuta 03 Helsingfors. ms 03 Hyväsynyt: Laatinut: Anssi Savisalo itehti SAFA, YKS-99 ite SAFA, YKS-99 Emmi Sihvonen diplomi-insinööri, YKS-9 diplomingenjör, YKS-9 Kaupunginvaltuusto/Stadsfullmäige Kaupunginhallitus/Stadsstyrelsen Yhdysuntalautaunta/Samhällstenisa nämnden Nähtävillä/Påseende MRA/MBF 3.0. -..0 Kaupunginhallitus/Stadsstyrelsen.9.0 35 Yhdysuntalautaunta/Samhällstenisa nämnden 3.9.0 3 Nähtävillä/Påseende MRL/MBL 65, MRA/MBF 7 6.8. - 5.9.0 Kaupunginhallitus/Stadsstyrelsen 5.6.0 33 Yhdysuntalautaunta/Samhällstenisa nämnden 7.6.0 85 Nähtävillä/Påseende MRL/MBL 6, MRA/MBF 30 6.. - 7.3.008 Yhdysuntalautaunta/Samhällstenisa nämnden 5..008 58 KAUNIAINEN GRANKULLA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA TONTTIJAKO Koordinaatti- ja oreusjärjestelmä VVJ/N60 Suunnitteluala, työnumero ja piirustusen numero :000 Päiväys.3.03 Suunn. Emmi Sihvonen, DI YKS-9 YSK Piirt. J.Alatalo Yhteyshenilö Tiedosto D80 E. Sihvonen, DI FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 3 0060 Helsini Puh. 00090 www.fcg.fi

35 30 35.0 :0 7 e ti in t e ti trå it lls va ra al 38.50 30 3.86 33.37 K 3.5 35 3 3 3 3.7 7.96.t ie 3.60 9.90 7 35.90 S ta ti o n rp svä gen Pp 3.8 35.60 30.9 5 30.90 8 n ig 8.57 tr st a 3.70 Leiienttä 6.68 8 R at a u pv p.t ie tr tr V :9 tr.9.0 5. :5 -.90 9 0.0 3 p tr 356.00.90 tr 3.05 30 6 M60 7 : L 03 IV 0 369 55 IV 380 V 5 I I i o in au n Th ur pl at se m an 9 9.58 nia iste 9.86 ntie en ad Pr om 9.80 IV.60 600 6.90.70 0. 9.80 0.0 0 30 0 50 7 00 3 36 I r Ky 9 a 35 :5.70.0 r ie.0 ge n 0. 0.3 50.6 0.59 3 38 37 0.5 L 39 0.6 Pp.tie 0.3 0.9 0.5.3.58 9.90.38.08 0.5.06.8 K.50.0 5 0.70 30 305.30 0.50 7 77.0.t.7 3 30 35.0.5.0 0.55 Pp.tie 33 Pp 0. 0. a Ki t o ovä 3.80 5 3.0 6.5 3.30 3.0 0.0 Gran ullavä gen 0.0 6.70 0.9 8 I Pp 0 598 05 0 9.90 Pp. tie.t ie 0.77 V 5 9 3.0 8 0.79 3 V.0 3 0 9.60 K 0.3 563 3.0.60 V 5 3.60 7 7 30 I last. lait. 0.5 Pp.tie 9.50 35 0.65 0.09 I 3.0 300 7 9.60 30 pv 6 33 0 75 36.0 0.0 0.9 6 0.8.30 9.00 tr 0 6.0 5.90 6 5 6 35 3 L 9.79 pv 7.80 at 06 6 56 7 3.70 7.30.80 69.30 9 6 9.96.95 33 9.86.60.0 9.7 Kau I 0. pv 7 ie 9.79 9.8 6.80 5.t K tr p 3 5 80 7 P 78 0.09 83 6 n 50 3 K ä äge 9.39 07 dv.50 3 303 5 7 Kauppaesus 30.0 9.90 3 n ge IV Köpcentrum 39 pv en pv.00 e n e lv K 8 6 Tun 3 u s ti I 3 9 n hm L in L3 60 pv K 76.80 37 ge 7 3.00 K lv ä 5 8. 30.0 äg I 305 390 0 5 io ia u en en ad la ts 9.0 Le Pr om sp pv av an 30.50 äs u rm 30 6 00 03 Gr Th in 9.70 39 3 I 3 sp s :330 3 5 6 30 e 7 IV Da 38 0 ll ie G 83 0.t ie 8 53 K e 8 5 7 V 8.68 K5 8 9.73 Pp 6 8 K K 0.80 rs.t 3 o 9. e ti p 30.0 7 6 3 K58 F 30.70 39 30.50 90 pv tr 0 3 33 3.30 pv 30.00 3 pv 7.5 50 9.96 5 38 55 56 3.00 8 P 30 ie 3 30.883 M60 05 I äg :33 pv.t V 30 p pv.90 57 Biblioteet 0 9 3.05 ti e 30 9 50.7 3 so a 39 sv 9 lle 7 M60 pv se 3.80 I Liiera. or 33 39 3.0 :330 3 F en 566 86 85 vs tie 33 Kirjasto eli 363 L I nn 3 303 8.t ie 6 pv 3.0 7.0.yht :8 68 3 IV 3.5 67 363 300 IV 69 5 P 6.0 30.00 3.30 3.65 3 8 70.30 09 0.55 0. V.03 M60 3 5 P6 0.7 Pp 6 0 0.63 V :33 :3 6 :68 9 83 3 5 0.50 VI IV M60 IV 5 3.70 : 9 :35 5 K pv 89 87 8 8 80.0 5 ie La 365 5.0.0.70 7 6 pv :33 3.80.90 Tu 08 7.80 88 nt G re sa pv taxi.95 85 V VI 367.07.0 M60 V Tasi 306 6.30. vs 5 8 3.60 pv K V 0.59 7.05.0 VI IV VI IV VI IV M60 8 VI IV 9 37 :78 38 :3 E 30 M60 38 tr 373 pv 305 8 8 3.75 Järnvägsstation 5: 358 03 303 8 0 Rautatieasema 5.70 3.60 vs polupyörät cyl 833 386 ie tr 3.0 7 7 P 5.88.00.90.0.03 360.t 3 377 polupyörät cyl 3 0.9 p 50 6.50 0.89 P5 8 :5.80 375 3.00 Leiienttä tr M60 3 3.50 6.80.90.30 359.t ie 90 6.00 5.0 5 Pp 5 Pysäöintilaitos 3 :30 6.80 358 7.0 6.00.3 83 P8 6.00 9.90 6.90 5.9.7 357 6.30 6.00 3 ap 5.60 53 M60 - :55 9.0 pv 9 ap ap V 6 355 0 9 ap 5: 5.80.70.90 35 pv 06 7 35 88 tr 353 5.3 9.00 pv 30.60 5 6 P PolupyöräP p pi.t ie 50 paiaa 83 5.0 3 ap Kävely yhteys Keräysastiat 3.50 :69 5 8 0 l po 38 - V V 38 363 6 :5 ap 9 ap.90 3P9 Polupyörä 337 pi 33 50 335 5.00 paiaa 336.90 37 8 6.3 Puhelinesus 6.7 pv 33.0 8.06 pv pv 39 7 ap 338 58 9 IV B pv V n 7.8 pv 3P8 37 7.86 leii tr 333 350 303 357 359 9 ap 39 6.0.0 a 36 5 e 3 pv 35 ajo 356 358 5 ap 3L 33 3.30 7.0 360 3P0 8. 7.55 7.67 339 5.0 5.0 5.0 5.30 5.0 5.00 ajo 3 33 9.39 3 3 305 30.80 8 9 lv.95 Pp.tie.60.70 3 3 tr 8.9 306 8 39.80 Helsingintie 5.00 3 30. 5.0 30 38 5.80 5 Pp.tie :3 6.30 :53 35.t ie 7.3 8 30.78 Pp 7. 7.00 lv 3 33 30. 38.0.t ie 9 9.90 :56 3.00 8.7 33.90 37.0 35 9 33.55 353 6 37 M60 7 Rauh. K6 3 69 6 0 K7 9 8 6.8 5 5.50 87 :8 30 3 6 8.8 3.53 87 36.90 8.0 8.00 86 :3 tr 0 36 6.0 :53 7.8 5 39.0 () 8.3 35 39.30 8 6 3.9 K50 3.30 8.60 6 3 36 5.85 36 7 3 7.0 :89 9.0 3 8 Pp tr 5.7 : 3.00 7.0 7 9 30.5 6.90 3 0 M60 7 3.8 7 tr 7.695 3 7.80 35 3.80 3.0 3.0 6 36.0 7.0 3.7 K50 av 37.80 7 :39 Ka lin 3 a v a 36 vs 35.30 36.70 8.6 8 3.70 30.35 3 3.79 3 3 ll 8 LTE BILAGA Havainneuva Illustration av planområdet KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD Asemaaavan muutos, Kesusta Ändring av detaljplan, Centrum 9. Vs.suoja 36.7 36.60 0 85 3 3 36.0 K 35 :89 M60 3 36 te 36 39 60 09 38 30 al Kav 39.50 3

LTE3 BILAGA3 Kauniaistenaupuni Granulastad Kesusta-alueenasemaaavamuutos DetaljplaneändringförCentrum Otemaauntaaavastavahvistetu8..006 Utdragurlandsapsplanfaststäld8..006

LTE BILAGA Kauniaistenaupuni Granulastad Kesusta-alueenasemaaavamuutos DetaljplaneändringförCentrum OteKauniaistenmaanaytönyleissuunnitelmasta3..00 UtdraguröversisplanförmanvändningeniGranulastad3..00

DJÄKNEST IGE 350 5 330 500 TEINIKUJ 800 AR AR A AR LTE 5 BILAGA r I-I / Ote asemaaavayhdistelmästä Utdrag ur gällande 650 detaljplanesammanställning r I-I / 500 P P AK-8 / 00 8 / / 3 +.7 le m a- 5 / (/) / 50 ma 7 I ma-ajo E 800 BA AK ST pp- IG pp- LP AK- 8 950 N HELSINGINTI 8 9 00 N p t 8 6677800 585000 ALK P ALK 8 300 300 LP- 3 58800 0 50 8 00 3 750 6677800 p Al l AL-5 pp/h ION SVÄ GEN Y 30 dba ma- STA T pp /h LINTIE HE INR I CH HE INR S ICH INPO L SS TIG KU EN L KA VA U OLK TAP RA P p aj LR +6.5 A 30 db tu I AL-5 +3.5 v-j /7 53 0) /7, (5 5, 57/ 56/ A K-3 50 NKUL LAV Ä GEN +3.5 +3.5 (50//, 50//7,5/7, 53/, 56/7, 57/3) pp- I AK-8 IV 50 A 50 +35.05 35 db IV 300 I EN VÄG NEL +3.5 5 5600/3000 +35.05 6677600 TUN p 5700 (80) I IV 950 lle I I +35.05 7 35 db A LPA- I l A l V 3 KAUNIAIST ENTIE 8 ART p I A LLE N NTIE AL-5 PROM ENADIA UKIO PROM ENAD PLATS EN +3.5 I 35 dba P ma -L m a/ 600 (5) 30 dba /p ma IV +3.5 300/550 a/p h (0) GRA 000 A 30 db u- 800 6 IV to ajo a ISTE IV 3/ 5500/300 u- AL-6 (57/, 55/0) UKIO NINA RMA TH U SEN LAT NSP RMA U H T pp/h 58 57 VP- m 6677600 56 pp 585000 /p 58800 ma N IA KAU le AL-5 ÅKET SSTR OTEK BIBLI u- AN GRES t ITIE NEL YL 53/0 56/7 5/7 I 800 pp/h V /3 +.5 BIBLIOTEKSPARKEN VP- 55 V /3 E OTI KS (90) pp/h 53 5 AK-7 30 db A L AA IV I RAITT STON KIRJA KIRJASTONPUISTO pp/t LPA- V /3 (3//3) +3.5 35 db I V /3 IV I V /3 33 db 3 900 ap/60m TUN I IV AITTI IV I 30 dba +.5 NR IAISTE KAUN pp/h ÅKET LASTR NKUL pp/h GRA V /3 IV IV I K EV

57 NCC K K5 K58 K 5 50 58 56 Thurmansplatsen Thurmaninauio K6 K6 K7 K 55 3 vs 5.88 3 Pp.tie 5 K8 833 8 Banstigen 83 8 Ratapolu K50 K6 K7 K50 Pp.tie Stationsvägen Pp.tie 6 Pp.tie Rauh. I IV V V V tr pv tr a tr lv tr lv P6 G M60 K M60 M60 E K :3 K M60 M60 M60 :55 P8 :5 3P8 :56 :53 :3 M60 : M60 :89 0.8 0.8.0 0.6 0.7 0.6.0.0.0.0.7.8 5.8.3..0.0.0..0.0.3 0.3 0. 0. 0.0 0.5 9.7 0.6 0.5 0.6 0. 0.3 9.0..9.7..0.9.0.0.0.0 0.9 0.9.9.9.8.9 5...9.9..7..7.9 3.5.3 3. 5. 6.0 5.. 3.0 3.3 6.7 5.3 8.6 8. 7.8 5 6. 6.7 7.6 30. 9. 7.9 7.7 7. 30.9 6.. 8.7 8.8 8.7 8.8 8. 8.7 8.3 3.5 33.0 9.9 3.6 9.9 8.3 30. 30. 9.9 30.8 3. 3.6 3. 33.5 3.5 35.9 3.0 33.9 5. 5.8 6. 5. 6.3 7. 7. 7.0 3.5 8. 8.0 8.0 7.8 8.6 3.5 30.5 9. 7. 8.0 3 3 0 5 300 3 5 6 7 3 5 6 7 83 8 6 8 8 3 0 9 6 5 303 367 3 306 0 9 303 30 305 9 3 335 33 38 85 6 8 7 30 373 7 37 358 7 6 369 38 9 386 8 3 360 358 357 359 356 83 8 35 353 0 355 6 8 38 39 37 37 5 36 35 333 39 350 9 3 33 35 3 3 9 rp 35 3 3 9 8 7 6 35 33 33 3 3 3 35 7 8 5 3 6 9 7 Kirjasto Biblioteet p- le le 00 50 uvv a 500 juvv p- 35dBA 33dBA 33dBA 5dBA 35dBA 33dBA 33dBA 33dBA +3.5 +3.5 +37.5 +3.5 +33.3 IV V V V I I 836+at60 I+tel300 I 500 500 AK u 3 3 8 AK 0 00 50 0 30 0 0 j j j j 0 00 50 0 30 0 0 (8) LPA- RATAPOLKU BANSTIGEN ASEMATIE STATIONSVÄGEN h

Polupyörät/cyl 50 76 ap (yleinen pysäöinti) 76 bp (för allmän pering) Polupyörät/cyl 50 9 ap (asunnot) 9 bp (bostäder) 00 ap (asunnot) 00 bp (bostäder) Polupyörät/cyl 50 ap (liie- ja toimistotilat) bp (affärs- och ontorsloaler ap (tasi, saatto, liie- ja toimistotilat) bp (taxi, angöringstrafi, affärs- och ontorsloaler) Kauniaisten aupuni Granulla stad LTE 7 BILAGA 7..03 Kesusta alueen asemaaavamuutos Detaljplaneändring för Centrum Pysäöinti Pering 0 ap maan alla (asunnot, liietilat) 0 bp under mytan (bostäder, affärsloaler)

PYÖRÄTIE + JALKAKÄYTÄVÄ CYKELVÄG + TROTTOAR JALANKULKU FOTGÄNGARE JALANKULKUPAINOTTEINEN ALUE FOTGÄNGARBETONAT OMRÅDE 3..0 Kauniaisten aupuni Granulla stad LTE 8 BILAGA 8 Kesusta alueen asemaaavamuutos Detaljplaneändring för Centrum Kevyen liienteen pääreitit Gång- och cyelvägsförbindelser

K8 TONTTIJAKO TOMTINDELNING Asemaaavan muutos hyväsytty Stadsplaneändring godänd Edellinen tonttijao Föregående tomtindelning Pohjatan hyväsyi Bastan godände Tonttijaotan laati Tomtindelningstan uppgjorde Las. 5.6.0 A 0 Kiinteistöinsinööri Fastighetsingenjör 5.6.0 VVJ / N60 Maanmittaustenio Lantmäteritenier Mla Piirt. Mla T. HP :000 Johanna Määttälä Hannu Pousi tj-nro ti-nr aup.osa stadsdel ortteli vter tontit tomter tj-tta ti-ta KAUNIAINEN GRANKULLA 3500080 8-3 /0 TONTINMUODOSTUS TOMTBILDNING Tontti P-ala Osap-ala Kiinteistö/M-ala Tomt Areal Deleal Fastighet/Outbr. område 00 08 000 53 57 0 000 05 060 00 08 0003 57 56 0 000 078 060 365 00 9903 0800 6 0 000 078 060 73 0 000 087 060 357 0 000 055 Kaupunginvaltuusto hyväsynyt asemaaavan muutosen yhteydessä Godänd av stadsfullmäige i samband med detaljplaneändringen 0600 0500 000 0--56 33 5 7800 78000 8 5 pv 3 tr 6 3 lv tr -8- tr 360 0. Banstigen 9.0 r=5.00 b=7. 9.95 35.80 38.53 359 3 8 386 355 357-9903-800 358 356-8- a 3 0 0--55 57 m Ratapolu 3.7 8 353 35 6 r=90.3 b=.6 83 3.0 r=90.3 b=.60 30.33 5.8 lv 7 358 5 :78 8 tr 9 0 6 3 3-8- 8 373 56.0 0.57 53 m 0--3 9 5 3 39 0--5.3 30 8.00 8 7 37 38 33.06 6-9908-00 36 350 37 303 9 33 0--53 333 3 35 39 3-9903-800 38 33 335 30 305 306 7800 78000 KOORDINAATTILUETTELO KOORDINATFÖRTECKNING N:O 7 6 8 9 0 3 5 353 35 357 358 359 360 N 78067.995 78083.998 7805.703 78083.9 780.5 78030.330 7807. 78007.579 780.96 7805.33 78053.6 78039.056 78033.55 7803.55 7807.806 E 033.93 0536.63 053.3 053.38 099.886 05.9 0390.575 0356.093 780.96 0.89 008.9 0373.08 0370.03 037.53 0353.97 9-990-0 0600 0500 000

Vastaanottaja Kauniaisten aupuni Sansa Oy Asiairjatyyppi Raportti Päivämäärä..0 KAUNIAISTEN KESKUS ASEMAKAAVA-ALUE KORTTELI 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSSELVITYS

SKANSKA KAUNIAINEN Päivämäärä..0 Laatija Tastaja Olli-Matti Luhtinen Johanna Hellberg Petteri Laine Laura Lehtovuori Ji Mannila Kannen uva Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN SISÄLTÖ. Työn tausta ja suunnittelualue 3. Melu. Menetelmät ja sovellettavat ohjevot. Tasteltavat tilanteet.3 Lähtötiedot. Ulo-oleselualueiden melutilanne 5.5 Raennusten julisivuun ohdistuva melu 5.6 Pveeiden toteuttamismahdollisuudet 7.7 Johtopäätöset 7 3. Tärinä 8 3. Menetelmät 8 3. Tärinän raja-vot 8 3.3 Lähtötiedot 8 3. Pohjasuhteet 9 3.5 Liiennetiedot 9 3.6 Tärinämittauset 9 3.7 Mittaustuloset 0 3.8 Tärinän leviäminen 0 3.9 Johtopäätöset. Runomelu. Yleistä. Menetelmät.3 Runomelun lasennallinen viointi. Johtopäätöset 5 5. Yhteenveto ja johtopäätöset 6 6. Kirjallisuus 6 LTTEET Liite Tieliienteen esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Liite Junaliienteen päiväajan (7-) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Liite 3 Junaliienteen yöajan (-7) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Liite Junaliienteen päiväajan (7-) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Poiileiaus läntisimmän raennusen ohdalta idästä Liite 5 Tie- ja junaliienteen päiväajan (7-) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Suurin raennusten julisivuihin ohdistuva esiäänitaso Liite 6 Tie- ja junaliienteen yöajan (-7) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Suurin raennusten julisivuihin ohdistuva esiäänitaso Liite 7 Junaliienteen hetellinen enimmäisäänitaso (Lmax) vuonna 00 Liite 8 Ennustemalli junaliiennetärinän leviämiselle Liite 9 Ennustemalli tieliiennetärinän leviämiselle Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 3. TYÖN TAUSTA JA SUUNNITTELUALUE Työssä on laadittu tärinä- ja runomeluselvitys Kauniaisten esustan orttelin 8 asemaaavan muutosta vten. Kortteli sijaitsee Kauniaisten esustassa Asematien ja Ratapihantien ulmausessa, rautatien pohjoispuolella. Tastelualueen sijainti on esitetty uvassa. Kuva. Tastelualueen sijainti on rajattu ttaan punaisella Työn tilaaja on Sansa Kodit Oy, jossa työtä on ohjannut Jua Rasmus. Selvitysen on laatinut Ramboll Finland Oy, jossa työstä on vastannut FM Ji Mannila. Tärinäselvitysen on tehnyt DI Johanna Hellberg, runomeluselvitysen DI Petteri Laine ja meluselvitysen meluasiantuntija Olli-Matti Luhtinen. Selvityset perustuvat Aritehtitoimisto L-N Oy:n 9..0 päivättyihin tontinäyttösuunnitelmiin (uva ). Kuva. Aritehtitoimisto L-N Oy:n tontinäytön illustraatio 9..0 Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN. MELU. Menetelmät ja sovellettavat ohjevot Selvitysohteen tilanne melun (ilmaäänen) osalta toitettiin lasennallisesti 3dmaastomallissa. Maastomalli muodostettiin Kauniaisten numeerisesta pohjatasta täydennettynä Espoon aupuniradan suunnitelmilla ja Aritehtitoimisto L-N Oy:n maanäyttöluonnosella/9..0. Malli sisältää maastonmuodot oreusäyrinä ja radan seä atujen oreudet yms. taiteviivoina, lisäsi raennuset, austisesti ovat pinnat ja muut äänen etenemiseen vaiuttavat teijät. Melulasennat tehtiin Soundplan 7.0 ympäristömelun lasentaohjelmistolla äyttäen pohjoismaisia tie- ja raideliiennemelun lasentamalleja. Melulasentojen menetelmätuus on ± db. Melutilanteen ja melusuojaustpeen vioinnin lähtöohtana ovat Valtioneuvoston päätösen 993/9 muaiset ohjevorajat pitän ajan esiäänitasoille (L Aeq ). Täydennysraentamisohteissa noudatetaan nyyisten alueiden meluohjevoja: Ulo-oleselualueilla ei saa ylittyä päiväaiaan (7-) 55 db ja yöaiaan (-7) 50 db esiäänitaso. Uudella alueella, jolla yöohjevo olisi 5 db alempi, toitetaan Ympäristöministeriön muaan vähintään orttelin ooista, aiemmin raentamatonta aluetta. Tämän ohteen on sovittu olevan täydennysraentamisohde. Sisällä asuinhuoneissa tulisi alittaa 35 db päiväajan esiäänitaso ja 30 db yöajan esiäänitaso. Sisämelun ohjevot ovat samat seä uusilla että vanhoilla alueilla. Junien synnyttämälle hetelliselle enimmäisäänitasolle (L max ) ei ole olemassa ohjevoja, mutta esim. Asumisterveysohjeessa (STM 003) ja ympäristöoppaassa Raennusen julisivun ääneneristävyyden mitoittaminen (YM 003) on olemassa tälle suositusia. Suosituset osevat ainoastaan yöaiaista melua sisällä asuin- tms. tiloissa.. Tasteltavat tilanteet Tastelut tehtiin vuoden 00 ennustetilanteessa ja Espoon aupuniradan oletettiin olevan äytössä. Kaupuniradan liienne mallinnettiin ahdelle vaihtoehdolle: ) Nopeat taajamajunat pysähtyvät Kauniaisissa, ) Nopeat taajamajunat eivät pysähdy Kauniaisissa. Kaupunirataa osevissa selvitysissä vaihtoehtoa on pidetty todennäöisempänä, mutta osa lopullisia päätösiä ei ole tehty, on melutilanne vioitu melun annalta pahemman vaihtoehdon perusteella. Nyytilannetta ei ole tasteltu, osa meluohjevojen pitää toteutua ennustetilanteessa jolloin ne toteutuvat myös nyytilanteen pienemmillä junamäärillä. Tie- ja junaliiennemelua on tasteltu eriseen, mutta ääneneristävyysvaatimuset on määritelty näiden yhteisvaiutusen perusteella..3 Lähtötiedot Rautatieliienne Junaliiennemäärät saatiin Espoo Kaulahti aupuniradan yleissuunnitelmasta (VR Rata, esäuu 00). Suunnitelman tietojen muaisesti ennustetilanteen junaliienne on mallinnettu uudemman aluston (Sm) melupäästötiedoilla. Kauoliienteen junamäärät lisääntyvät vain hieman mutta taajamajunien määrä noin asinertaistuu. Taajamajunien esipituudet ovat uitenin nyyistä hieman lyhyempiä. Junamäärät ennustetilanteessa 00 lo 7 / 7, aupunirata toteutunut (suluissa junien esipituus): Pendolino 6/0 (59 m) Intercity -juna 5/5 (33 m) Kjaan taajamajunat 7/ (70 m) Kironummen ja Kaulahden taajamajunat 86/6 (70 m) Espoon taajamajunat 7/0 (70 m) Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 5 Kaupuniradan mitoitusnopeudet ovat hieman nyyisiä suuremmat. Junanopeusia melulasenta-alueella rajoittaa myös aupuniradan toteutumisen jäleen Koivuhovin are, jona oiaiseminen ei sisälly aupuniratasuunnitelmaan. Junien nopeudet selvitysalueella melulasennoissa olivat: Tieliienne Pendolino 0 m/h Intercity -juna 0 m/h Kauniaisissa pysähtyvät taajamajunat 0-70 m/h Muut taajamajunat 0 m/h Tieliienne-ennuste saatiin Kauniaisten aupungin joitain vuosia vanhasta ennusteesta. Kaupungin edustajan muaan ennustetta voidaan edelleen pitää äyttöelpoisena, osa aupungin läpiajoliiennettä on toitus jatossain pyriä rajoittamaan. Ennustetilanne 00 Tunnelitie KVL 9000, rasaita ajoneuvoja %, nopeusrajoitus 30 m/h Asematie KVL 6000, rasaita ajoneuvoja %, nopeusrajoitus 0 m/h Helsingintie KVL 9000, rasaita ajoneuvoja %, nopeusrajoitus 0 m/h. Ulo-oleselualueiden melutilanne Ulo-oleselualueet on sijoitettu raennusmassojen ja radan puolella olevan riittävän orean melumuurin eselle, jolloin ne ovat hyvin suojattuna melulta. Tieliienteen melua tulee Asematien suunnasta hieman suunnittelualueelle, mutta oleselupihan melutaso on ohjevojen muainen (liite ). Junaliiennemelun suojasi on suunnitelmiin sisällytetty 6,6 m orea melumuuri oleselupihojen eteläpuolelle raennusten väliin (liite ). Melumuurin ansiosta oleselupihoilla saavutetaan meluohjevot ongelmitta myös junamelun osalta. Melumuuriraenteen ääneneristävyysluvun (DL R ) tulee olla vähintään 5 db..5 Raennusten julisivuun ohdistuva melu Meluisimpia auojunia ulee selvitysohteen ohi päivisin noin tunnissa. Ohiulevia taajamajunia on tasteluvaihtoehdossa päivisin 6-8 tunnissa. Junat ovat pääosin lyhyitä, tyypiltään melo hiljaisia ja ohituset ovat hyvin lyhytaiaisia. Kaii muut junat pysähtyvät Kauniaisissa ja aiheuttavat vain vähän melua. Siten meluohjevojen perustana olevat pitän ajan esiäänitasot eivät junaliienteen osalta ole erityisen suuret. Asematien ja Tunnelitien liiennemäärät ovat melo suuret, mutta ajoneuvojen nopeudet ovat tällä ohtaa alhaiset. Julisivuihin ohdistuva tieliienteen melu on suunnilleen samansuuruinen uin junaliienteen melu. Raennusten julisivuihin ohdistuvat suurimmat päivä- ja yöajan esiäänitasot (tie- ja junaliienteen yhteisvaiutus eli summamelu) on esitetty liitteissä 5 ja 6. Melun pystysuuntaista vaihtelua radan puoleisilla julisivuilla on havainnollistettu liitteessä. Ero melutasoissa eri errosoreusilla on pieni. On huomioitava, että liitteen melutasoihin sisältyy äänen heijastuminen taaisin julisivusta ja ne ovat noin db oreammat uin julisivuun ohdistuva melu liitteissä 5 ja 6. Julisivujen eristävyysvaatimuset ja vaatimuset pveelasitusille voidaan määrittää liitteissä 5 ja 6 esitettyjen vojen perusteella. Julisivumelu on lasettu aiissa errosoreusissa m välein oleviin pisteisiin ja uvissa on esitetty suurin vo yseisessä ohdassa aii erroset huomioiden. Raennusten ääneneristävyysvaatimuset määräytyvät julisivuun ohdistuvan esiäänitason ja Valtioneuvoston päätösen 993/9 muaisten sisämelun ohjevojen 35 db päivällä, yöllä 5 db alhaisempi eli 30 db - erotusena. Kosa raennuset sijaitsevat lähellä melulähteitä, jolloin melutaso muuttuu selvemmin jo lyhyillä etäisyysillä, on ääneneristävyysvaatimuseen hyvä lisätä vmuuden vuosi vielä lasentamallinnusten epävmuus db. Yleensä alle 30 db ääneneristävyysvaatimusia ei laiteta aavamääräysiin. Tieliiennemelu on yöllä n. 7 db alhaisempi uin päivällä. Tieliiennemelu on määräävässä asemassa eteläisempien raennusten pohjoissivustoilla, itäisimmän raennusen itäjulisivulla seä pohjoispuoleisten raennusten ( puhelinesus ) aiilla sivustoilla. Näiden osalta ääneneristä- Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 6 vyysvaatimuset määritetään päivämelun perusteella liitteestä 5b. Radan puoleisten raennusten osalta (pois luien itäisimmän raennusen pohjois- ja itäjulisivu) ääneneristävyysvaatimuset määritetään yömelun perusteella liitteestä 6b, osa junaliiennemelu tässä ohteessa on yöllä n. db alhaisempi uin päivällä. Ääneneristävyysvaatimuset aavamääräysiin ovat: Pohjoispuoleiset raennuset ( puhelinesus ) Itäpuoleinen osa, pohjois- ja itäjulisivu (liite 5b): 66 db 35 db + db = 33 db(a) Länsipuoleinen osa, pohjoisjulisivu (liite 5b): 6 db 35 db + db = 9 db(a) Kaavamääräysten ja raennerataisujen ysinertaistamisesi voidaan aiille em. julisivuille antaa em. suurin vo eli 33 db(a) Muille pohjoispuoleisten raennusten julisivuille ei ole tpeen antaa aavamääräystä ääneneristävyyden osalta osa tämä olisi enintään 57 db 35 db + db = db(a) Radan puoleiset raennuset Itäpuoleinen raennus, pohjois- ja itäjulisivu (liite 5b): 65 db 35 db + db = 3 db(a). Kaavamääräysten ja raennerataisujen ysinertaistamisesi voidaan antaa sama vo uin Puhelinesuselle eli 33 db(a) Muut itä- ja länsipuoleiset julisivut (liite 6b): 57 db 30 db + db = 9 db(a) Eteläjulisivut (liite 6b). Raennusten välillä on db ero julisivumelussa, vaatimus suuremman von (itäinen raennus) muaan: 60 db 30 db + db = 3 db(a). Kun huomioidaan seuraavan appaleen junaliienteen enimmäismelua osevat suosituset, voitaisiin ääneneristävyysvaatimusesi antaa 35 db(a) Länsipuoleisen raennusen pohjoisjulisivuille ei ole tpeen antaa aavamääräystä ääneneristävyyden osalta osa tämä olisi enintään 50 db 30 db + db = db(a) Julisivuun ohdistuva enimmäismelu Junaliienne synnyttää myös lyhytaiaisia meluhuippuja, jota ovat paljon oreampia uin junaliienteen esiäänitasot. Liitteessä 7 on esitetty ohiajavan auojunan aiheuttama hetellinen enimmäisäänitaso L max. Suunnilleen saman melutason aiheuttaa myös täydellä nopeudella ohiajava taajamajuna. Liitteen muaisesti radan puoleiseen julisivuun ohdistuu enimmillään 85 db hetellinen enimmäisäänitaso L max Enimmäisäänitasolle (L max ) ei ole olemassa vsinaisia ympäristömelun ohjevoja, mutta esim. Asumisterveysohjeessa (STM 003) on todettu: Unenhäirintää alaa esiintyä, un ysittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien estosta ja toistuvuudesta riippuen, 0 65 db(a). Alaja pätee usein toistuville, pitään errallaan estäville tai oudoille meluille, yläraja erran tai pi yöaiana toistuville lyhytaiaisille tutuille meluille, joihin nuuja on tottunut olemaan reagoimatta. Ympäristöoppaassa Raennusen julisivun ääneneristävyyden mitoittaminen (YM 003) on seuraava em. Asumisterveysohjeesta johdettu suositus: Liienteestä aiheutuvan sisämelun enimmäisäänitaso orvataan ysinertaisuuden vuosi luuvolla 5 db, miäli aavamääräys annetaan yöaiaisen ulomelun useamman erran toistuvien meluhuippujen esimääräisen enimmäisäänitason perusteella. Mainittu yöaiainen enimmäisäänitaso esiintyisi tässä ohteessa 5 ertaa/yö ohiajavien Intercity-junien toimesta. Nämäin tapahtuisivat myöhäisillan ja vhaisaamun tunteina, ei esellä yötä. Yöaiainen taajamajunaliienne hoidettaneen jatossain aiilla asemilla pysähtyvillä junilla. Todennäöisemmän vaihtoehdon muaisesti aii taajamajunat pysähtyvät tulevaisuudessa Kauniaisissa, eivätä siten synnytä o. meluhaittaa vhaisaamun tunteinaaan. Asumisterveysohjeen alaja enimmäismelulle sisätiloissa (0 db) oli usein toistuville pitään estäville meluille ja yläraja (65 db) erran tai pi yöaiana toistuville meluille. Tämän ohteen tilanne on lähempänä o. ylärajaa. Miäli enimmäismelulle asetettaisiin esim. 5 db yläraja, edellyttäisi se radan puoleiselta julisivulta 85 db 5 db + db = 35 db(a) ääneneristävyyttä. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 7.6 Pveeiden toteuttamismahdollisuudet Pveeet tulitaan myös ulo-oleselualueisi ja niillä tulisi saavuttaa ulo-oleselualueiden meluohjevot, äytännössä päiväajan ohjevo 55 db. Lasitusille asetettavat vaatimuset esitetään niiltä edellytetyn ääneneristävyyden (äänitasoeron L) muaan, jolla ohjevo saavutetaan. Vaatimuset voidaan jaaa olmeen ryhmään: ) Vaadittu äänitasoero < 0 db; Tavallinen pveelasitus riittää ) Vaadittu äänitasoero 0 5 db; Vaaditaan esim. erioispasu (0 mm) huolellisesti tiivistetty lasitus ja pveeen attoon austiialevyt, esim. lasivillalevyt 3) Vaadittu äänitasoero > 5 db; Vaaditaan oonaan umpinainen lasitus (ei raoja, ilmanvaihto sisäautta tms.) jolloin yseessä on ns. viherhuone. Kohtien ja 3 raenteelliset vaatimuset tulee määritellä ysityisohtaisemmin raennuslupavaiheessa. Pveeeseen (lasituseen) ohdistuva suurin päiväajan esiäänitaso eri ohdissa voidaan luea liitteestä 5b. Ääneneristävyysvaatimuset pveelasitusille ovat: Pohjoispuoleiset raennuset ( puhelinesus ) Pveeiden sijainnista ei tätä selvitystä tehdessä ollut tietoa Itäpuoleinen osa, pohjois- ja itäjulisivu: 66 db 55 db + db = 3 db(a) eli erioislasitus ja pveeen attoon austiialevyt Länsipuoleinen osa, pohjoisjulisivu: 6 db 55 db + db = 9 db(a) eli tavallinen lasitus riittää. Myös muille pohjoispuoleisten raennusten julisivuille raennettaville pveeille riittäisi tavallinen lasitus Radan puoleiset raennuset Pveeet on sijoitettu rataan nähden ohtisuorassa oleville julisivuille Mallinnusessa huomioitiin pveerivien radan puoleisiin päätyihin olmessa ohdassa sijoitetut lyhyet seinäeet. Viistosti tulevan melun vuosi näillä ei ole suurta vaiutusta pveepäätyyn ohdistuvaan meluun. Itäpuoleinen raennus, itäpuoleiset pveeet: 65 db 55 db + db = db(a) eli erioislasitus ja pveeen attoon austiialevyt. Pveerivien päätyihin umpinaiset seinät eli ns. umpipielet. Muut pveeet: Pveerivien radan puoleisiin päätyihin umpinaiset seinät eli ns. umpipielet. Muutoin riittää tavallinen pveelasitus, ääneneristävyysvaatimus enimmillään 6 db 55 db + db = 8 db..7 Johtopäätöset Vaia selvitysohde sijaitsee lähellä rataa, se on tämän selvitysen perusteella mahdollista toteuttaa niin, että melun (ilmaäänen) osalta saavutetaan ohjevojen muaiset melutasot ulooleselualueilla, sisätiloissa ja pveeilla. Tämä edellyttää: Oleselupihojen suojasi radan puolelle tehdään suunnitelman muainen n. 6,6 m orea meluseinä. Meluseinäraenteen ääneneristävyysluvun (DL R ) tulee olla vähintään 5 db. Kohdan.5 muaisten julisivujen ääneneristävyysvaatimusten toteuttamista. Kohdan.6 muaisten pveelasitusten toteuttamista. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 8 3. TÄRINÄ 3. Menetelmät Tärinärisitoitus on toteutettu noudattaen soveltuvin osin VTT:n ohjeita "Suositus liiennetärinän vioimisesi maanäytön suunnittelussa" ja "Rautatieliienteen tärinän vaiutus raenteisiin vaurioalttiuden toittaminen ja mittaaminen". Tärinäselvitys on tehty tärinämittausiin perustuen. 3. Tärinän raja-vot Tärinän vioinnissa on äytetty norjalaista tärinäluoitusta NS 876 (999), jona muaiset tärinän ohje-vot perustuvat tärinän heilahdusnopeuden taajuuspainotetun tehollisvon vrms mittaamiseen (tauluo ). Tärinän aiheuttamaa mahdollista haittaa asuinmuavuudelle maanäytön suunnittelussa vioidaan tunnusluvun vrms,95 perusteella. Tunnusluu perustuu ysittäisten liiennetapahtumien suurimpiin värähtelyn tehollisvoihin ja niiden perusteella lasettuun esivoon ja hajontaan seuraavasti: vrms,95 = 5 suurimman ysittäisen tapahtuman esivo +,8 x 5 suurimman ysittäisen tapahtuman hajonta. Tilastollisesta luonteesta johtuen tunnusluu voidaan määrittää tasti vain pitäaiaisten mittausten avulla. Tauluon luoitus perustuu ihmisen oeman tärinän häiritsevyyteen. Luoitusta ei sovelleta raennusille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liieessä tai muut uin liienteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merittävämpiä (esim. aupat, ahvilat, ostosesuset, tavatalot, liiuntatilat) (ohjevot NS 876-999). Tauluo. Suositus raennusten värähtelyluoitusesta (VTT 006) Värähtelyluoa Kuvaus värähtelyolosuhteista Tärinän tunnusluu v rms,95 [mm/s] A Hyvät asuinolosuhteet 0,0 B Suhteellisen hyvät olosuhteet 0,5 C Suositus uusien raennusten ja väylien suunnittelussa 0,30 D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla 0,60 3.3 Lähtötiedot Selvitysalueelta on oottu seuraava olemassa oleva lähtöaineisto: Alueen itehtiuva, päiväys 9..0 (Aritehtitoimisto L-N Oy) Pohjatutimustietoja selvitysalueen lähettyviltä (Ramboll Finland Oy, pohjatutimusisto) Junaliiennetiedot nyy- ja ennustetilanteessa v. 00 (Espoo-Kaulahti aupuniradan suunnittelu, VR, esäuu 00) Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 9 3. Pohjasuhteet Tutittava alue sijaitsee rautatien pohjoispuolella Asematien ja Ratapolun rajaamalla alueella. Alueen maanpinta on noin tasolla +3. Alueen maaperä oostuu pääosin savesta ja siltistä. Savierrosen pasuus on noin 5 m. Savierrosen alla on noin 3 m pasu silttierros, jona alapuolella pohjamaa on tiivistä hieaa tai moreenia. 3.5 Liiennetiedot Rataosuus on sähöistetty ja uuluu luoaan C. Ratapölyt ovat betonista ja tuierrosena on raidesepeli. Helsini-Kjaa -rataosuudella on tutimusohdalla tällä hetellä asi raidetta. Rataosuudelle on suunnitteilla ahden lisäraiteen raentaminen. Tutittavan alueen ohdalla lisäraiteet on suunniteltu nyyisen radan pohjoispuolelle. Alueen autta ei ulje tavaliiennettä. Henilöjunaliienne on ympärivuoroautista, mutta suurin osa liienteestä tapahtuu lo 7- välisenä aiana. Suurin sallittu raenteellinen nopeus henilöjunille on 0 m/h. Kauniaisissa pysähtyvien junien nopeudet tasteltavan alueen ohdalla ovat hyvin alhaiset. Ennustetilanteessa 00 junaliiennemäärät ovat asvaneet hieman nyytilanteesta. Rataosalla ei myösään ennustetilanteessa ulje tavajunia. Nopeudet on oletettu olevan vuonna 00 samat uin nyytilanteessa. Asematien liienne on tyypillistä aupuniliiennettä. Tiellä liiennöi henilöautoja, busseja ja huoltoajoliiennettä iinteistöihin. 3.6 Tärinämittauset Mittauset suoritettiin valvotusti neljässä pisteessä 6.3.0, seä 6.3. 3.3.0 välisenä aiana valvomattomana yhdessä mittauspisteessä. Mittauset ja niiden analysointi on tehty VTT:n ohjeen "Suositus liiennetärinän mittaamisesta ja luoitusesta" muaisesti. Ohje perustuu standdeihin NS 876 ja ISO 63-. Mittausissa äytettiin seuraavaa laitteistoa: Sinus Soundboo, 8-anavainen ääni- ja tärinäanalysaattori MMF:n valmistama olmiaselinen tärinäanturi, tyyppi KS83B MMF:n valmistama ysiaselinen tärinäanturi, tyyppi KS8B White MiniSeis -3D-tärinämitti Valvotuissa mittausissa äytetyt MMF:n valmistamat tärinäanturit on alibroitu PCB-39C06 vaiotärinälähteellä, joa on tehdasalibroitu 5..00. Anturit iinnitettiin mittausten aiana 300/50 mm maapiieihin magneeteilla. Anturien päälle asetettiin hieasäit. White MiniSeismitti iinnitettiin maaperään olmella noin 00 mm maapiiillä. Tärinämittausten tuloset on esitetty heilahdusnopeuden taajuuspainotettuina tehollisvoina (vrms). Tärinä mitattiin aiissa pisteissä maaperästä. Mittauspisteiden paiat on esitetty uvassa 3. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 0 Kuva 3. Tärinän mittauspisteiden sijainnit (raennusmassat ovat suuntaa-antavia) 3.7 Mittaustuloset Suurimmat mittausissa saadut taajuuspainotetut tehollisvot on esitetty liitteessä 8. Mitatuista voista lasetut tunnusluvut vrms,95 on esitetty tauluossa, missä z-omponentti on mitattu pystysuuntainen omponentti, x-omponentti rataa vastaan ohtisuora ja y-omponentti radan suuntainen vaaasuuntainen omponentti. Valvomattomista mittausista (Mp ) saatiin tulosia ainoastaan 6.3 7.3.0 väliseltä ajalta mittalaitteen muistin täyttymisen vuosi. Asematien atuliienteestä mitatut vot (Mp 5, 0 m) olivat aii alle 0,0 mm/s (RMS). Tauluo. Mittaustulosista määritetyt tunnusluvut mittauspisteittäin Mittauspiste Mp (5 m) (Mp 35 m) Mp 3 (55 m) Mp ( m) v z v z v x v y v z v z v x v y v rms, 95 [mm/s] 0,3 0,0 0,0 0,08 0,0 0,07 0, 0, 3.8 Tärinän leviäminen Rautatieliienteen tärinä Rautatieliienteen aiheuttaman tärinän leviäminen ympäristössä on vioitu äyttäen VTT:n ohjeessa " Suositus liiennetärinän vioimisesi maanäytön suunnittelussa " esitettyä lasentamallia. Lasentamallilla on lasettu ennusteäyrä raennusiin vaiuttavan heilahdusnopeuden ja etäisyyden vuorosuhteelle. Ennusteäyrän lasennassa on noudatettu VTT:n ohjetta "Suositus liiennetärinän mittaamisesta ja luoitusesta". Mittaustuloset seä ennustemalli on esitetty uvassa seä liitteessä 8. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN Tärinäviointi on tehty soveltaen mittaustulosia ja ennustemallia (VTT 006) siten, että v0 (5 m) on 0,3 mm/s ja etäisyysesponentti,0. Radan unnosta johtuva erroin on 0,8. Junien nopeutena on lasennassa äytetty 0 m/h. Malli soveltuu myös tulevaisuuden junaliienteen tärinäviointiin, osa liiennöivien junien painot ja nopeudet pysyvät samana. Rata on jo nyytilanteessa hyväuntoinen, joten radan unnosta johtuva erroin ei myösään muutu tulevaisuudessa raennettavien lisäraiteiden myötä. Kuvassa on esitetty vio junaliienteen aiheuttaman tärinän leviämisestä radan pohjoispuolella, seä maasta mitatut tärinävot heilahdusnopeuden tehollisvoina vrms. Yli ysierrosisissa raennusissa tärinätasot vioidaan asinertaisisi ysierrosisen raennusen pystyvärähtelyyn verrattuna. Yli 5-errosisissa errostaloissa tärinätasot voidaan pitää lähes samana uin -errosisissa taloissa. Ennusteäyrien perusteella vioidut tärinäluoien alueet etäisyysinä raiteesta nyyisen ja tulevaisuuden junaliienteen perusteella on esitetty tauluossa 3. Tauluo 3. Värähtelyluoan C (< 0,30 mm/s) etäisyys raiteesta nyyisellä ja tulevaisuuden liienteellä Raennus -errosiset ja yli 5 errosiset -5-errosiset Etäisyys raiteesta (m) > 0 m > 0 m Kuva. Arvioitu tärinän heilahdusnopeus raennusessa etäisyyden suhteen nyytilanteessa ja tulevaisuuden ennustetilanteessa Tieliienteen tärinä Tärinän leviäminen ympäristössä on vioitu äyttäen muunnettua lasentamallia, joa on alun perin ehitetty hidastetöyssyistä aiheutuvan umipyöräisten rasaiden ajoneuvojen aiaansaamaan tärinän leviämiseen (VTT 006). Muunnettua lasentamallia on laajennettu uvaamaan myös tien muita epätasaisuusia. Mittaustuloset seä ennustemalli on esitetty uvassa 5 seä liitteessä 9. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN Tärinäviointi tieliienteen osalta on tehty ajoneuvojen nopeudella 0 m/h ja siinä on huomioitu tien päällysteen uluminen pitällä aiavälillä. Kuvassa 5 on esitetty vio tieliiennetärinän leviämisestä un tärinää johtava maalaji on savea ja asfalttipäällysteen on oletettu uluneesi reiiintymättömäsi, seä maasta mitatut tärinävot heilahdusnopeuden tehollisvoina vrms. Ennusteäyrien perusteella vioitu tärinäluoien alueet etisyysinä ajoväylästä erilaisilla päällysteen laatutasoilla on esitetty tauluossa. Tauluo. Värähtelyluoan C (< 0,30 mm/s) etäisyys ajoväylästä erilaisilla päällysteen laatutasoilla Raennus Etäisyys ajoväylästä (m) -errosiset ja yli 5 errosiset Uusi AB-päällyste > m Kulunut reiiintymätön ABpäällyste > 8 m -5-errosiset > 5 m > m Kuva 5. Arvioitu tärinän heilahdusnopeus raennusessa etäisyyden suhteen, un asfalttipäällysteen on oletettu uluneesi reiiintymättömäsi. 3.9 Johtopäätöset Tärinämittausten perusteella alibroidun ennustemallin muaan uusille asuinraennusille hyväsyttävä värähtelyluoa C täyttyy asuinraennusissa yli 0 metrin etäisyydellä raiteesta - errosisten talojen osalta ja yli 0 metrin etäisyydellä raiteesta -5-errosisten talojen osalta. Tulevaisuuden liienne-ennusteen muaan rataosalla liiennöivien junien painot ja ajonopeudet eivät muutu nyytilanteesta, joten tärinämittausilla alibroitu ennustemalli nyytilanteen liienteelle pätee myös tulevaisuuden tilanteelle. Tieliiennetärinän osalta uusille asuinraennusille hyväsyttävä värähtelyluoa C täyttyy -5 errosisissa asuinraennusissa yli metrin etäisyydellä Asematiestä. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 3 Asuinraennuset tulisi pyriä sijoittamaan värähtelyluoan C rajojen ulopuolelle (tauluon 3 muaisesti). Suunnitteilla olevat ahdet lisäraiteet sijoittuvat tutittavalla ohdalla nyyisten raiteiden pohjoispuolelle. Uusien asuinraennusien sijoittelussa etäisyys raiteesta tulee lasea tulevasta pohjoisimmasta lisäraiteesta, joa on noin 8 m nyyisestä pohjoisesta raiteesta. Aritehtisuunnitelman (9..0) muaan suunnitellut asuinraennuset sijaitsevat noin 35 metrin etäisyydellä nyyisestä radasta ja noin 0 metrin etäisyydellä tulevasta pohjoisimmasta lisäraiteesta. Etäisyys on riittävä täyttämään värähtelyluoan C vaatimuset. Asuinraennusesi muuttuvan nyyisen raennusen, n. puhelinesusen, lyhyin etäisyys Asematielle on noin 5 metriä (adun eselle). Myös tämä etäisyys on riittävä täyttämään värähtelyluoan C vaatimuset. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN. RUNKOMELU. Yleistä Värähtelyn oreammista taajuusista voi raennusen tiloihin välittyä myös runomelua. Yleisimmin runomelua esiintyy taajuusalueella 6 50 Hz. Runomelu on lasennallisesti ja mittaustenisesti erittäin haastava vioitava. Kaiien melun syntymiseen vaiuttavien teijöiden, syntymeanismista siirtotien autta melua säteileviin raenteisiin, on erittäin työlästä vioida toin laselmin. Mittaamalla äänitasoja valmiissa raennusissa ei mitattavasta tasosta pystytä erottamaan seleästi runomelusta aiheutuvaa osuutta, vaan mitattu äänitaso oostuu seä ilmaäänestä että runoäänestä.. Menetelmät Maaliienteen runomelun vioimiseen voidaan äyttää VTT:n vuonna 009 julaisemaa esiselvitystä Maaliienteen aiheuttaman runomelun viointi, joa esittää runomelulle enimmäisohjevoja, joita asumisviihtyvyyden taaamisesi olisi noudatettava. Selvitysessä on ehdotettu runomelun raja-voisi asuintiloissa avorataosuusilla L pasmax = 35 db ja tunneliosuusilla L pasmax = 30 db, ja näitä voja on yleisesti sovellettu runomelun risivioinneissa. Selvitysessä esitellään myös olmeen viointitasoon perustuvat menetelmät runomelun viointiin..3 Runomelun lasennallinen viointi Kauniaisten esustan ohteen runomelua on tässä selvitysessä vioitu viointitasoilla -3. Arviointitasolla huomioidaan ainoastaan maaperän oostumusen ovuutta ja yleisimpiä junatyyppejä (tai tieliiennettä) masiminopeusilla. Näiden ahden muuttujan perusteella voidaan määrittää risietäisyys ohjevot ylittävälle runomelulle. Maaperän ja junatyyppien perusteella runomelun voetäisyys ulottuu n. 0 30 metrin päähän raiteista. Tieliienteelle runomelun voetäisyys on noin 5 metriä, joten jo. tason violla voidaan todeta tieliienteen aiheuttavan runomelurisin olevan vähäinen. Arviointitasolla tastellaan runomelutasoa siirtotien perusteella. Kohteen etäisyyden perusteella määritetystä lähtötasosta lasetaan runomelulle vio liienteestä, väylän unnosta, radan eristysestä, väylän sijainnista, raennusesta ja runomelun luonteesta johtuvien orjausteijöiden perusteella. Arviointitason tastelussa oletusena on äytetty lähimmän raennusen ja junadan lyhimpiä etäisyysiä. Liienteen oletusvona on äytetty veturivetoisia junia 30 m/h nopeudella. Rata on oletettu eristämättömäsi. Radan vteen sijoittuu errostaloja ( pl, suunnitelma 9..0) noin 35 metrin etäisyydelle nyyisestä radasta ja noin 0 metrin etäisyydelle suunnitellusta lisäraiteesta. Lisäsi vanhan puhelinesusen raennusen paialle tehdään asuntoja. Puhelinesusen raennuset ovat n. 65 m etäisyydellä nyyisestä radasta (n. 50 m lisäraiteesta) ja n. 0 m etäisyydellä Asematiestä. Raennuset on suunniteltu maanvaisisi. Arviointitason runomelun lasennalliset viot on esitetty tauluossa 5. Arviointitason 3 runomeluvioinnissa äytetään liienteen ja siirtotien aiheuttamien orjaustermien sijasta lähtövoina tasteltavan tai referenssiohteen värähtelymittausia. Tässä tapausessa äytettiin lähtötietoina 6.3.0 maanpinnasta tehtyjen tärinämittausten tulosia mittauspisteessä, joiden etäisyydet radasta olivat 5, 35 ja 55 m. Arviointitason 3 tasteluun soveltuvien ohteiden runomelutasot on esitetty eri etäisyysillä tauluossa 5. Asematiestä 0 metrin päässä mitatuissa bussien ohitusista aiheutuvat värähtelytasot runomelun taajuusilla olivat olemattoman pieniä. AK-tonttien errostalot on suunniteltu maanvaisisi. Paalutus saattaisi asvattaa runomelutasoja jopa 0 db. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 5 Tauluo 5. Arviointitasojen ja 3 runomelutasot eri etäisyysillä Tontti Etäisyys Arviointitaso LA,S,max Arviointitaso 3 LA,S,max AK 35 5 6 AK 0 50 50 Puhelin 65 38 8 3 Puhelin 50 8 3 Puhelin 0 9 - ) uusien raiteiden toteuduttua ) mitattu 5 m etäisyydellä radasta 3) mittaus 55 m etäisyydellä radasta ) tieliienne Arviointitason 3 lasentoihin perustuvien mittauspisteiden sijainnit on esitetty uvassa 3. Johtopäätöset Runomelun viointitasojen ja 3 muaisten vioiden perusteella ohjevot ylittyvät nyyisellä rataverolla noin 0 db ja tulevien raiteiden valmistuttua noin 5 db. Miäli tuleville raiteille toteutetaan tärinäneristys esimerisi ratapölyjen alle, riittää raennusten runomelueristyseen 0 db eristysrataisu. Puhelinesusen paialle raennettavissa asunnoissa ohjevot alittuvat tieliienteen ja viointitason 3 mittausten perusteella. Kuitenin viointitasolla ohjevot ylittyvät n. 5 ± db. Arviointitason 3 mittausessa puhelinesusen tapausessa on jouduttu äyttämään mittauspisteessä 3 mitattuja värähtelyvoja, ja yseisessä pisteessä on ollut äytettävissä ainoastaan pystysuuntaisen värähtelyanturin mittaustuloset. Mittauspisteen tapausessa (etäisyys rataan 35 m) värähtelyvot ovat uitenin runomelutaajuusien osalta n. 9 db suurempia vaaasuunnassa uin pystysuunnassa, joten tässä tapausessa viointitason 3 mittausiin tulee suhtautua pienellä vausella. Puhelinesusen tapausessa suositellaan vähintään 6 db runomelua eristävä raenne, tai vaihtoehtoisesti runomelurisiä voidaan edelleen tutia tentavin mittausin nyyisen puhelinesusen raennusessa 3-suuntaisella värähtelyanturilla. Runomelueristys tulee toteuttaa siten, että eristerataisu vaimentaa värähtelyä erityisesti mittaustulosien perusteella merittävimmillä taajuusilla 50-00Hz. Maavaisessa raennusessa runomelun eristys voi olla järevintä toteuttaa pohjaerrosten ja ensimmäisen asuinerrosen väliin. Pohjaerrosen eristäminen vaatisi oo errosalan eristämistä, un taas pohjaerrosen välissä vaimentaminen tapahtuu pohjaerrosen antavien raenteiden ohdilla. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

SKANSKA KAUNIAINEN 6 5. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysohde on tämän selvitysen perusteella mahdollista toteuttaa niin, että melun (ilmaäänen) osalta saavutetaan ohjevojen muaiset melutasot. Melun ohjevojen saavuttamien edellyttää ohdassa.,.5 ja.6 esitettyjen vaatimusten toteuttamista. Tärinämittausten perusteella alibroidun ennustemallin muaan uusille asuinraennusille hyväsyttävä värähtelyluoa C täyttyy asuinraennusissa yli 0 metrin etäisyydellä raiteesta - errosisten talojen osalta ja yli 0 metrin etäisyydellä raiteesta -5-errosisten talojen osalta. Asuinraennus tulisi pyriä sijoittamaan värähtelyluoan C rajojen ulopuolelle (tauluon 3 muaisesti). Suunnitteilla olevat ahdet lisäraiteet sijoittuvat tutittavalla ohdalla nyyisten raiteiden pohjoispuolelle. Uusien asuinraennusien sijoittelussa tulee etäisyys raiteesta lasea tulevasta pohjoisimmasta lisäraiteesta, joa on noin 8 m nyyisestä pohjoisesta raiteesta. Runomelun viointitasojen ja 3 muaisten vioiden perusteella ohjevot ylittyvät nyyisellä rataverolla noin 0 db ja tulevien raiteiden valmistuttua noin 5 db. Miäli tuleville raiteille toteutetaan tärinäneristys esimerisi ratapölyjen alle, riittää raennusten runomelueristyseen db eristysrataisu. Runomelueristys tulee toteuttaa siten, että eristerataisu vaimentaa värähtelyä erityisesti mittaustulosien perusteella merittävimmillä taajuusilla 50-00Hz 6. KIRJALLISUUS STM 003 VTT 009 VTT 008 Asumisterveysohje Maaliienteen aiheuttaman runomelun viointi, esiselvitys, Espoo. 56 s. + liit. s. (VTT tiedotteita 68). ISBN 978-95-38-770-0. ISSN 55-0865. Raennuseen siirtyvän liiennetärinän viointi, Espoo. 95 s. + liit. 69 s. (VTT tiedotteita 5). ISBN 978-95-38-797-0. ISSN 55-0865. VTT 006 Suositus liiennetärinän vioimisesi maanäytön suunnittelussa. Espoo. 6 s. + liit. 33 s. (VTT Woring papers 50). ISBN 95-38-660-5. ISSN 59-7683. VTT 005 Suositus liiennetärinän mittaamisesta ja luoitusesta. Espoo. 50 s + liitt. 5 s. (VTT tiedotteita 78). ISBN 95-38-653-. ISSN 35-0605. VTT 00 YM 003 Rautatieliienteen tärinän vaiutus raenteisiin - vaurio-alttiuden toittaminen ja mittaaminen. Luonnos, 7 s. Raennusen julisivun ääneneristävyyden mitoittaminen Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

a) Päiväajan (7-) esiäänitaso V LEIKKI OLESKELU V V V V PYSÄKÖINTILAITOS Melumuuri h 6,6 m PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN b) Yöajan (-7) esiäänitaso V LEIKKI OLESKELU V V V V PYSÄKÖINTILAITOS Melumuuri h 6,6 m TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEIDEN JA NYKYISTEN ALUEIDEN YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Kauniaisten esusta, ortteli 8 Melu- ja tärinäselvitys Liite Tieliienteen esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Maanäyttöluonnos Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Espoon aupunirata toteutettu Lasentaoreus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 5 < <= 50 <= 5 :000 0 5 0 0 30 0 50 m OML 7.3.0

a) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat pysähtyvät Kauniaisissa V LEIKKI OLESKELU V V V V PYSÄKÖINTILAITOS Melumuuri h 6,6 m PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN b) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat eivät pysähdy Kauniaisissa V LEIKKI OLESKELU V V V V PYSÄKÖINTILAITOS Melumuuri h 6,6 m PÄIVÄAJAN OHJEARVO YLITTYY KELTAISESTA VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Kauniaisten esusta, ortteli 8 Melu- ja tärinäselvitys Liite Junaliienteen päiväajan (7-) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Maanäyttöluonnos Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Espoon aupunirata toteutettu Lasentaoreus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 5 < <= 50 <= 5 :000 0 5 0 0 30 0 50 m OML.3.0

a) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat pysähtyvät Kauniaisissa V LEIKKI OLESKELU V V V V PYSÄKÖINTILAITOS Melumuuri h 6,6 m TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEIDEN JA NYKYISTEN ALUEIDEN YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN b) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat eivät pysähdy Kauniaisissa V LEIKKI OLESKELU V V V V PYSÄKÖINTILAITOS Melumuuri h 6,6 m TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEIDEN JA NYKYISTEN ALUEIDEN YÖAJAN OHJEARVO YLITTYY VIHREÄSTÄ VÄRIVYÖHYKKEESTÄ ALKAEN Kauniaisten esusta, ortteli 8 Melu- ja tärinäselvitys Liite 3 Junaliienteen yöajan (-7) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Maanäyttöluonnos Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Espoon aupunirata toteutettu Lasentaoreus m maanpinnasta db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 5 < <= 50 <= 5 :000 0 5 0 0 30 0 50 m OML.3.0

a) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat pysähtyvät Kauniaisissa b) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat eivät pysähdy Kauniaisissa Kauniaisten esusta, ortteli 8 Melu- ja tärinäselvitys Liite Junaliienteen päiväajan (7-) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Maanäyttöluonnos Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Espoon aupunirata toteutettu Poiileiaus läntisimmän raennusen ohdalta idästä db 67 < 66 < <= 67 65 < <= 66 6 < <= 65 63 < <= 6 6 < <= 63 6 < <= 6 60 < <= 6 <= 60 :300 0 5 0 5 m OML.3.0

a) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat pysähtyvät Kauniaisissa 6 6 6 65 6 65 6 65 6 66 6 6 56 6 59 6 55 59 V 63 53 9 58 9 9 50 5 50 53 5 56 56 57 63 9 3 5 55 55 56 5 5 5 5 57 5 57 55 57 55 57 56 57 56 58 57 59 59 60 60 60 59 60 60 60 LEIKKI OLESKELU 59 58 63 6 6 65 60 6 6 60 6 5 6 55 63 56 V V V V 56 57 57 60 59 60 60 60 60 60 60 63 63 63 60 b) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat eivät pysähdy Kauniaisissa 6 6 6 6 6 66 6 65 65 65 66 6 57 60 6 55 59 V 63 5 50 58 50 5 5 55 5 56 56 57 58 58 63 9 5 5 55 56 57 5 5 5 5 58 57 59 58 59 58 60 59 60 59 6 60 6 6 63 63 63 63 6 63 63 63 LEIKKI OLESKELU 59 58 63 6 6 65 60 6 6 60 6 57 6 58 6 59 V V V V 59 60 6 6 6 63 63 63 6 6 6 6 6 6 63 Kauniaisten esusta, ortteli 8 Melu- ja tärinäselvitys Liite 5 Tie- ja junaliienteen päiväajan (7-) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Maanäyttöluonnos Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Espoon aupunirata toteutettu Suurin raennusten julisivuihin ohdistuva esiäänitaso db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 5 < <= 50 <= 5 :600 0 5 0 0 30 m OML 7.3.0

a) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat pysähtyvät Kauniaisissa 5 57 57 57 5 58 5 58 5 59 55 57 50 5 5 57 8 5 V 56 7 3 5 3 3 8 8 9 50 50 5 56 38 7 8 8 9 5 5 5 50 5 50 5 5 5 5 5 5 5 5 53 5 55 55 55 5 55 55 55 LEIKKI OLESKELU 5 5 56 57 57 58 53 5 5 53 57 9 57 50 56 5 V V V V 5 5 5 55 5 5 55 55 55 55 55 55 56 56 56 55 b) Vaihtoehto, auoliienneraiteita äyttävät ns. nopeat lähijunat eivät pysähdy Kauniaisissa 5 5 5 55 5 557 57 58 58 58 59 57 50 53 57 9 5 V 56 8 6 5 6 6 6 5 6 5 5 5 5 53 56 3 0 8 8 9 50 5 5 5 5 53 53 5 5 55 5 55 55 56 56 57 56 58 58 59 59 59 59 58 59 59 59 LEIKKI OLESKELU 5 5 56 57 57 58 53 5 5 53 58 53 58 5 58 55 V V V V 55 56 57 60 58 59 59 59 60 60 60 58 58 59 59 Kauniaisten esusta, ortteli 8 Melu- ja tärinäselvitys Liite 6 Tie- ja junaliienteen yöajan (-7) esiäänitaso (LAeq) vuonna 00 Maanäyttöluonnos Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Espoon aupunirata toteutettu Suurin raennusten julisivuihin ohdistuva esiäänitaso db 70 < 65 < <= 70 60 < <= 65 55 < <= 60 50 < <= 55 5 < <= 50 <= 5 :600 0 5 0 0 30 m OML 7.3.0

a) Poiileiaus läntisimmän raennusen ohdalta idästä b) Suurin raennusten julisivuihin ohdistuva hetellinen enimmäisäänitaso 66 63 6 63 6 63 6 63 6 63 63 69 69 63 68 68 68 69 V 67 67 69 70 69 70 70 7 70 73 73 73 73 7 65 6 6 6 6 63 63 63 63 6 60 76 78 79 79 79 79 80 80 8 8 8 8 8 8 8 8 8 83 8 8 8 LEIKKI OLESKELU 6 6 6 60 60 6 6 60 6 6 77 78 78 79 79 80 V V V V 80 8 8 85 8 8 85 8 85 85 85 80 8 8 83 Kauniaisten esusta, ortteli 8 Melu- ja tärinäselvitys Liite 7 Junaliienteen hetellinen enimmäisäänitaso (Lmax) vuonna 00 Maanäyttöluonnos Aritehtitoimisto L-N Oy 9..0 Espoon aupunirata toteutettu db 89 < 88 < <= 89 87 < <= 88 86 < <= 87 85 < <= 86 80 < <= 85 75 < <= 80 70 < <= 75 <= 70 :300 0 5 0 5 m OML.3.0

RAUTATIELKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Kunta Kauniainen Rataosa Helsini-Kjaa Km n. 6+00 Kohde Sansa Kauniaisten esus Laselman laatija Johanna Hellberg Pvm 3.3.0 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TARKASTELTAVAN JUNAN JA RADAN TIEDOT Suljettu leiauslujuus Painoairausvastus Junan oonaispaino, G tn 000 Junan nopeus, s m/h 0 Tärinää johtavan maaerrosen oonais- Raiteiden määrä pl pasuus radan ja tasteluohteen välillä m 5 TARKASTELTAVA RAKENNUS Kohteen etäisyys radan eseltä Lisätietoja ohteesta m 0 LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Käytettävä suure Määritys mittausten perusteella Arvioidaan huippuvoja ja tehollisvoja toistensa avulla TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluoa TARKASTELUN PAINOPISTE SUOSITELTAVAT LASKENTAPARAMETRIT Vertailuetäisyys, D 0 Vertailuheilahdusnopeus, v 0 Nopeusesponentti, A Etäisyysesponentti, B m 5 mm/s 0,30 - -,00 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA SUOSITUSARVOISTA POIKKEAVAT PARAMETRIT Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisvo Vertailuheilahdusnopeus, v 0 mm/s -errosisessa raennusessa mm/s 0,8 Nopeusesponentti, A - -errosisessa raennusessa mm/s 0,37 Etäisyysesponentti, B - ETÄISYYS RADASTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Tavoiteltava värähtelyluoa C Etäisyyserroin D = 0,75 -errosisessa raennusessa m 6 Junan nopeudesta johtuva erroin S =,7 -errosisessa raennusessa m 9 Junan painosta johtuva erroin G = 0,5 Radan unnosta johtuva erroin R = 0,8 Maaperän ominaistaajuus Hz, Arviointirisierroin A = TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisvo v rms (mm/s) 0,50 0,5 0,0 0,35 0,30 0,5 0,0 0,5 0,0 0,05 0,00 0 0 0 60 80 00 0 0 60 80 00 Etäisyys raiteesta (m) Ennuste - -err. raennuset Ennuste -tasteltava ohde, err. raennus, pystysuunta Ennuste - yli -err. raennuset Ennuste - tasteltava ohde, err. raennus, vaaasuunta Tavoiteltava värähtelyluoa (C) Mittaus - maaperä, radan suuntainen vaaasuunta Mittaus - maaperä, pystysuunta Mittaus - maaperä, rataa vastaan ohtisuora vaaasuunta

KATULKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Kunta Kauniainen Katu/Tie Asematie Kortteli Kohde Sansa Kauniaisten esus Laselman laatija Johanna Hellberg Pvm 30.3.0 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TIEN JA KADUN LAATU Suljettu leiauslujuus Painoairausvastus EPÄTASAISUUDEN LEVEYS Tärinää johtavan maaerrosen oonaispasuus adun ja tasteluohteen välillä Epätasaisuuden suurin vo, a mm m 5 Ajoneuvon nopeus, s m/h 0 TARKASTELTAVA RAKENNUS Kohteen etäisyys adun eseltä Lisätietoja ohteesta TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluoa m 5 LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Huippuvo Tehollisvo Määritys mittausten perusteella TARKASTELUN PAINOPISTE ETÄISYYS KADUSTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Tavoiteltava värähtelyluoa C EHDOTETUT LASKENTAPARAMETRIT Epätasaisuuden suurin vo, a mm,50 -errosisessa raennusessa m Epätasaisuuden leveys, p -,00 -errosisessa raennusessa m 5 ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisvo Maaperäerroin g = 0,50 -errosisessa raennusessa mm/s 0,0 Maaperäesponentti x = -,05 -errosisessa raennusessa mm/s 0,083 Epätasaisuuden leveys p =,00 Epätasaisuuden suurin vo a =,50 Maaperän ominaistaajuus Hz, Suurennuserroin maasta raennuseen M = Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisvo v rms (mm/s) 0,50 0,0 0,30 0,0 0,0 0,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA 0 0 0 60 80 00 0 0 60 80 00 Etäisyys tiestä/adusta (m) Ennuste - -err. raennuset Ennuste -tasteltava ohde, err. raennus, pystysuunta Ennuste - yli -err. raennuset Ennuste - tasteltava ohde,. err. raennus, vaaasuunta Tavoiteltava värähtelyluoa (C) Mittaus - maaperä, pystysuunta

KATULKENTEEN YMPÄRISTÖTÄRINÄN LASKENTA Kunta Kauniainen Katu/Tie Asematie Kortteli Kohde Sansa Kauniaisten esus Laselman laatija Johanna Hellberg Pvm 30.3.0 TÄRINÄÄ JOHTAVA MAALAJI TIEN JA KADUN LAATU Suljettu leiauslujuus Painoairausvastus EPÄTASAISUUDEN LEVEYS Tärinää johtavan maaerrosen oonaispasuus adun ja tasteluohteen välillä Epätasaisuuden suurin vo, a mm m 5 Ajoneuvon nopeus, s m/h 0 TARKASTELTAVA RAKENNUS Kohteen etäisyys adun eseltä Lisätietoja ohteesta TAVOITELTAVA TÄRINÄLUOKKA Värähtelyluoa m 5 LASKENNAN VÄRÄHTELYSUURE Huippuvo Tehollisvo Määritys mittausten perusteella TARKASTELUN PAINOPISTE ETÄISYYS KADUSTA JOLLA TAVOITE TÄYTTYY Tavoiteltava värähtelyluoa C EHDOTETUT LASKENTAPARAMETRIT Epätasaisuuden suurin vo, a mm 3,00 -errosisessa raennusessa m 8 Epätasaisuuden leveys, p -,00 -errosisessa raennusessa m ENNUSTEARVOT TARKASTELUKOHTEESSA LASKENTAKERTOIMET TARKASTELUKOHTEESSA Heilahdusnop. taajuuspainotettu tehollisvo Maaperäerroin g = 0,50 -errosisessa raennusessa mm/s 0,7 Maaperäesponentti x = -,05 -errosisessa raennusessa mm/s 0,5 Epätasaisuuden leveys p =,00 Epätasaisuuden suurin vo a = 3,00 Maaperän ominaistaajuus Hz, Suurennuserroin maasta raennuseen M = Heilahdusnopeuden taajuuspainotettu tehollisvo v rms (mm/s) 0,50 0,0 0,30 0,0 0,0 0,00 TÄRINÄN ENNUSTETTU VAIMENEMINEN ANNETUISSA OLOSUHTEISSA 0 0 0 60 80 00 0 0 60 80 00 Etäisyys tiestä/adusta (m) Ennuste - -err. raennuset Ennuste -tasteltava ohde, err. raennus, pystysuunta Ennuste - yli -err. raennuset Ennuste - tasteltava ohde,. err. raennus, vaaasuunta Tavoiteltava värähtelyluoa (C) Mittaus - maaperä, pystysuunta

Aritehtitoimisto L-N Oy, Aritehtitoimisto Hedman & Matomäi Oy RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA ) ASEMAKAAVAMUUTOS RAKENTAMISTAPAOHJE KAUNIAISTEN KAUPUNKI 7.09.0 (tistettu..03)

Sijainti aupuniraenteessa YLEISTÄ Tausta Suunnittelualue äsittää Kauniaisten esustan pohjoispuolella olevan orttelin 8 tontit, ja 3. Alue rajautuu Tunnelitiehen, Asematiehen ja Ratapoluun seä etelästä rantataan. Ohjeiden pääasiallisina lähtötietoina toimivat Aritehtitoimisto L-N Oy:n ja Aritehtitoimisto Hedman & Matomäi Oy:n laatimat suunnitelmat, seä aupungin anssa palavereissa sovitut rataisut ja tavoitteet. Raentamistapaohjeen toitus Raentamistapaohjeessa esitytään ympäristön ja raennusten uloiseen ilmeeseen ja laatutasoon. Sillä ohjataan alueen luonnetta, massoittelua, materiaaleja ja väritystä. Se liittyy ohjeistavana asiairjana Kauniaisen. aupunginosan asemaaavan muutoseen. Raentamistapaohjeiden uvamateriaali on luonnossuunnitelmista. Suunnittelutavoitteet Kauniaisten uudistuvassa esusta on tiivistynyt voimaaasti radan eteläpuolella. Kesustan

3 palvelutjonta on lisääntynyt ja esusta-alueelle on raenteilla tuntuvasti lisäasumista. Nyt äsiteltävä ortteli siirtää uudisraentamisen alueen myös radan pohjoispuolelle jataen esusta-alueen radan molemmin puolin. Kortteli tulee sijaitsemaan myös esustan palveluiden välittömässä läheisyydessä. Tiivistyvä raenne ja attavammat palvelut luovat mahdollisuuden alueen oopäiväiselle elävöittämiselle oo esusta-alueella. Raentamisessa noudatetaan estävän ehitysen periaatteita. Tavoitteena on mahdollisimman pitä elinai alueelle. Alueen raentamisen tulee aupuniuvallisesti sopeutua esusta alueeseen luoden yhtenäistä raennetta radan molemmin puolin. Periaateprojeio radan suunnalta ULKOTILAT Piha-alueet Uudisraennuset asettuvat radan pohjoispuolelle. Pihaenteita nostetaan tontin radan puoleiselta sivulta radan oroon ja uudisraennusten pohjoissivulta lasetaan naapurin oroon. Tontin uudisraennuset yhdessä Tontin säilytettävän raennusen anssa muodostavat suljetun pihapiirin. Oleselupihat sijoittuvat raennusten väliin ja muodostavat yhtenäisen pihapiirin. Tonttien väliä ei saa rajata aidoin. Radan puolella raennuset ytetään toisiinsa läpiuultavalla melulta suojaavalla muuriraenteella. Muuriraenteen oreuden tulee noudattaa meluselvitysen vaatimusia. Etelässä radan puolella tontti rajataan laiturialueesta istutusalueilla. Asuntojen pveeet aueavat raennusten väliselle pihalle seä itään ja länteen. Tontin, olemassa olevien asuntojen ja uusien lisäerrosten asuntojen pveeet avautuvat yhteiselle sisäpihalle. Pihaenteiden materiaalit ja valaisimet valitaan yhteen sopivisi tonttien välillä. Valaisimina tulee suosia polli- ja seinävalaisimia. Asemapiirustus

Liienne Paioitus järjestetään raennusten länsipuolelle tulevaan pysäöintilaitoseen tontille 3 ja osittain tontilla olevilla autopaioilla. Autopaioja tonteille vataan ap/85em tai ap/as. Liienne tonteille tapahtuu Ratapolun autta. Kääntöpaian yhteyteen tontille vataan muutama vieraspaia. Huoltoliienne tapahtuu myös Ratapolun autta. Tontin jätteen syväeräysjärjestelmä on sijoitettu tontin lounaisulmaan ja tontin jätehuone raennusten ja pysäöintilaitosen väliin - molemmat Ratapolun vteen. Huoltoliienne tontin Elisan teletilaan tapahtuu tontin huoltoliienteen reitin autta. Liittyminen asemalaitureihin Asemalaitureihin rajoittuvan istutetun alueen tulee olla luonteeltaan ysityisyyttä orostava, millä pyritään välttymään ei-toivotulta läpiululta tontin autta asemalaitureille. Rata-alueen viereen tehdään puurivistö erottamaan tonttia seleästi radasta. Raennuset ja niitä yhdistävät läpiuultavat muurit ääntävät pihatilat puoliysityisisi ja teevät intiimisi niille asuntojen aueamisen. Näymä laiturialueelta Alueleiaus rata-alueen poii

5 RAKENTEET Massoittelu Tontin asi asuinraennusta ja uloiluvälinevasto sijoittuvat radanvteen. Raennusmassoja on loveamalla evennetty radan puolelta. Kevennystä on orostettu pveelinjojen ulottamisella päätyjulisivujen ohi. Pveeiden pieli- ja laattaenteet tuovat veistosellisuutta eteläsivulle ja rytmittävät radanvtta. Raennuset ytetään toisiinsa läpiuultavalla / -näyvällä muuriraenteella radan puolella. Muuriraenne tehdään meluselvitysen oreusvaatimusten muaisesi. Rataisussa asunnot on avattu oleselupihoille. Radan suuntaan on avattu vain satunnaisia auotusia sommitteluelementteinä. Raennusten oreusasemat tulee sovittaa ympäristöön..errosen lattiaorossa tulisi uitenin tavoitella oreampaa tasoa uin asemalaiturit. Räystäsoroille ei ympäristöstä synny erityisvaatimusia. Näymä aaosta radan vresta JULKISIVUT Materiaalit ja värit Julisivut on toteutettava pääosin rapattuina tai ohutrapattuina. Tehostevärejä voidaan äyttää seinäpinnoissa ja pveepielissä. Tontin raennusten päädyissä perusväri on luonnonvaloinen. Pveetausta voidaan tehdä uritettuna sandwich-elementtinä tai puuverhoiltuna. Pveetaustat tulee sommitella eri värein maalattuina tai äsiteltyinä. Tontin raennusia yhdistävä muuriraenne tulee tehdä pääosin eri tavoin läpiuultavista laseista tai lasitiilistä. Raenne tehdään teräsraenteisena ja eveänä.

6 Tontin 3 pysäöintilaitosen julisivut tehdään iviraenteisina ja pääosin vaaleina. Julisivuissa tulee äyttää raennusten väreihin sopivia tehostevärejä. Julisivut on sommiteltava julisivusäleiöillä, joilla tulee verhota julisivujen auot. Tontin julisivut (olemassa oleva raennus ja lisäerroset) toteutetaan pääosin rapattuina tai ohutrapattuina. Perusväri luonnonvaloinen. Lisäerrosten pveeiden reunapielissä tehosteväri. Uusi Asematien puoleinen porrashuone tehdään lasisena, esim. lasilanuista. Ko. porrashuoneen näyvät sisäseinät maalataan tehostevärillä/väreillä. Pveeet lasitetaan. Julisivuaavio radan suuntaan Pveeet ja terassit Melusuojasyistä pveeiden on oltava lasitettuja. Pveeilla uloseinäpinnoissa äytetään puuta tai tehosteväriä/-materiaalia. Pveeiden lasiaiteet voidaan äsitellään ysityisyyttä suojaavalla uvioinnilla, esim. hieapuhallusta tai silipainoa äyttäen. Julisivu pihalle

7 Sisäänäynnit Sisäänäyntien sijainti tulee olla helposti havaittavissa. Sisäänäynnin yhteydessä äytetään tehosteväriä tai -materiaalia. Iunat ja ovet Iuna- ja ovimien seä vesipeltien tulee pääosin olla tummia. Pohjaerrosissa sijaitsevat asuintilojen iunat tulee suunnata tai äsitellä niin, että asuaiden ysityisyys suojataan. Tvittavat näöesteet toteutetaan istutusin. Näymä sisäpihalta