Arviointikertomus 2011 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 22.5.2012 Kuva: Arviointia tämäkin? (Kulovesi, Haapaniemensalmi 9.4.2012)
1 Puheenjohtajan katsaus Tämä tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2011 on nykyisen valtuustokauden kolmas. Kulunutta vuotta voi pitää kokonaisuutena erittäin onnistuneena. Se on samalla selvä taitekohta parempaan suuntaan ja antaa varmuutta valitun toimintatavan jatkolle. Yksi osoitus siitä, joskaan ei vähäisin, on velkaantumisen pysähtyminen ja peräti kahdeksan miljoonan vähennys velan määrästä. Väestön lisäys on ollut maltillista, investointeja on kuitenkin tehty, työllisyys näyttää paremmalta ja koko kaupungin kehittyminen näyttää suotuisalta. Varaa mihinkään yltiöpäiseen toimintaan ei ole, että pysymme tällä uralla ja voimme varmistaa jatkossakin tarvitsemamme palvelut. Kaupungin toiminta koostuu monesta osa-alueesta ja kunkin selviytymistä ja onnistumista tarkastellaan erikseen. Pitää kuitenkin muistaa, että kokonaisuus ratkaisee lopputuloksen, mikä tässä tapauksessa on hyvä. Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteisarviointi tehtiin toisen asteen koulutuksesta ja Pirkosta. Tavoitteena oli kartoittaa koulutusta kaupunkiseudulla sekä selvittää asetettuja tavoitteita ja omistajaohjausta. Yhteistyö on sujunut mallikkaasti, ja varsinkin Tampereen mukaantulo on antanut merkittävää toiminnallista ja asiantuntija-apua. Tämä yhteinen toiminta, joka maassamme on vielä lähes ainutlaatuista, antaa ainakin nykyisen kaltaisessa kuntatilanteessa monia mahdollisuuksia arvioida yhteisiä hankkeita. Sisäisen valvonnan systemaattinen ja laaja parannuskohteiden selvittäminen sekä toiminnan kehittämiseen tähtäävät ehdotukset ovat sitä, mihin tarkastuslautakunta on vuosien saatossa kiinnittänyt huomiota. Erityisesti riskienhallinnan kartoitus eri osa-alueilta, sekä vaadittavat toimenpiteet mahdollisten vahinkojen minimoimiseksi ja ennakoimiseksi, on jatkossakin tärkeää. Jäljempänä esitetyt vertailut muihin seutukuntiin sekä kehitys vuosivertailulla, antavat toivottavasti kuvan tapahtuneesta kehityksestä myös niille lukijoille, jotka kokevat tilinpäätösasiakirjojen tulkinnan vaikeammaksi muodostaa käsitys tapahtuneesta. 2
2 Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston hyväksymän tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja esittää kuntalain 71 :n tarkoittamana arviointikertomuksenaan toimintavuodelta 2011 seuraavaa: Nokian kaupungin kaupunginvaltuusto valitsi 12.1.2009 pitämässään kokouksessa tarkastuslautakunnan toimikaudeksi 2009 2012. Tarkastuslautakuntaan valittiin seuraavat henkilöt: Kalevi Heinonen, puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen Eero Lämsä) Rauli Virolainen, varapuheenjohtaja (Seppo Kallio) Asko Kirveskari (Ilari Juslen) Veera Honka-Nissi (Irma Pelto) Markku Niskanen (Kari Vellonen) Seija Sorsa (Tuula Kallio-Bezemer) ja Iinu Kuusento (Tiina Honkiniemi). Kaupunginvaltuuston kokouksen (12.1.2009) jälkeen tarkastuslautakunnan jäsenistöön on tehty seuraavat muutokset: Tuula Jokinen valittiin Tiina Honkiniemen tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.3.2009 ( 33). Esa Alanne valittiin Eero Lämsän tilalle varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.11.2010 ( 79). Tarkastuslautakunnan jäsen Asko Kirveskarille myönnettiin ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.2.2011 ( 14). Saman kokouksen samassa pykälässä kaupunginvaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Mika Peltokorven Reino Ojala valittiin Esa Alanteen tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.2.2011 ( 19) Tarkastuslautakunta on toiminut hyväksymänsä työohjelman mukaisesti. Lautakunta piti vuoden 2011 aikana kolmetoista kokousta. Lisäksi tarkastuslautakunta piti vuoden 2012 alussa neljä kokousta, jotka kohdistuivat tarkasteluvuoteen 2011. Tarkastuslautakunta käsitteli järjestäytymiskokouksessaan (tammikuussa 2009) mm. kaupungin tilintarkastusyhteisön valintaa. Tarkastuslautakunta esitti tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:tä, jonka kaupunginvaltuusto valitsi toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastajaksi kokouksessaan 9.2.2009 ( 20). Tarkasteluvuonna 2011 tilintarkastajina ovat toimineet JHTT Jorma Kesä, JHTT Sami Salonen sekä tilintarkastajat Ville Valkonen ja Aino Kiljunen. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on kuultu eri palveluyksiköiden viranhaltijoita toiminnan organisoinnista, tavoitteiden asettelusta ja niiden toteutumisesta sekä sisäisen valvonnan järjestelyistä. 3
Vuoden 2011 ja alkuvuoden 2012 kokouksissa on ollut kuultavina seuraavien toimielinten/palvelukeskusten edustajia: - kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) - hallintokeskus (talousjohtaja ja henkilöstöpäällikkö) - kasvatus- ja opetuskeskus (kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, koulutoimenjohtaja, vs. koulutoimenjohtaja ja Myllyhaan koulun rehtori) - tekninen toimi (tilapalvelu- ja ruokapalvelupäällikkö) - perusturvakeskus (perusturvajohtaja, apulaisylilääkäri, vanhustyön johtaja ja varhaiskasvatuspäällikkö) - vapaa-aikakeskus (vapaa-aikapalvelujohtaja) - kaupungin tytäryhteisöjen toimitusjohtajat (Verte Oy ja Nokian Vuokrakodit Oy) Tarkasteluvuoteen 2011 liittyen tehtiin tutustumiskäynti terveyskeskukseen ja Myllyhaan koululle. Tarkastuslautakunta on kouluttautunut arviointivuoden 2011 aikana kahdessa eri tilaisuudessa: Tampereen seutukuntien tarkastuslautakuntien tapaamisessa Tampereella oli aiheena Kuntien erilaiset tavat tuottaa palveluja ja niihin liittyvät kilpailutukset. Miten tarkastuslautakunnat voivat arvioida eri tavoin tuotettuja palveluja? ja lautakunnan omassa koulutuksessa Nokialla oli aiheena Tarkastuslautakunnan ajankohtaiset asiat. Lisäksi tarkastuslautakunta on osallistunut maaliskuussa 2012 Tampereella pidettyyn tarkastuslautakuntien koulutuspäivään Tampereella. Tilintarkastajat ovat antaneet lautakunnalle kokouksissa suullisia ja kirjallisia raportteja sekä kirjallisena vuodelta 2011 tilintarkastajan toimintakertomuksen. Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti lautakuntien toimintaa lukemalla järjestelmällisesti niiden pöytäkirjat. Kaupunginhallitus on antanut valtuustolle tarkasteluvuoden 2011 aikana kerran osavuosikatsauksen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Osavuosikatsaus on kohdistunut tammi kesäkuulle. Kaupunginhallitus on osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä mm. päättänyt, että se esittää osavuosikatsauksen edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle. Aikaisempina vuosina osavuosikatsaus on annettu kahdesti. Tuolloin toisena tarkastelujaksona on ollut tammi lokakuun välinen aika. 4
Tarkastuslautakunta käsitteli 17.8.2009 ( 31) lautakunnan jäsenten esteellisyydet. Tämän seurauksena jäsen Seija Sorsa ei ole osallistunut perusturvalautakunnan alaisen toiminnan arviointiin arviointivuoden 2011 aikana. Kaupunginvaltuusto valitsi Mika Peltokorven tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi 7.2.2011. Tarkastuslautakunta merkitsi kaupunginvaltuuston päätöksen tiedoksi kokouksessaan 14.2.2011. Saman kokouksen yhteydessä todettiin suullisesti, että Mika Peltokorpi on teknisen lautakunnan varajäsen, minkä seurauksena hän ei ole osallistunut teknisen lautakunnan alaisen toiminnan arviointiin arviointivuoden 2011 aikana. Varajäsenten esteellisyyksiä on sovellettu tapauskohtaisesti. Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Kalevi Heinonen. Tarkastuslautakunnan sihteeriksi ja asiain valmistelijaksi valittiin 23.2.2009 ( 11) avustava tilintarkastaja, JHTT Sami Salonen. 5
3 Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Kuntalaki edellyttää, että toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta on useiden vuosien ajan kiinnittänyt huomiota siihen, että tavoitteiden toteutuminen esitettäisiin tilinpäätösmateriaaleissa informaatioarvoa lisäävästi. Tätä on perusteltu mm. sillä, että tilinpäätöksen ja siihen sisältyvän toimintakertomuksen lukijoina toimivat myös noora ja niilo nokialainen Tälläkin kertaa oli todennettavissa useampia tapauksia (mm. työväenopiston ja lukiokoulutuksen kohdalla), joissa tyydyttiin toteamaan, että Tavoite ei toteutunut, ilman että toteutumattomuuden syitä olisi erityisesti analysoitu. Menettelytapaa voidaan pitää puutteellisena eikä missään tapauksessa suositeltavana. Eikä se Tavoite toteutui -lausahduskaan kovin informatiivinen luonteeltaan ole, vallankin mikäli tavoite, tavoitteen tavoitetaso ja seurantatapa on kuvattu lähtökohtaisesti suppeasti. Hyvinä esimerkkeinä tavoitteiden toteutumisen kuvailussa voidaan todeta kirjasto- ja nuorisotoimen osiot. Myös lyhenteiden (esim. lukiokoulutuksen VESO, ESN -vaihto) käyttöä tulisi välttää tai ainakin niiden avaamista lukijalle voidaan pitää suositeltavana. Perusturvakeskuksen henkilöstön sairauspoissaolopäivät ovat kääntyneet laskuun. 6
4 Arvio asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta 4.1 Toimintakertomuksessa raportoitujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta Suositusten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin taloudellisesta asemasta ja sen kehittymisestä sekä selvitykset asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstöraportti vuodelta 2011 käsiteltiin kaupunginhallituksessa toukokuussa 2012. Henkilöstöraportin mukaan henkilöstön kokonaismäärä lasku on pysähtynyt ja vuoden 2011 lopussa henkilöstön määrä oli sama (1 934 henkilöä) kuin vuoden 2010 lopussa. Vakinaisten määrä kasvoi yhdellä eli 1 576:een (sekä vuonna 2009 että vuonna 2010 1 575 henkilöä), mutta määräaikaisten määrä jatkaa laskusuunnassa (2008: 547; 2009: 378; 2010: 359; 2011: 351). Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät yli yhdellä henkilötyövuotta kohden edelliseen vuoteen verrattuna (2008: 20,24; 2009: 18,78; 2010: 20,11 ja 2011: 19,01). Toimistotyöntekijöillä sairauspoissaolot lisääntyivät merkittävästi (2009: 11,34; 2010: 12,79 ja 2011: 16,84), mutta vastaavasti esim. perhepäivähoitajilla sairauspoissaolot vähenivät huomattavan paljon (2009: 21,15; 2010: 28,26 ja 2011: 18,69). Tarkastuslautakunnan näkemyksen henkilöstön kouluttamisen määrään tulee kiinnittää huomiota. Henkilöstöraportin mukaan henkilöstön kouluttamiseen käytetyt rahat vähenivät jo neljättä vuotta peräkkäin (2007: 403 293; 2008: 326 300; 2009: 287 145; 2010: 243 285 ja 2011: 230 868). Henkilöstön kouluttautuminen organisaation ulkopuolella on tärkeää, mutta huomiota tulee kiinnittää myös organisaation sisäisen osaamisen ja kokemuksen hyödyntämiseen. Tämä on tärkeää ottaa huomioon ennen kuin henkilöt siirtyvät eläkkeelle tai kun uutta tai uusiin tehtäviin siirtyvää henkilöstöä perehdytetään. Henkilöstöraportissa olevan ennusteen mukaan Nokia kaupungin henkilöstön poistuma on n. 60, jopa 70 henkilöä vuosittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2020 osalta ennusteena on 73 henkilön eläköityminen. 7
Taulukko 1. Tietoja talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailusta (Nokian kaupungin tilinpäätös 2011) Kaupunginvaltuuston asettamat talouden kokonaistavoitteet saavutettiin tilivuoden aikana. Tämä selviää seuraavasta taulukosta, jonka tiedot perustuvat Tilinpäätös 2011 -asiakirjan talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailuun. TILINPÄÄTÖS TA 2011 TAmuutokset TA muutosten Toteutuma Poikkeama 2011 jälkeen Toimintatuotot 51 608 602 266 217 51 874 819 53 254 668-1 379 849 Valmistus omaan 1 624 864 0 1 624 864 3 713 198-2 088 334 käyttöön Toimintakulut -180 949 677-4 106 717-185 056 394-187 651 504 2 595 110 Toimintakate -127 716 211-3 840 500-131 556 711-130 683 638-873 074 Verotulot 108 800 000 0 108 800 000 110 552 856-1 752 856 Valtionosuudet 34 012 000 0 34 012 000 35 514 960-1 502 960 Vuosikate 14 089 626-3 840 500 10 249 126 14 559 411-4 310 285 Sumu-poistot -10 859 696 0-10 859 696-10 708 175-151 521 Tilikauden tulos 3 229 930-3 840 500-610 570 3 851 237-4 461 806 Poistoeron muutos 450 600 0 450 600 450 600 0 Tilikauden ali- /ylijäämä 3 680 530-3 840 500-159 970 4 301 837-4 461 807 Vuosikatteelle oli alkuperäisessä talousarviossa asetettu tavoitteeksi 14,1 milj. euroa. Talousarviomuutosten jälkeen vuosikatteelle asetettu tavoite putosi 10,2 milj. euroon. Vuosikate toteutui 14,6 milj. euron suuruisena eli n. 4,4 milj. euroa suurempana kuin mitä oli budjetoitu. Merkittävimpänä syynä tähän ylitykseen oli Valmistus omaan käyttöön - kohdan toteutuminen 2,1 milj. euroa arvioitua suurempana. Myös toimintatuottoihin sisältyvät myyntituotot (n. 1,0 milj. euroa), verotulot (n. 1,8 milj. euroa) ja valtionosuudet (n. 1,5 milj. euroa) ylittivät selkeästi niille arvioidun summan. Toimintakulut pienenivät 0,8 %:lla vuodesta 2009 vuoteen 2010. Karu paluu arkeen tapahtui kuitenkin vuonna 2011, kun toimintakulut kasvoivat 6,3 miljoonalla eurolla eli 3,5 %:lla (2010: 181,4 milj. euroa; 2009: 182,8 milj. euroa). Toimintakulut kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 8,6 % ja vuodesta 2008 vuoteen 2009 4,5 %. Tilikauden tulokseksi muodostui 3,9 milj. euroa ja se ylitti arvion 4,5 milj. eurolla. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 4,3 milj. euroa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen palvelukeskuksittain esitetään yksityiskohtaisesti tilinpäätösasiakirjassa. Näiden palvelukeskuskohtaisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan myöhemmin kappaleessa 4.2. Tunnuslukuja esitetään tilinpäätösasiakirjassa vuodesta 2008 lähtien ja ne koskevat sekä suoritetavoitteita että tehokkuutta, laajuutta ja voimavaroja. Niissä toiminnoissa, joista tunnuslukuja on esitetty, lukija saa riittävästi tietoja toiminnan laajuudesta ja tehokkuudesta sekä niiden muutoksista. 8
4.2. Muiden toimintakertomuksessa raportoitujen tavoitteiden toteutuminen Yleisiä havaintoja Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan Nokiareena-hanke on edelleen voimissaan. Arviointikertomuksen laatimishetkellä Nokiareena Oy oli velkaa kaupungille 83 116,79 euroa ja korot päälle. Tilinpäätös 2011 -asiakirjassa on tuotu esiin paljon puutteita kaupungin sisäisen valvonnan menettelyissä. Esimerkkinä todettakoon maa-aineksiin ja puunmyyntiin liittyvien prosessien vajavaiset toimintamallit. Sisäisen valvonnan menettelyjä tulee edelleen kehittää ja niihin liittyvää valvontaa tehostaa. Erityisesti riskienhallinnan kartoitus eri osa-alueilta, sekä vaadittavat toimenpiteet mahdollisten vahinkojen minimoimiseksi ja ennakoimiseksi, on jatkossakin tärkeää. Kaupunginhallitus Tilinpäätösasiakirjassa esitetään toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen palvelukeskuksittain. Kaupunginhallituksen alaiseksi toiminnaksi on määritelty kolme osa-aluetta eli luottamustoimi, Pirteva ja aluepelastuslaitos. Tilinpäätösasiakirjan sivulta 46 on todennettavissa, että em. osa-alueille on asetettu taloudellisia tavoitteita, lähinnä kulujen suhteen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tilinpäätösasiakirjassa voitaisiin kuvata em. osa-alueiden toimintaa tarkemmin ja tuoda esiin, että mikä on Nokian kaupungin rooli niissä sekä tietenkin perustella tarkemmin tavoitteiden toteutumista ja toteutumattomuutta. Perusturvakeskus Psykiatrian asiakaspalvelun asukaspaikkoja on ostettu enemmän kuin budjetoitu. Ulkomaalaistyössä budjetti on alittunut, lastensuojelun ostopalveluista myös. Vanhuspalveluissa kotihoidon asiakkaiden kunto on edellisvuoden tapaan huonontunut aiemmasta, joten kotikäyntien määrä on lisääntynyt vaikka asiakasmäärä ei ole lisääntynyt. Kokoaikaiseen hoitoon siirtyvät ovat edelleen huonokuntoisia. Vihnuskodilla tämä näkyy mm. siinä, että uusien asiakkaiden poistuma on suurempaa/nopeampaa kuin vanhojen asiakkaiden. Ottaen huomioon tulevaisuuden väestöennusteet, tämä luo paineita tulevaisuuden palvelujärjestelmälle. 9
Sairastavuus on yhä selkeästi korkeampi vanhushuollossa kuin kaupungilla keskimäärin. Yleisesti perusturvassa alle 40-vuotiaiden sairastavuus on noussut. Sairaslomista 70 % kohdistuu 1/3 henkilöstölle, joka ei liene mikään poikkeuksellinen tilanne. Etenkin lähipalveluiden sijaissaatavuus on vaikea, joten vuokratyövoimaa on jouduttu käyttämään. Yksityisellä puolella on pienemmät kriteerit, joten työntekijät sitoutuvat vuokrafirmoihin ennen kuin voivat päästä kaupungille töihin. Vanhuspalveluissa on jouduttu käyttämään vuokratyövoimaa tiukkojen kriteerien takia. Lääkärikäynnit ensiavussa ovat vähentyneet edellisvuosista vastaten pyrkimykseen, että siellä hoidetaan vain akuuteimmat tapaukset. Kotihoidossa on pyritty lyhentämään välillistä työaikaa mm. raportointiaikaa lyhentämällä mahdollisesti käyttöön otettavalla mobiilijärjestelmällä. Kotihoidossa asiakkaiden lisääntyneen hoidettavuuden vuoksi toteutuneet käynnit ovat talousarvioon nähden selvästi korkeammat. Oman toiminnan osuus niissä on suurentunut ja ostopalvelut vähentyneet. Vuodeosasto 2:n hoitojakson hinnassa on päästy huomattavasti alle talousarvion. Vuodeosasto 1:n sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot, kuten laboratoriotutkimukset, ovat ylittyneet lähes tuplaten talousarvioon verrattuna. Kaikista suurin huolenaihe on Pirkanmaan sairaanhoitopiirille varatun 24,5 milj. euron ylittyminen lähes 2,3 milj. eurolla. Mitä tälle kehitykselle on tehtävissä? Sitä pohditaan kaupunkimme hallinnossa joka vuosi, mutta viisasten kiveä ei ole vielä löytynyt! Kasvatus- ja opetuskeskus Keskuksen johtamista, pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä rasittaa jo pitkään jatkunut keskuksen johtajuuden tilapäisjärjestelyt. Hallintoorganisaatio on kapeahko ja opetuspäällikön (tms.) puuttuminen rasittaa keskuksen johtamis- ja kehittämistehtävää. Opetustoimen selkiintymätön johtamisen ja hallinnon rakenne on samoin vaikeuttanut keskuksen johtamistyötä. Hallinnon rakenteiden muutoksissa on käynnissä nyt Nokian ja Viholan koulujen sekä Siuron ja Linnavuoren koulujen hallinnollinen yhdistäminen. Edellä mainittujen hallinnon yhdistämisien antaman palautteen pohjalta on varmasti hyvä pohtia hallintorakenteiden laajempaakin rakenneuudistusta. Päivähoidon osalta hallintorakenteen uudistuskokeilu on käynnissä ja sen pohjalta voidaan varmaan löytää vakiintunut ja toimiva kokonaisuus. Päivähoidontoiminnassa näkyy kasvavan kaupungin haasteet, yhtenä keskeisenä uusi muuttava väki, pääsääntöisesti lapsiperheitä. Tulevien asunto-alueiden suunnittelussa on syytä tiivistää kasvatus- ja opetuskeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyötä, jotta koulu- ja päiväkotitarpeet alueille tulee huomioiduksi riittävän ajoissa. 10
Lukio-opetuksen osalla on tulevaisuudessa kovat haasteet vastata kasvavaan kilpailuun oppilaista. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on laskusuunnassa ja toimintakate/oppilas on vaihdellut vuosina 2008 2011 välillä 7 466 6 696 /oppilas. Työväenopiston yhteistyö seutukuntien kanssa on tiivistymässä ja kurssilaisten määrä opistossa on lisääntynyt. Käyttömenot/opetustunti (brutto) ovat vaihdelleet 2008 2011 välillä 59,91 76,40. Vapaa-aikakeskus Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kulttuuritoimessa on nähtävä myönteisenä tapahtumana sihteerin siirto vapaa-aikakeskukseen, minkä johdosta kaikki tapahtumat tulee keskitetysti samasta paikasta. Kulttuuritoimen järjestämät tilaisuudet koetaan kuntalaisten taholta myönteisiksi. Säästötoimien myötä kirjaston käyttäjämäärä väheni. Toimintakulut käyttäjää kohti kasvoivat jonkin verran. Myönteisenä voidaan todeta, että uuden kirjaston paikka on ratkaistu, näin päästään hankkeessa eteenpäin. Liikunta- ja nuorisopalvelut Kaupungin liikuntapaikkoja on vuonna ollut 123. Ohjattuja harjoituksia on ollut 495 ja terveysliikuntaryhmiä 35 viikossa. Yksityisiltä liikuntapalvelujen tuottajilta oli ostettu kolme terveysliikuntaryhmää. Jäähallin käyntikertoja on ollut arvioitua vähemmän, ja uimahallin käyntikertoja puolestaan arvioitua enemmän. Palloiluhallin käyntikerrat olivat laskeneet puoleen edellisestä vuodesta. Uudistettu vuokramalli on työllistänyt liikuntatoimea. Liikuntatoimi on aloittanut vuonna 2011 myös lähiliikuntasuunnitelmien eli monitoimipuisto-ohjelman laatimisen yhdessä teknisen keskuksen kanssa ja jättänyt ELY-keskukseen valtionapuhakemuksen Tiesenpuiston lähiliikuntapaikkaa koskien. Liikuntatoimi pysyi vuonna 2011 hyvin talousarviossaan. Nuorisotoimen tapahtumiin oli osallistunut vuonna 2011 nuoria arvioitua (1 280) enemmän, yhteensä 3277 nuorta. Myös yksilöllisesti kohdattuja nuoria on ollut arvioitua (80) enemmän eli 322 nuorta. Määrät kertovat, että nuorisotoimen tehtävät nuorten kohtaajana ja tapahtumien järjestäjänä ovat onnistuneet. Myös nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on vuoden aikana kehitetty ja lisätty erilaisten foorumien ja tilaisuuksien myötä. Nuorten ohjaajia oli vuonna 2011 kahdeksan, ja lisäksi nuorisotoimessa toimi nuorisokoordinaattori. Nuorisotoimi on pysynyt hyvin talousarviossaan. 11
Tekninen keskus Teknisen keskuksen talousarvion 2011 noin 2 milj. euron ylityksen vertaaminen edellisen vuoden alitukseen on huomattava. Se kertoo kuitenkin hallintoalasta, jossa on joskus mahdollista tehdä merkittäviä säästöjä tai niitä tulee esimerkiksi joidenkin kohteiden aloituksen viivästymisen johdosta tai myyntitulojen kohdalta. Tällä kerralla asia on toisinpäin eli on tullut huomattavan paljon tilanteita, joita ei ole voinut ennakoida. Suurin yksittäinen menoerä; sähkön ja lämmitysenergian hinnankorotukset ovat tämän kaltaisia. Vaikka sähkön kulutus on pienentynyt uuden sopimuksen ajankohdasta johtuen, lisälaskua on tullut 320 000 euroa. Lämmön osalta kaukolämpö on noussut 23 % ja öljyn hinnan nousu on noin 30 %. Sekä uusien kohteiden lämmityksen käyttöönotto ajallisesti on vaikea ennakoida. Lisäksi ABB-hallin tyhjilleen jäänti ilman vuokralaista aiheuttaa ylimääräisiä menoja. Maan myyntitulojen jäänti suunnitellusta, lähes puoli miljoonaa euroa, ei voi olla vaikuttamatta lopputulokseen. Kunnossapitokustannusten ennalta arvaamattomien lista on pitkä. Siihen liittyy myös viranomaistarkastuksissa todetut välittömästi korjattavat kohteet. Toimenpiteitä on tehty niin terveyskeskuksessa, kouluilla, päiväkodeilla ja niin edelleen. Tarkastuslautakunta on tuonut moniakin näitä asioita esille ja painottanut korjausrakentamisen ja kunnossapidon merkitystä. Rakennuksen elinkaariajattelun mukaan rakennusta huolletaan ja ylläpidetään jatkuvasti. Esimerkkinä voidaan todeta vaikka uimahallin kohdalta riskialtis tekniikka, jota nyt jouduttiin kunnostamaan lämmönvaihtimen ja lämpimän käyttöveden säätöjärjestelmän osalta. Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluyksikkö Rakennus- ja ympäristölautakunnan alainen toiminta ylitti talousarvioon kirjatun menotavoitteensa 4,3 prosentilla ja alitti tulotavoitteensa 5,3 prosentilla. Tilinpäätösasiakirjan perusteella menojen ylittymiseen on vaikuttanut kahden viran hakuprosesseihin liittyvät menoerät. Tarkasteluvuoden aikana sekä rakennustarkastaja että rakennustarkastusinsinööri ovat vaihtuneet. Tulojen alittumiseen johtuvana syynä esitetään sitä, että haettavien rakennuslupien neliömäärät ovat olleet aikaisempia pienempiä, vaikka lupia sinänsä onkin haettu saman verran kuin aikaisempina vuosina. Esittämistapaan liittyvänä kehittämistoiveena tarkastuslautakunta toivoo tarkkojen lukujen esittämistä. Esim. rakennuslupien käsittelyyn liittyvänä tavoitteena on ollut, että ne käsitellään keskimäärin alle kolmessa viikossa. Kuvailun perusteella tavoite on toteutunut ( Käsittelyajat ovat keskimäärin alle kolme viikkoa ), mutta sen voisi esittää myös tarkkana päivien lukumääränä ja muutenkin avata tavoitteen toteutumisen taustatietoja. 12
4.3. Strategian toimeenpano ja toteutuminen Kaupungin strategisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 28.11.2005 pidetyssä kokouksessa Strategia Nokia 2016 -asiakirjan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategiapäivityksen kesäkuussa 2009. Tuolloin määriteltiin kaupungin visio seuraavasti: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Talousarvion 2011 mukaan visiota tavoitellaan seuraavilla kehittämisstrategioilla: 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Kehittämisstrategioille on määritelty seuraavat johtamisen kohteet vuodelle 2011: Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä - asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tukeminen - seudullisen rakennesuunnitelman toteuttaminen - keskustan viihtyisyyden parantaminen Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti - tehokkaammat ja tuottavammat prosessit ja resurssien joustavampi kohdentaminen yli palvelukeskusrajojen - talouden kuntoon laittaminen rakenteellisten muutosten avulla - henkilökunnan osaamisen ja tietojen hyödyntäminen taloudellisuuden kehittämisessä Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa - Kolmenkulman alueen rakentaminen Tuemme nokialaisten hyvinvointia - valistustyö nokialaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen - asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien suunnitelmallinen kehittäminen Kehitämme jatkuvasti osaamistamme - kaikkia vakinaisia työntekijöitä koskevan osaamisprofiilin käyttöönotto Populus-ohjelmassa, tavoitteena osaamisen vahvistaminen perustehtävässä - palvelukeskusten välistä ja palvelukeskusten ja luottamushenkilöiden välistä vuorovaikutusta syvennetään - strategian toteutumisen arviointi 13
Kehittämisstrategioita on asetettu siis yhteensä viisi kappaletta ja kullekin niille määriteltiin johtamisen kohteet, jotka toimivat strategioiden saavuttamisen mittareina. Näiden mittareiden kuvaamalle toiminnalle määriteltiin tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Kehittämisstrategiat ja niiden mittarit sekä tavoitetasot olivat valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Kehittämisstrategioiden ja niille asetettujen johtamisen kohteiden toteutuminen on esitetty pääsääntöisesti riittävän informatiivisesti. Tosin tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoitteiden toteutumista voisi kuvata tarkemmin, etenkin mikäli tavoite jää saavuttamatta. Esimerkiksi kehittämisstrategian Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti tavoitetason ulkoisten menojen laskun toteutumattomuuteen on kuvattu hyvin niukasti ja perustelematta. Joitakin keskeisiä syitä menojen kasvuun olisi ollut syytä kuvata. 14
5. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit 5.1. Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien arviointi Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien toisen yhteisen arvioinnin kohteena oli toisen asteen koulutus ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä PIRKO. Arviointi toteutettiin vuonna 2011 ja siinä olivat mukana Nokian kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Tampereen kaupunki, Vesilahden kunta ja Ylöjärven kaupunki. Ensimmäinen yhteinen arviointi toteutettiin vuonna 2010 ja siinä kohteena oli kehyskuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, joka oli aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa. Sitä olivat arvioimassa kaikki samat kunnat kuin vuonna 2011, pois lukien Oriveden kaupunki. Toisen asteen koulutuksen ja PIRKOn arvioinnin tavoitteena oli tehdä kartoitus toisen asteen koulutuksesta kaupunkiseudulla. Arvioinnissa selvitettiin kuntastrategian ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista siltä osin kuin tavoitteita toisen asteen koulutukselle oli asetettu. Lisäksi selvitettiin omistajaohjauksen toimivuutta. Selvitys oli rajattu mahdollisuuksien mukaan nuorten ammatilliseen koulutukseen. Arvioinnissa ei otettu kantaa valmisteilla olevaan työhön Pirkanmaan ammatillisen koulutuskuntayhtymän Pirkon ja Tampereen ammattiopiston TAO:n yhdistämiseksi. Arviointityö tehtiin aineistoanalyysinä ja haastatteluina. Haastateltavina olivat kunkin kunnan toisen asteen koulutuksesta vastaava virkahenkilö, toisen asteen koulutuksesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja ja elinkeinoasioista vastaava henkilö. Nokian kaupungilta haastateltiin kasvatus- ja opetuskeskuksen vs. johtaja Matti Heliniä, kasvatus- ja opetuskeskuksen talouspäällikkö Tarja Latvaa, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Roope Lehtoa sekä elinkeinopäällikkö Henry Moisiota. Arviointihankkeen ohjausryhmänä toimi kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien puheenjohtajakokous. 15
Arvioinnin perusteella suositeltiin, että Kuntien on syytä terävöityä toisen asteen koulutuksen tavoitteiden asettamisessa. Valtion asettamat tavoitteet on hyvä ottaa seurattavaksi, minkä lisäksi on mietittävä, mitä tavoitteita kunnat voivat asettaa oman alueensa koulutukselle paikallisesta näkökulmasta. Pirko:n ja TAO:n yhdistyessä erityistä huomiota tulee kiinnittää kustannusten seurantaan. Valtionosuusjärjestelmä on opetuspalvelujen osalta hyvin vaikeaselkoinen eikä korvamerkittyä rahaa ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ole. Valtionosuuslaskennan kautta kaikki kunnat kuitenkin osallistuvat sen rahoittamiseen. Tampereella toinen aste on hallinnollinen kokonaisuus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus ovat saman johdon alaisuudessa. Ympäristökuntien osalta lukiokoulutus pysyy kuntien omana toimintana, joten Tampereen tulee pystyä selkeästi erottamaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kustannukset toisistaan. Toisen asteen koulutusta ja PIRKOa koskeva arviointi on luettavissa kokonaisuudessaan Nokian kaupungin Internet-sivuilta (www.nokiankaupunki.fi). 16
5.2. Kokonaistalouden arviointi Kokonaistalouden arviointi on perustunut kuntatalouden keskeisten taloudellisuusmittareiden analyysiin ja vertailuun Tampereen ympäristökuntiin. Arviointikertomuksessa tuodaan esiin joitakin keskeisiä tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman tunnuslukuja. Tunnuslukujen tulkinnassa on käytetty lähteenä julkaisua Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli, Suomen Kuntaliitto 2001 VEROPROSENTIT 2010 2012 NOKIALLA JA MUISSA TAMPEREEN YM- PÄRISTÖKUNNISSA Ennen varsinaisten tunnuslukujen esittämistä todetaan Nokian ja muiden Tampereen ympäristökuntien tuloveroprosenttien kehitys kolmelta vuodelta (2010 2012). Kaavio 1. Tuloveroprosentit ja muissa Tampereen ympäristökunnissa vuosina 2010 2012. Kaaviosta voidaan havaita, että Nokian ja Ylöjärven kaupunkien tuloveroprosentit ovat kulkeneet tarkasteluvuosina käsi kädessä : vuoden 2012 tuloveroprosentti on kummassakin kaupungissa 19,75. Pirkkalan kunnassa tuloveroprosenttia korotettiin vuodelle 2011 20,0:een, joka on ollut tuloveroprosenttina Kangasalla ja Lempäälässä jo vuonna 2010. 17
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 2. Vuosikate/poistot, % ja vuosikate /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2009 2011 Tuloslaskelman tunnusluvut 650,0 600,0 601 583 550,0 500,0 450,0 400,0 510 513 393 421 454 455 411 498 454 350,0 300,0 343 346 305 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas 250,0 200,0 150,0 100,0 116 190 155 60 174 165 119 109 128 136 170 153 215 93 159 147 50,0 0,0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/poistot Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä, mikäli tunnusluvun arvo on 100 %. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate jatkaa hyvässä noususuhdanteessa Nokian kaupungissa: 2011: 14,6 milj. euroa; 2010: 13,3 milj. euroa; 2009: 10,9 milj. euroa. Vastaavasti myös käyttöomaisuuspoistojen euromäärä kasvaa: 2011: 10,7 milj. euroa; 2010: 10,4 milj. euroa; 2009: 10,0 milj. euroa. Tunnusluku koskien vuosikatteen ja poistojen suhdetta parani Nokialla 128 %:stä 136 %:iin (2009: 109,1). Nokian tunnusluku on Tampereen ympäristökunnissa tarkasteluna alempaa keskitasoa. Lempäälässä tunnusluku putosi 165 %:sta 119 %:iin, kun vastaavasti Pirkkalassa on tällä tunnusluvulla mitattuna paras tilanne, tunnusluvun arvo on 215 % (2010: 153 %). 18
Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukaskohtainen vuosikate oli Nokialla 454 /asukas. Tunnusluku jatkoi jo kolmannen vuoden nousukiidossa (2010: 421 /asukas ja vuonna 2009: 346 /asukas). Pirkkalassa tunnusluku parani roimasti (2011: 583 /asukas ja 2010: 411 /asukas), mutta Kangasalla, Lempäälässä ja Ylöjärvellä tunnusluku sen sijaan meni huonompaan suuntaan. Kangasalla vuosikate asukasta kohden oli 510 euroa, Lempäälässä 393 euroa ja Ylöjärvellä 454 euroa vuonna 2011. Nokiaa lukuun ottamatta kunnissa on todennettavissa tunnusluvun osalta ns. sahausliikettä, mutta kaikissa viidessä kunnassa em. tunnusluku on vuonna 2011 selkeästi parempi kuin vuonna 2009. 19
Kaavio 3. Tilikauden tulos, milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2009 2011 Tilikauden tulos, milj. Tilikauden tulos, milj. 8,2 1,4 5,4 4,2 1,3 0,9 2,9 3,9 3,2 2,6 5,5 5,6 4,5 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Kangasala -2,4 Lempäälä Nokia Pirkkala -0,7 Ylöjärvi Tilikauden tulos Tilikauden tulos oli 3,9 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 4,3 milj. euroa. Vuonna 2010 ylijäämää kertyi 3,3 milj. euroa ja vuoden 2009 ylijäämä oli 1,4 milj. euroa. Pirkkalan kunta kunnostautuu tässäkin tunnusluvussa vuonna 2011, parannusta 2,9 miljoonaa euroa (2011: 5,5 milj. euroa ja 2010: 2,6 milj. euroa). Kangasalla, Ylöjärvellä ja Lempäälässä tilikauden tulos heikkeni vuodesta 2010 vuoteen 2011. Vuonna 2011 em. kuntien tilikauden tulos oli 5,4 milj. euroa (Kangasala), 1,3 milj. euroa (Lempäälä) ja 4,5 milj. euroa (Ylöjärvi). 20
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 4. Investointien tulorahoitus, % ja kassan riittävyys, pv. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2009 2011 Rahoituslaskelman tunnusluvut 140,0 131,1 120,0 104,5 100,0 80,0 82 85,3 91,2 94,2 77,8 95,4 86,1 89,3 60,0 59 68 67,1 67,5 44 48,5 60,2 Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv 40,0 20,0 40,9 31,1 24 24 39 33 17 17 25 26 30 7 0,0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi 1 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku oli vuonna 2011 Tampereen ympäristökunnista paras Nokialla, 104,5 % (2010: 94,2 %, 2009: 67,5 %). Pirkkalassa ja Ylöjärvellä tunnusluku parani, mutta Kangasalla ja Lempäälässä tunnusluku heikkeni. 21
Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, että monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tässä yhteydessä toteutetun esitystavan informaatioarvoon tulee suhtautua varauksella, koska tunnusluku ilmaisee yhden yksittäisen hetken (31.12.) tilanteen. Informaatioarvoa voitaisiin parantaa esim. esittämällä tunnuslukua kuukausittaisena lukusarjana. Kaavio 5. Lainanhoitokate. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2009 2011 Rahoituslaskelman tunnusluvut 3,0 2,5 2,5 2,0 1,9 2,1 1,5 1,6 1,5 1,5 1,6 1,6 1,5 1,6 1,5 Lainanhoitokate 1,2 1,1 1,2 1,2 1,0 0,5 0,0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Nokialla tunnusluku oli vuonna 2008 heikoin (2008: 1,2) Tampereen ympäristökunnista, mutta sen jälkeen tunnusluku on parantunut vuosi vuodelta (2009: 1,5 ja 2010: 1,6). Vuonna 2011 tunnusluku pysyi vuoden 2010 tasolla. Kangasalla tunnusluku oli 1,9, muissa Tampereen ympäristökunnissa tunnusluku oli 1,5. Suurimmat muutokset kokivat Kangasala ja Lempäälä, joissa tunnusluku putosi vuoden 2010 tasosta 0,6:lla. 22
TASEEN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 6. Omavaraisuusaste. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2009 2011 Taseen tunnusluvut 62,0 60,0 60,0 58,0 56,0 57,7 56,6 56,6 57,6 57,1 55,4 56,2 57,0 55,0 55,1 55,8 55,9 54,0 54,0 Omavaraisuusaste, % 52,0 50,0 50,2 48,0 46,0 44,0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Omavaraisuusastetta kuvaava tunnusluku parani Nokialla, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä, mutta heikkeni Lempäälässä. Kangasalla tunnusluku pysyi samana. Nokian kaupungin omavaraisuusaste oli vuonna 2011 60,0 %. Tunnusluku parani Nokialla toisen vuoden peräkkäin, oltuaan sitä ennen useamman vuoden laskusuunnassa (2010: 57,0; 2009: 56,0; 2008: 60,6; 2007: 67,1; 2006: 71,0; 2005: 75,1). 23
Kaavio 7. Suhteellinen velkaantuneisuus, % ja lainakanta 31.12., milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2009 2011 Taseen tunnusluvut 70,0 60,0 50,0 48,2 50,1 46,8 44,2 43,2 42,2 42,5 46,7 43,2 58,5 56,2 48,4 48,0 50,3 42,0 55,0 63,4 61,6 53,0 53,5 42,3 51,1 62,5 62,5 49,7 40,0 30,0 29,6 33,6 33,5 32,8 35,5 Suhteellinen velkaantuneisuus-% Lainakanta 31.12., milj. 20,0 10,0 0,0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. Nokialla suhteellisen velkaantuneisuuden määrä pieneni selkeästi vuodesta 2010, ollen 42,0 % (2010: 48,0; 2009: 48,4; 2008: 42,4; 2007: 33,6; 2006: 29,4 %). Tampereen kaikissa ympäristökunnissa suhteellinen velkaantuneisuus oli yli 40 %, Pirkkalassa jopa 53,0 %, joskin tunnusluku parani siellä huomattavasti (2010: 63,4 %). 24
Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa on lainakannan määrä pienentynyt vuoteen 2010 verrattuna, Ylöjärvellä lainakanta pysyi samana. Kangasalan lainakanta suureni 50,1 milj. euroon (2010: 48,0 milj. euroa). Pienin lainakanta on Lempäälässä (2011: 33,5 milj. euroa) ja suurin Ylöjärvellä (2011: 62,5 milj. euroa). Nokialla korollisen vieraan pääoman määrä pieneni edellisestä vuodesta merkittävästi eli 8,2 miljoonaa euroa, mutta lainakannan määrää voidaan pitää edelleen huolestuttavan korkeana (2011: 50,3 milj. euroa; 2010: 58,5 milj. euroa; 2009: 56,2 milj. euroa; 2008: 41,8 milj. euroa ja 2007: 28,2 milj. euroa). Kaavio 8. Lainat, /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta 2009 2011 Taseen tunnusluvut 3 000 2456 2 000 1481 1683 1676 1468 1632 1605 1793 1849 1569 1988 1999 2041 2050 2020 Lainat /as. 1 000 0 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Asukaskohtainen lainamäärä väheni kaikissa Tampereen ympäristökunnissa, hurjinta alamäkeä lasketteli Pirkkala (2011: 1 999 /asukas ja 2010: 2 456 /asukas). Nokialla lainamäärän pienennys oli 280 euroa asukasta kohden. Positiivisena voidaan pitää, että useamman vuoden jatkunut lainakannan lisääntyminen on kääntynyt selkeään laskuun, toivottavasti pysyvästi. 25
Nokialla, 22. päivänä toukokuuta 2012 26