1 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKAN KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGIA 2030
2 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 SISÄLTÖ: sivu 29 32 33 36 37 40 44 48 50 49
3 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 LÄHTÖKOHDAT Toivakankuntakäynnistikunnan maankäytönstrategisensuunnittelun 2009. TyöntavoitteenaonluodaToivakan kunnanmaankäytönsuunnitteluunja kaavoitukseenmoninaisiinselvityksiin perustuvaaharkittua järjestelmällisyyttäja päämäärähakuisuuttaniin,että suunnittelussaotetaanhuomioonmyös seudullisenyhdyskuntarakenteen ohjaustavoitteet. Toivakankirkonkyläesitetään seudullisessarakennemallissagrow alueenajatoivakankylistähuikko, RuuhimäkijaKankainenSLOW alueina. Seudullinenrakennemallituleeottaa huomioonkunnansisäistä maankäyttöäsuunniteltaessaniin, ettäkunnantavoitteleman yhdyskuntarakenteenpäämäärät eivätoleristiriidassasenseudullisen rakennemallinkanssa,jotakunta sitoutuuyhtäaikaisestitoteuttamaan.
4 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Vuonna2020Toivakkasijaitseeyhden valtakunnanpääväylän,nelostienvarressa. Toivakassaasutaanmonimuotoisesti, persoonallisetjatoimivatkyläkaavat tarjoavatmaaseutumaistaasumistaja kirkonkylänviihtyisäkeskusonkunnan näyteikkuna. Toivakkatarjoaalaajanjalaadukkaan palvelukirjonjaturvallisenympäristön lapsiperheille.toivakkaonvireäyrittäjäkunta, jonkayritysalueitahyödynnetään monipuolisesti. SeutuverkostossaToivakkaonvoimakas vaikuttaja,jonkapalveluitakäyttävätmyös naapurikunnat. Toivakankunnanvaltuuston strategiaseminaari22.9.2009
5 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKANMAANKÄYTÖNSTRATEGIAN LAATIMISENTYÖRYHMÄ SakariAinali,kunnanhallituksenpj. ErkkiPyökkimies,kunnanjohtaja JukkaSLehtonen,aluearkkitehti HannuMäntyjärvi,kehityspäällikkö PenttiSuuronen,tekninenjohtaja ReijoKautto,rakennustarkastaja JoukoReinikainen,kunnallisteknikko Maankäytönstrategianesitystapa: Selvitykset,kaavoitusohjelmaja strategiaraporttiesitetäänmahdollisimman havainnollisinakarttaesityksinä. Selvitysosaavoikäyttääkaavoituksentukena suoraanjalähdehakemistona. TyöhönonlisäksiosallistunutLahden ammattikorkeakoulunopiskelijajarilämsä. Hänonvastannutmyösjulkaisungraafisesta toteutuksestajakarttaaineistojen käsittelystä.asiakirjaonosalahden ammattikorkeakoulun,ympäristöteknologian koulutusohjelman,miljöösuunnittelunsv. opinnäytetyötäv.2011.
6 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KOKOVÄESTÖ Väkiluku(31.12.2010) 2421 Yksipistevastaayhtähenkilöä Karttaaineistojentietosisältöperustuu TilastokeskuksenRuututietokantaaineistoon. Toivakkaonesitetty1kmx1kmkokoisissa ruuduissa,joidensisältämätietoonesitetty eriteemoittain. Pisteeteivätolekohteidentarkkojasijainteja. Aineistontarkoituksenaonhavainnollistaa Toivakannykyistäkuntajaväestörakennetta. TOIVAKANPINTAALAT Kokonaispintaala 413,97km² Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 maa 361,52km² sisävesi 52,45km²
7 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 0 6VUOTIAAT Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
8 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 7 12VUOTIAAT Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
9 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 13 17VUOTIAAT Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
10 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 18 24VUOTIAAT Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
11 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 25 44VUOTIAAT Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
12 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 45 54VUOTIAAT Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
13 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAIKKIYLI55 VUOTIAAT KAIKKIYLI65VUOTIAAT KAIKKIYLI75 VUOTIAAT Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
14 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 ASUINJALOMA ASUNTORAKENNUKSET ASUINRAKENNUS LOMAASUNTO Taajamassaasuvienosuusonnoin 40%kokokunnanväkiluvusta. OTEKUNNAN RAKENNUSREKISTERISTÄ2011
15 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KUNNANMAANOMISTUS(2009) Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
16 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KUNNANMAANOMISTUS, KIRKONKYLÄ Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
17 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KUNNANMAANOMISTUS, HUIKKO Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
18 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 PALVELUT Kirkonkylän palveluidensaavutettavuus 3km:nsäde 5km:nsäde Säteetkuvaavatkirkonkylänpalveluiden saavutettavuuttatulevaisuuden kaavoitussuuntiaajatellen. Etäisyyksistäulompi5km:nsädekertoo suuntaaantavastimyöskunnankoulukyytien järjestämisvelvoitteenulottuvuuden kirkonkylänkoulukeskuksesta.tarkemmin tarkasteltunamittaustehdääntodellisia kulkureittejäpitkin. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
19 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE Asemakaavoitettualue2010 Toivakanasemakaavasekäasemakaavan pohjakarttaonmoniltaosiltaanvanhentunut. Asemakaavansisällönjasentavoitteiden vanhentuneisuussekäoikeusvaikutteisen osayleiskaavanpuuttuminenaiheuttavat haittaaasemakaavaalueen suunnitelmallisellekehittämiselle. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
20 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE VT4alueenosayleiskaavavälilläViisarimäki Jyväskylänkaupunki kaavaluonnos2010 Leppävedenrantaalueonkaavoitettujo aiemminrantaosayleiskaavassapääosin lomaasutuksenjärjestämiseksi. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
21 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE Rantaosayleiskaavatja rantaasemakaavat Pohjoisosa Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
22 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE Rantaosayleiskaavatja rantaasemakaavat Eteläosa Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
23 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE OteLeppävedenrantaosayleiskaavasta Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
24 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE Kirkonkylänosayleiskaava (Oikeusvaikutukseton) Hyväksytty1991
25 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE Kirkonkylänosayleiskaava (Oikeusvaikutukseton) Oikeusvaikutteisenyleiskaavanpuuttuminen vaikeuttaakirkonkylänasemakaavan ajantasaistamistasekäasemakaavan laajentamista.
26 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KAAVOITUSTILANNE KeskiSuomenmaakuntakaava Maakuntakaavaonohjeenalaadittaessaja muutettaessayleiskaavojajaasemakaavoja sekäryhdyttäessämuutointoimenpiteisiin alueidenkäytönjärjestämiseksi. Viranomaistenonsuunnitellessaanalueiden käyttöäkoskeviatoimenpiteitäja päätettäessäniidentoteuttamisestaotettava maakuntakaavahuomioon,pyrittävä edistämäänkaavantoteuttamistaja katsottava,etteitoimenpiteillävaikeuteta kaavantoteuttamista. 1.vaihemaakuntakaavakoskeeJyväskylän seudunjätteenkäsittelykeskusta 2.vaihemaakuntakaavasovittaayhteen pohjavedensuojeluajakiviainestenkäyttöä maakunnassa. 3.vaihemaakuntakaavakäsittelee turvetuotantoajasuoluontoasekä tuulivoimaa 4.vaihemaakuntakaava,sisältäämm. toimenpiteetkaupallisenpalveluverkon tarkistamiseksisekävirkistystoimintojen päivittämiseksi Maakuntakaavaasiakirjatlöytyvät KeskiSuomenliitonInternetsivuilta www.keskisuomi.fi
27 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 LIIKENNEVERKKO OteKeskiSuomenliikennejärjestelmä selvityksestä (KeskiSuomenliitto2004) Liikennejärjestelmäselvityksenuudistaminen onkäynnistetty2011
28 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 LIIKENNEVERKKO Tieverkko Kuvassavaltatie4onesitettyuudessa linjauksessaan. MuunToivakanmaantieliikenteenrungon muodostavatvaltatie13jamaantie618 Kevyenliikenteenväylät Kevyenliikenteenväylätsijaitsevat asemakaavaalueellasekäviisarimäki kirkonkylänvälillä. Kunnanliikenneturvallisuussuunnitelmaon päivitettyvuonna2004 Suunnitelmassaonesitettykevyen liikenteenväylienkehittämistarpeet. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
29 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 SÄHKÖVERKKO Suurjännite Jakelujännite Lähde: Maastotietokannanjohdot
30 S ivu Runkovesijohdot Viemäröinti,jätevesienkäsittely,lietteet Jätevesienjohtamisestavastaavatkunnanvesilaitosjaosuuskunnat.Jätevedet käsitellääntoivakanjätevedenpuhdistamolla,jokaonrinnakkaissaostusperiaatteella toimivaaktiivilietelaitos.sakojaumpisäiliölietteetkuljetetaanlaukaaseen,missä nejohdetaankunnanviemäriverkostoon.suotonauhallakuivattupuhdistamoliete toimitetaanjyväskyläänmustankorkeanjätteenkäsittelykeskukseenkompostoita vaksi. Toivakanasevarikollaonomajätevedenpuhdistamo. Viemäriinonliittynytnoin62%kiinteistöistä. Kirkonkylänpuhdistamollaontarvettasaneeraukseen Hulevedet Kunnanalueellaeiolehulevesiverkostoja. TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Maankäyttö ja vesihuolto Vesihuolto on otettu huomioon asemakaavoituksessa, mutta ei niinkään isommissa kaavoissa. Vesihuollon yleissuunnitelma on tehty Haave-projektin yhteydessä. Vesihuollon toimintavarmuus ja kehittämistarpeet vesihuollossa Vesiosuuskuntien verkostot kattavat melko hyvin jo tällä hetkellä kunnan alueen. Kunnan varavedenottamon antoisuus ei riittäisi, jos päävedenottamo jäisi kokonaan pois käytöstä, joten uudelle vedenottamolle on tarvetta. Yksi vaihtoehto lisäveden saamiseksi olisi uuden porakaivon tekeminen Mannisen pohjavedenottamolle. Heiskan alueella on tekeillä pohjavesitutkimus porakaivoa varten ja keskustan alueella tutkitaan paikkaa uudelle vedenottamolle. Keskustassa on tarvetta ylävesisäiliölle. Kunnalla ei ole omaa aggregaattia, mutta siirrettävä desinfiointilaite on. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatiminen on suunnitteilla. Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään uudella valtuustokaudella. Viemäriverkostoontuleejonkinverranvuotovesiä. Jätevesiviemärit VESIHUOLTO Runkolinjasto KeskiSuomenmaakunnan strateginenvesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille2009 2020 Vesivarat,vedenhankinta,johtaminen VedenhankintaperustuuToivakankunnassa pohjaveteen.luokiteltujapohjavesialueita onkunnassaseitsemän,joistaneljäkuuluu luokkaanijakolmeluokkaanii. Alueidenyhteenlaskettuantoisuuson3900 m3/d.vedenjakelustakunnassavastaavat kunnanvesihuoltolaitosjakuusi vesiosuuskuntaa(huikon,kominojan, Ruuhimäen,Satulakiven,ToivakanKankaisten javiisarinmäenvesiosuuskunnat),jotka saavatkaikkivetensäkunnanverkostosta VettäpumpataanmyösToivakan asevarikolle. VesiotetaanMaunosenjaMannisen vedenottamoilta. ToivakankuntatoimittaavettäJoutsan Rutalahdenalueelle.Lisäksivettätoimitetaan Kankaistenvesiosuuskunnanverkostoon Laukaaseen.10kiinteistöäToivakasta onliittynytjyväskylänoravasaaren vesiosuuskuntaan. Nisulanvesiosuuskuntaonperustettu,mutta rakentamistaeiolealoitettuvielä.vesitulisi ToivakastaKoskikaranvesiosuuskunnan kautta. Heiskanvesiosuuskunnanrunkoputketon asennettujatoimintakäynnistynyt2009.
31 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TUULISUUS KeskiSuomenliittoonselvittänyttuulivoiman hyödyntämisenkannaltapotentiaalisia alueita Oheisessakuvassaonesitettytuulisuus Toivakankunnanalueella. TuulisimmatalueetovatTakaToivakkaja Haukanmaanalueet Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
32 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 LUOKITELLUT POHJAVESIALUEET Pohjavesialueennimijatunnus Pohjavesialueilleeiolelaadittu suojelusuunnitelmia.
33 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 MAAPERÄ Merkintöjenselitykset Copyright GEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS
34 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 MAAPERÄ KirkonkyläViisarimäki Esimerkkiaineistoamaaperäkartoista www.geo.fi Copyright GEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS
35 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 KALLIOPERÄ Raporttiluonnonkivija kalliokiviainestutkimuksistaeteläisessäkeski Suomessavuosina2003 2005 Liite29.Toivakka JykesOy GTK Copyright GEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS
36 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 MAAAINESTENOTTAMINEN KESKISUOMENKULUTUSENNUSTEET KUNNITTAIN KESKISUOMENLIITTO POSKIPROJEKTI Voimassaolevatjapäättyneetmaa ainesluvatlöytyvätinternetistä: www.geo.fi>kitti(kiviainestilinpito)
37 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 LUONNONSUOJELUJANATURA2000 ALUEET NATURA2000 LUONNONSUOJELUALUE Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
38 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 LUONNONSUOJELULLISESTIJA MAISEMALLISESTIARVOKKAATKALLIOALUEET Suomenympäristökeskus Luontoyksikkö Päivitettyaineisto25.5.2009 Inventoinnissaonkeskityttyselvittämään biologisesti,geologisestijamaisemallisesti arvokkaitakallioalueita,joillaon valtakunnallistataihuomattavaa luonnonsuojelullistamerkitystä. Kalliopaljastumienrunsaudentakiakaikkia kallioalueitaeiolevoitututkiajatutkittujen kallioalueidenulkopuoleltavoilöytyäetenkin paikallisentasonmerkittäviäsuojeluarvoja. Näitäkallioalueitaonetenkinjärvienranta alueillajalaajempiensisävesiensaaristossa, jossavesistömaisemaanrajautuessaan voidaanniidenkatsoasisältävänjo sellaisenaanmaaaineslain3 :ntarkoittamia kauneusarvoja. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11
39 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 VALTAKUNNALLISESTIARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT Suomenympäristöministeriönjulkaisuja Suomenympäristö14/2007 RaportissaonselvitettySuomen moreenimuodostumiageologisten, biologistenjamaisemallisten suojelunäkökohtienperusteella.
40 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Valtakunnallisestiarvokkaatrakennetutympäristöt: HeiskanjaNiemeläntalojenkulttuurimaisema HeiskanjaNiemeläntilatsijoittuvatPeiponsalmenrantaanmuodostaenkeskisuomalaistamaatilarakentamistahyvinkuvaavanpeltomaisemakokonaisuuden. Ainakinvuodesta1730HeiskansuvullaollutHeiskantilaonolluttaidemaalariJonasHeiskan(1873 1937)lapsuudenkoti.1880luvullarakennetussa asuinrakennuksessaonsäilynytkunnostettunataiteilijanmaalaamametsäaiheinenseinämaalaus.perinteinenmaatilanvanhapäärakennus,kellotelineellinenaitta, kivinavetta,koivukujarantaanjapihankiviaidatonarvostavastikunnostettu.heiskantilanvieressäsijaitsevanniemelänpäärakennus,pihapiirissäsijaitsevatoinen asuinrakennusjanavettaovatperäisin1800luvulta. Toivakankirkko ArkkitehtiLudvigIsakLindqvistinsuunnittelemaToivakanpuukirkkoonrakennettuAlexanderBjörkinjohdollavuosina1879 1882.Uusgoottilaisenkirkonjulkisivut onjäsenneltyvoimakkaastityylinmukaisesti.kirkkoakorjattiin1920luvullaarkkitehtialvaraallonsuunnitelmienmukaanjasamallaaaltomyössuunnitteli kirkkoonkirkkoesineistöä,kuoriosaanlasimaalauksenjasisäkattoonmaalaukset.vuodesta1973lähtienkirkkosaliaovatkoristaneetpellervolukumiehen kattomaalaukset,jotkasaivataikanaanosakseenankaraakritiikkiä,sillävärikkäissämaalauksissaoliesimerkiksipuettujeesus1970luvunmuotivaatteisiin.toivakan kirkkomiljööseenkuuluvatmyöserillinenpuinenkellotapuli,jokaonrakennettu1871sekävanha,vuonna1872käyttöönvihittyhautausmaa. Valtakunnallisestiarvokkaatmaisemaalueet ViisarinmäkiRutalahti ViisarinmäkiRutalahdenkulttuurimaisemakokonaisuussijoittuuPäijänteenjaLeppävedenväliseenmurtumalaaksoon.Laaksoonsyntynytmuinaisenkallioperän liikuntojentuloksena.syntyhistorianäkyymaisemassaedelleen:sileänpeltomaanyläpuoleltaalkaauseinlouhikkoinenjyrkkärinne.rinteilläkasvaakuusikkoa,joka ylempänämuuttuumänniköksi.mäetovatvuorimaisiajaalueellasijaitsevavällyhoilonkanjoniontunnettuluontonähtävyys.voimakkaatluonnonpiirteetovat sanelleetehdotasutuksenjaviljelystensijoittumiselle.maatalousonsijoittunutlaaksonalarinteillejaasutusnauhamaisestilaaksonreunamille.perinteistä rakennuskantaaonsäilynytjonkinverran.laaksossakulkeekauniistimaastonmuotojaseurailevamaantie. Maakunnallisestiarvokkaatperinnemaisemat Vaaterinniityt VaaterinvuorenkuusivaltaisensekametsänkeskelläpienetkukkaniitytreunustavatVaaterinpihapiiriä.Niitytovatpääosinvanhojapeltoja,joidenhistoriaankuuluu niinviljelyäjaniittoakuinlaidunnustakin.niitytjakautuvatkolmeenerilliseenalueeseen.yläpeltoonkivinenpienialainenniitty.peräpeltoonlaajaalaisinja kasvillisuudeltaanedustavin.alapeltoonlohkoistarehevinjasekasvaaalaosastaannuortakoivua.myösniittyjenitäisinjaläntisinlohkokasvavatosintaimikkoa. Peräpellonpohjoisosissakasvillisuusonkarunketomaista.Metsänpuolellakulkevapitkäkiviaitajaniittylajitkertovatalueenaikaisemmasta,laajemmasta laidunkäytöstä.huomionarvoisistakasveistaniityilläesiintyvätrunsaanavaltakunnallisestisilmälläpidettäväketoneilikkasekätaantuneetaholeinikkijaruusuruoho. Niityilläeläämyösmonipuolinenhyönteislajisto.Vaaterinniittyihinonmahdollistatutustua,silläseonyksiperinnebiotooppienesittelytilaverkostonkohteista. VALTAKUNNALLISESTIJAMAAKUNNALLISESTI ARVOKKAATKULTTUURIYMPÄRISTÖT Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1 7860&lan=fi
41 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Maakunnallisestiarvokkaatrakennukset Silanderintorppa.Silanderintorppamiljööedustaahistoriallisestimerkittävää,alkuperäisessämuodossaansäilynyttätorppaasutusta.TilasijaitseelähelläToivakan keskustaapellonlaidassa,kylätienvarressa.silanderintorpanpieniperinteinenpihapiirijakautuumiesjakarjapihaan,jotaympäröilaidunmaa.miespihanpuolella sijaitsevatviljaaittavuodelta1777,vuorattuasuinrakennusjaaittarivi1800luvulta,maakellarijauudempisauna.karjapihaankuuluvatpohjaltaanvinkkeli,vuonna 1935rakennettuhirsinavetta,jonkayhteyteensijoittuvathevostallijakarjakeittiö,savusaunasekäliiteri.Hiemankauempanaontoinenliiterijariihi. Hautajärvenentinenvanhainkoti.Entisenvanhainkodinaluesijaitseemäntyäkasvavallamäelläomanakokonaisuutenaan.Vanhainkodinpäärakennusvalmistui vuonna1931klassiseenasuun.kaksikerroksinenrapattutiilitaloonhienostuneestiulkopinnoiltaanjäsennelty.läheinenmatalampi,klassinenrakennusvuodelta 1939onmielisairasosasto. Hirsiaho. Hirsiahon tila on maisemallisesti viehättävällä Kierikan ja Maunosenjärven välisellä kannaksella. Pihapiiri sijoittuu Toivakasta Ruuhimäelle vievän maantienvarteen.pihapiirissäonhiemankertaustyylinenasuinrakennusvuodelta1904,veistetyilläpilareillakoristelturiviaitta,pohjaltaanvinkkelihirsinavetta, hirsinenpahnatalli,vanhasauna,riihi,vajasekäviljankuivuri. MAAKUNNALLISESTIARVOKKAAT RAKENNUKSET http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1 7860&lan=fi Johanala eli Vihijärvi. Alkuaan Vihijärven rantaan perustetun Johanalan tilan talouskeskus sijaitsee nykyisin keskeisellä paikalla valtakunnallisesti merkittävällä ViisarinmäenRutalahdenkulttuurimaisemaalueella.Tilanpihapiiriinkuuluvatkivinennavettarakennus,aittarivijapuuliiteri1800luvunlopulta,päärakennus1800 ja1900luvunvaihteesta,paja,riihivuodelta1915,puimalajakuivuri1930luvultasekäuudempikuivuri.erityisestiaittojajamuitatalousrakennuksiaonsiirrelty pihapiirissä eri paikkoihin 1900luvulla. Uusi omakotitalo on rakennettu samaan pihapiiriin. Pihapiirin rakennukset muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuudenvanhassaviljelysmaisemassa. Toivakan keskustan vanha osa. Toivakan kirkonkylän läpi menevän koillislounaissuuntaisen tien varteen, kauemmaksi varsinaisesta vuosina 18791882 rakentuneesta kirkosta ja kirkkotarhasta, on syntynyt vähitellen 1800 ja 1900luvun vaihteen tienoilla tiheämpi asuin ja liikerakennusten muodostama rakennusryhmä. Kirkonkylän rakennettua historiaa kuvaavat vanhimmat asuin ja liikerakennukset ovat jääneet toisen maailmansodanjälkeen rakentuneen liikekeskustanvarjoon.toivakankirkonkylänvanhaakeskustaaedustavatvuonna1901valmistunutvanhasillanpappila,uhanalainentoivakankirkonkylänalakoulu vuodelta 1937, Pessilän talon 1700luvun lopun ja 1800luvun maatilapihapiiri, Läsän vuonna 1867 tehty päärakennus, entinen Läsän talon torppana ollut Silanderinpihapiiri1800luvulta,vuonna1934rakennusmestariJalmariKurosensuunnitelminrakennettuuusklassinenSäästöpankintalo(nykyinenToivakanSähkö Oy)sekävuosina19481949ruotsalaistenlahjoitusvaroinrakennettuToivakankunnanterveystalo. Uusikartano.Uusikartanon pihapiiri on peräisin 1800 ja 1900luvun vaihteesta. Se sijaitsee Ilmojärven rannassa, maisemallisesti kauniilla paikalla viljelysten ympäröimänä.uusikartanonpihapiiriinkuuluukymmenkuntaerilaistarakennusta,joistatärkeimpiäovatkartanomainen,kertaustyylinenpäärakennus1870luvulta. Vanhimmatrakennuksetonpystytetty1800luvulla,uusintarakennuskantaaedustaa1930luvunleikkimökki.
42 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 1.Ahvenuslampi.TörkylänpalstatilanentisestäpellostaAhvenuslammenläheltäontehtykivikautinenirtolöytö, jokaviittaakivikautiseenasutukseenalueella.paikallaonollutsuurpäijänteenlahti.löydettykourutalttaonkansallismuseossa. 2.Havulankangas.Laakeassahiekkaisessalahdenpoukamassa,Maunosenjärveneteläosassaonkivikautinenasuinpaikka. Lähellärantaajakunnanvedenottamonporttiaon7x8mläpimitaltaanolevaasumuspainanne. 3.Heiska.Heiskantalostalöydettykivitalttaviittaakivikautiseenasutukseenalueella.KivitalttaonKansallismuseossa. 4.HuikkoUrakkalahti.UrakkalahdenrannaltaMajaahonpellollaolevaltahietikkokumpareeltaontehtyirtolöytöjä, jotkaviittaavatkivikautiseenasutukseenalueella. 5.Janhola.JanholanRoutapellostaontehtyirtolöytö,jokaviittaakivikautiseenasutukseenalueella.TasatalttaonKansallismuseossa. 6.KierikkaHeinämäki.KvartsilöydötKierikanjärvenlänsirannalla,suonjajärvenväliselläkannaksellaläheltäHeinämäentaloaviittaavat kivikautiseenasutukseenalueella. 7.Kioski.HuikonkylässäMaunosenjärvenitärannallalevähdyspaikanjakioskineteläpuolellaonhiekkapellollakivikautinenasuinpaikka, jonkalaajuuttaeitarkastitunneta.paikaltatehdytlöydötovatpiijakvartsiiskoksiasekäpalaneitaluunkappaleita. 8.Maunosensuo.Kvartsilöytöpaikkakesämökkitontinpihamaalla,eteläänpäinsuuntautuvassalahdenpoukamassa Maunosenlänsirannallaviittaakivikautiseenasutukseenalueella. 9.Pitkäaho.PitkäahontilanRantapellostatehtyirtolöytöviittaakivikautiseenasutukseenalueella. 10.PitkäjokiKuuskoski.Pitkäjoenitärannalta,Kuuskoskentalostapohjoiseensuoltajavesijättömaaltaontehtyirtolöytö, jokaviittaakivikautiseenasutukseenalueella.paikaltaonlöydettykaksireenjalaksenkatkelmaa,jotkaovatradiohiiliajoituksenperusteellanoinvuodelta5235ekr. 11.Pitkäjärvi.Oravasaarenkylästä,Korpisalmenkankaaltamuinaislinnastatehtyirtolöytöviittaakivikautiseenasutukseenalueella. 12.Ruuhijärvi.Ruuhijärvenpohjoisrannallaonhiekkaisellaniemelläkivikautinenasuinpaikka. 13.Salmenniemi.Huikonkylälläviljelysmaalla,muinaisensalmenlänsirannallaonkivikautinenasuinpaikka, jonkalaajuuttajatarkempaaikääeitunneta.alueeltaonlöydettykvartsiajapalanuttaluuta. 14.Salokas.SalokkaantalonmaaltaSaarisenjärvenpohjoispäästätehtyirtolöytöviittaakivikautiseenasutukseenalueella. LöydetyttasatalttajakehdonjalaksenmuotoinenkirvesovatKansallismuseossa. 15.Soukka.KeskisenlänsirannaltaSoukantilanalueeltatehtyesinelöytöviittaakivikautiseenasutukseenalueella.LöydettyliuskekärkionKansallismuseossa. 16.Särkänvuori.Kvartsilöydöthiekkaisellarantaterassillaviittaavatkivikautiseenasutukseenalueella. Paikallaonkesämökkejä,muttaalkuperäistäterassiaonjäljellä. 17.Tuominiemi.Tuominiementilanalueeltatehtyirtolöytöviittaarautakautiseentaikeskiaikaiseenasutukseenalueella. LöydettysuksenkeulakappaleonKansallismuseossa. 18.ValkiajärviValkiajärvenrannastatehtyesinelöytöviittaakivikautiseenasutukseenalueella.LöydettytasatalttaonKansallismuseossa. MUINAISMUISTOKOHTEET http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1 7860&lan=fi KohteetovatrauhoitettujaMuinaismuistolain nojalla.lisätietojakohteistasaakeski SuomenmuseostajaMuseovirastosta.
43 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 MUINAISMUISTOKOHTEITA Lähde: www.paikkatietoikkuna.fi Alueettaikohteetovatmuinaismuistolain nojallasuojeltuja.
44 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 ALUEVERTAILU 5. 6. Aluevertailussaonluonnehdittu javerrattuerikunnanosia asumisensijoittumisen, yhdyskuntarakenteenja palveluidenkannalta. 4. 2. 1) KIRKONKYLÄVIISARIMÄKI 2) HUIKKO 3) VIISARIMÄKIORAVASAARI 4) HEISKA 7. 3. 5) RUUHIMÄKI 1. Säde3km Säde5km 6) KANKAINEN 7) HAUKANMAA 10. 8) NISULA 9) PALOSKYLÄ 10) TAKATOIVAKKA 7. 9. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 ALUEVERTAILU
45 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 1. KIRKONKYLÄ VIISARIMÄKI Yleistä: NoinpuoletToivakanväestöstäasuutälläalueellaja alueellasijaitseevaltaosakunnassaolevista työpaikoista.seutustarategiangrowaluetta. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: Kirkonkyläsijoittuumaantien618varrelle,jostaon nopeayhteys4tielle.palvelutsijaitsevatlähellä toisiaanjalankulkuetäisyydellä.myös joukkoliikenneyhteydettoimivat. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Kunnanvirastonpalvelut,terveysasema,kouluja päivähoito,vanhustenpalvelutalo,kirjasto, liikuntapalvelut,asemakaavaalueiden kunnallistekniikkajajätevesienpuhdistaminen Olevatpalvelut: Vähittäiskauppaa,polttoaineenjakelupiste, kioski,pankkijapostipalvelut,yksityisetpalvelualan yritykset Erityistä: Asumisenmahdollisuuksienlisääminenon kustannustehokastajaturvaaosaltaanpaikallisten palveluidensäilymistä. Kunnanolisipyrittävälisäämäänmaanomistustaan asemakaavanlaajenemisjakehittämisalueilla. Baijerinlaakson valtakunnallisestiarvokasmaisema alueviisarimäestärutalahdensuuntaan. 2. HUIKKO Yleistä: Vesistörikastaaluetta,jonneonsijoittunuthaja asutusta(noin200asukasta)sekärunsaastiloma asutusta.seutustarategianslowaluetta. KeskiSuomenvuodenkylä2005. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: Huikkosijaitseenoin7kmkirkonkylästämaantien618 varrella.kevyenliikenteenyhteyspäättyykirkonkylän pohjoislaidalleeikäyletäkylälleasti. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. Olevatpalvelut: Kylätalo Vesiosuuskunta Maaseutujamatkailuelinkeinonharjoittajia Erityistä: Kunnallaonalueellamerkittävästimaanomistusta, jonkakäyttömahdollisuushajaasutukseenolisi selvitettäväyleiskaavassa(slowaluetta). 3. VIISARIMÄKI ORAVASAARI Yleistä: NauhamaisestirakentunuttamaaseutuaLeppäveden länsipuolellavanhannelostienvarrella.leppävedellä onrunsaastilomaasutusta.alueellekohdistuu kohtalaisestihajaasutuspainettavaltatieliikenteen häiriöidensiirryttyäpois. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: Aluesijaitseenoin3 10kmetäisyydelläToivakan kirkonkylästä.vanhanelostiemuodostaalenkin,jolle onmahdollistajärjestäähyvinjoukkoliikenneyhteydet. KevyenliikenteenyhteysonKirkonkylästä Viisarimäkeenasti. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. Olevatpalvelut: Vesiosuuskunta Maaseutujamatkailuelinkeinonharjoittajia Erityistä Kunnallaeiolealueellamaanomistusta. Asemakaavoituksenlaajentaminenkirkonkylästä Viisarimäensuuntaantuleetapahtuaharkiten. Yksityisenmaanasemakaavoituksenosalta, maanomistajientuleeosallistuatarvittavien rakentamisinvestointienkustannuksiin. Leppävedenrantaalueidentehokkaampihyödyntä minenasumiseenonvaikeastitoteutettavissa maanomistajientasapuolisenkohtelunpuitteissa(mm. Jylhänniemi). ALUEVERTAILU
46 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 4. HEISKA Yleistä: HeiskaonmaaseutuaLeppävedenmaaseutuja rantamaisemissa.alueellaasuun.135kuntalaista. Alueellaonmyösrunsaastilomaasutusta.Vahva maatalousontällealueelleomaleimaista. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: Kyläsijaitseemaantien6181varrella,josta liikennöidäänpääsääntöisestiyksityisautoilla. Kirkonkylääntuleematkaanoin8km. Yhteys9tienkauttaJyväskyläänonmyösvarsinnopea. Kevyelleliikenteelleeioleomaaväylää. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. Olevatpalvelut: Kylätalo Vesiosuuskunta Maaseutujamatkailuelinkeinonharjoittajia 5. RUUHIMÄKI Yleistä: Ruuhimäkisijaitseemaaseudullamutkittelevan maantien16670varrella.vakituisiaasukkaitaonnoin 230jaloma asukkaitayhtäpaljon.alueellekohdistuu kohtalaistahajaasumisenrakentamispainetta. SeutustarategianSLOWaluetta. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: Kirkonkyläänonmatkaanoin15kmja9tienkautta Jyväskyläännoin30km.Liikennöintiperustuupitkälti yksityisautoiluun. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. Olevatpalvelut: Kylätalo Kirjastonsiirtokokoelmat Vesiosuuskunta Maaseutujamatkailuelinkeinonharjoittajia Erityistä: Kunnallaonalueellamerkittävästimaanomistusta, jonkakäyttömahdollisuushajaasutukseenolisi selvitettäväyleiskaavassa(slowaluetta). 6. KANKAINEN Yleistä: KankainenonToivakanvahvaamaaseutua, jossaasuureilut200kuntalaista. SeutustarategianSLOWaluetta. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: 13tienvarressa32kmpäässäJyväskylästä,8km:n päässälievestuoreeltaja18kmtoivakankeskustasta. Kangasniemelleonmatkaa32km. Liikennöintiperustuupitkältiyksityisautoiluun. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Koulu,1 6lk. Kirjastonsiirtokokoelmat Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. Olevatpalvelut: Vesiosuuskunta Maaseutujamatkailuelinkeinonharjoittajia ALUEVERTAILU
47 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 7. HAUKANMAA Yleistä: HaukanmaaonPäijänteenrantamaisemissalähellä Jyväskylänkaupunginrajaa.Alueellaasuualle50 kuntalaista,muttarannoillaonrunsaastiloma asutusta.aluettaleimaavatjylhätkallioisetmaisemat. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: Kyläsijaitseenoin25kmetäisyydelläToivakan kirkonkylästäjajyväskylääntuleematkaanoin30km. Liikennöintiperustuupitkältiyksityisautoiluun. Kevyelleliikenteelleeioleomiaväyliä. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikoululaiskyydityksiä. Olevatpalvelut: Maaseutujamatkailuelinkeinot Erityistä Kunnallaeiolemaanomistustatälläalueella. Alueellasaattaaollapotentiaalia tuulivoimarakentamiseen. 8. NISULA Yleistä: NisulaonmaaseutuaPäijänteenrantamaisemissa lähellärutalahdenkylää.alueellaasuun.150 kuntalaistajarannoillaonmyösrunsaastiloma asutusta.vahvamaatalousjamaaseutuelinkeinotovat Nisulankylälleomaleimaista. Alueensijoittuminen,saavutettavuus: Kyläsijaitseenoin18kmetäisyydelläToivakan kirkonkylästäjajyväskylääntuleematkaanoin35km. Rutalahteenonmatkaan.6km. Liikennöintiperustuupitkältiyksityisautoiluun. Kevyelleliikenteelleeioleomiaväyliä. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. Olevatpalvelut: Kylätalo Maaseutujamatkailuelinkeinonharjoittajia Erityistä Nelostieneritasoliittymäparantaisi liikenneyhteyksiänisulaan. 9. PALOSKYLÄ Yleistä: Aluettaleimaavatvesistötjarunsaslomaasutus.Alue käsittääkokoeteläisenosantoivakastanelostienja TakaToivakanvälillä.Alueonharvaanasuttuaja paikallisiapalveluitaovatmaaseutuelinkeinojenja palveluidentuottajat.asukaitaonalle100henkilöä. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. Erityistä: Kunnallaonalueellamerkittävästimaanomistusta. Leirikeskus 10.TAKATOIVAKKA Yleistä: TakaToivakkasijaitseekirkonkylästäKangasniemen suuntaan.takatoivakkaonlaajojenerämaiden aluetta.alueellasijaitseetoivakankunnansuurin työnantajatoivakanasevarikko. Alueonharvaanasuttua,eikäalueellaolevarikkoa laajemminvesihuoltoverkostoja. Kunnallistenpalveluidenjärjestäminen: Alueellejärjestetäänsäännöllisestikirkonkylästäpäin asumisentukipalveluitasekäkoululaiskyydityksiä. ALUEVERTAILU
48 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 YLEISKAAVOITUSOHJELMA: 1. VALTATIEN4ALUEENOYK20082011 2. VIISARIMÄKI KIRKONKYLÄ HUIKKO OYK20122015 3. RUUHIMÄKI KANKAINENOYK2014 2016 4. HEISKANKYLÄOYK20162018 5. NISULANKYLÄOYK20202025 6. HAUKANMAANOYK20202025 3. KAAVOITUSOHJELMA 2011 2025 KAAVOITUSOHJELMATARKISTETAAN VUOSITTAIN KAAVOITUSKATSAUSJULKAISTAANTÄHÄN TUKEUTUENKERRANVUODESSA. 6. 1. 4. 2. YLEISKAAVOITUS: Yleiskaavoitustyöaikataulutetaanjakaava alueidenyksityiskohtainenrajauspäätetään kaavanvireilletulovaiheessa. Yleiskaavatlaaditaanoikeusvaikutteisina yleiskaavoina.yleiskaavanalueetvoivat sisältääsekädetaljikaavoitettaviaalueita, ettäkyläyleiskaavatyyppisiäalueita,joissa asemakaavaaeiedellytetäasuinrakennusten rakennusluville. 5. Yleiskaavoissahuomioidaanvoimassa olevatrantaosayleiskaavoitetutalueet. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 ASEMAKAAVOITUS: Saarinen2010,omakotitalonäyttely2013 Leppärannanasemakaava2011 Asemakaavanmuutokset, ajantasaistaminenjatäydentäminen2012 Viisarimäki kirkonkylänalueen asemakaavanlaajennus2015
49 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 TOIVAKANMAANKÄYTÖNSTRATEGIANTOTEUTTAMINEN Kaavoituksen suunnitelmallisuudella ja ohjelmoinnilla varmistetaan laadukas, riittävä ja kilpailukykyinentonttivarantoasumisenjaelinkeinoelämäntarpeisiinsekäpyritäänsamallaehkäisemään suunnittelemattomasta maankäytöstä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia mm. yhdyskuntarakenteen ja kunnallistenpalveluidenjärjestämisenkannalta. Yleiskaavoissakiinnitetäänlaajaalaisestihuomiotaerilaisiinmaankäyttötarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi asumisen, palveluiden ja yritystoiminnan sijoittuminen, liikenne, virkistys ja reitistöt, lomaasutus, maa ja metsätalous, maaainesten ottaminen, energian tuotanto, suojelu ja erityisaluevaraukset. Yleiskaavoissahuomioidaanvaltakunnallisetjamaakunnallisetmaankäytönohjaustavoitteet. Asemakaavoituksen painopistealueena on Toivakan kirkonkylä lähialueineen, mutta tämän lisäksi kiinnitetään huomiota kylien elinvoimaisuuteen ja hajaasutuksen ohjaukseen. Tämä tapahtuu laadittavillaosayleiskaavoilla(kyläyleiskaavat)taikyläsuunnitelmilla,jotkaantavatlisäperusteluitanäiden alueidenrakennuslupiaedeltävillesuunnittelutarveratkaisuille. Asemakaavoituksessahuomioidaankunnantaloudellisetjatoiminnallisetedellytyksetvastatakaavan toteutuessa lisääntyvään julkisten palveluiden kysyntään sekä infrastruktuurin rakentamis ja ylläpitokustannuksiin. Asemakaavoitus perustuu ensisijaisesti kunnan maanomistukseen ja kaavoitus keskittyy nykyisen asemakaavan alueelle tai sen läheisyyteen (asemakaavan lievealueet). Kunta pyrkii lisäämään maanomistustaankehittyvilläalueilla. Maankäyttösopimuksinlaadittavissayksityismaanasemakaavoissaonvarmistettava,ettähanketäyttää kunnallisille palveluille, kuntataloudelle, yhdyskuntarakenteelle sekä maanomistajien tasavertaiselle kohtelulleasetetuttavoitteet. Kuntalaatiisäännötkeskeisimmistämaankäyttösopimusperiaatteista. Hajaasutustaohjataanensisijaisestivesihuoltolaitostentoimintaalueille. Rakennuslupaharkintaalisätäänalueilla,jossaeioleoikeusvaikutteistayleiskaavaataiasemakaavaa. LAINAUKSIAJYVÄSKYLÄNSEUTU20X0 RAKENNEMALLINLOPPURAPORTISTA
50 S ivu TOIVAKANKUNNANMAANKÄYTÖNSTRATEGIA2030 STRATEGIAKARTANMERKINNÄT: Yleiskaavoitettavaalue,rajauslikimääräinen Asemakaavoitettavatalueet Asumisenpainopistealue.Vrt. seutustrategiangrowalueet SeutustrategianSLOWalueet Elävätkylät Lomaasumisenpainopistealue Työpaikka,teollisuusjavarastotoimintojen sijoittumisenvaihtoehdot Tuulivoimalaalueenrakentamisen selvittäminen Mahdollinenuusitailaajentuva kalliokiviainestenottamisalue Mahdollinenuusitailaajentuva soranottoalue Erityisalue Maakunnallinenampumaratasuoja alueineen Liikenneverkonkehittämistavoitteet: Nisulaneritasoliittymäjamaantie618 kirkonkylänkohdalla. Pohjakartta Maanmittauslaitoslupanro197/MML/11 Voimassaolevatsuojelualuevaraukset,jotka huomioidaanalueidenmaankäyttöä suunniteltaessa: Natura2000alue luonnonsuojelualue luonnonjamaisemankannalta arvokkaatkallioalueet pohjavesialue valtakunnallisestiarvokas maisemaalue