Kajaanin kaupungin. henkilöstöraportti. Kajaanin kaupungin henkilöstöpalvelut 28.4.2011

Kajaanin kaupungin henkilöstöraportti 2010 Kajaanin kaupungin henkilöstöpalvelut 28.4.2011

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 HENKILÖSTÖTALOUS... 4 1.1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 1.1.1 Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstö henkilötyövuosina... 4 1.1.2 Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä palvelussuhteiden mukaan... 5 1.1.2.1 Palvelussuhteet luonteen mukaan 31.12.2010... 5 1.1.2.2. Palvelussuhteet päätoimisuuden mukaan 31.12.2010... 6 1.1.2.3 Palvelussuhteen mukaan työ- ja virkasuhteet 31.12.2010... 6 1.2 HENKILÖSTÖKULUT... 7 1.3 TYÖNANTAJAN INVESTOINNIT HENKILÖSTÖN OSAAMISEEN JA TYÖKYKYYN... 10 2 HENKILÖSTÖSUUNNITTELU, HENKILÖSTÖRAKENNE JA IKÄJAKAUMA... 14 2.1. HENKILÖSTÖSÄÄSTÖT 2010-2016... 14 2.1.1 Henkilöstösuunnitelma 2010 2016... 14 2.1.2 Talouden tasapainottamisohjelma 2010-2016 ja talousarvio 2010... 15 2.1.3 Henkilöstösuunnitelman tuomat lisäsäästöt talouden tasapainottamisohjelmaan... 15 2.2 KESKI-IKÄ... 15 2.3 IKÄJAKAUMA... 16 2.3.1 Ikäjakauma palvelussuhteen luonteen mukaan 31.12.2010... 17 2.3.2 Vakituisten 55-65-vuotiaiden ikäjakauma 31.12.2010... 18 2.4 VAKITUISTEN PALVELUSSUHTEIDEN KESTO... 18 3 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 21 3.1 ELÄKKEELLE SIIRTYNEET... 21 3.2 HENKILÖSTÖN ELÄKEPOISTUMA ARVIO 2010-2030... 22 4 VERTAILUTIETOJA HENKILÖSTÖSTÄ SUKUPUOLEN MUKAAN... 24 4.1 PALKKAKARTOITUS... 25 4.1.1 Keskipalkat toimialoittain ja tulosalueittain 2010... 27 4.1.2 Kaupungin liikelaitosten henkilöstön keskipalkat... 29 4.2 SUKUPUOLIJAKAUMA TOIMIALOITTAIN JA TULOSALUEITTAIN... 31 5 KESKEYTYKSET... 33 5.1 SAIRAUSPOISSAOLOT... 33 5.2 POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET... 34 5.3 POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ KOKO KAUPUNKI 2005 2010... 34 5.4 POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ TULOSALUEITTAIN 2005-2010... 35 5.5 POISSAOLOTYÖPÄIVÄT KESKIMÄÄRIN/HENKILÖ LIIKELAITOKSITTAIN 2007-2010... 37 5.6 SAIRAUSPOISSAOLOJEN MÄÄRÄT KESTON MUKAAN... 38 5.7 POISSAOLOJEN PALKKAKUSTANNUKSET 2010... 39 6 TYÖ- JA TYÖMATKATAPATURMAT... 40 6.1 KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖ- JA TYÖMATKATAPATURMAT... 40 6.2 TYÖTAPATURMAT KAJAANIN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET... 40 6.3 TYÖMATKATAPATURMAT KAJAANIN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET... 41 7 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY... 42

3 Johdanto Henkilöstöraportti perustuu kunta-alan henkilöstöraporttisuositukseen. Tavoitteena on kehittää raportointia kuvaamaan henkilöstöä monipuolisesti niin, että sen pohjalta voidaan tehdä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä tulosyksikkö- ja toimialakohtaisesti sekä koko kaupungin tasolla. Parhaimmillaan raporttia hyödynnetään osana suunnittelua ja päätöksentekoa. Kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöstrategia oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden 2010. Henkilöstöstrategiassa tiedostetaan, että työntekijöiden osaaminen, terveys, halu tehdä tuloksellista työtä sekä työn merkityksellisyyden kokemus ovat keskeisiä tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Henkilöstöstrategia sisältää johtamisen, työyhteisötaidot, henkilöstön rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen, työhyvinvoinnin, palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvät asiat sekä tasa-arvoasiat. Henkilöstöstrategiassa korostetaan jokaisen työntekijän/viranhaltijan vastuun ottamista omasta työstään, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan sekä lojaalisuutta esimiehille. Henkilöstöstrategian mukaan Kajaanin kaupunki pyrkii olemaan hyvä ja arvostettu työnantaja. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä tuntee olevansa arvokas. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.1.2010 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä Kajaanin kaupungin ja Kajaanin kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavien pääsopijajärjestöjen kesken säästöjen aikaansaamiseksi vuonna 2010. Neuvottelut päättyivät helmikuun lopussa 2010. Niiden yhteydessä työnantajaosapuoli totesi, että Kajaanin kaupungilla on lomauttamisperuste, joka johtui noin 20 miljoonan euron alijäämästä. Perusteena lomautukselle olisi ollut työn tarjoamisedellytysten väheneminen tilapäisesti taloudesta johtuvista syistä. Yt-neuvottelun aikana todettiin yksimielisesti, että talouden tasapainottamisohjelmaan kirjatut säästötoimet ja rakenteelliset muutokset tulee toteuttaa. Toimialakohtainen/liikelaitoskohtainen henkilöstösuunnittelu käsiteltiin osana ytprosessia. Toimialoilla laadittiin luontaisen poistuman hyödyntämisen maksimointisuunnitelma osana henkilöstösuunnitelmaa. Lasketut säästöt osoittivat, että toteutuessaan säästöjä kertyy 15,5 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Summaan sisältyy 9,05 miljoonan euron talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt sekä henkilöstösuunnitelman lisäsäästöt 6,42 miljoonaa euroa. Edellisiin selvityksiin ja ytmenettelyyn perustuen kaupunginhallitus päätti, että vuonna 2010 Kajaanin kaupunki ei lomauta viranhaltijoita ja työntekijöitä lukuun ottamatta työn tekemisen kausivaihteluista johtuvista syistä. Tuolloin kaupunginhallitus päätti, että taloudellisen tilanteen kehitystä seurataan vuoden 2010 talousarvion toteutumisen sekä talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman vaikuttavuudella. Kun kaupunginhallitus päätti, että lomautuksia ei toteuteta vuonna 2010, voidaan sanoa, että henkinen ilmapiiri kaupungin työorganisaatiossa vapautui. Samalla vahvistui usko ja luottamus kaupungin päätöksentekoon. Muodostui yhteinen näkemys talouden sopeuttamisohjelman henkilöstösuunnitelman toteuttamisesta poliittisen johdon, virkamiesjohdon ja henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehen välillä. Voitiin puhua yhteisestä tahtotilasta. Näin vallalle saatiin vahva sitoutuneisuus, konsensus ja usko onnistumiseen. Työhyvinvoinnin lisääntymistä kuvaa se, että sairauspoissaoloja vuonna 2010 oli vähiten kuuden vuoden tarkastelujaksossa. Sairauspoissaolot alittivat ensimmäisen kerran 10 päivän rajan vuonna 2010 vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2010 sairauspoissaoloja oli 9,8 työpäivää/henkilö. Pekka Sivonen henkilöstöpäällikkö

4 1 Henkilöstötalous 1.1 Henkilöstön määrä 1.1.1 Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstö henkilötyövuosina HTV 2, vakituiset, määräaikaiset, työllistetyt sekä sivutoimiset, lukuun ottamatta sopimuspalomiehiä Henkilötyövuosi HTV 2 = Palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 suhteutettuna ko. ajanjaksoon (vähennetty palkattomat poissaolot viikkotyöajan mukaan) Tulosalueittain 2010 2009 Kaupunginhallitus, projektit 3,95 5,60 Keskushallinto 1 49,52 44,61 Maahanmuuttajapalvelut 21,21 22,58 Sivistyspalvelukeskus 0,01 7,46 Varhaiskasvatus 2 297,50 285,41 Perusopetus 359,40 364,77 Nuorisotyö 9,76 11,53 Kulttuuripalvelut 49,70 53,01 Kaukametsä 103,79 101,44 Liikuntapalvelut 2,92 2,00 Ympäristö ja maankäyttö 34,56 36,19 Kunnallistekniikka 80,79 80,68 Tilapalvelu 70,24 74,57 Kainuun pelastuslaitos 68,70 65,53 Yhteensä tulosalueittain Kajaanin kaupunki 1 152,04 1 155,38 Toimialoittain Kaupunginhallitus, projektit 3,95 5,60 Keskushallinto 70,73 67,19 Sivistystoimi 823,07 825,62 Ympäristötekninen toimiala 185,59 191,44 Kainuun pelastuslaitos 68,70 65,53 Yhteensä toimialoittain Kajaanin kaupunki 1 152,04 1 155,38 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 217,89 213,69 Kajaanin Vesi -liikelaitos 21,10 20,72 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 178,02 180,76 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 53,48 48,86 Liikelaitokset yhteensä 470,49 464,02 Yhteensä Kajaanin kaupunki ja liikelaitokset 1 629,49 1 619,40 1) Sivistystoimialalta siirtyi keskushallintoon 6,9 henkilötyövuotta. 2) Varhaiskasvatus tulosalueella aloitti uusi päiväkoti vuoden 2010 alussa (12,7 henkilötyövuotta v. 2010) Vuonna 2010 oli 10,1 henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2009.

5 Henkilötyövuosien mukaan Kajaanin kaupunki ja liikelaitokset yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Palkkatuettu työ Vakituiset, määräaikaiset ja palkkatuella työllistetyt yhteensä 2010 1 269,9 321,4 38,2 1 629,5 2009 1 269,2 312,5 37,6 1 619,4 2008 1 270,5 337,4 31,9 1 639,8 1.1.2 Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstömäärä palvelussuhteiden mukaan Palvelussuhteiden määrän kuukausivaihtelu 2010 Minimi/kk Maksimi/kk Keskimäärin/kk Kajaanin kaupunki 1 325 1 514 1 447 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 219 259 246 Kajaanin Vesi -liikelaitos 20 22 21 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 190 210 202 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 59 76 69 Taulukossa kuvastuu henkilöstömäärien kausivaihtelut kuukausittain. Kausivaihteluun vaikuttaa opetustoimen lomat sekä ympäristöteknisen toimialan kesäaikaiset työt. 1.1.2.1 Palvelussuhteet luonteen mukaan 31.12.2010 Vakituiset, määräaikaiset, palkkatuella työllistetyt sekä sivutoimiset, mukaan lukien sopimuspalomiehet Toistaiseksi voimassa oleva Palkkatuettu työ Määrä- Oppilas/ Oppisopimus aikainen harjoittelija Yhteensä Kajaanin kaupunki 1 187 175 50 2 6 1 420 Kajaanin ammattikorkeakoulu 151 96 3 250 Kajaanin Vesi 20 - - - 20 Kajaanin Mamselli 164 22 5-3 194 Kajaanin kaupunginteatteri 46 22 1-69 Yhteensä 1 568 315 56 5 9 1 953

Kajaanin kaupungilla ja liikelaitoksilla oli palvelussuhteita 31.12.2010 yhteensä 1 953. Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa 80,3 % (v. 2009 80,9 %) ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 16,1 % (15,4 %), harjoittelijoita, oppisopimuksella olevia sekä palkkatuetussa työssä oli yhteensä 3,7 % (3,7 %). Eniten määräaikaisia palvelussuhteita oli ammattikorkeakoulussa 38,4 % ja kaupunginteatterissa 31,9 %, kaupungin palvelussuhteista oli 12,3 % määräaikaisia. 1.1.2.2. Palvelussuhteet päätoimisuuden mukaan 31.12.2010 Vakituiset, määräaikaiset, palkkatuella työllistetyt sekä sivutoimiset, mukaan lukien sopimuspalomiehet Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten koko henkilöstöstä työskenteli 31.12.2010 kokoaikaisessa palvelussuhteessa 1 533 henkilöä (78,5 %), osa-aikaisessa 186 (9,5 %) ja sivutoimisessa palvelussuhteessa 234 henkilöä (12 % ). Kokoaikainen Muu omasta pyynnöstä osaaikainen 6 Osaaikaeläke Osaaikainen Osittainen hoitovapaa Sivutoiminen Yhteensä Kajaanin kaupunki 1 097 7 43 64 4 205 1 420 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 193 8 21 1 27 250 Kajaanin Vesi liikelaitos 20 20 Kajaanin Mamselli liikelaitos 160 3 19 10 2 194 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 63 2 2 2 69 Yhteensä 1 533 10 72 97 7 234 1 953 1.1.2.3 Palvelussuhteen mukaan työ- ja virkasuhteet 31.12.2010 Vakituiset, määräaikaiset, työllistetyt sekä sivutoimiset, mukaan lukien sopimuspalomiehet Työsuhde Virkasuhde Kajaanin kaupunki 940 480 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 99 151 Kajaanin Vesi liikelaitos 15 5 Kajaanin Mamselli liikelaitos 192 2 Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos 67 2 Yhteensä 1 313 640

7 1.2 Henkilöstökulut Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan olivat 74 556 219 euroa vuonna 2010, mikä on 2 337 163 euroa enemmän kuin vuonna 2009. Kaupungin henkilöstökulut 2 010 2 009 euroa Palkat ja palkkiot 38 734 506 38 522 435 Henkilösivukulut * Eläkekulut 12 442 643 11 701 679 * Muut henkilösivukulut 2 354 112 1 856 694 * Henkilöstökorvaukset -541 188-577 148 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 52 990 074 51 503 661 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 616 976 627 600 Henkilöstökulut yhteensä 53 607 049 52 131 260 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 2 010 2 009 Palkat ja palkkiot 8 908 642 8 519 433 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 499 975 1 473 487 * Muut henkilösivukulut 483 885 544 334 * Henkilöstökorvaukset -44 236-65 473 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 10 848 265 10 471 781 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 10 848 265 10 471 781 Kajaanin Vesi -liikelaitos 2 010 2 009 Palkat ja palkkiot 905 129 846 493 Henkilösivukulut * Eläkekulut 425 120 328 796 * Muut henkilösivukulut 49 039 53 128 * Henkilöstökorvaukset -9 990-6 222 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 369 298 1 222 195 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 3 086 18 321 Henkilöstökulut yhteensä 1 372 385 1 240 516 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 2 010 2 009 Palkat ja palkkiot 4 948 065 4 821 620 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 458 161 1 326 790 * Muut henkilösivukulut 271 054 302 951 * Henkilöstökorvaukset -119 678-137 689 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 6 557 603 6 313 671 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 6 557 603 6 313 671

8 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos 2 010 2 009 Palkat ja palkkiot 1 800 719 1 674 568 Henkilösivukulut * Eläkekulut 323 417 303 613 * Muut henkilösivukulut 94 882 105 556 * Henkilöstökorvaukset -48 101-21 910 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 170 917 2 061 827 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2 170 917 2 061 827 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä 2 010 2 009 euroa Palkat ja palkkiot 55 297 062 54 384 549 Henkilösivukulut * Eläkekulut 16 149 316 15 134 364 * Muut henkilösivukulut 3 252 971 2 862 664 * Henkilöstökorvaukset -763 193-808 442 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 73 936 157 71 573 136 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 620 062 645 920 Henkilöstökulut yhteensä 74 556 219 72 219 056 Kaupungin henkilöstökulut 2009-2010 Kaupunki ja liikelaitokset 2009 2010 Muutos Muutos % euroa 2009-2010 Palkat ja palkkiot 54 930 946 55 826 172 895 225 1,63 Henkilösivukulut 17 288 110 18 730 047 1 441 938 8,34 Yhteensä 72 219 056 74 556 219 2 337 163 3,24 Kaupunki ilman liikelaitoksia Muutos % euroa 2009 2010 Muutos 2009-2010 Palkat ja palkkiot 38 522 435 38 734 506 212 071 0,55 Henkilösivukulut 12 981 225 14 255 567 1 274 342 9,82 Yhteensä 51 503 661 52 990 074 1 486 413 2,89 Noudatettavat virka- ja työehtosopimukset Palkantarkistukset 2010 1.9.2010 tuloksellisuuserä jaettiin prosentuaalisesti kaikille sopimusaloille. Perusteena oli yhteinen ponnistus talouden tasapainottamisohjelman ja henkilöstösuunnitelman toteutuksessa. Päätös oli yksimielinen työnantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjä edustavien pääsopijajärjestöjen kesken.

9 Kunta-ala KVTES OVTES Tekniset Tuntipalkkaiset keskimäärin 1.2.2010 järjestelyerä 0,8 % 0,8 % 0,4 % 0,4 % 0,75 % 1.9.2010 tuloksellisuuden edistämistä tukeva järjestelmä 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 0,7 % Henkilöstö sopimusaloittain 31.12.2010 Palvelussuhteiden mukaan KVTES Tekniset Opettajat TuntiTes Näyttelijät Kajaanin kaupunki 620 358 356 84 - Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 102-138 - - Kajaanin Vesi liikelaitos 4 8-8 - Kajaanin Mamselli liikelaitos 194 - - - - Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 46 - - - 20 Yhteensä 966 366 494 92 20 Henkilöstön verotuskunnat 31.12.2010 Kaupunki ja liikelaitokset Kajaani 1 562 Sotkamo 94 Suomussalmi 51 Paltamo 49 Hyrynsalmi 24 Vaala 23 Ristijärvi 16 Oulu 15 Kuopio 14 Kuhmo 11 Muut kunnat 73

10 1.3 Työnantajan investoinnit henkilöstön osaamiseen ja työkykyyn Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten koulutuspäivät ja -kulut toimialoittain Koulutuspäivät Kulut kalenteripäivinä Palkkakulut Muut kulut 1 yhteensä 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 Kaupunginhallitus ja keskushallinto 121 122 11 003 12 238 20 180 35 396 31 183 47 634 Sivistystoimiala 946 1 139 96 471 108 608 94 874 118 723 191 345 227 331 Ympäristötekninen toimiala 91 59 10 087 6 600 39 592 53 405 49 679 60 005 Kainuun pelastuslaitos 117 157 9 111 12 055 16 753 35 486 25 864 47 541 Yhteensä Kajaanin kaupunki 1 275 1 477 126 672 139 501 171 399 243 010 298 071 382 511 Kajaanin ammattikorkeakoulu 517 17 56 956 2 115 122 583 156 985 179 539 159 100 Kajaanin Vesi 84 72 9 730 5 651 12 189 19 653 21 919 25 304 Kajaanin Mamselli 277 407 18 830 25 187 7 351 13 166 26 181 38 353 Kajaanin kaupunginteatteri 23 11 2 167 1 000 24 775 15 136 26 942 16 136 Liikelaitokset yhteensä 901 507 87 683 33 953 166 898 204 939 254 581 238 892 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 2 176 1 984 214 355 173 454 338 297 447 949 552 652 621 403 1 Muihin kuluihin sisältyvät mm. osallistumismaksut, majoitus- ja matkakulut sekä päivärahat Koulutuspäiviin sisältyy vain ulkoinen koulutus. Työnantajan järjestämään sisäiseen koulutukseen käytettyjä koulutuspäiviä ei tilastoida. Sisäisen koulutuksen kustannukset sen sijaan sisältyvät kuluihin. Koulutus- ja kehittämishankkeet Perusopetuksessa on tehty vuodesta 2008 alkaen KELPO kehittämistoimintaa (=kehitetään laatua perusopetuksessa). Hankkeessa kehitetään esiopetusryhmien ja koulujen oppimisympäristöjä sekä järjestetään uusiin opetusmenetelmiin ja oppilashuoltoon liittyvää koulutusta. Koulutuksiin on osallistunut yli 700 henkilöä. Lisäksi työryhmät ovat aloittaneet työskentelyn kaupungin opetussuunnitelman ja siihen liittyvän tehostetun ja erityisen tuen suunnitelman päivittämiseksi. Kehittämistoiminnan avulla jalkautetaan opetusministeriön erityisopetuksen pitkän tähtäimen kehittämisstrategian linjaukset opetusjärjestelyihin sekä valmistaudutaan perusopetuslain ja uusien opetussuunnitelman perusteiden edellyttämiin muutoksiin. Perusopetuksessa on lisäksi kehitetty koulujen kerhotoimintaa vuodesta 2008 alkaen. Kerhotoimintaa on järjestetty yhteistyössä koulujen, kulttuurilaitosten, seurojen ja joidenkin muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kerhotoimintaa järjestetään kaikilla kymmenellä koululla. Lukuvuonna 2010 2011 toimi 64 kerhoa, joissa oli 54 opettajaa ohjaajana ja 10 henkilöä muita ohjaajia. Oppilaita oli mukana noin 900. Suosituin kerho on liikunta, mutta jatkossa kerhotoimintaa laajennetaan erityisesti taito- ja taideaineisiin. Kajaanin perusopetus on lisäksi osallistunut Suomussalmen kunnan koordinoimaan vieraiden kielten opetuksen kehittämishankkeeseen (Kielo). Kajaanissa järjestettiin yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa 20.11.2010 koko maakunnan perusopetuksen yhteinen Opekatti-koulutuspäivä, johon osallistui noin 650 opettajaa Kainuun kunnista.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa järjestettiin opettajien ja muun henkilökunnan kielikoulutusta kansainvälisen osaamisen ja englanninkielisen opetusosaamisen tueksi. Lisäksi järjestettiin opettajien pedagogista koulutusta aikuisopiskelijan ohjaustarpeista ja oppimisvaikeuksista, verkko-oppimisen pedagogiikan, sähköisten oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median käytön koulutusta, ohjelmointiosaamisen koulutusta sekä koulutusta opetussuunnitelmatyöstä ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta. Keskushallinnossa aloitettiin keväällä 2009 kehittämishanke, jonka tavoitteeksi asetettiin keskushallinnon tuottavuuden parantaminen organisaatiota ja toimintoprosesseja kehittämällä, tehtäväkuvien selkeyttäminen, toimivan varahenkilöjärjestelmän luominen, keskushallinnon henkilöstön osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen sekä työnhallinnan ja työhyvinvoinnin parantaminen. Hanke päättyi keväällä 2010. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Keskushallintoon muodostettiin kuusi (6) tiimiä: asiakaspalvelutiimi, hallintotiimi, henkilöstötiimi, taloustiimi sekä tiedonohjaus- ja viestintätiimi ja maahanmuuttajapalvelujen tiimi. Hankkeen kustannuksiin saatiin Työsuojelurahaston kehittämisavustusta. Maahanmuuttajapalveluissa kehittämishanke jatkui vielä syksyllä 2010. Jatkohankkeen tavoitteena oli työtyytyväisyyden ja työssä jaksamisen parantaminen sekä työstää konsultin avulla selkeät työprosessit ja luoda toimiva organisaatiorakenne yksikköön. Kehittämistyö jatkuu vielä keväällä 2011. Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa aloitettiin esimiesvalmennus uudelle ryhmälle syksyllä 2010. Valmennukseen osallistuu 17 kaupungin esimiestä. Kajaanin Mamselli liikelaitoksen työntekijöistä seitsemän (7) suoritti laitoshuoltajatutkinnon vuonna 2010. Kajaanin Vesi liikelaitoksen kaksi (2) putkiasentajaa suoritti vesihuollon ammattitutkintoa, jonka he saavat valmiiksi vuonna 2011. Näiden tutkintojen jälkeen melkein kaikki liikelaitoksen putkiasentajat ja käytönvalvojat ovat suorittaneet kyseisen tutkinnon. Kajaanin Veden hallinnossa toteutettiin työyhteisön kehittämishanke, jonka tavoitteena oli työhyvinvoinnin parantaminen. Kajaanin Ammattikorkeakoulu liikelaitokselta ostettuun ensiapukoulutukseen osallistui 22 kaupungin työntekijää. Koulutusapurahat Koulutusapurahamäärärahalla hankittiin työnohjausta 12 työnohjausryhmälle (yht. 87 henkilöä) ja kolmelle esimiehelle yksilötyönohjausta. Työnohjauksen kustannukset olivat 12 140 euroa. Koulutusapurahoja myönnettiin 10 työntekijälle/viranhaltijalle ja neljälle (4) työyhteisölle. Koulutusapurahoja maksettiin noin 9 900 euroa. Lisäksi koulutusapurahamäärärahasta maksettiin henkilöstön atk-kurssien (Office 2007) ja yhdessä Kainuun maakunta - kuntayhtymän kanssa järjestetyn KVTES-koulutuksen kustannukset. Esimiesinfossa 16.12.2010 dosentti Sirpa Syvänen luennoi teemasta Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteys. Tähän liittyvät kustannukset maksettiin myös koulutusapurahamäärärahasta. Yhteensä koulutusapurahoja työnohjauksen kustannukset mukaan lukien käytettiin 24 710 euroa. 11

12 Henkilökuntakorttietuudet Kaupungin henkilökuntakortilla henkilöstö saa alennusta erilaisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Henkilökuntaetuuksia maksettiin vuonna 2010 yhteensä 25 640 euroa. Henkilökuntakortilla saa alennusta mm. kuntokeskuspalveluihin, uintimaksuihin ja teatterilippuihin. Virkistysraha ym. Työyksikkökohtainen virkistysraha on työpaikan omaa rahaa, jota käytetään noin 12 euroa / työntekijä työpaikkakokouksessa esimiehen ja työntekijöiden yhteisesti sopimalla tavalla. Kaupunki tukee henkilökuntayhdistys Kajaanin Tyvi ry:n toimintaa. Yhdistys järjestää henkilöstölle erilaista virkistystoimintaa, mm. lajikokeiluja ja teatteri- ym. retkiä. Liikuntailtapäivä Työyksiköillä on mahdollisuus pitää kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, liikuntailtapäivä. Liikuntailtapäivän viettotavasta sovitaan työpaikkakokouksissa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni työntekijä voisi osallistua liikuntailtapäivän viettoon. Liikuntaryhmät Työnantaja järjesti henkilöstölle kuntojumppaa kerran viikossa ja allasjumppaa kaksi kertaa viikossa. Ryhmiin voivat osallistua myös Kainuun maakunta kuntayhtymän työntekijät, minkä vuoksi maakunta maksoi puolet kustannuksista. Kuntoutus Kaupunki järjesti kolme kuntoremonttikurssia, joihin osallistui 27 henkilöä. Lisäksi 28 henkilöä osallistui vuonna 2009 alkaneiden kuntoremonttikurssien seurantajaksoille. Kuntoremonttikurssien järjestämiseen saatiin tukea Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö, SAL ry:ltä. Investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin 2010 2009 Työkykyä ylläpitävä toiminta 26 760 22 197 Henkilökuntakorttietuudet 25 460 38 753 Koulutusapuraha (sis. työnohjauksen) 24 710 28 163 Yhteensä 77 110 89 113 Työterveyshuolto Kajaanin kaupunki ostaa työterveyshuoltopalvelut Kainuun Työterveys liikelaitokselta. Sekä kaupungin että liikelaitosten työterveyshuollon toimintasuunnitelmat uusittiin kokonaan vuonna 2010. Uusissa toimintasuunnitelmissa pyrittiin entistä tarkemmin sopimaan työterveyshuollon palveluista. Lisäksi työterveyshuollon piiristä rajattiin pois virka- ja työvapailla olevien henkilöiden mahdollisuus käyttää työterveyshuollon palveluja.

13 Työterveyshuollon kustannukset laskivat edellisestä vuodesta ennalta ehkäisevässä toiminnassa, KL I, 36 298 eurolla (15,34 %). Sairaanhoidossa, KL II, kustannukset vähenivät 8 871 eurolla (2,15 %). Ennalta ehkäisevä toiminta (KL 1) vähentyi lähes kaikissa työterveyshuollon ammattihenkilöiden palveluissa. Tämä suuntaus on huolestuttava, koska nimenomaan ennalta ehkäisevällä toiminnalla pystytään vaikuttamaan työssä jaksamiseen ja työkyvyn edistämiseen. Vuoden 2011 alusta voimaan astunut sairausvakuutuslain muutos edellyttää entistä tarkempaa sopimista työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea tulee toteuttaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Työterveyshuollon kustannukset v. 2009 2010 Korvausluokka I Korvausluokka II 2010 2009 2010 2009 Kajaanin kaupunki 152 677 174 276 300 296 301 958 Kajaanin Ammattikorkeakoulu -liikelaitos 10 212 16 626 34 817 35 164 Kajaanin Vesi -liikelaitos 4 924 4 424 3 853 3 790 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 23 554 33 829 52 431 57 600 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 8 910 7 419 12 439 14 196 Yhteensä 200 277 236 575 403 836 412 707

14 2 Henkilöstösuunnittelu, henkilöstörakenne ja ikäjakauma Toimialoilla laadittiin henkilöstösuunnitelmat, joihin kirjattiin eläkepoistuman hyödyntäminen aina vuoteen 2016 saakka. Henkilöstösuunnitelma tehtiin toimialoittain. Toimialoilla käytiin läpi tilastot henkilöstön eläköitymisestä ja päätettiin, miten eläkepoistumaa hyödynnetään. Suunnitelman mukaan vuoteen 2016 vähennetään 74,3 henkilötyövuotta. Suunnitelman toteutumista pyrittiin edistämään yhteispalavereilla toimialajohtajien, henkilöstöhallinnon ja kehityspäällikön kesken niin, että käytiin läpi esiin tulleet henkilöstötarpeet ja pyrittiin täyttämään ne ensisijaisesti kaupungin työorganisaation sisältä siten, että lopputuloksena olisi mahdollisuuksien mukaan henkilötyövuosien vähentäminen. 2.1. Henkilöstösäästöt 2010-2016 2.1.1 Henkilöstösuunnitelma 2010 2016 Henkilöstösäästöt, htv, vuosittain Toimiala 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto 0,1 1,8 0,6 1,9 0,2 0,8 1,2 6,6 Sivistystoimiala 9,2 14,2 6,5 5,7 3,1 3,9 4,0 46,6 Ympäristötekninen toimiala 3,1 3,7 3,2 2,4 2,6 3,1 3,0 21,1 Yhteensä 12,4 19,7 10,3 10,0 5,9 7,8 8,2 74,3 Henkilöstösäästöt, htv, kumulatiivinen Toimiala 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kaupunginhallitus ja keskushallinto 0,1 1,9 2,5 4,4 4,6 5,4 6,6 Sivistystoimiala 9,2 23,4 29,9 35,6 38,7 42,6 46,6 Ympäristötekninen toimiala 3,1 6,8 10,0 12,4 15,0 18,1 21,1 Yhteensä 12,4 32,1 42,4 52,4 58,3 66,1 74,3 Henkilöstösäästöt, euroa, kumulatiivinen Toimiala 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto 4 178 67 509 103 544 213 039 221 351 250 425 291 121 1 151 167 Sivistystoimiala 486 699 1 126 469 1 416 927 1 682 821 1 824 698 1 989 144 2 116 513 10 643 271 Ympäristötekninen toimiala 134 372 292 238 409 692 573 066 643 011 765 817 855 145 3 673 341 Yhteensä 625 249 1 486 216 1 930 163 2 468 926 2 689 060 3 005 386 3 262 779 15 467 779

15 2.1.2 Talouden tasapainottamisohjelma 2010-2016 ja talousarvio 2010 Henkilöstösäästöt, euroa, kumulatiivinen Toimiala 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto 30 326 71 448 158 949 222 247 327 932 327 932 327 932 1 466 766 Sivistystoimiala 361 208 789 068 856 609 972 130 1 008 793 919 772 919 772 5 827 352 Ympäristötekninen toimiala 200 279 235 665 235 665 270 707 270 707 270 707 270 707 1 754 437 Yhteensä 591 813 1 096 181 1 251 223 1 465 084 1 607 432 1 518 411 1 518 411 9 048 555 2.1.3 Henkilöstösuunnitelman tuomat lisäsäästöt talouden tasapainottamisohjelmaan Henkilöstösäästöt, euroa, kumulatiivinen Toimiala 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yhteensä Kaupunginhallitus ja keskushallinto -26 148-3 939-55 405-9 208-106 581-77 507-36 811-315 599 Sivistystoimiala 125 491 337 401 560 318 710 691 815 905 1 069 372 1 196 741 4 815 919 Ympäristötekninen toimiala -65 907 56 573 174 027 302 359 372 304 495 110 584 438 1 918 904 Yhteensä 33 436 390 035 678 940 1 003 842 1 081 628 1 486 975 1 744 368 6 419 224 2.2 Keski-ikä Kunnallisen palvelutuotannon laajeneminen 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa näkyy tämän päivän ikäryhmätilastoissa. Henkilöstöä palkattiin lisää ja palvelutarjonta monipuolistui, koska kunnille tuli paljon uusia lakisääteisiä tehtäviä. Asia heijastelee hyvinvoinnin kasvua ja suurten ikäluokkien osuutta. 1980-luvun loppupuoli ja 1990-luku oli aikaa, jolloin uusia palveluja kuntapuolelle ei tullut niin merkittävässä määrin kuin aikaisemmin. Ajanjakso oli myös säästämisen aikaa, jolloin uusia työntekijöitä ei palkattu.

16 2.3 Ikäjakauma Ikäjakaumasta näkyy, että uusia työntekijöitä ei ole palkattu siinä määrin kuin 15 20 vuotta sitten. Nuoret ikäluokat lähes puuttuvat.

17 2.3.1 Ikäjakauma palvelussuhteen luonteen mukaan 31.12.2010 Kaupunki ja liikelaitokset alle 20v 20-24v 25-29v Vakituiset 17 45 68 95 110 201 273 311 311 133 7 Määräaikaiset 0 28 55 57 44 34 35 24 25 10 2 Palkkatuettu työ 9 13 3 2 1 3 4 5 16 0 0 Oppilas, harjoittelija 0 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Oppisopimussuhteiset 0 2 2 1 1 0 2 1 0 0 0 Yhteensä 26 93 128 155 156 238 314 341 352 143 9 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v

Vakituisesta henkilöstöstä 130 (8,3 %) oli alle 30 vuotiaita. - Yli 45 vuotiaita oli 1 035 henkilöä eli 65,9 % vakinaisista. - Vakinaisista suurimmat ikäryhmät olivat 50 54 ja 55 59 vuotiaat, molemmissa oli 311 henkilöä. Seuraavaksi suurin oli 45 49 vuotiaat (17,4 %), 40 44 vuotiaat (12,8 %). - Määräaikaisista suurin ikäryhmä oli 30 34 vuotiaat, 57 henkilöä (18,2 %). - Palkkatuetussa työssä olevista suurin ikäryhmä oli 55 59 vuotiaat, 16 henkilöä (28,6 %). Tämä johtuu lakiin perustuvasta työllistämisvelvoitteesta. - Nuoria alle 25 vuotiaita oli palkkatuetussa työssä 22 henkilöä (39,3 %) 2.3.2 Vakituisten 55-65-vuotiaiden ikäjakauma 31.12.2010 18 55v 56v 57v 58v 59v 60v 61v 62v 63v 64v 65v yht. Kajaanin kaupunki 39 52 45 58 38 20 32 19 16 2 2 323 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 6 7 6 6 3 3 4 3 4 0 1 43 Kajaanin Vesi -liikelaitos 2 1 0 3 0 0 0 0 1 0 0 7 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 6 9 8 11 4 5 9 8 3 0 0 63 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 0 3 0 0 3 1 2 1 0 1 1 12 Yhteensä 53 72 59 78 48 29 47 31 24 3 4 448 2.4 Vakituisten palvelussuhteiden kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Kajaanin kaupunki 57 85 251 124 66 210 114 196 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 24 53 27 1 1 Kajaanin Vesi -liikelaitos 1 3 1 3 1 2 4 5 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 6 5 25 16 6 44 22 36 Kajaanin kaupunginteatteri 3 5 6 6 8 5 11 Yhteensä 64 96 306 202 106 264 146 249 Suurimman ryhmän, 306 henkilöä, palvelussuhde on kestänyt 5-9 vuotta, seuraavaksi suurin 264 henkilöä, jotka ovat palvelleet 20-24 vuotta ja kolmanneksi suurin ryhmä yli 30 vuotta palvelleet, 249 henkilöä.

19

20

21 3 Eläkkeelle siirtyminen 3.1 Eläkkeelle siirtyneet Vuonna 2010 jäi Kajaanin kaupungilta eläkkeelle 31 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuonna 2010 oli 62,0 vuotta (61,5 vuona 2009). Kajaanin Mamselli liikelaitoksesta jäi yhdeksän (9) henkilöä eläkkeelle, keski-ikä oli 61,6 vuotta (61,8). Eläkkeelle jääneet 2010 2009 Kajaanin kaupunki 31 28 Kajaanin ammattikorkeakoulu 1 4 Kajaanin Vesi -liikelaitos - - Kajaanin Mamselli -liikelaitos 9 5 Kajaanin kaupunginteatteri - - Yhteensä 41 37 KuEL-eläkkeelle siirtyneet KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä eläkelajeittain vuosina 2005 2010 Yhteensä poislukien osa-aikaeläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Vanhuus- Vuosi eläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osaaikaeläke 2005 14 15 7 5 11 6 52 2006 12 12 9 6 9 5 48 2007 11 15 9 5 17 7 57 2008 18 13 9 8 12 10 60 2009 18 3 7 8 16 11 52 2010 15 9 5 12 5 16 46

22 3.2 Henkilöstön eläkepoistuma arvio 2010-2030 Kaupungin eläkepoistumaennuste on keskimäärin yli 70 henkilöä/vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2017. Vuoden 2023 jälkeen eläkepoistuma muuttuu laskevaksi, mutta on noin 50 henkilön tasoa aina vuoteen 2030. Haasteena tulee olemaan osaavan ja kehityskykyisen henkilöstön palkkaaminen ja pitäminen kaupungin palveluksessa. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkelainsäädännön muutoksen myötä kukin voi valita vanhuuseläkeikänsä 63-68 vuoden väliltä. Tämän vuoksi eläköitymisen tarkka ennustaminen ei ole mahdollista.

23 Eläkepoistuma 2010-2030 Eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina 31.12.2008. 2010-2015 2016-2020 2021-2025 2026 2030 Suurimmat ammattiryhmät Vak. henk. henkilöä % henkilöä % henkilöä % henkilöä % Palomiehet 170 16 9,6 31 18,4 46 26,9 67 39,1 Muut peruskoulun ja lukion lehtorit ja tuntiopettajat 156 47 29,8 73 46,5 91 58,7 110 70,8 Lastenhoitajat ja päiväkotiapulaiset 134 23 17,0 53 39,0 75 55,7 96 71,9 Luokanopettajat 115 18 15,7 36 31,4 51 44,4 69 60,1 Henkilökohtaiset avustajat ym. 107 25 23,0 47 43,7 64 59,3 76 71,0 Ammattikorkeakoulun yliopettajat ja lehtorit 96 16 16,9 31 32,7 52 54,6 66 68,7 Lastentarhanopettajat 83 10 11,5 28 34,1 42 50,1 59 70,7 Aineenopettajat ja lehtorit 65 9 13,6 19 29,9 28 43,7 35 53,5 Perhepäivähoitajat ym. 62 22 35,2 38 61,4 44 71,2 46 74,4 Siivoojat 61 19 30,5 34 55,4 42 69,4 48 78,0 Kiinteistöhuoltomiehet 49 11 21,7 21 42,7 31 64,1 40 81,9 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 41 6 15,2 13 30,9 18 44,5 26 63,5 Erityisopettajat 35 3 7,7 7 18,6 12 34,2 18 51,5 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 35 8 23,2 16 44,4 21 59,9 27 76,6 Sihteerit 33 5 13,7 13 40,3 23 69,5 29 88,0 Muiden oppilaitosten opettajat sekä yksit.op 32 6 17,7 12 36,1 15 45,7 18 55,2 Tuotanto- ja linjajohtajat 30 3 8,5 5 15,3 10 32,5 16 54,3 Kokit, keittäjät ja kylmäköt 29 5 17,7 13 43,3 18 62,2 22 77,1 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat 27 3 9,6 6 22,3 11 41,8 15 56,8 Rakennus- ja palotarkastajat 23 4 19,0 10 43,5 12 54,1 14 59,3 Kunnallishallinnon erityisasiantuntijat 22 5 24,3 8 35,4 11 49,2 13 58,8 Johdon sihteerit, osastosihteerit ym. 21 4 19,9 9 44,4 13 62,4 16 77,6 Muut toimistotyöntekijät 20 4 21,3 7 34,8 9 46,0 12 58,7 Keittiöapulaiset 20 4 18,6 9 45,1 12 57,7 13 66,0 Opetusalan johtajat ja rehtorit 19 4 23,5 9 49,0 11 49,8 13 69,8 Näyttelijät 17 3 15,1 5 29,0 6 35,6 8 49,2 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajat 15 2 11,3 7 44,8 11 75,1 14 91,9 Kartoituksen ja maanmittauksen asiantuntijat 15 4 28,2 8 56,0 12 81,7 14 91,3 Puutarha- ja kasvihuonetyöntekijät 15 5 34,0 9 59,9 11 71,1 12 83,1 Toimistovahtimestarit 14 4 29,5 7 49,3 10 71,6 12 82,8 Arkkitehdit ja muut tekn. erityisasiantuntijat 12 0 2,4 1 6,3 4 31,1 7 54,3 Muut 381 76 20,0 152 40,0 219 57,6 267 70,0

24 4 Vertailutietoja henkilöstöstä sukupuolen mukaan Kajaanin kaupungin tasa-arvosuunnitelman mukaan henkilöstöraportissa on seurattava miesten ja naisten määrää sekä sukupuolijakautumaa organisaation kaikilla tasoilla. Lisäksi henkilöstöraportissa seurataan esimiestehtävien jakautumista naisille ja miehille. Tavoitteena on, että eri toimialoilla vähemmistönä olevan sukupuolen suhteellinen osuus esimiestehtävissä kasvaa. Henkilöstöraportissa seurataan myös palkkasumman jakautumista esimies- ja työntekijätasolla sukupuolen mukaan. Mikäli erot ovat perusteettomia, niitä tasoitetaan paikallisilla, harkinnanvaraisilla keinoilla. Edelleen tasaarvosuunnitelman mukaan henkilöstöraportissa on seurattava palkkoja sukupuolen mukaan seuraavasti: - koko kaupunki keskipalkat esimiehet/työntekijät - toimialoittain keskipalkat esimiehet/työntekijät - tulosalueittain keskipalkat esimiehet/työntekijät - ammattialoittain keskipalkat pois luettuna esimiehet Ansioita ei voi kuitenkaan esittää ryhmistä, joissa työskentelee alle kuusi henkilöä. Sen vuoksi esimiesten palkkausta verrataan vain koko kaupungin tasolla.

25 4.1 Palkkakartoitus Kokoaikaisen henkilöstön lukumäärä ja keskimääräinen tehtäväkohtainen kuukausipalkka sekä kokonaisansio sukupuolen mukaan 2010, esimiehet ja työntekijät sopimusaloittain (ei sisällä perhepäivähoitajia eikä harjoittelijoita) Ammattiryhmä Lukumäärä Tehtäväkohtainen palkka Ero (N-M) N/M % Kokonaisansio Ero (N-M) keskimäärin keskimäärin /kk /kk Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet N/M % Esimiehet 35 50 2 824 3074-250 -91,9 3 508 3 845-337 -91,2 KVTES Hallinto 13 5 2 711 - - - 3 117 - - - Atk- ja toimistoala 53 7 1 946 2 162-216 -90 2 243 2 344-101 -95,7 Hoito- ja sosiaalialan henkilöstö 22 3 2 306 - - - 2 558 - - - Varhaiskasvatus, perusopetuksen hoito- ja kasvatushenkilöstö 242 12 1 982 1993-11 -99,4 2 185 2 206-21 99 Kirjaston ja museoiden henkilöstö 31 5 1 940 - - - 2 227 - - - Muu henkilöstö 9 8 1685 1782-97 -94,5 1880 2048-168 -91,8 KVTES YHTEENSÄ 370 40 2 011 2114-103 -95,1 2 245 2 363-118 -95 OVTES Peruskoulun ja oppilaanohjauksen lehtorit 62 25 2 555 2527 28 101,1 3 592 3 797-205 -94,6 Erityisopetuksen opettajat 26 6 2 571 2591-20 -99,2 3 533 4 046-513 -87,3 Luokanopettajat 69 32 2 390 2391-1 -99,9 3 194 3 308-114 -96,5 Tuntiopettajat 32 10 2 524 2522 2 100,1 3 084 2 935 149 105,1 Kansalaisopiston ja musiikkiopiston opettajat 26 16 2 233 2101 132 106,3 2 696 2 705-9 -99,7 OVTES YHTEENSÄ 215 89 2 460 2405 55 102,3 3 273 3 345-72 -97,8 Tekniset Erityisosaamista edellyttävä vaativa asiantuntijatehtävä - 1 - - - - - - - - Suunnittelu-, tarkastus tai valvontatehtävät 8 13 2 776 2540 236 109,3 3 202 3 125 77 102,5 Ammattimies 10 39 1 910 1828 82 104,5 2 381 2 149 232 110,8 Suunnittelu-, tarkastus tai valvontatehtävät/kain. Pelastuslaitos 2 16-2289 - - - 2 640 - - Ammattimies/Kain. Pelastuslaitos - 47-1762 - - - 2 039 - - Tekniset yhteensä 20 116 2320 1956 364 118,6 2731 2 293 438 119,1 Tuntipalkkaiset 6 66 1710 1758-48 -97,3 1927 2017-90 -95,5 Työntekijät yhteensä 611 311 2176 2063 113 105,5 2619 2544 75 102,9

26 Esimiesten keskimääräinen tehtäväkohtainen kuukausipalkka sekä kokonaisansio 2010 Tehtäväkohtainen palkka keskimäärin kk N/M % Kokonaisansio keskimäärin /kk N/M % Lukumäärä Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Toimialajohtajat 1 3 - - - - - - Tulosalueiden johtajat 1 5 - - - - - - Tulosyksiköiden esimiehet 11 28 2 918 3 130 93,2 4 222 3 997 105,6 Muut esimiehet 22 14 2 615 2 486 105,2 3 000 2 961 101,3 Yhteensä 35 50 2 824 3 074 91,9 3 508 3 845 91,2 Esimiehen palkka määräytyy sen perusteella, minkä tasoinen on hänen esimiestehtävänsä. Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että neljästä toimialajohtajasta yksi on nainen ja samoin kuudesta tulosaluejohtajasta vain yksi on nainen. Samoin tulosyksiköiden esimiehistä suurin osa (72 %) on miehiä. Tästä johtuen naisesimiesten palkka on noin 92 % miesesimiesten palkasta. Ero on kuitenkin pienentynyt edellisestä vuodesta, jolloin naisesimiesten palkka oli 88 % miesesimiesten palkasta. KVTES:n tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävän vaativuus. Näin ollen palkkaeroa tehtäväkohtaisessa palkassa selittää pikemminkin työn vaativuuden arvioinnin kautta määritellyt vaativuuserot kuin sukupuoli. Vuonna 2010 aloitettiin työ KVTES:n piiriin kuuluvien työn vaativuuden arviointijärjestelmän uudistamiseksi. Uusi arviointijärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2011.

Kunnallisen teknisen henkilöstön palkkaus määräytyy myös työn vaativuuden perusteella. OVTES:n puolella on myös käytössä tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä. 4.1.1 Keskipalkat toimialoittain ja tulosalueittain 2010 Kokoaikaisten työntekijöiden keskipalkat toimialoittain ja tulosalueittain (ei sis. perhepäivähoitajia) Toimiala/tulosalue Työntekijät Työntekijät Lukumäärä Tehtäväkohtainen palkka, keskimäärin /kk N/M % Työntekijät Kokonaisansio, keskimäärin /kk N/M % Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Kh/keskushallinto 34 9 2 110 2 555 82,6 2 427 2 886 84,1 Maahanmuuttajapalvelut 18 3 2 308 - - 2 599 - - Kh/keskushallinto yhteensä 52 12 2 179 2 428 89,7 2 487 2 726 91,2 Sivistystoimi Liikuntapalvelut 1 - - - - - - - Varhaiskasvatus 211 5 1 998 - - 2 211 - - Perusopetus 240 88 2 381 2 396 99,4 3 100 3 270 94,8 Kulttuurilaitokset 35 6 1 926 1 840 104,7 2 215 2 131 103,9 Kaukametsä 35 20 2 186 2 046 106,8 2 612 2 578 101,3 Sivistystoimi yhteensä 522 119 2 182 2 298 94,9 2 647 3 059 86,5 Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 15 13 2 350 2 148 109,4 2 822 2 673 105,6 Kunnallistekniikka 10 58 1 934 1 805 107,1 2 207 2 100 105,1 Tilapalvelu 8 46 1 688 1 887 89,5 1 880 2 173 86,5 Ympäristötekninen toimiala yhteensä 33 117 2 063 1 875 110,0 2 407 2 192 109,8 Kainuun Pelastuslaitos 4 63-1 896 - - 2 192 - Yhteensä 611 311 2176 2063 105,5 2 619 2 544 102,9 27

28

Koko kaupungin tasolla naisten keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli 113 euroa suurempi kuin miesten. Myös keskimääräinen kokonaisansio oli naisilla suurempi eron ollessa 75 euroa. Suurin ero naisten ja miesten välillä oli tulosalueista kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa/keskushallinnossa, jossa naisten tehtäväkohtainen keskipalkka oli 83 % miesten palkasta. Miehiä on tällä tulosalueella huomattavasti naisia vähemmän ja osa heistä toimii vaativissa asiantuntijatehtävissä. Keskushallinnon toimialalla erot palkoissa olivat pienemmät. Sivistystoimialalla naisten tehtäväkohtainen keskipalkka oli 95 % miesten keskipalkasta. Naisten keskimääräinen kokonaisansio oli 87 % miesten palkasta. Kokonaisansioon vaikuttavat henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen ja harkinnanvarainen osa, määrävuosilisä sekä syrjäseutulisä ja opetusalalla maksettavat lisät, esim. ylituntipalkkiot. Ympäristöteknisellä toimialalla naisten sekä keskimääräinen tehtäväkohtainen että kokonaisansio olivat suurempia kuin miesten vastaavat ansiot. Miesten tehtäväkohtainen palkka oli noin 91 % naisten palkasta. Ympäristöteknisellä toimialalla on naisia huomattavasti miehiä vähemmän ja he ovat sijoittuneet pääasiassa erilaisiin asiantuntijatehtäviin. 4.1.2 Kaupungin liikelaitosten henkilöstön keskipalkat Keskipalkat liikelaitoksittain ja sopimusaloittain Kokoaikaisten ja työntekijöiden keskipalkat liikelaitoksittain ja sopimusaloittain 29 Liikelaitos Tehtävä- Lukumäärä kohtainen palkka keskimäärin /kk N/M % Kokonaisansio, keskimäärin /kk Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Ammattikorkeakoulu OVTES 58 42 3 910 3 854 101,4 4 002 4 090 97,8 KVTES 49 35 2 431 2 573 94,5 2 627 2 685 97,8 Ammattikorkeakoulu yhteensä 107 77 3 232 3 272 98,8 3 373 3 451 97,7 Kajaanin Vesi KVTES 4 - - - - - - - Tekniset 1 5 - - - - - - Tuntipalkkaiset - 8-1 811-2 117 Kajaanin Vesi yhteensä 5 13-1 922 - - 2 295 - Kajaanin Mamselli /KVTES 149 4 1 750 - - 1 986 - - Kajaanin kaupunginteatteri/ 26 25 2 152 2 093 102,8 2 449 2 478 98,8 KVTES N/M %

Kajaanin Veden palkkoja ei voida verrata naisten vähäisen lukumäärän johdosta. Kajaanin Mamsellissa on taas miehiä liian vähän, jotta vertailua voitaisiin tehdä. Kajaanin ammattikorkeakoulussa koko henkilöstön palkoissa ei ole suurta eroa. KVTES:n piiriin kuuluvien naisten keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka oli noin 95 % miesten palkasta. Kajaanin ammattikorkeakoulussa KVTES:n piiriin kuuluu paljon sellaisia työntekijöitä, mm. projektityöntekijät, joiden kanssa sovitaan kokonaispalkasta. Ero johtuu kuitenkin suurimmalta osalta siitä, että hinnoittelun piiriin kuuluvat miestyöntekijät ovat pääasiassa tietoteknisen alan tehtävissä ja naistyöntekijöistä taasen suuri osa sijoittuu toimistoalan tehtäviin. Kajaanin kaupunginteatterissa naisten ja miesten palkoissa ei ole suurta eroa. 30

31 4.2 Sukupuolijakauma toimialoittain ja tulosalueittain Sukupuolijakauma toimialoittain, tulosalueittain ja liikelaitoksittain 31.12.2010 palvelussuhteiden mukaan, koko henkilöstö ja esimiehet Koko henkilöstö (ml. esimiehet) Esimiehet Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Kaupunginhallitus ja projektit 3 2 5 1 Maatalouspalvelut 1 1 Asiahallinta- ja lakipalvelut 2 18 20 3 Pysäköinnin valvonta 1 1 2 Matkailu ja kalatalouspalvelut 2 6 8 Henkilöstöhallinto 1 3 4 1 Taloushallinto 2 7 9 1 Painatus 4 4 1 Atk- ja tietopalvelut 2 2 Sivistyspalvelut 1 7 8 Yhteensä keskushallinto 11 47 58 2 4 Maahanmuuttajapalvelut 3 20 23 1 Sivistystoimi 2 Varhaiskasvatus 11 329 340 3 19 Perusopetus 105 286 391 9 8 Nuorisotyö 9 8 17 1 Kulttuuripalvelut 11 45 56 3 2 Kaukametsä 32 46 78 1 1 Liikuntapalvelut 1 1 2 Yhteensä sivistystoimiala 169 715 884 19 30 Ympäristö ja maankäyttö 19 18 37 5 Kunnallistekniikka 72 12 84 10 Tilapalvelu 66 10 76 9 Yhteensä ympäristötekninen toimiala 157 40 197 24 0 Kainuun pelastuslaitos 241 11 252 5 Yhteensä Kajaanin kaupunki 584 835 1 419 51 35 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 116 135 251 5 3 Kajaanin Vesi -liikelaitos 15 5 20 2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 7 187 194 1 7 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 36 33 69 2 Yhteensä liikelaitokset 174 360 534 10 10 Yhteensä Kajaanin kaupunki ja liikelaitokset 758 1 195 1 953 61 45

32 Sukupuolijakauma kaupunki ja liikelaitokset 31.12.2010 % % Mies Nainen Mies Nainen Kajaanin kaupunki 586 834 41,3 58,7 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 115 135 46,0 54,0 Kajaanin Vesi -liikelaitos 15 5 75,0 25,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 7 187 3,6 96,4 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 36 33 52,2 47,8 759 1 194 38,9 61,1

33 5 Keskeytykset 5.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja kaupungin työntekijöillä oli keskimäärin 9,8 päivää henkilöä kohden. Liikelaitoksista eniten sairauspoissaoloja oli Kajaanin Mamsellin työntekijöillä, keskimäärin 19 työpäivää henkilöä kohden. Kaupungin ja varsinkin Kajaanin Mamsellin työntekijöiden korkea keski-ikä vaikuttaa sairastuvuuteen. Työkyky alkaa heiketä nopeammin noin 45 ikävuoden vaiheilla, jos ergonomiaan, liikuntaan ja tuki- ja liikuntaelimistön huoltamiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Suurin vastuu fyysisen kunnon ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään, mutta myös työnantaja voi vaikuttaa työkyvyn ylläpitämiseen panostamalla henkilöstön terveyteen, työoloihin ja liikuntapalveluihin. Henkilöstön ikärakenne ei kuitenkaan selitä kokonaan sairauspoissaolojen määrää. Paras tapa pyrkiä torjumaan ja vähentämään sairauspoissaoloja on kehittää työoloja ja työtä. Jäljellä olevan työkyvyn huomioon ottaminen työn mitoituksessa on tärkeää. Työhyvinvointia ja työssä jaksamista tukevat riittävä ammatillinen osaaminen, työn sopiva kuormittavuus, kyky ja mahdollisuus säädellä omaa työtä ja kuormitusta sekä työyhteisön vuorovaikutus. Kajaanin kaupungin työpaikoilla on käytössä Aktiivisen aikaisen puuttumisen toimintamalli, jonka tarkoitus on auttaa erityisesti esimiehiä tunnistamaan aikaisessa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen, ottaa asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi. Myös työterveyshuollon rooli on erityisen tärkeä varhaisessa vaiheessa työkyvyn ongelmiin puuttumisessa. Kajaanin kaupunki on tukenut hyvällä tavalla osallistumista työkykyä ylläpitävään toimintaan ja ammatillisesti syvennettyyn lääketieteellisen kuntoutukseen (Aslak), Tykkuntoutukseen sekä kaupungin järjestämiin kuntoremonttikursseihin. Kyseisiin kuntoutuksiin työntekijät voivat osallistua täydellä palkalla. Työkyvyn ylläpitämiseksi käynnistettiin Kajaanin Mamselli liikelaitoksessa elokuussa 2009 työterveyshuollon kanssa Työsuojelurahaston tukema Työhyvinvointi- ja ergonomiahanke. Hanke päättyi kesäkuussa 2010, jonka jälkeen Mamselliin valittiin kuusi (6) ergonomiavastaavaa. Heidän tehtävänään on huolehtia omalla alueellaan turvallisten työtapojen ja menetelmien sekä työvälineiden käytöstä. Tämän lisäksi Mamsellissa käynnistettiin sairauspoissaolojen vähentämiseksi liikuntakorttikampanja. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostaminen on kannattanut. Mamsellin sairauspoissaolot on saatu kääntymään positiivisempaan suuntaan. Sairauslomien palkkakustannukset 2010 2009 2008 Kajaanin kaupunki 1 081 604 1 017 326 1 042 412 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 106 949 125 148 126 711 Kajaanin Vesi -liikelaitos 25 528 13 763 21 822 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 217 832 244 272 230 104 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 47 945 14 427 20 140 Yhteensä 1 479 858 1 414 937 1 441 188 Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten sairauslomien palkkakustannukset vuonna 2010 olivat 64 921 euroa enemmän kuin vuonna 2009.

34 5.2 Poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö kaupunki ja liikelaitokset Sairauspoissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö 2010 2009 2008 2007 Kajaanin kaupunki 9,8 10,4 10,9 12,3 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 3,4 4,0 4,5 5,4 Kajaanin Vesi -liikelaitos 10,0 6,1 10,3 29,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 19,0 20,7 20,2 24,6 Kajaanin kaupunginteatteri 6,8 1,9 3,0 3,4 Sairauspoissaolot yhteensä työpäivinä 2010 2009 muutos Kajaanin kaupunki 12 111 12 510-399 Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 850 918-68 Kajaanin Vesi -liikelaitos 199 129 70 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 3 686 4 123-437 Kajaanin kaupunginteatteri 471 137 334 Yhteensä 17 317 17 817-500 5.3 Poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö koko kaupunki 2005 2010 Sairaus Työtapaturma Koko kaupunki vuosi poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö (henkilömäärä ilman sopimuspalomiehiä) 2010 9,8 0,3 4,9 0,7 0,9 0,6 0,3 1,6 1,2 2,6 21,3 4,4 Perhevapaa Tilapäinen hoitovapaa Koulutus Opintovapaa 2009 10,4 0,8 3,8 0,6 1,1 0,9 0,3 1,6 1,2 3,1 22,1 4,5 2008 10,9 1,0 3,9 0,5 1,4 1,2 0,5 2,7 1,6 2,9 20,6 5,4 2007 12,3 0,5 2,8 0,5 0,8 0,8 0,8 2,4 1,2 3,1 21,2 5,0 2006 11,7 0,5 3,8 0,4 0,4 0,9 0,3 1,4 0,8 2,6 22,6 4,1 2005 10,4 4,1 0,4 3,6 0,7 3,5 1,0 1,1 2,5 24,5 3,9 Lomautus Vuorotteluvapaa Yks/palkallinen Yks/palkaton Vuosiloma Muut

35 5.4 Poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö tulosalueittain 2005-2010 Tulosalueittain vuosi Kaupunginhallitus ja projektit Sairaus Työtapaturma Perhevapaa Tilapäinen hoitovapaa Koulutus Opintovapaa Lomautus Vuorotteluvapaa Yks/palkallinen Yks/palkaton Vuosiloma Muut poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö 2010 7,8 0,8 31,4 15,4 2009 7,0 0,6 2,4 38,0 16,9 2008 2,0 0,8 2,7 1,5 35,0 12,5 2007 5,8 0,8 3,4 1,3 27,6 32,4 2006 1,7 0,4 33,4 3,7 2005 1,7 0,6 6,1 2,3 30,3 2,6 Keskushallinto poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö 2010 7,2 0,2 0,3 1,0 1,8 1,0 1,3 1,8 35,3 2,4 2009 7,0 3,0 0,1 1,6 3,6 1,1 1,9 33,1 3,2 2008 15,8 2,3,1 2,9 3,8 2,1 0,3 30,0 2,8 2007 5,7 0,1 2,3 0,1 2,4 2,7 2,1 2,6 0,3 33,8 1,2 2006 5,0 0,1 2,6 1,7 1,4 0,4 34,8 2,8 2005 8,1 0,1 1,1 8,3 1,8 0,7 37,5 0,9 Maahanmuuttajat poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö 2010 16,0 26,8 0,7 2,7 2,4 0,7 2,6 30,9 7,0 2009 8,9 18,3 1,4 1,7 0,3 9,6 0,2 3,1 29,2 3,7 2008 13,4 0,7 17,5 0,6 5,5 2,2 2,0 3,0 27,8 27,6 2007 15,0 7,1 1,9 4,2 0,1 4,0 0,3 1,7 26,3 25,0 2006 12,8 6,3 1,0 1,1 4,4 0,3 0,5 23,3 15,8 2005 22,2 3,9 1,2 0,7 0,3 1,9 0,8 23,3 12,1 Sivistyspalvelukeskus poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö 2010 Siirtyi keskushallintoon 2010 2009 5,7 0,2 0,6 1,2 35,5 32,4 24,3 2008 10,8 1,5 8,3 0,8 31,7 2,0 2007 5,5 0,3 0,5 0,1 36,3 0,6 2006 8,7 0,6 24,3 0,1 2005 0,8 5,8 1,2 21,5 Varhaiskasvatus poissaolotyöpäivät keskimäärin/henkilö 2010 14,1 0,2 5,9 0,9 0,6 0,6 2,3 2,2 1,9 29,3 6,5 2009 15,2 0,9 3,3 0,7 1,1 0,9 2,2 2,8 2,8 29,1 6,5 2008 16,3 0,9 1,8 0,7 1,3 1,6 0,9 5,5 2,2 3,7 28,3 6,7 2007 16,6 0,2 1,4 0,7 0,8 1,1 3,0 5,3 1,9 3,7 28,0 6,3 2006 14,6 0,3 2,3 0,7 0,8 1,5 3,2 1,5 3,8 30,3 5,1 2005 11,5 4,3 0,6 0,3 0,2 2,9 3,1 3,2 6,4 32,9 4,9