TILINPÄÄTÖS 2012 Kunnanhallitus 6.5.2013 Kunnanvaltuusto. 2013
Sisällysluettelo 1. TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET... 4 2. TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT... 4 3. TOIMINTAKERTOMUS... 5 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 5 3.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 5 3.2.1 Kunnanjohtajan katsaus... 5 3.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 8 3.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 3.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 10 3.2.5 Kunnan henkilöstö... 16 3.2.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 18 3.2.7 Ympäristötekijät... 19 3.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 3.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 20 3.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 20 3.4.2 Toiminnan rahoitus... 21 3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 23 3.6 Kokonaistulot ja -menot... 26 3.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 27 3.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 27 3.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 27 3.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 27 3.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 28 3.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 28 3.8 Keskeiset liitetiedot... 30 3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 30 3.9.1 Asiaa koskeva sääntely... 30 3.9.2 Tilikauden tuloksen käsittely... 30 3.9.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 30 4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 31 4.2 Seurantaa koskeva sääntely... 31 4.3 Tavoitteiden toteutuminen... 31 4.3.1 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 31 4.3.2 Käyttötalouden toteutuminen... 31 5. TOIMINTAKERTOMUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN OSASTOITTAIN... 32 5.1 Keskusosasto... 32 5.1.1 Hailuodon kunnan kaavoituskatsaus... 46 5.1.2 Vireillä olevat kaavahankeet... 47 5.2 Perusturvaosasto... 48 5.3 Sivistysosasto... 70 5.4 Tekninen osasto... 86 5.5 Investoinnit... 111 5.5.1 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 114 5.5.2 Investointien toteutuminen... 116 5.5.3 Rahoitusosan toteutuminen... 119 6. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 120 6.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet.... 120 2
7. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 129 7.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 129 7.1.1 Käyttöomaisuuden arvostus... 129 7.1.2 Sijoitusten arvostus... 129 7.1.3 Vaihto-omaisuuden arvostus... 129 7.1.4 Rahoitusomaisuuden arvostus... 129 7.1.5 Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus... 129 7.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedostot... 130 7.3 Tuloslaskelman liitetiedot... 130 7.3.1 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 130 7.3.2 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset... 132 7.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 133 7.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 133 7.4.2 Pysyvien vastaavien sijoitukset... 135 7.4.3 Vastuut ja vakuudet... 138 7.4.4 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 139 8. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 140 9. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 141 3
4 HAILUODON KUNNAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 1. TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä. Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kuntalaissa. Tilinpäätöstä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita. 2. TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Tilinpäätöstä varmentavia asiakirjoja ovat tase-erittelyt, liitetietojen erittelyt.
5 3. TOIMINTAKERTOMUS 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomus jakaantuu toiminnan ja talouden kokonaistarkasteluun ja talousarvion toteutumisvertailuun. Kokonaistarkastelussa esitetään olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa sekä tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus, rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Talousarvion toteutumisvertailu on olennainen osa toimintakertomusta. 3.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.2.1 Kunnanjohtajan katsaus Kulunut vuosi painottui sote sekä kuntarakennelain uudistuksen valmisteluun ja siihen liittyvään epävarmuuteen ja odotuksiin. Vuodelle kuvaavaa on ollut uudistuksen toteutustavan ja tavoitteen epäselvyys sekä jatkuvasti muuttuneet aikataulut. Ennakko-odotuksista huolimatta kansantalouden kasvu jäi epävakaaksi. Kuluneena vuonna euroalueen talouskehitys kääntyi lievään taantumaan. Talouden ennustetaan supistuvan edelleen ja ostovoiman heikkenemisen myötä yksityistaloudet ovat siirtyneet ostopäätöksissään varovaiselle linjalle, suuria investointeja ja velkaantumista pyritään välttämään tai siirtämään. Yksilötason investointihalukkuuden lasku näkyy yritystoiminnan kannattavuuden heikkenemisenä. Omakotirakentamisen väheneminen yhdistettynä yhteisöverotuoton vähenemiseen huononsivat ja huonontavat edelleen yleistä kuntataloutta. Hailuodossa tätä kehitystä on tasapainottanut vuonna 2012 julkisen ja matkailua tukevien rakennusten rakentamisen merkittävä kasvu. Sumpun leirintäalueen matkailua tukeva uudisrakentaminen sekä Haiuluodon kunnan uuden yhtenäiskoulun rakentaminen on luonut työllisyytta saareen sekä osaltaan lisää kiinteistöverokertymää. Yleisesti kuntien vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden ennakkotietojen ja alustavien tilinpäätösten mukaan kuntatalouden tila on huonontunut ennakoitua nopeammin: vuosikate laski, eikä se riittänyt poistojen ja nettoinvestointien kattamiseen. Manner-Suomen kunnista vain sadan vuosikate riitti poistojen kattamiseen. Negatiivisen katteen kuntien lukumäärä kääntyi selvään kasvuun. Samanaikaisesti toteutetut valtionosuusleikkaukset ovat vahvistaneet tätä kehitystä. Valitettavasti tämä suuntaus vaikuttaa edelleen tulevina vuosina kuntatalouden tulopohjaa heikentäen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2012 selvästi toimintatuloja enemmän ja kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Verotulot kasvoivat vuodesta 2011 1,4 prosenttia. Verotulojen 260 miljoonan ja valtionosuuksien 41 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden heikkenemistä 1,57 miljardin euron verran, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden 810 miljoonan euron heikkenemisenä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2012 lopussa vajaa 13,91 miljardia euroa, eli 1.61 miljardia enemmän kuin vuonna
6 2011 (kasvu 2012: 13 % ja 2011: 7,5%) eli kuntien ja kuntayhtymien velkaantuminen on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2011 vuoteen 2012. Hailuodon kunnan tilivuosi 2012 oli tulokseltaan positiivinen. Positiivista tulosta voidaan sinänsä pitää hyvänä lopputuloksena. Poikkeamista merkittävin oli sosiaali- ja terveystoimen kustannusten merkittävä kasvu. Kuntatalouden tulevaisuus on edelleen epävarma kuntarakenneuudistuksen edetessä sekä kuntien ja valtion tehtävien ja rahoitusmekanismien ja lainsäädännön muuttuessa tulevina vuosina. Hailuodon kunnan vuoden 2012 talousarvio oli alun perin laadittu tasapainoiseksi, ja tavoitteena oli saavuttaa vuosikate 228.658 euroa. Vuoden aikana talousarvioon tehtiin noin 756.000 euron määrärahalisäykset (kulujen kasvu). Kunta on määrätietoisella kustannuspolitiikalla, sijoituksia kotiuttamalla sekä arvioituja suurempien verotulojen ja valtionosuuksien avulla pysynyt tavoitteissa eikä tasapainotustoimenpiteitä ole tarvittu. Hailuodon kunnan toimintatuotot olivat vuonna 2012 noin 1.171.668 euroa ja ylittivät talousarvion 4,3 %-yksikköä (48.353 euroa). Toimintatuotoissa ei ollut merkittävää muutosta vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 henkilöstökulut kasvoivat noin 5,5 % vuoteen 2011 verrattuna ja alittivat talousarvion 3,5 %-yksikköä (ta-alitus noin 114.797 euroa) ja palveluiden ostot kasvoivat noin 32,5 % vuositasolla ja ylittivät talousarvion 31,7 %-yksikköä (ta-ylitys noin 810.773 euroa). Toimintakulut kokonaisuutena vuonna 2012 olivat 7.284.463 euroa, mikä oli 11 %-yks. arvioitua suurempi (toimintakulujen kasvu oli 722.306 euroa talousarvioon nähden ja 1.084.444 euroa enemmän kuin vuonna 2011). Toimintakate huononi 1.082.113 euroa eli noin 21,5 % vuoteen 2011 verrattuna ja ylitti budjetin 12,4 %-yksikköä (noin 673.953 euroa kulujen kasvua). Hailuodon kunnan toimintakate 6.112.795 euroa eli noin 6.180 euroa asukasta kohden. Verotulot kasvoivat 9,6 % vuositasolla ja 15,1 %-yksikköä (400.101 euroa) talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet kasvoivat 1.1 % vuoteen 2011 verrattuna ja 6,6 %-yks. (197.591 euroa) talousarvioon verrattuna. Yhteensä verotulot ja valtionosuudet olivat n. 5.948.960 euroa eli noin 6.015 euroa asukasta kohden (vuonna 2011: 5.950 euroa/asukas). Rahoitustuotot vuonna 2012 olivat 352.598 euroa. Rahoitustuottoja ei ollut sisällytetty talousarvioon ja ne realisoituvat loppuvuodessa tehdyin investointien purkupäätöksin. Tilinpäätös vuodelta 2012 osoittaa poistojen ja arvonalentumisten jälkeen noin 325.768 euron ylijäämäistä tulosta. Mikäli sijoitusten kotiutusta ei olisi vuonna 2012 tehty olisi kunnan tilikauden tulos ollut noin 212.392 euroa pienempi (vuodelle 2012 kirjatut kurssivoitot). Kunnan talous on edelleen vakavarainen. Tulevaisuuden suhteen on lisääntyvää epävarmuutta johtuen valtionosuusjärjestelmän muutoksista ja verotulokertymän kehityksestä. Hailuoto tarvitsee uusia veronmaksajia ja yrityksiä, jotka aktiivisesti kehittävät ja investoivat saareemme. Liikenneyhteyden kehittämisen suhteen vuonna 2013 tehtävät päätökset ovat edelleen kuntamme tulavaisuuden kannalta erittäin merkittäviä.
7 Kunnan taseen loppusumma on noin 13.9 milj. euroa. Merkittävin kunnan omaisuuserä ovat rakennukset, joiden tasearvo oli vuoden lopussa noin 4,4 milj. euroa. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden lopussa noin 1.163 milj. euroa eli n. 1.177 euroa asukasta kohden (vuonna 2011 vastaava luku oli 1.261 euroa asukasta kohden). Hailuodon kunnan peruspääoma on noin 3,288 milj. euroa ja edellisten tilikausien ylijäämä on noin 2,995 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksen oma pääoma on noin 6,609 milj. euroa. Lahjoitusrahastojen (Sipilä Hakulisen, Saranivan ja Hällin rahastojen) arvo oli noin 0,639 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 käynnistettiin Hailuodon historian toistaiseksi merkittävin investointi Hailuodon uuden koulun rakentaminen. Koulun rakentamisen myötä Hailuodon sivistystoimen toimintaedellytykset ovat varmistetut ja koulukkailla sekä opettajilla on käytössään erittäin laadukkaat tilat pitkälle tulevaisuuteen tästä voimme kaikki olla ylpeitä. Hailuoto menetti väestöään (1,5 %) ja vuoden lopussa kuntalaisia oli 989. Merkittävää on huomioida, että Hailuodon väestön kehittyminen ja ikärakenne poikkeaa merkittävästi Oulun seutukunnan väestön kehityksestä eikä vuoden 2012 perusteella tule noudattamaan tilastokeskuksen väestöennustetta. Laadukkaan kaavoituksen, kiinteän liikenneyhteyden ja uusien työpaikkojen myötä väestökehitys on edelleen muutettavissa nousujuhdanteiseksi. Kiitän kunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöjohtoa kuluneesta vuodesta. Kuntamme yhteisten asioiden hoito on ollut vastuullista, luottamuksellista, avointa ja kuntalaisten etua ajavaa. Yhteistyöllä olemme saavuttaneet paljon. Erityisesti haluan kiittää luottamusmiestoiminnasta vetäytyneitä, pitkään palvelleita luottamusmiehiä ja naisia, teidän työnne ja perintönne kunnan asioiden avoimeen ja luottamusta herättävään politiikkaan on esimerkkinä tuleville luottamishenkilöpolville. Yhteisen työmme tuloksena Hailuoto sijoittui Apu-lehden lukijaäänestyksessä 10 parhaan paikan joukkoon vuonna 2012 ja oli Matkailulehti Mondon vuoden 2012 kotimaan matkailukohde. Hailuodossa 25. huhtikuuta 2013 Ari Nurkkala kunnanjohtaja
8 3.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuuston jäsenmäärä on 17. Kertomusvuosi oli kunnanvaltuuston kolmas toimintavuosi. Valtuuston poliittiset voimasuhteet kaudella 2009-2012 ovat: 8 Suomen Keskusta r.p. 4 Vasemmistoliitto r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Rantapirkola Kaarlo siirtyi Perussuomalaisiin Vasemmistoliitosta v.2012 Valtuuston jäsenet kaudella 2009-2012 ovat: Iljana Jorma, Isola Paavo, Louhimaa Raili, Merilä Eino (k. 18.12.2011), Nieminen Kirsti, Parrila Maarit, Paulamäki Susanna, Pramila Sauli, Ranta Timo, Rantasuo Toni, Rantapirkola Kaarlo, Stöckell Kaisamarja, Suomela Lauri, Tanskanen Oiva, Tönkyrä Kalevi, Vuorinen Sari, Vuotikka Jussi. Valtuuston puheenjohtaja on Kalevi Tönkyrä Sdp,I varapuheenjohtaja Jussi Vuotikka kesk., ja II varapuheenjohtaja Eino Merilä Sdp 18.12.2011 saakka, 19.12.2011 alkaen II varapuheenjohtaja Leo Sauvola Sdp. Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Hallituksen poliittiset voimasuhteet kertomusvuonna olivat: Suomen Keskusta 3 jäsentä, Vasemmistoliitto 2 jäsentä ja Kansallinen Kokoomus 2 jäsentä Kunnanhallituksen jäsenet kaudella 2009-2012 ovat: Suomela Lauri, Isola Paavo, Pramila Sauli, Stöckell Kaisamarja, Tanskanen Oiva, Parrila Maarit, Nieminen Kirsti.. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Lauri Suomela, kesk. ja varapuheenjohtaja Paavo Isola, vas. Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta kaudella 2009 2012 on seuraava: Louhimaa Raili puheenjohtaja, Maikkola Minna varapuheenjohtaja,kalaja Matti, Siekkinen Teija, Tanskanen Oiva, Sauvola Leo, Tuhkanen Raija. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta kaudella 2009 2012 on seuraava: Merilä Eino puheenjohtaja 18.12.2011 saakka, 19.12.2011 alkaen puheenjohtaja Tönkyrä Kalevi,Stöckell Kaisamarja varapuheenjohtaja, Vuorinen Sari, Rantasuo Toni, Paulamäki Susanna, Ruonala Jukka, Nieminen Kirsti. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta kaudella 2009-2012 on seuraava: Ranta Timo puheenjohtaja, Parrila Maarit varapuheenjohtaja, Iljana Jorma, Krekilä Marja- Leena, Holappa Lauri, Rantapirkola Kaarlo, Kangas Laila.
9 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta kaudella 2009 2012 on seuraava: Sipola Paavo puheenjohtaja, Laurila Ritva varapuheenjohtaja, Haapala Tuomo, Hassi Riitta, Isola Päivi Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta kaudella 2009 2012 on seuraava: Louhimaa Raili puheenjohtaja, Paulamäki Susanna varapuheenjohtaja, Iljana Jorma 3.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet kansainvälisen finanssikriisin myötä. Valtioiden velkaongelmat ja niihin kytkeytynyt epävarmuus rahoitusjärjestelmän tilasta etenkin Euroopassa ovat vaimentaneet Suomen viennin näkymiä. Kokonaistuotanto kasvoi Suomessa vuonna 2010 3,3 %, vuonna 2011 kokonaistuotannon kasvun arvoidaan olevan 2,7 prosenttia ja vuonna 2012 kokonaistuotannon kasvun on arvioitu kääntyvän laskusuhdanteiseksi 0,1 prosenttia. Vuonna 2013 kokonaistuotannon kasvun arvioidaan jäävän 0,5 prosenttiin. Työttömyysaste oli vuonna 2010 8,4 prosenttia, vuonna 2011 7,7 prosenttia, vuonna 2012 7,7 prosenttia ja vuonna 2013 työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,1%:iin. Työllisyys on hieman parantunut viime vuoden aikana. Inflaatio oli vuonna 2010 1,2 prosenttia, vuonna 2011 3,4 prosenttia, vuonna 2012 2,8 prosenttia ja inflaation arvioidaan olevan vuonna 2013 3,3 prosenttia. Palkansaajien ansiotasoindeksin kasvu vuonna 2010 oli 2,6 prosenttia, vuonna 2011 noin 2,7 prosenttia, vuonna 2012 noin 3,5 prosenttia ja vuonna 2013 inflaation arvioidaan olevan 2,4 prosenttia. Matala korkotaso on vallinnut vuodesta 2009 lähtien. Rahamarkkinoiden tilan vuoksi korkokehityksen ennustettavuus on heikentynyt huomattavasti. Talousennusteisiin sisältyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan kuntien rahoitukseen jatkossakin. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta uudistetaan valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Uudistus on vielä keskeneräinen ja sen aikataulu ja toimeenpano selviää kuluvan vuoden aikana.
10 3.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntakenne- ja soteuudistusta koskevan lakien valmistelu jatkui edelleen vuonna 2012. Kunnan visio: Hailuoto on muista Oulun seudun kunnista erottuva kasvava saaristokunta, joka tarjoaa vapaa-ajan ja vakituisille asukkailleen laadukkaat yksilölliset palvelut sekä puhtaan ja turvallisen elinympäristön kansallismaisemassa. Hailuodon kunnan strategiset päämäärät ja tavoitteet: Hailuoto on hallitusti kasvava ja vakavarainen kunta Hailuoto on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen kunta Hailuoto on aktiivinen toimija Oulun seudulla Hailuoto tarjoaa laadukkaat julkiset ja yksityiset palvelut Hailuoto on luontoarvoja kunnioittava, viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka sekä kotikuntana yettä kakkosasumispaikkana Hailuoto on Oulun seudun vetovoimaisin vapaa-ajan- ja virkistyskohde Hailuoto on ollut vuonna 2012 positiivisessa mielessä erittäin hyvin julkisuudessa. Apulehden lukijaäänestyksessä Hailuoto sijoittui 10 parhaan paikan joukkoon Suomessa. Matkailulehti Mondo nimesi Hailuodon vuoden 2012 kotimaan matkailukohteeksi. Asuminen ja ympäristö Väestön kasvu on toistaiseksi pysähtynyt ja oli vuoden vaihteessa 989 asukasta. Väestönkasvun saaminen kasvu-uralle vaatii merkittäviä toimenpiteitä useilla sektoreilla. Hailuodon kunnan väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus Hailuodon kunnan väkiluku Vuosi 2009 2010 2011 2012 Asukasta 1010 1019 1006 989
11 Hailuodon kunnan väestön ikäjakauma vuonna 2012 Yrittäjyys ja elinkeinot Hailuodon kunta on tehnyt sopimuksen Uusyrityskeskuksen kanssa alkavien yritysten palvelutarjonnasta. Muut yritysopalvelut ostetaan tarpeen mukaan sopivaksi katsotulta palveluntuottajalta.
12 Elinkeinoelämän tunnnuslukuja 2010-2011 Koko maa Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 253 2 325 679 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2011 49,0 60,7 Työttömyysaste, % 31.12.2011 12,7 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2011 364 2 353 883 56,1 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 18,6 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 5,9 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 71,9 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 3,6 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2011 1,76 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2011 40,5 23,9 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2011 82 352 211 Lähde: Kuntaliitto
13 Kunnallinen toimipaikkajako Toimipaikkojen lukumäärä yhteensä Henkilöstön suuruusluokka ei vielä tiedossa 0-4 henkeä 5-9 henkeä 10-19 henkeä 20-49 henkeä 50-99 henkeä 072 Hailuoto A Maatalous, metsätalous 9. 9.... ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta....... C Teollisuus 4. 4.... D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto,....... jäähdytysliike- toiminta E Viemäri- ja jätevesihuolto;....... muu ympäristön puh- taanapito F Rakentaminen 12. 12.... G Tukku- ja väh. kaup., 9. 8 1... moott.ajoneuv. ja -pyör. kaup. ja korj H Kuljetus ja varastointi 3. 2 1... I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9. 8 1... J Informaatio ja viestintä 1. 1.... K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1.. 1... L Kiinteistöalan toiminta 2. 2.... M Ammatillinen, tieteellinen 5. 5.... ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 6. 6.... O Julkishallinto ja maanpuolustus,....... pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus....... Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1. 1.... R Taiteet, viihde ja virkistys 4. 4.... S Muu palvelutoiminta 3. 3.... T Kotitalouksien toim........ kotitaloustyöntekijöiden työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden....... ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon....... Lähde: Tilastokeskus. Kohderyhmälaskurin lukumäärät perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin toimipaikka-aineistoon. Aineisto sisältää liiketoiminnasta arvolisäverovelvollisten ja/tai työnantajina toimivien yritysten, yksityisten elinkeinonharjoittajien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimipaikat. Maatilataloudesta ovat mukana työnantajina toimivat tilat.
14 Hailuodon elinkeinorakenne 2007-2010 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti, Seutunet Kuntatalous Kunnan talous vuonna 2012 on ylijäämäinen. Toimintakulut ylittävät huomattavasti talousarvioon arvioidun määrän. Kunnan verotulojen ylittyminen, valtionosuuksien ylittyminen sekä sijoitusten korkotuottojen ylittyminen keventävät käyttötalouden ylitysten painetta ja veivät tilinpäätöksen ylijäämäiseksi. Kouluinvestoinnin valtionrahoituksen muutokset 50% alkuperäisen investointiavustuspäätöksen peruuntuminen ja sen jälkeen haettu 25% inv. avustus aiheuttivat muutoksen koulun rahoitukseen. Vuodelle 2012 verotulokertymä nousi 9,6 prosenttia eli noin 267.811,52 euroa vuodesta 2011. Verotulojen kehitys verolajeittain vuodet 2010 2012 YHTEENSÄ KIINTEISTÖVERO YHTEISÖVERO 2012 2011 2010 KUNNALLISVERO 0,00 1 000 000,00 2 000 000,00 3 000 000,00 4 000 000,00
15 Lainat Hailuodon kunnan lainakanta oli vuoden 2012 alussa 1.363.880 euroa ja vuoden 2012 lopussa 1.263.220 euroa. Asukasta kohden lainamäärä on 1.277 (ed. vuonna 1.362 euroa.) Konsernilainat ovat yhteensä 3.116 (ed.vuonna 3.867) euroa/asukas. Kunnan taloutta esittäviä lukuja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Verotulot 1000. euroa 2.158 2.585 2.661 2.610 2.610 2.787 3.055 Valtionosuudet 1000. e 2.251 2.162 2.413 2.417 2.417 3.160 3.197 TA-lainat 1000. euroa 2.043 1.964 1.665 1.565 1.565 1.364 1.263 TA-lainat euroa/asukas 2.048 1.985 1.617 1.536 1.536 1.362 1.277 Vuosikate 1000 euroa 240 819 305 775 775 1.016 434 Vuosikate euroa/asukas 240 806 296 761 761 1.015 439 Vuosikate %poistoista 184 656 217 452 452 571,3 264,4 Investointien tulorah % 94,0 62,2 63,3 141,3 141,3 324 24 Lainanhoitokate 2,4 5,2 1,7 4,8 4,8 8,13 3,8 Kassan riittävyys, pv. 164 196 173 143 143 312 516 Konsernitaseen tunnusluvut KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Omavaraisuus - % 65 64 60 66 64 64 Konsernin lainakanta 31.12 Konsernin lainat euroa/asukas 3.592 3.802 3.845 3.852 3.871 3.116 3.632 3.691 3.773 3.829 3.867 3.150 Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon - Asiakaspalvelujen ostot 150,5 % - Kaikki Palvelujen ostot 131,7 % - Aineet tavarat, tarvikkeet 104,4 - Avustukset 98,6 Toimintakulut yhteensä(ml sis.erät) 100,1 % Kunnanhallituksen tulosalueella menot alittuvat 113.876,08 euroa ja tulot alittuvat 31.302,20 euroa.
16 Perusturvalautakunnan tulosalueen menot ylittyvät 264.279,71 euroa ja tulot ylittyvät 3.468,75 euroa. Sivistyslautakunnan tulosalueen menot alittuvat 177.628,93 euroa ja tulot alittuvat 18.015,93 euroa. Teknisen lautakunnan tulosalueen menot ylittyvät 22.442,52 euroa ja tulot ylittyvät 133.427,54 euroa. Rahoitusosassa verotulot ylittyvät 400.101,88 ja valtionosuudet ylittyvät 197.591,00 euroa. 3.2.5 Kunnan henkilöstö Kertomusvuonna johtajana on toiminut Ari Nurkkala. Osastopäälliköt kertomusvuonna: Hallinto- ja kehittämisosasto: Kunnansihteeri Hannu Haapala Perusturvaosasto: vt. perusturvajohtaja Aila Alasalmi (31.12.2012 saakka) Sivistysosasto: Koulutoimenjohtaja Sisko Heikkinen Tekninen osasto: Kunnaninsinööri Markku Maikkola. Kunnan vakinainen henkilökunta 2011-2012 (muutos suluissa) Keskusosasto 2011 2012 kunnanjohtaja 1 1 kunnansihteeri 1 1 maataloussihteeri 0,5 0,5 kirjanpitäjä-palkanlaskija 1 1 toimistosihteeri-atk-tukihenkilö 1 1 toimistosihteeri 1 1 siivooja 0,52 0,52 Yhteensä 6,02 6,02 Perusturvaosasto 2011 2012 perusturvajohtaja 0,56 0,7 (+0,14) vastaava lääkäri 0,8 0,8 sosiaalityöntekijä 0,55 0,55 vanhustyön johtaja 1 0,5 hammaslääkäri 0,574 0,574 suuhygienisti 1 1 terveydenhoitaja 1 1 sairaanhoitaja 3 3 hoitaja 12 12 hoitoapulainen 3 3
17 laitoshuoltaja 1 1 fysioterapeutti 1 1 emäntä-keittäjä 1 1 ravitsemustyöntekijä 1 1 Yhteensä 27,48 27,62 (+0,14) Sivistysosasto 2011 2012 koulutoimenjohtaja/rehtori 1 1 opettajat 7 7 opettajat sivutoimiset 1,55 1,55 kirjastonhoitaja/kulttuurisihteeri 0,8 1 (+0,2) vapaa-aikasihteeri 1 1 keittolanhoitaja 1 1 siivooja 1 1 koulunkäyntiavustaja/osa-aik.laitosapul 0,83 1(+0,17) päivähoidon johtaja 1 1 lastentarhanopettaja 1 1 lastenhoitaja 1 1 perhepäivähoitaja 5 5 ryhmäavustaja 1 1 Yhteensä 23,18 23,55(+0,37) Tekninen osasto 2011 2012 kunnaninsinööri 1 1 talonmiehet 2 2 rakennusalan ammattimies 1 1 Yhteensä 4 4 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 60,68 61,19 (+0,51)
18 Henkilöstökulut Palkat Tp 12 Tp 11 Luottamushenkilöiden palkat 16.781,00 20.276,45 Viranhaltijoiden kokouspalkkiot 3.300,00 2.582,50 Vakinaisten palkat+ esiopetuspalkat 1.703.851,69 1.733.147,86 Tilapäisten palkat+asiantuntijapalkkiot 201.886,81 252.964,48 Erilliskorvaukset 154.196,91 119.843,17 Palkkatuella palkatut 45.515,01 18.246,20 Sijaisten palkat 376.263,04 181.955,51 Vähennetään henkilöstökorvaukset -64.145,89-37.671,22 Jaksotetut palkat -14.271,81-43.024,11 Palkat yhteensä netto 2.487.522,65 2.334.435,06 Henkilösivukulut 697.706,05 623.694,11 HENKILÖSTÖKULUT TULOSLASKEL- 3.121.082,81 2.958.129,17 MAN MUKAAN Investointiosan henkilöstökulut 25.058,06 11.246,46 Henkilöstökuluissa oli kasvua 5,5 prosenttia. 3.2.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Vahinkoriskien osalta voidaan todeta, että kunnan ja konserniyhtiöiden omaisuus on vakuutettu vahinkojen varalta. Henkilöstöön liittyvänä tyypillisesti pieneen yksikköön liittyvänä riskinä on tietyn osaamisen keskittyminen yksille henkilöille. Henkilöriski varjosti vuoden 2012 toimintaa mm. lääkärivalinnan pitkittymisenä. Kiinteistöihin liittyy taloteknisiä riskejä sekä taloudellisia riskejä, jotka realisoituvat niiden ollessa tuottamattomana tai tyhjillään. Hailuodon kunnan kiinteistömassa on kunnan väestöön suhteutettuna suuri. Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on valtionosuusjärjestelmä, joka on nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Valtionosuusjärjestelmä pyrkii tasaamaan kuntien kustannuksia, jotka liittyvät peruspalvelujen tuottamiseen mutta normien lisääntyessä yleensä myös kuntien menot kasvavat.
19 KONSERNIVALVONTA Konserniohjaukseen liittyen kunnan merkittävimpiä tytäryhtiöitä ovat Mäntyvilikki I ja II sekä Hailuodon Vesihuolto Oy. Konserniohjeet on hyväksytty vuoden 2010 aikana. Konserniohjeissa käsitellään omistajaohjausta, koko kuntakonsernin johtamista, valvonnan järjestämistä ja ohjeistamista tavoitteiden asettamiseen. Vuoden 2012 aikana kunta on hankkinut Mäntyvilikki I:n koko osakekannan omistukseensa ja valmistellut yhtiön purkamista. 3.2.7 Ympäristötekijät Hailuodon Vesihuolto Oy huolehtii veden jakelusta ja jäteveden käsittelystä. Jätelain mukaiset jätteenkäsittelytehtävät on siirretty Oulun Jätehuolto Oy:lle niin, että asumisessa syntyvän ja julkisen toiminnan jätteet ja hyötyjätteet ovat siirtyneet Oulun Jätehuollon hoidettavaksi. Ympäristösuojeluasiat hoidetaan Oulun Seudun ympäristötoimen organisaatiossa. Tällä hetkellä ei ole tiedossa sellaisia ympäristöasioita, jotka vaikuttaisivat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. 3.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan varsin kattava perusohjeistus on käytössä ja sähköisesti kaikkien saatavilla. Se kaipaa kuitenkin sekä ajanmukaistamista, täydentämistä että konkretisoimista ja toisaalta vastuiden ja tehtävien selkeyttämistä. Samoin sen avulla voitaneen vielä selvemmin kehittää yhteistyötä ja toiminnan jäntevöittämistä yhdessä tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen, toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen, erehdysten ja virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolellisen hoidon turvaamiseen. Sisäinen valvonta on riskien hallintaa sekä operatiivista johtamista. Johtamansa toiminnon sisäisestä tarkkailusta vastaa kukin esimies. Vastuualueen johtaja sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti raportoi asetetuista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa tulleista havainnoista kunnanjohtajalle. Jokainen kunnan palveluksessa oleva henkilö on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevia lakeja, kunnanvaltuuston hyväksymiä toimintaa ohjaavia sääntöjä ja päätöksiä, kunnanhallituksen ja kunnan johdon tekemiä päätöksiä ja antamaan ohjeita sekä omalta osaltaan saavuttamaan yksikölle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
20 3.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. 3.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintatulot olivat kertomusvuonna 1.171.668,21 euroa ja toimintamenot olivat 7.284.463,90 euroa. Toimintatulot nousivat 0,2 %. Toimintatuloja kertyi 48.353,21 euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintatulojen toteutumaprosentti oli 104,3 %. Toimintamenot kasvoivat 17,5 prosenttia ja 1.084.444,20 euroa. Toimintakatteeksi muodostui 6.112.795,69 euroa, jossa oli kasvua 21,5 prosenttia. Verotulot olivat 3.055.101,88 euroa. Verotulot nousivat 9,6 prosenttia (ed.vuonna laskivat 4,3 prosenttia). Valtionosuudet olivat 3.197.591,00 euroa. Valtionosuuksien kasvu oli 1,1 prosenttia (ed. vuonna 0,5) prosenttia. Valtionosuuksien toteutuma-aste oli 106,6 prosenttia. Vuosikatteeksi muodostui 492.495,44 euroa. Talousarviossa vuosikatteeksi oli arvioitu 228.658 euroa. Poistoja kirjattiin yhteensä 185.061,24 euroa. Tilikauden tulos oli 307.434,20 euroa. Poistoerokirjauksen 18.334,37 euron jälkeen ylijäämäksi muodostuu 325.768,57 euroa. Vuosikate asukasta kohden oli 497 euroa (edellisenä vuonna 1.015 euroa). Vuoden 2012 tulokseen sisältyy 212.802,92 euron Saranivan Lahjoitusrahaston purettua sijoitusvarallisuutta mikä siirretään vuoden 2013 kuluessa ko. lahjoitusrahaston tilille. Muutos vaikuttaa vuoden 2013 tilinpäätökseen.
21 TULOSLASKELMA v. 2012 v. 2011 Toimintatuotot 1 171 668 1 169 337 Toimintakulut -7 284 464-6 200 019 Toimintakate -6 112 796-5 030 682 Verotulot 3 055 101 2 787 290 Valtionosuudet 3 197 591 3 161 671 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 172 000 123 108 Muut rahoitustuotot 214 010 3 543 Korkokulut -31 873-27 685 Muut rahoituskulut -1 538-1 166 Vuosikate 492 495 1 016 079 ja arvonalentumiset -185 061-177 937 Tilikauden tulos 307 434 838 142 Tilinpäätössiirrot 18 334-724 571 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 325 768 113 571 Tuloslaskelman tunnusluvut v. 2012 v. 2011 Toimintatuotot/ Toimintakulut % 16,02 18,86 Vuosikate/ % 264 571 Vuosikate, euroa/asukas 471,96 1015,06 Asukasmäärä 989 1001 3.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Kertomusvuoden investointien tulorahoitus tunnusluku oli 24. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Kertomusvuoden pääomamenojen tulorahoituksen tunnusluku oli 23. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kertomusvuonna lainanhoitokate oli 3,8 (ed.vuonna 8,1).
22 Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Vuonna 2012 maksuvalmius oli hyvä ja kassan riittävyys 516 päivää, edellisenä vuonna 312 päivää. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut v. 2012 v.2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 492 495 1 016 079 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 614 Investointien rahavirta Investointimenot -2 259 254-313 808 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 349 159 20 614 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 419 214 722 885 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 7 500 7 500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -100 660-100 660 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -292 187 96 565 Rahoituksen rahavirta -385 347 3 405 Rahavarojen muutos -1 804 561 726 290 Rahavarat 31.12 3 886 330 5 691 552 Rahavarat 1.1. 5 690 891 4 964 601 Rahoituslaskelman tunnusluvut v. 2012 v.2011 Investointien tulorahoitus % 24 324 Pääomamenojen tulorahoitus % 22,9 245 Lainanhoitokate 3,8 8,14 Kassan rittävyys, pv 516 312 Asukasmäärä 989 1001
23 3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Viittäkymmentä prosenttia alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa huomattavaa velkarasitetta. Hailuodon omavaraisuusaste oli kertomusvuonna 53 % (ed. vuonna 86 %) Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötulosta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Hailuodon kunnan suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku on 33,5 %(ed. vuonna 33,46 %) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kertomusvuonna ei nostettu pitkäaikaista lainaa. Pitkäaikaisen lainan lyhennyksiä maksettiin 100 660 euroa. Lainamäärän kehitys on ollut seuraava: Vuosi Yhteensä Euroa Euroa/asukas 2004 1.378.500 1.398 2005 2.023.500 2.099 2006 2.043.508 2.048 2007 1.963.516 1.985 2008 1.665.860 1.617 2009 1.565.200 1.536 2010 1.464.500 1.456 2011 1.363.840 1.362 2012 1.263.180 1.277
24 VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 8 267 11 505 Aineettomat oikeudet 8 267 11 505 Aineelliset hyödykkeet 7 397 073 5 668 802 Maa- ja vesialueet 506 611 530 447 Rakennukset 4 393 776 4 505 443 Kiinteät rakenteet ja laitteet 368 778 392 258 Koneet ja kalusto 119 642 89 847 Muut aineelliset hyödykkeet 4 560 4 560 Enn.maks. ja kesk.er.hankinnat 2 003 706 146 247 Sijoitukset 1 030 673 985 199 Osakkeet ja osuudet 1 010 673 957 699 Muut lainasaamiset 20 000 27 500 Muut saamiset 0 Toimeksiantojen varat yhteensä 645 165 874 325 Valtion toimeksiannot 703 3 175 Muut toimeksiantojen varat 644 462 871 150 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Muu vaihto-omaisuus Saamiset 935 392 260 873 Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Myyntisaamiset 0 0 Muut saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 935 392 260 873 Myyntisaamiset 80 720 79 405 Muut saamiset 851 111 177 908 Siirtosaamiset 3 561 3 560 Rahoitusarvopaperit 504 286 4 597 598 Muut arvopaperit 504 286 4 597 598 Rahat ja pankkisaamiset 3 382 045 1 093 293 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 902 901 13 491 595
25 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA 6 609 013 6 283 244 Peruspääoma 3 287 806 3 287 806 Muut omat rahastot 0 Edellisten tilikausien ali/ylijäämä 2 995 439 2 881 867 Tilikauden ali/ylijäämä 325 768 113 571 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 4 124 287 4 142 621 Poistoero 739 052 757 386 Investointivaraus 3 385 235 3 385 235 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 640 105 873 740 Valtion toimeksiannot 703 3 177 Lahjoitusrahastojen pääomat 639 402 870 563 Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 VIERAS PÄÄOMA 2 529 496 2 191 990 Pitkäaikainen 1 162 560 1 263 220 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 162 560 1 263 220 Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Lyhytaikainen 1 366 936 928 770 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 100 660 100 660 Saadut ennakot 42 591 41 966 Ostovelat 613 770 391 069 Muut velat -776 0 Siirtovelat 610 691 395 075 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 902 901 13 491 595 TASEEN TUNNUSLUVUT v. 2012 v. 2011 Omavaraisuusaste % 53 78 Suhteellinen velkaantuneisuus % 33,5 31 Lainat euroa/asukas 1 277 1 362 Kertynyt yli/alijäämä 325 768 113 571 Kertynyt yli/alijäämä /asukas 329,39 113,46 Lainakanta 31.12 1 263 1 363 Lainasaamiset 31.12 20 27
26 3.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT 1000 euroa % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 1172 14,40 Verotulot 3055 37,53 Valtionosuudet 3198 39,29 Korkotuotot 172 2,11 Muut rahoitustuotot 214 2,63 Satunnaiset tuotot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 321 3,94 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutust. 0,00 Rahoitustoiminta Antolainasaamisen vähennykset 8 0,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 8140 100,00 MENOT 1000 euroa % Varsinainen toiminta Toimintakulut 7342 75,41 - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 32 0,33 Muut rahoituskulut 2 0,02 Satunnaiset kulut Investoinnit Investointimenot 2259 23,20 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 101 1,04 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 9736 100,00
27 3.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 3.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kuntakonsernin muodostaa kunta tytäryhteisöineen. Hailuodon Vesihuolto Oy, Asunto Oy Mäntyvilikki I ja II on kunnan tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöt.Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) 3 3 Säätiöt Kuntayhtymät 3 3 Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt YHTEENSÄ 6 6 3.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Hailuodon kunnan konserniohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Hailuoto-konsernissa. Hailuodon kunta ei ole asettanut Hailuodon Vesihuolto Oy:lle erityisiä tätä talousarviovuotta koskevia tavoitteita. 3.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Hailuodon Vesihuolto Oy:n osakkeiden omistuksessa ei toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia. Hailuodon kunta omistaa kaikki vesiyhtiön osakkeet Hailuodon Vesihuolto Oy:n kokonaistulos oli negatiivinen, mikä johtui korjauksien ja huoltotoimenpiteiden määrästä. Yhtiön liikevaihto kasvoi ja kuluttajaliittymien määrä nousi. Mäntyvilikki I kunnan omistamat asunnot ovat olleet tyhjillään ja yhtiön kaikkiein osakkeiden siirtäminen kunnan hallintaan on toteutettu vuoden 2012 aikana. 0 P-P SAIRAANHOITOPIIRIN KY P-POHJANMAAN LIITTO OULUN SEUDUN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ peruspääomaosuus tilikauden yli-/alijäämä peruspääomaosuus tilikauden yli-/alijäämä peruspääomaosuus tilikauden yli-/alijäämä 698 781,36 2.923.409,28 1 177,45 323.637,89 117 106,65 1.853.609,45 0,47 % 0,27 % 0,317 %
28 3.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanjohtaja vastaa konsernin operatiivisesta johtamisesta kunnan osalta sekä seuraa omistajapolitiikan toteutumista ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista kunnanhallitukselle. Konserniohje sisältää konsernijohtamiseen, -ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään, esim. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisöjen tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa. 3.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma v. 2012 v. 2011 Toimintatuotot 4 385 394 4 257 971 Toimintakulut -10 344 624-9 070 962 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 2 404 1 442 Toimintakate -5 956 826-4 811 549 Verotulot 3 055 101 2 787 290 Valtionosuudet 3 197 591 3 160 350 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 178 682 125 131 Muut rahoitustuotot 217 285 7 541 Korkokulut -47 820-43 343 Muut rahoituskulut -2 274-1 547 Vuosikate 641 739 1 223 874 ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -406 330-408 527 Tilikauden tulos 235 409 815 347 Rahastojen lisäys/vähennys 0 3 617 Poistoeron lisäys/vähennys 23 164 7 590 Tilinpäätössiirrot 0 5 887 Varausten lisäys/vähennys -9 212-725 153 Vähemmistöosuudet -106-176 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 249 255 107 112
29 Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelman tunnusluvut v. 2012 v. 2011 Toimintatuotot/ Toimintakulut % 42,52 30,90 Vuosikate/, % 160,89 121,30 Vuosikate euroa/asukas 649 1222 Asukasmäärä 989 1001 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2012 1.1-31.12.2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 667 468 1 223 874 Satunaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 1 335 1 877 Investointien rahavirta Investointimenot -2 437 435-655 114 Rahoitusosuudet investointimenoihin 350 538 939 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 282 22 537 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 416 811 594 113 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antosaamisten lisäykset Antosaamisten vähennykset 7 500 7 500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 74 783 142 037 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -166 896-149 643 Lyhytaikaisten lainojen muutos 793-15 811 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 19 191 497 Vaihto-omaisuuden muutos -9 252 8 701 Saamisten muutos -716 354-23 060 Korottomien velkojen muutos 476 298 161 211 Rahoituksen rahavirta -314 475 131 432 Rahavarojen muutos -1 731 287 725 545 Rahavarat 31.12. 4 250 093 5 982 042 Rahavarat 1.1. 5 981 380 5 256 497
30 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2012 2011 Investointien tulorahoitus % 23,9 189,1 Pääomamenojen tulorahoitus 399,9 245,3 Lainanhoitokate 3,3 6,56 Kassan riittävyys 293 220 Konsernin henkilöstömäärä Henkilöstömäärä lisääntyi yhdellä konserni huomioiden. 3.8 Keskeiset liitetiedot Toimintakertomuksessa annetaan tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa ja taseessa. Liitetiedoissa on esitetty mm. seuraavat asiat: - Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot o Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista o Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisen investointien vastaavuudesta vuosina 2010-2014 - Tasetta koskevat liitetiedot o Taseen vastaavia koskevat liitetiedot o Taseen vastattavia koskevat liiteteidot - Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot. 3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 3.9.1 Asiaa koskeva sääntely Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Silloin kun kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta. 3.9.2 Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuoden 2012 tuloksen 325.768,57 euroa käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan 18 334,37 euroa poistoeroa (kohteet) 3.9.3 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 325.768,57 euroa ja alijäämää edellisiltä vuosilta ei ole.
31 4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 4.2 Seurantaa koskeva sääntely Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan vastaavaa rakennetta. 4.3 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen merkitystä ja noudattamista korostetaan kuntalain eri säännöksissä: valtuusto ylimpänä toimielimenä päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, määrärahan ja tuloarvion on liityttävä tavoitteeseen ja kunnanhallituksen on annettava selvitys tavoitteen toteutumisesta. Vertailut tavoitteiden toteutumisesta on esitetty jäljempänä kohdassa 4.4. Lautakunnat ovat käsitelleet omat kertomuksensa (hallinto- ja kehittämisosaston osalta kunnanhallitus) ja ne on saatettu edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle tiedoksi. Pitemmän aikavälin tavoitteista, koko väestöä koskevista tavoitteista ja kuntastrategian kehittämisalueita koskevista tavoitteista ja niiden toteutumisesta on selostettu edellä kohdassa 3.2.4. 4.3.1 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä, euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen määrätyn tehtävän suorittamiseksi tai hankkeen toteuttamiseksi. Kunnan rahankäyttö perustuu valtuuston myöntämään määrärahaan. Tuloslaskelmaosaan ja rahoitusosaan merkittävät rahan lähteet ovat talousarviossa tuloarvioita. Toteutumisvertailussa esitetään sekä budjetoidut että toteutuneet menot ja tulot bruttomääräisinä riippumatta siitä, onko sitovuus talousarviossa määritelty brutto- vai nettoperiaatteen mukaan. Toteutumisvertailussa on esitetty myös alkuperäiseen talousarvioon hyväksytyt muutokset. Toteutumisvertailussa tehdään selkoa merkittävien poikkeamien syistä (selostettu kohdassa 3.2.4 Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon). Käyttötalousosan sitovuustaso on tulosaluetaso. 4.3.2 Käyttötalouden toteutuminen Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Talousarvion käyttötalousosassa on valtuusto asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut määrärahat tehtävien hoitamiseen. Toteutumisvertailun yhteenvedossa on esitetty käyttötalouden toteutuminen tulosaluetasolla nettomääräisenä (toinen taulukko bruttomääräisenä). Käyttötalouden toteutuminen esitetään seuraavaksi toimielimittäin.
32 5. TOIMINTAKERTOMUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN OSASTOIT- TAIN Luvuissa Menot-tulot netto on esitetty sekä ulkoiset että sisäiset erät. netto on eritelty sen jälkeen. 5.1 Keskusosasto Toimintamenot ja tulot Keskusosasto TA 2012+muut Toteutuma Käyttö-% Menot -1240378-1126501,92 90,82 % Tulot 267200 235897,8 88,29 % Netto -973178-890604,12 91,52 % 68052 105039,07 154,35 % -2700-9017,4 333,98 % Netto -975878-899621,52 92,19 % KESKUSOSASTO Yleishallinto tuottaa kunnan hallinto-, talous ja henkilöstöpalvelut sekä osaltaan vastaa elinkeinojen kehittämis- ja neuvontapalveluista. Yleishallinto vastaa myös maaseutuhallinnosta. Yleishallinnon vastuualueet ovat - yleishallinto - taloushallinto - henkilöstöhallinto - vaalit - maaseutuhallinto 001010 VAALIT Vaalit TA 2012 Toteutuma Käyttö-% Menot -5600-5776,28 103,15 % Tulot 2400 4800 200,00 % Netto -3200-976,28 30,51 % -55,8 Netto -3200-976,28 30,51 % Vuonna 2012 järjestettiin kunnallisvaalit.
33 001011 KUNNANVALTUUSTO Yleistavoite Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtäväalueet ovat toiminta-ajatus ja strategia tavoitteiden asettaminen resurssien jako toiminnan arviointi ja seuranta lakisääteiset muut tehtävät Valtuusto totesi syksyllä sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen suunnittelun Lakeuden alueelle rauenneen. Kunnan maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin. Toiminnalliset tunnusluvut Kunnanvaltuusto TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kokousten määrä 5 6 6 Muut tilaisuudet 1 3 Valtuustoasiat 36 59 Kunnanvaltuusto TA 2012 Toteutuma Käyttö-% Menot -10500-6621,9 63,07 % Tulot Netto -10500-6621,9 63,07 % Netto -10500-6621,9 63,07 %
34 001012 TARKASTUSTOIMI Yleistavoite Kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja KPMG Kunta Oy. Vastuullisena tilintarkastajana JHTT Paula Helle n-toivanen. Toiminnalliset tavoitteet 2012 Toteutuma 2012 Talouden tarkastus suoritetaan tehokkaasti ja Toteutunut luotettavasti ja varmistetaan, että kunnan hallinto ja taloudenhoito on laillista ja tuloksellista. Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastustoimi TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarkastuspäivät 5 5 10 Tarkastustoimi TA 2012 Toteutuma Käyttö-% Menot -9540-9721,11 101,90 % Tulot Netto -9540-9721,11 101,90 % Netto -9540-9721,11 101,90 %