Talousnäkymiä Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Talousjohtaja Jukka Männikkö
Kuntatalous on jatkossakin pidettävä sopivan kireänä. Raimo Sailas, HS 12.10.2002
Tilinpäätös 2016, talouden kehityksestä
Kaupungin tilikauden tulos Milj. euroa TP 2015 TP 2016 TP 16 / TP 15 TP 16 / VS 16 Toimintatulot 412,6 434,7 22,0 15,8 0,0 0,0 0,0 Valmistus omaan käyttöön 22,5 28,4 5,9 5,5 Toimintamenot -1 558,5-1 608,0-49,4-25,9 0,0 0,0 0,0 Toimintakate -1 123,4-1 144,9-21,5-4,6 0,0 0,0 0,0 Verotulot 886,9 896,2 9,4 8,6 Valtionosuudet 298,4 317,2 18,8 2,2 Rahoitustulot ja -menot 1,5 5,9 4,4 2,1 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 63,3 74,4 11,1 8,4 0,0 0,0 0,0 Poistot ja arvonalentumiset -103,1-93,0 10,2-0,9 Satunnaiset erät 1,4-2,7-4,2 0,6 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos -38,4-21,3 17,1 8,1 Tilinpäätössiirrot 1,5 4,3 2,8-0,3 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -36,9-17,0 19,9 7,8 TILIKAUDEN TULOS -21,3 milj. (TP2016) NETTOMENOT +1,9 % (TP2016 / TP2015) VERORAHOITUS + 2,4 % (TP2016 / TP2015) Normaalien päivittäisten kuntapalvelujen järjestäminen vie enemmän rahaa, mitä nykyiset tulot sallisivat -> talouden tasapainottamiseksi on tehostettava toimintoja, vähennettävä toimintamenoja= palveluita ja/tai lisättävä tuloja
Vertailukelpoinen toimintakatteen ja verorahoituksen kehitys 2011-2016 7,0 6,0 5,0 % 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Verorahoitus 2,1 3,4 5,6 3,3 1,2 2,4 Toimintakate 5,6 6,6 3,3 0,5 3,0 1,9
Talouden tunnuslukuja 2007 2017 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 TP 2016 TA 2017 Asukasluku 207 866 209 552 211 507 213 217 215 168 217 421 220 446 223 004 225 118 228 274 230 100 Vero-% 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Tulos (milj. euroa) 31,6 37,1-14,0 38,6-12,5-28,4 0,0-19,3-38,4-21,3-18,8 josta yhteisöveron muutos 7,9 2,5-13,9 10,6-1,7-27,9 7,6 11,4 4,5-13 0 Vuosikate (milj. euroa) 116,8 129,4 69,7 104,5 68,0 40,7 67,1 83,3 63,3 74,4 88,0 Vuosikate ( /as.) 562 618 330 490 316 187 305 373 281 326 383 Nettoinvestoinnit (milj. euroa) -119,0-161,6-131,7-150,4-126,3-186,0-141,9-212,9-212,7-220,9-197,3 Vuosikate-nettoinvestoinnit -2,2-32,2-62,0-45,9-58,3-145,3-74,8-129,6-149,4-146,5-109,3 Lainat, euroa/asukas 959 937 1 338 1 464 1 502 1 675 1 785 1 680 1 772 2 139 2 505 Lainakannan muutos euroa/asukas -59-22 401 126 38 173 110-105 91 367 366
Tilikauden yli-/alijäämä 1990-2016 ilman satunnaisia eriä, milj. euroa 100 85 80 60 40 20 0-20 -4-3 0 6 2 1 5 35 23 28 42 50-1 5 2-3 22 35-17 21-14 -19-4 -14-40 -60-41 -40 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuonna 1997 siirryttiin liikekirjanpitoon, jota aikaisemmat vuodet eivät täysin vertailukelpoisia
Väestön muutos 2007-2016 lkm muutos %-muutos 2007 207 866 1 498 0,7 2008 209 552 1 686 0,8 2009 211 507 1 955 0,9 2010 213 217 1 710 0,8 2011 215 168 1 951 0,9 2012 217 421 2 253 1,0 2013 220 446 3 025 1,4 2014 223 004 2 558 1,2 2015 225 118 2 114 0,9 2016 228 173 3 055 1,4 10 v muutos 21 805 10,6 5 v muutos 13 005 6,0 Kaupungin väkimäärä on kasvanut 10 vuodessa 21805 asukkaalla eli enemmän kuin esimerkiksi Valkeakoskella ja Jämsässä tai Pirkkalassa on asukkaita. Eräiden ikäryhmien muutos 2007-2016 Yli 85-vuotiaiden määrän muutos + 1 807 0-6-vuotiaiden määrän muutos + 2 174 7-15-vuotiaiden määrän muutos - 428
Henkilöstö Työvoimakustannukset 2013-2017 700 672 681 686 681 671 600 500 400 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 VS 2017 400 350 300 250 200 Vanhuuseläkeiän v. 2018-2022 saavuttavat, yhteensä noin 1700 henkilöä 397 334 348 316 322 2018 2019 2020 2021 2022 Henkilöstö ja kyvykäs organisaatio Kunta-alan yleinen palkkaratkaisun ja henkilösivukuluprosenttien nousun vaikutus vuonna 2016 oli yhteensä keskimäärin 1,43 prosenttia. Työvoimakustannusten vertailukelpoinen kasvu oli 1,1 %. Erityisesti hyvinvointipalveluissa palvelutarpeet hyvinvointipalveluissa kasvoivat. Vuonna 2018 vanhuuseläkeiän saavuttaa noin 320 henkilöä mutta suurin osa heistä on opetustyössä tai hoitotehtävissä. Työkyvyttömyyden nettokustannukset olivat 12,8 milj. euroa vuonna 2016 (1,9 % henkilöstömenoista). Työkyvyttömyyden kustannukset kasvoivat 1,3 milj. euroa. Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden sekä ennenaikaisista eläköitymisistä aiheutuvat varhaiseläkemenoperusteiset maksut kasvoivat. Työkyvyttömyyden aiheuttamiin kustannuksiin voidaan työnantajan toimenpiteillä (esim. varhainen työkykyongelmiin puuttuminen) vaikuttaa hyvin rajallisesti. Jokainen voi myös omilla toimillaan lisätä omaa ja muiden työhyvinvointia (elintavat, liikunta, työyhteisötaidot).
Verotulokehitys ja valtionosuudet
Niin pitkälle kuin silmä siintää on edessä suuria alijäämiä valtiontaloudessa ja kasvavia vaikeuksia kunnallistaloudessa. Kunnilla tulee olemaan hankaluuksia selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Raimo Sailas, Kanava-lehti 1/2010
Ennakonpidätysten alaisten tulojen kehitys 2006 0,0 % 1,4 % 2,8 % 4,3 % 5,7 % 7,1 % Espoo 6,76 % Tampere Vantaa Pori Lahti 10 suurinta Koko maa Oulu Jyväskylä Kuopio Helsinki Turku 6,14 % 5,92 % 5,78 % 5,53 % 5,52 % 5,44 % 5,41 % 5,18 % 5,05 % 4,89 % 4,56 %
Ennakonpidätyksen alaisten tulojen muutos 2009 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % Kuopio 3,4 % Jyväskylä Oulu 3,0 % 3,1 % Vantaa 10 suurinta ka Pori Koko maa Helsinki Lahti Turku Espoo 2,2 % 2,2 % 2,0 % 2,0 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,7 % Tampere 0,9 %
Ennakonpidätysten alaisten tulojen muutos 2016 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 2,9 % 2,7 % 2,6 % 2,6 % 2,6 % 2,5 % 2,3 % 2,2 % 2,1 % 1,9 % 1,8 % 0,4 % 0,1 % Lähde: Verohallinto 19.4.2017
Vuosien 2012 2019 leikkausten vaikutus Tampereen kaupungin peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. TAMPERE, milj. euroa 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Hallitusohjelma -25-26 -26-26 -27-27 -27-27 -211 Talousarvio 2013-5 -5-5 -5-5 -5-5 -37 Talousarvio 2014-14 -15-15 -15-15 -16-90 Talousarvio 2015-11 -11-12 -12-12 -58 Talousarvio 2016-3 -3-3 -3-13 Talousarvio 2017-24 -24-24 -73-4 -4-7 -5-5 YHTEENSÄ -25-31 -45-58 -62-86 -91-96 -493 - muutos ed.vuoteen -5,4-14,7-12,5-3,7-24,3-4,7-5,6 1 vero% = noin 36 milj. euroa Yhteensä 2012-2019 *Tämän lisäksi OKM:n vos-rahoituksen leikkausten vaikutus Tampereelle vuosina 2012-2015 on yhteensä noin 16 M. Ammatillisen koulutuksen leikkaus vuodelle 2017 tarkoittaa ammatillisen koulutuksen valtionosuuden vähenemistä noin 12 M. Valtionosuusjärjestelmän muutokset 2006-2015 ovat vieneet Tampereelta valtionosuuksia vuositasolla 15 M. Vaikutukset Tampereella 2018 pelkät peruspalvelujen vosleikkaukset vuonna 91 M ja yhteensä 134 M
Kaupunginhallituksen linjaukset talousarviovalmistelulle
Kaupunginhallituksen linjaukset talousarviovalmisteluun Vuoden 2018 talousarviovalmistelussa tilikauden tulostavoitteeksi asetetaan 0. Vuoden 2018 talousarvion toiminnan tavoitteiden valmistelua jatketaan tietopohjassa esitettyjen strategisten painopisteiden mukaisesti. Lauta- ja johtokuntien sekä muiden toimintayksiköiden tulee ryhtyä valmistelemaan toimenpide-esityksiä toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi kaupunginhallituksen myöhemmin kehyspäätöksessä edellyttämällä tavalla.
Talouden liikkumavara Tuloslaskelma (M ) TP 2016 TA 2017 ENN 2017 2018 Skenaario 1: Toimintakate + 2,5 % (vrt. ENN17) Skenaario 2: Jos tavoitteena 0-tulos 2018: Toimintakate -1 145-1 096-1 111-1 139-1 103 Verotulot 896 883 894 914 914 Valtionosuudet 317 288 285 283 283 Rahoitustulot ja -menot 6 13 13 13 13 Vuosikate 74 88 81 72 107 Poistot -93-107 -107-107 -107 Satunnaiset erät -3 Tilikauden tulos -21-19 -25-35 0 Vuonna 2016 nettomenot kasvoivat 1,9 %. Ilman kilpailukykysopimusta 2,5 %. TP:n 2016 perusteella 2017 budjetissa on vähintään 15 M :n ylitysuhka. Skenaario 1: JOS 2017 TA ylittyy 15 M ja 2018 nettomenot kasvavat 2,5 % (kuten 2016) vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna, niin tilikauden tuloksesta muodostuu -35 M -> tehostamistarve on tällöin 35 M Skenaario 2: JOS 2017 TA ylittyy 15 M, nettomenot vähenevät 8 M (-0,7 %) 2017 ennusteeseen verrattuna -> päästään 0-tulokseen. Skenaario 3: JOS 2017 TA ylittyy 30 M ja 2018 nettomenot kasvavat 2,5 % (kuten 2016) vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna, niin tilikauden tuloksesta muodostuu -50 M -> tehostamistarve on tällöin 50 M Vuosina 2017 ja 2018 on ehdottoman tärkeää yrittää kaikin tavoin pitää sotemenojen kasvu kurissa ja välttää kaikkia sotepalvelujen laajennuksia. Investointitaso on tarkoitus valmistella investointi-kehyksen mukaisesti. Sote- ja maakuntauudistuksen hyödyt tamperelaisille?
Kaupunginhallituksen linjauksia Vuoden 2009 talousarvion valmistelussa on tarkasteltava maksujen ja myyntitulojen perusteita siten, että maksuihin ja myyntituloihin on tehtävä vähintään kustannusten tason muutosta vastaavat korotukset. Maksuasetuksen mahdollistamat korotukset tulee toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Taloudellinen liikkumavara on vuoden 2009 talousarvion kehysten laadinnassa noin 38 milj. euroa. Lukuun sisältyy verorahoituksen ja maksujen ja myyntitulojen muutokset. Koska palvelutarpeet ja investointitarpeet ovat todennäköisesti taloudellista liikkumavaraa huomattavasti suuremmat, on palvelutarpeita arvioitava kriittisesti, tehostettava toimintaa sekä kohdennettava resursseja ja investointeja tärkeysjärjestyksessä. (KH 14.4.2008) Kehys edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien toimenpiteiden esittämistä kehykseen pääsemiseksi, ja Kaupunginhallitus arvioi talouden tasapainottamistoimenpiteet tuloperusteiden ja menosäästöjen, mukaan lukien henkilöstömenot, osalta vuoden 2009 välitilinpäätöksen tietojen perusteella. (KH 8.6.2009)
Kaupunginhallituksen linjauksia Vuoden 2011 talousarviokehyksen 10 milj. euron (1 %) kasvu on erittäin tiukka ja edellyttää toiminnan tehostamistoimenpiteiden jatkamista. Kuluvalle vuodelle korotettiin tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja. Veroprosentteja ei ole mahdollista korottaa montaa kertaa peräkkäin, minkä vuoksi tuottavuuden nostaminen on välttämätöntä. Kaupungin tulorahoituksen taso ei riitä nykyisten palvelujen järjestämiseen, ellei palvelutuotantoa saada tehostetuksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pysyviin rakenteellisiin muutoksiin, joiden kautta saavutetaan kestäviä toiminnallisia säästöjä Kehys edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien toimenpiteiden esittämistä kehykseen pääsemiseksi (KH 7.6.2010)
Kaupunginhallituksen linjauksia Vuoden 2013 talousarviokehyksen ja talousarvion suunnittelussa tavoitteena on ollut tulojen ja menojen eriytymiskehityksen katkaiseminen jäädyttämällä toimintamenojen taso vuoden 2012 talousarviossa hyväksytylle tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin nykyisen palvelutason säilyttäminen tai parantaminen on mahdollista vain priorisoimalla palveluja ja kohdistamalla nykyisiä resursseja uudelleen. Uusista toimintamenojen lisäysesityksistä on pidättäydyttävä. Talousarviovalmistelussa on noudatettava tarkastuslautakunnan vuoden 2011 arviointikertomuksessa esittämää suositusta Vuoden 2013 käyttömenojen ja toimintakulujen kasvun hillitsemiseksi pitää välittömästi käynnistää toimenpiteitä sulkematta pois rakenteellisia muutoksia. Talousarviokehyksen laatiminen vuoden 2012 toimintamenojen tasolle tarkoittaa sitä, että kaikkien lauta- ja johtokuntien ja toimintayksiköiden on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan, noudatettava kaikessa toiminnassaan säästäväisyyttä ja tehtävä vuoden 2013 talousarvioon tarvittavat esitykset siitä, miten toiminta voidaan sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen eläköitymistä hyväksikäyttäen sekä palveluiden ostoihin ja hankintoihin. Kehys edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien toimenpiteiden esittämistä kehykseen pääsemiseksi(kh 4.6.2012)
Kaupunginhallituksen linjauksia Kaikkien lauta- ja johtokuntien ja toimintayksiköiden on kriittisesti arvioitava nykyisiä toimintojaan ja tehtävä vuoden 2014 talousarvioon tarvittavia esityksiä toiminnan sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin tuloihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstömenojen vähentämiseen vapautuvia vakansseja ja eläköitymistä hyväksikäyttäen. Kehys edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien toimenpiteiden esittämistä kehykseen pääsemiseksi. Osana taloussuunnitteluprosessia konsernihallinto ja toimintayksiköt valmistelevat toimenpiteitä joilla hallinnollinen työ vähenee. (KH 3.6.2013)
Kaupunginhallituksen linjauksia Toimintakatteen kasvu on 0,4 prosenttia talousarviopohjaan verrattuna. Viime vuosien toimintakatteen kasvu on ollut keskimäärin 5,5 prosenttia. Tähän aiempiin vuosiin verrattuna erittäin matalaan menojen kasvuun pääsy edellyttää palvelujen priorisointia, nykyisten resurssien tehokkaampaa kohdentamista sekä uusista toimintamenojen lisäysesityksistä pidättäytymistä. Ensi vuodelle ei ole mahdollista lisätä tai laajentaa palveluja, sillä palvelutarpeiden kasvusta aiheutuu merkittäviä kustannuspaineita. Tämän vuoksi talousarvion jatkovalmistelussa on välttämätöntä jatkaa talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Kaupungin toimintayksiköiden on jatkettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä ja esitettävä tarvittavia toimenpiteitä kehykseen pääsemiseksi (KH 2.6.2014) Kaikkien toimintayksiköiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin pysyvien rakenteellisten säästöjen aikaansaamiseksi. Vuodelle 2015 tehdyillä säästöillä ja toimintatapojen tarkistamisilla sekä rakenteellisilla muutoksilla tavoitellaan helpotusta vuoden 2016 talouden tasapainottamiseen. Lauta- ja johtokuntien tulee pidättäytyä uusista toimintamenoja lisäävistä esityksistä Kaupungin toimintayksiköiden on jatkettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä ja esitettävä tarvittavia toimenpiteitä kehykseen pääsemiseksi. (KH 1.6.2015)
Kaupunginhallituksen linjauksia Talousarvion jatkovalmistelussa on jatkettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Tulojen ja menojen välisen aukon paikkaamiseksi on vauhditettava rakenteellisia uudistuksia, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja kevennettävä hallintoa. Talouden tasapainottaminen edellyttää myös puuttumista palvelujen määrään ja palvelutasoon tai tulojen merkittävää lisäämistä, sillä nykyiset tulot eivät riitä palvelujen rahoittamiseen. Uusia toimintamenoja nettomääräisesti lisääviä esityksiä ei saa tehdä Kaikkien toimintayksiköiden on talousarvioesityksissään tehtävä konkreettisia talouden tasapainottamistoimenpiteitä (KH 22.8.2016)
Barometri: Kuntapäättäjät näkevät valoa tunnelin päässä (Kuntalehti OnLine 3.2.2010)