S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2012 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2014 Kvalt 19.12.2011

SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE 2012 1 3. SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT 3 3.1 Yleistä 3 3.2 Tuloerät 3 3.3 Menoerät 4 3.4 Väestökehitys 5 3.5 Työpaikkakehitys sekä työllisyys 5 II STRATEGISET TAVOITTEET 1. SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA 2012 6 2. TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE 2012 6 3. KONSERNIN OHJAUS 7 3.1 SYSMÄN KEHITYS OY 7 3.2 KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI 8 III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 9 2. TALOUSARVION SITOVUUS 9 3. KÄYTTÖTALOUS 11 3.1 TULOSALUEKOHTAISET TAVOITTEET JA MÄÄRÄRAHAT 11-49 KÄYTTÖTALOUS NUMERO-OSA 50-55 4. TULOSLASKEMAOSA 56 4.1 Tuloslaskelman tehtävä 56 4.2 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan 56 4.3 Taloudelliset tavoitteet tuloslaskelmassa 56 4.4 Tuloslaskelmaosan määrärahat ja tuloarviot 56 4.4.1 Verotulot 56 4.4.2 Valtionosuusjärjestelmä 56 4.4.2.1 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 56 4.4.2.2 Kotikuntakorvaukset 57 4.4.2.3 Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 57 4.4.2.4 Valtionosuuden maksatus 58 4.4.3 Valtionosuudet 58 4.4.4 Rahoitustuotot ja -kulut 58 4.4.5 Poistot ja arvonalennukset sekä satunnaiset erät 58 4.4.6 Talousarvion yli-/alijäämä 59 4.5 Alijäämän kattamisvelvollisuus 59 4.6 Tuloslaskelman tunnusluvut 59 TULOSLASKELMA NUMERO-OSA 60 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA NUMERO-OSA 61 5. INVESTOINTIOSA 62 5.1 Oman valmistuksen käsittely 62 TALOUSSUUNNITELMAN 2012-2014 INVESTOINNIT YHTEENVETO 62-63 ERITTELYT 64-70 NUMERO-OSA 71-74 6. RAHOITUSOSA 75 6.1 Taloudelliset tavoitteet 75 6.2 Tuloslaskelmaosan ja investointiosan liittyminen rahoitusosaan 75 6.3 Pitkäaikaiset lainat 75 6.4 Rahoituslaskelman tunnusluvut 76 RAHOITUSLASKELMA NUMERO-OSA 76 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 77 Liitteet Poistosuunnitelma 1-2 Nimistökartta 1-6

I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan ja voivat jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että Suomen kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 2012. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. (Lähde: Kuntaliiton tiedotteet) 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE 2012 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu nopeutunee tänä vuonna runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Koska kunta-alan nykyinen sopi-

2 muskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna 2012. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna 2011. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot (pl. työttömyysturvaetuudet) lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Kuntien tuloveron tilitysten kasvu edelliseen vuoteen verraten ovat arvion mukaan tänä noin 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009 2011. Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jako-osuutta jatketaan vuosina 2012 13 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron tilitysten arvioidaan vuosina 2011 ja 2012 kasvavan verrattain maltillisesti. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdistetut leikkaukset (mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt) toteutetaan pääosin vuosina 2013 2015. Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna 2012. Lukiokoulutukseen

3 kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Tarkemmat linjaukset ja uudistuksen aikataulu varmistuu kuntarakenneuudistuksen edetessä vuoden 2012 aikana. (Lähde: Kuntaliiton tiedotteet) 3. SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT 3.1. Yleistä Talousarviota laatiessa tulee ottaa huomioon olosuhteiden ja resurssien muutokset kuten väestörakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeiden muutos sekä tulokehitys, varsinkin verorahoituksen kehitys (verotulot ja valtionosuudet). Verotulot ovat euromääräisesti laskussa ja kuntien rahoitusosuus kuntien valtionosuustehtävistä on nousussa. Kunnan omien menojen kasvu ei voi olla jatkuvaa. Hallintokunnat ovat pyrkineet tarkastelemaan toimintojaan. Vuonna 2011 tehtiin kouluverkkoselvitys. Vuoden 2012 budjettia laadittaessa on huomioitu sekä selvityksessä esille tulleita asioita että jo tiedossa ollut oppilasmäärien väheneminen. Kunnan 100 %:n yhtiö Sysmän Kehitys Oy on tarkoituksella laitettu selvitystilaan. Kunnan kirjanpidosta on jo purettu pääomalainasaamiset vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Osakkeiden arvonalentumiset tulevat rasittamaan kunnan tulosta sekä v. 2011 että v. 2012, mutta hyvä tilinpäätös edelliseltä vuodelta antaa vahvaa pohjaa selviytymiseen. Kuntayhteistyöllä haetaan varmuutta riittävän palvelutason säilymiseen resurssien puitteissa. Kirjastoyhteistyö Asikkalan ja Padasjoen kanssa on toiminut hyvin. Asikkala-Padasjoki-Sysmä palveluyhteistyöselvitys, jossa tarkasteltiin taloudellisia ja toiminnallisia yhteistyömahdollisuuksia sivistystoimessa, teknisessä ja ympäristötoimessa sekä tukipalveluissa, ei ole vielä johtanut toimenpiteisiin. Yhteistyö Hartolan ja Heinolan suuntaan on myös vireillä. Vuoden 2010 aikana käynnistyneet vuosille 2012 ja 2013 asti kestävät eu-rahoitteiset kehittämishankkeet lomitustoiminnassa sekä hoivan ja yrittämisen että ympäristön kehittämisen puolella jatkuvat. Myös investointihanke Ilola-Suopelto -alueella jatkuu ja Sysmän rannikkoalueiden ja miljöön rakentamisen investointeja suunnitellaan. Hallitusohjelmaan kirjatut kuntien yhdistämissuunnitelmat ovat aiheuttaneet voimakasta keskustelua. Siihen mahdollisesti liittyvät tehtävien lisäykset ja muutokset sekä valtionosuuksien perusteiden muutokset vaikeuttavat tulevien vuosien ennustettavuutta. Lisäksi, jos hallitusohjelman mukainen valtion talouden vakauttaminen ei onnistu, seurauksena voi olla valtionosuuksien jäädyttäminen. 3.2 Tuloerät Käyttötaloustuloja nostetaan edes osin kustannustasoa vastaaviksi lain puitteissa, kuten vesihuolto- ja lämpömaksuja. Ulkoiset käyttötulot laskivat (-6,6 %) verrattuna vuoden 2011 talousarvioon. Vuoden 2012 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Sovellettava kunnallisveroprosentti on 19,0 %, kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,50 %, muu kuin vakituinen asunto 1,00 %. Kunnallisveron veropohjana olevien palkkatulojen arvioidaan nousevan 2,1 % ja eläketulojen 4,2 %. Mukaan lukien myös

4 muut verotettavat ansiotulot kasvu olisi yhteensä 3,2 %. Perusvähennyksen sekä eläketulo- ja työtulovähennyksen korotukset ja valtion tuloveroasteikon muutokset alentavat kuntien verotuloja. Verotettavat tulot vuodelle 2012 kaikkien vähennysten jälkeen nousisivat vain 0,3 %. Vuoden 2012 tilitys tulee olemaan vuoden 2011 ennustekertymän tasoa. Tiedot perustuvat Kuntaliiton päivitettyihin veroennusteisiin. Yhteisöverojen 5 prosenttiyksikön kuntaosuusprosentin korotus on voimassa v. 2012-2013. Talouskehityksen paraneminen vuoden 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana on nostanut yhteisöveron tuottoa, mutta hidastumista on nähtävissä jatkossa. Myös kuntaosuuden pienentäminen kymmenestä prosentista viiteen vähentää tilitysten määrää, joten 2012 tilitykset tulevat jäämään yli 10 %:a pienemmiksi kuluvaa vuotta. Kiinteistöverojen tilitykset säilynevät vuoden 2011 tasolla. Myös vuoden 2012 verotulomenetyksiä kompensoidaan vuoden 2012 valtionosuuksissa. Valtionosuuksien määräytymisestä on tarkemmin budjettikirjan tuloslaskelmaosassa. Päätökset vuoden 2012 maksatuksesta tulevat joulukuussa. Arvioidut laskennalliset valtionosuudet nousevat vuoden 2011 päätöksiin verrattuna n.364 300 (+3,7 %) ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus nousee n. 487 900 (+18,1%), yhteisvaikutus + 6,9 %. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauserän suuri nousu johtuu siitä, että kiinteistöverot jätettiin pois tasauslaskennasta. Vaikutus on n. 600 000, mökkivaltaisessa kunnassa on kiinteistöveroilla merkittävä osuus. Meillä tasauserän kasvu kompensoi hallitusohjelman mukaiset valtionosuusleikkaukset, joka Sysmän osalta oli n. 500 000. 3.3 Menoerät Ulkoiset käyttötalousmenot laskivat vuoden 2011 talousarvioon verraten (-1,8 %). Kunta-alan palkkojen sopimuskausi on voimassa 1.2.2010-31.12.2011. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet raamisopimuksen alakohtaisista työ- ja virkaehtosopimusratkaisuista ja työelämän kehittämisestä. Esityksessä mm. palkkojen sopimuskorotus ensimmäiselle 13 kuukauden jaksolle olisi 2,4 % ja tätä seuraavan 12 kuukauden jaksolle 1,9 %. Lisäksi, jos raamisopimus toteutuu, sitoutuneiden alojen palkansaajille maksetaan 150 euron kertaerä. Juuri ennen budjettikirjan hallituskäsittelyä saimme tiedon, että kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos on raamisopimuksen mukainen. Ensi vuodeksi sovittiin 1,7 prosentin yleiskorotus sekä keskitetysti jaettu 0,7 prosentin järjestelyerä, joka käytetään palvelussuhteiden ehtojen parantamiseen. Korotukset tulevat voimaan 1.1.2012. Tammikuussa 2012 maksetaan myös kuntaalalla 150 euron kertaerä. Alakohtaisia neuvotteluja jatketaan vielä. Talousarviossa palkkoihin on arvioitu 2 %:n korotukset. Henkilöstömenojen sosiaalimaksut on laskettu seuraavilla prosenteilla: - sosiaaliturvamaksu 2,12 % - työnantajan työttömyysvakuutusmaksu keskimäärin 2,9 % - tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,5 %, lomituspalveluissa 2,5 % - työnantajan KuEl-maksu 16,3 % - VaEl 20,1 % (VK 20,78 %) - taloudellinen tuki 0,05 % Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan eläkemenoperusteinen maksu määräytyy kertoimella 1,03 vuoden 2011 käytöstä ja samoin varhaiseläkemaksu. Kunnan investointitaso (3,2 milj. ) vuodelle 2012 on vuoden 2011 tasossa. Tosin vuoden 2011 investoinnit eivät vielä kaikki käynnistyneet ja

5 hankkeita siirtyi vuodelle 2012. Investoinnit esitellään tarkemmin investointiosassa. Investointimenojen rahoittamiseen on merkitty otettavaksi uusia talousarviolainoja 0,5 milj. euroa. Rakenteellinen muutos talousarvion organisaatiokaaviossa on, että sivistystoimen alla olleet koulurakennukset ja päiväkotirakennus siirtyivät teknisen toimen alle. 3.4 Väestökehitys Sysmän kunnan asukasluku on kehittynyt viime vuosina taulukon mukaisesti. Ennustevuodet on Tilastokeskuksen ennusteesta johdettuja. Samoja lukuja on käytetty veroennusteessa. 3.5 Työpaikkakehitys sekä työllisyys Vuosi Väestö 1.1. Muutos 1992 5 494 + 7 1993 5 501-44 1994 5 457-27 1995 5 430-104 1996 5 326-106 1997 5 220-60 1998 5 160-69 1999 5 091-88 2000 5 003-89 2001 4 915-60 2002 4 851-64 2003 4 780-71 2004 4 716-64 2005 4 697-19 2006 4 655-42 2007 4 629-26 2008 4 578-48 2009 4 509-40 2010 4 391-118 2011 4 305-86 2012 4 270-35 2013 4 240-30 2014 4 212-28 Väestön ikärakenne vuonna 2000 sekä vuoden 2010 tilanne on seuraava (31.12.): Ikä v. 2000 v. 2010 0-14-vuotiaat 743 15,1 % 506 11,8 % 15-64-vuotiaat 2 939 59,8 % 2 444 56,8 % yli 65-vuotiaat 1 233 25,1 % 1 355 31,4 % yhteensä 4 915 100,0 % 4 305 100,0 % Suomessa työskentelee maa- ja metsätaloudessa noin 3,7 % työvoimasta. Jalostuksen parissa työskenteleviä on noin 22,2 % ja palvelutoimialoilla työskenteleviä noin 72,9 % vuoden 2009 tilastojen mukaan. Kunnittaiset vaihtelut työpaikkarakenteessa ovat kuitenkin merkittäviä. Myös kuntien työpaikkaomavaraisuudet vaihtelevat suuresti. Työllisistä noin joka kolmas pendelöi eli käy töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pendeliliikenne suuntautuu lähinnä suurimpiin kaupunkeihin ja keskuskuntiin. Päijät-Hämeessä työpaikkaomavaraisuus oli 96,3 % Kun-

II STRATEGISET TAVOITTEET 6 tia, joissa työpaikkaomavaraisuus on 100 % tai enemmän, oli vuoden 2008 tietojen mukaan yhteensä 70. Työpaikkatilanne Sysmässä vuonna 31.12.2009: % v. 2009 % Alkutuotanto 325 24,6 Jalostus 225 17,1 Palvelut 739 56,0 Tuntematon 30 2,3 Yhteensä 1 319 100,0 SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA 2012 Työpaikkaomavaraisuus oli v. 2009 84,5 %. Taloudellinen huoltosuhde oli 1,95 vuonna 2009 (Päijät-Hämeessä 1,49). Vuoden 2010 keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla koko maassa oli 8,4 % ja Sysmässä 10,8 %. Syyskuun 2011 tilaston mukaan Sysmän työttömyysaste oli 8,3 %, vuoden 2010 vastaava luku oli 10,5 % (tässä käytetty työvoimaviranomaisten lukuja). 1. Palvelurakenteen optimointi kunnan lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi 2. Palvelutaso säilytetään ydinpalvelujen osalta palvelukysynnän muutokset huomioon ottaen. 3. Vakaan talouden säilyttäminen 4. Katse tulevaisuuteen eloa pellossa - kunnan vahvuuksiin perustuva elinkeinojen ja toimintaympäristön kehittäminen - Ilola-Suopelto-Päijätsalo -alueen kehittäminen - vakituisen ja vapaa-aika-asumisen sekä palvelutoiminnan edistäminen kaavoituksella - ajanmukaisten vapaa-ajan palveluiden vahvistaminen houkuttelevin vapaa-ajan kunta 5. Sysmän henki ja kuntakuva TALOUDEN TAVOITTEET VUODELLE 2012 1. Tavoitteena vuodelta 2012 positiivinen vuosikate. - Mikäli tilikauden tulos on negatiivinen, sen suuruus saa olla enintään ~-0,5 milj.. 2. Verotusperusteet kuntien keskimääräisen tason tuntumassa 3. Maksujen ja taksojen tasoa tarkistetaan missä se on mahdollista. 4. Velkaantumistason pysyttävä alle Manner-Suomen kuntien velkaantuneisuuden keskiarvon. 5. Maksuvalmius kunnossa (vähintään 15 maksupäivää). 6. Vuoden 2012 investointitaso määriteltiin syksyllä pidetyssä valtuustoseminaarissa.

3. KONSERNIN OHJAUS 7 Tytäryhteisöt Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. Sysmän kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt ja omistusosuudet yhteisöistä: Sysmän Kehitys Oy 100 % Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalo 100 % Yhtymä Olavin toimintakeskus 70 % Kiinteistö Oy Sysmän Työsuhdetalo 69,05 % Asunto Oy Ulpukanlehti 56,4 % Kiinteistö Oy Sysisara 50,91 % Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Siniheinä 40,08 % Kuntayhtymät Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky 2,62 % Päijät-Hämeen liitto 2,5 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky 1,51 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 0,57 % ETEVA Ky 2,95 % 3.1. SYSMÄN KEHITYS OY SYSMÄN KEHITYS OY Valtuusto määrittelee kuntalain 13 :n mukaan konserniohjauksen periaatteet, omistajapolitiikan linjaukset sekä hyväksyy konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. - Perustettu 5.12.1990 - Yhtiökokous 23.5.2011 päätti yhtiön lopettamisesta. - Selvitystila alkaen 5.9.2011, selvitysmies Matti Kurvinen. - Julkinen haaste velkojille 6.9.2011 määräpäivään 19.12.2011 mennessä. Yrityksen lopettaminen hakeutumalla selvitystilaan: Sysmän Kehitys Oy:n toiminta lakkaa joulukuussa 2011. Jäljelle jäävät kiinteistöt myydään omistajalleen Sysmän kunnalle hintaan, jolla kuitataan Kehityksen jäljellä oleva velka Sysmän kunnalle. Selvitysmies laatii lopputilityksen yhtiön lopettamisesta, joka esitellään yhtiökokoukselle hyväksyttäväksi. Luettelo Sysmän Kehityksen omistamista ja vuokraamista kiinteistöistä: Kohteen nimi Tilatyyppi Bruttoala m² Rakennusvuosi Ilolan kaarihalli Teollisuusrakennus 1305 1969 Myyty 31.8.2011 laajennusosa Teollisuusrakennus 880 1977 Myyty 31.8.2011 Särkilahdentie 29 Teollisuusrakennus 375+185 1985 1 vuokralainen Särkilahdentie 33 Teollisuusrakennus 648 1978/1988 Myyty 31.8.2011 Yrittäjäntie 2 Teollisuusrakennus 1068 1971/1986 3 vuokralaista Yrittäjäntie 2 Hiekkapuhallusmaalaamohallirakennus 300 1989 Myyty 31.8.2011 Yrittäjäntie 6 Teollisuusrakennus 4540 1981/1992 3 vuokralaista Koskuentie Siirtokuormausasema 225 2005 Myyty 31.8.2011

8 Koskuentie Teollisuusrakennus 446 1960-luvulla Myyty 26.9.2011 Koskuentie Teollisuusrakennus 337 1970-luvulla Myyty 31.8.2011 Koskuentie Toimistorakennus 130 Myyty 28.5.2010 Koskuentie Katoksia 180 1960-luvulla? Myyty 31.8.2011 Koskuentie Punainen mökki 50 1940-luvulla? Myyty 14.10.2011 Jäljellä olevien vuokrattavien hallien kokonaispinta-ala 6169 Vuokrausaste 97 % Sysmän Kehitys Oy:n selvitysmies on laatinut uuden vuokrasopimuksen Särkilahdentie 29 kiinteistöön kunnan lukuun alkaen 1.10.2011. Vanhat vuokrasopimukset ovat edelleen Sysmän Kehitys Oy:n nimissä. Vuokralaiset maksavat pääsääntöisesti vuokran lisäksi rakennusten hoitokustannukset. Omistajan maksettavaksi jäävät kiinteistövero ja maavuokra. Peruskorjausta on tehty Särkilahdentie 29 kiinteistöön. (Yläpohjan kosteusvaurio korjattu) Sysmässä 4.11.2011 Sysmän Kehitys Oy selvitysmies Matti Kurvinen 3.2 KIINT. OY SYSMÄN VUOKRATALON TULOSKORTTI MITÄ ON TEHTÄVÄ ONNISTUMISEKSI? Yhtiön taloutta hoidetaan hyvin ja ylläpidetään asuntojen hyvää vuokrausastetta. MITEN ONNISTUMISTA MITATAAN? TAVOITE Yhtiölle on laadittu taloudelliset tavoitteet ja seurataan tyhjien asuntojen määrää. Yhtiön hallitus on 4.12.2003 hyväksynyt tarkistetut tavoitteet. Vuokratulojen tulee kattaa menot (aravalainsäädäntö) Maksuvalmius on asiallinen (30 pv). Säästöillä lyhennetään ensisijaisesti korkeakorkoisia lainoja. Asuntojen vuokrausasteen tulee olla 95 % (nyt noin 90 %). Vuokrat ovat tehokkaassa perinnässä. Vuokralaisen maksuvalmius tarkistetaan ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Asuntojen käyttötarkoitusta voidaan väljentää säädösten sallimissa puitteissa tyhjien asuntojen kohdalla (hyvän käyttöasteen ylläpito). Asunnot tarkastetaan asukkaiden vaihtuessa, virheet ja puutteet korjataan ajoissa. Kiinteistöjen arvo säilytetään vuosikorjauksilla ja suuria peruskorjauksia vältetään. Sysmässä 1.9.2011 Ilkka Serra toimitusjohtaja

III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 9 1. YLEISTÄ 2. TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvio muodostuu käyttötalousosasta, tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät sisäiset erät. Määrärahat ja tuloarviot ovat arvonlisäverottomia paitsi vähennys/palautusrajoitteisessa toiminnassa esim. asuntojen vuokraustoiminta. Laskennallisia eriä ovat käyttöomaisuuden poistot ja vyörytettävät kustannukset ja ne eivät ole sitovia eriä. Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Investoinnin pienhankintaraja on 10 000. Kuntalain 65 : Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - Kun tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavalla kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Yhden määrärahan yhteydessä voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnan tavoitteita. - Valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ovat osa sitovaa talousarviota. Esim. arvion alle jäävät poikkeamat toiminnan tavoitteissa ovat oikeudellisesti samassa asemassa kuin arvion ylittävät poikkeamat määrärahojen käytössä. - Valtuusto suhtautuu talousarvion hyväksymisessä samalla tavoin sekä määrärahoihin että tavoitteisiin. - Määrärahan muutoksen yhteydessä on arvioitava myös tavoitteiden muutostarve. Talousarviomuutokset tehtävä välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. - Sitovuustaso määritellään, jotta se voidaan vahvistaa valtuustossa talous-arvion käsittelyn yhteydessä. Lähtökohtana voisi pitää sitä, että käyttötalousosassa tulosalueiden ja investointiosassa hankkeiden/hankeryhmien menojen ja tuloarvioiden loppusummat ilman laskennallisia eriä ovat sitovia (myös niitä vastaavat toiminnalliset tavoitteet tuloskorttitasolla). Käyttötaloudessa valtuustoon nähden sitovana ovat tulosalueiden kokonaismenot ja tuloerät (sekä niitä vastaavat tavoitteet tuloskorttitasolla). Kaukolämpölaitos ja vesihuoltolaitos voidaan hyväksyä sitovaksi nettomenoiltaan/-tuloiltaan. Investointiosassa ovat talonrakennuskohteet sitovia hankekohtaisesti. Seuraavien investointiryhmien osalta sitovia ovat ko. hankeryhmien yhteismäärät: - Kiinteä omaisuus - Julkinen käyttöomaisuus/urheilu- ja retkeilyalueet

10 - Julkinen käyttöomaisuus/kunnallistekniset kohteet - Irtain omaisuus, arvopaperit - Kuntayhtymien maksuosuudet yms. menot Rahoitusosan määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden: Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys

11 3. KÄYTTÖTALOUS Sysmän kunta KUNNANHALLITUS 2012 Asiakas Talous Toiminta ja prosessit Henkilöstö ja osaaminen Kriittiset menestystekijät Asiakastyytyväisyys (sisäinen/ulkoinen) Palvelujen saatavuus Tiedottaminen Vakaa kuntatalous Kehittyvä elinkeinotoimi Riittävä ulkopuolinen rahoitus kehittämis- ja investointihankkeille Kunnan elinvoiman vahvistaminen Kunta- ym. yhteistyön optimointi Hanke-/kehittämistoiminnan hyödyntäminen Ammattitaitoinen ja oikein mitoitettu henkilökunta Työilmapiiri ja työssä jaksaminen Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö Mittarit/tavoitteet Toimenpiteet Ystävällinen ja osaava palvelu asiakkaalle tavoiteajassa ja säädösten edellyttämällä tavalla Sähköiset asiointipalvelut Monipuolinen tiedottaminen reaaliaikaisesti Koulutuksella parannetaan henkilöstön palveluhenkeä, -osaamista ja -asennetta Sähköisten yhteyksien saatavuuden ja asiointipalvelujen kehittäminen Reaaliaikainen ja monipuolinen tiedottaminen kunnan palveluista, tavoitteista, päätöksenteosta, hankkeista, yhteistyöstä, elinkeinollisista rahoitusmahdollisuuksista ym. Kunnallisvero% kilpailukykyinen Vuosikate positiivinen Lainamäärä alle maan keskiarvon Ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen mm. elinkeinollista toimintaympäristöä kehittävissä investoinneissa Talouden ja toiminnan ohjaus Talouden muutostekijöiden seuranta ja ennakointi Ulkopuolisen rahoituksen aktiivinen etsiminen Omistajaohjauksen tehostaminen Ydinpalvelujen säilyminen palvelukysynnän muutokset huomioon ottaen Kuntienvälisen yhteistyön kehittäminen: maaseututukihallinto, joukkoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen, SOTE-yhtymän ym. seudullisen yhteistyön toiminnan ohjaus ja seuranta Matkailun Etelä-Päijänteen ja Heinola Resort yhteistyö Kartoitetaan uusia yhteistyöalueita Hanketoiminnan tulosseuranta Käynnistetään selvitysten pohjalta uutta palveluyhteistyötä Osallisuus hajaasutusalueen laajakaistahankkeeseen Suoritusperusteisen hinnoittelun, tilaajatoiminnan ja liikelaitostamisen valmistelu PPK Aavan kanssa Itse tuotettavien palvelujen määrään nähden oikein mitoitettu henkilöstö (verrokki naapurikunnat) Sairauspoissaolojen vähentäminen Tyky- ja kuntoutustoiminnalla sekä varhaisen puuttumisen mallin käytöllä Esimiesten ja alaisten työn tavoitteita koskevat kehityskeskustelut käyty Talous- ja henkilöstö- /toimistotyön tasapainoinen jakautuminen Panostukset henkilöstön koulutukseen sekä Tyky- ja kuntoutustoimintaan Varhaisen puuttumisen mallin käyttäminen sairauspoissaolojen seurannassa Kehityskeskustelut Talous- ja henkilöstöhallinnon/koko kunnan toimistotyön selvityshanke

KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunta VAALIT 12 (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot 0 6 500 13 600 0 7 Toimintamenot -18-5 344-22 114 0-7 Toimintakate -18 1 156-8 514 0 0 Tehtävän toiminta-ajatus: Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka tavoitteena on huolehtia kunnan tehtävistä vaalien järjestämisessä virheettömästi ja taloudellisesti. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Äänestysalueiden 1 1 määrä Äänioikeutetut 3 739 3728 3690 Äänestysprosentti - eduskuntav. 63 % - presidentinv. 72 %.- kunnallisv. 63 % - eu-vaalit 60 % Tavoitteet: (sanallisesti) Vuonna 2012 järjestetään sekä presidentin vaalit että kunnallisvaalit lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vuonna 2014 järjestetään EU-vaalit. Yleisperustelut: Kunnallisvaalit järjestetään omana toimintana. Valtiollisissa vaaleissa on korvaus kunnalle n. 1,9 /äänioikeutettu, taksa vahvistetaan valtion budjetissa. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanvaltuusto KUNNANVALTUUSTO (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot -33 927-43 620-49 533-44 -44 Toimintakate -33 927-43 620-49 533-44 -44 Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta.

13 Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Kokousten määrä 6 6 6 6 6 Käsiteltyjen asioiden lkm 49 50 50 50 50 Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnan kehittäminen, vakaan talouden säilyttäminen sekä kunnan strateginen johtaminen. Yleisperustelut: Valtuustoon kuuluu 27 valtuutettua ja valtuustokausi kestää 2009 2012. Kokousten lisäksi pidetään 3 4 pv talous- yms. asioiden seminaarityöskentelyyn. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot -8 698-9 910-9 660-9 -10 Toimintakate -8 698-9 910-9 660-9 -10 Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Näiden tulee toteuttaa kuntalain 9. luvussa määrätyt tehtävät. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Tilintarkastajien tarkastuspäivät Tarkastusltk:n kokoukset 15 12 12 12 12 5 6 6 6 6 Tavoitteet: (sanallisesti) Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Yleisperustelut: Tarkastuslautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Tilintarkastusyhteisöksi on kuluvalle valtuustokaudelle valittu Kuntatarkastajien Oy Clavis. Tarkastuspäiviä ostetaan tarvittava määrä, yleensä 10 12 pv.

KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö 14 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus ja henkilöstöjaosto (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot Toimintamenot -51 761-53 320-52 350-53 -53 Toimintakate -51 761-53 320-52 350-53 -53 Tehtävän toiminta-ajatus: Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa kunnan toiminta-ajatusta toteuttamalla ja vastaa kunnan hallintotehtävistä siten kuin siitä säädetään kuntalaissa ja erityislaeissa tai määrätään johtosäännössä. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Khall kokoukset 24 25 25 25 25 Käsitellyt asiat 292 420 420 420 420 Henkilöstöjaoston 4 6 6 6 6 kokoukset Käsitellyt asiat 7 15 15 15 15 Tavoitteet: (sanallisesti) Kunnanhallitus keskittyy kunnan operatiiviseen johtamiseen, elinkeino- ja henkilöstöasioiden hoitoon. Toimintojen järjestämisessä tutkitaan vuosittain kuntalain suomia mahdollisuuksia. Yleisperustelut: Kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Henkilöstöjaostoon kuuluu 3 jäsentä. Henkilöstöjaoston tehtävänä on vastata kunnallisia luottamushenkilöitä koskevista sekä kunnalle työnantajana kuuluvista viranhaltijain ja työntekijäin henkilöstöasioista. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö (excel-taulu) Kunnanhallitus YLEIS- JA HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut, muu yleishallinto, henkilöstöpalvelut, työllistäminen, muut palvelut TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot 106 350 129 725 156 495 156 158 Toimintamenot -1 012 561-1 222 372-1 210 049-1 222-1 227 Toimintakate -906 211-1 092 647-1 053 554-1 066-1 069 Tehtävän toiminta-ajatus: Hallinnon tehtävänä on luoda edellytykset ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle työskentelylle ja huolehtia kunnan suunnitteluun, talous-, henkilöstö- ja muuhun yleishallintoon sekä tiedotukseen liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu muiden tulosalueiden vastuulle sekä edistää ja ylläpitää yhteistyötä eri tulosalueiden ja sidosryhmien kanssa.

15 Tavoitteet: (sanallisesti) Uudistaa kunnan www-sivustoja yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Tuottaa mahdollisimman ajantasaista tietoa johdon ja muiden hallintokuntien toimimisen tueksi. Kehittää henkilöstötilinpäätöstä. Pyritään edistämään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Yleisperustelut: Hallintopalvelut Tulot 43 500 ja menot 691 025 tuottaa hallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä atk-palvelut. Muu yleishallinto Tulot 200 ja menot 259 070. Yleishallintoon on varattu 10 000 selvittelyyn, jolla tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kunnan toimistotyötä myös henkilöstö- ja taloushallinto kaikkien kunnan toimintojen kannalta. Avustusluonteiset määrärahat 21 000 : Sysmän 4H-yhdistys 10 000. Sotainvalidit ja -veteraanit 4 500. Kiinteistöveron kompensointi yleishyödyllisille järjestöille 6 500. Avustus on tarkoitettu niille maamiesseuroille, urheiluseuroille, nuorisoseuroille, työväenyhdistykselle ym. jotka olivat ennen vapautettuja kiinteistöverosta mutta joutuvat nyt sitä maksamaan. Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö 1 000. Muut osuudet ja hankkeet: Osuus verotuskustannuksiin 98 000 - Verotuskustannukset, joista kuntien osuus 30,8 % jaetaan as. luvun mukaan Jäsenmaksut kuntien keskusjärjestöille 12 300 - Suomen kuntaliitto/toiminnan rahoitus Osuus maakunnan liitoille yhteensä 51 000 : Päijät-Hämeen liitto - Osuus käyttömenoihin 39 866 - Verkkotietokeskuksen asiakasmaksuosuus sekä osuus käyttöoikeudesta tilastokeskuksen väestötilastopalveluun 1 195 - Osuus Lahden yliopistokeskuksen toiminnan rahoittamiseen 2 134 - Kuntien yhteistyöprojekti 1,- /as sekä kehittämisprojektien erillisselvitykset 0,5 /as 6 463 Muut yhteistoimintaosuudet yhteensä 27 000 : Lahden kaupunki: - Seudullinen tietohallinto 5 060 - Seudullinen yhteistoimintasopimus -hankintatoimi 8 844 Lahden tietotekniikka: - Seudullisen hankintatoimen intra n. 2 000 Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES OY: - Lahden alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) 2010-2013, 0,80 /as/v 3 600. - Nastolan kunta, Liikunta-apteekki 1.9.2011-31.12.2013, 3 899 +osuus koord.maksusta, vuodelle 2012 1 614. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: -ERA-17 - energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 1 000 vuodelle 2012. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallinto, työsuojelu, kunnanviraston keittiö yht. tulot 3 200 ja menot 32 844. Työllistäminen Tulot 109 595 ja menot 221 610. Tavoitteena alentaa kunnan työttömyyttä, keskeistä nuorten tukityöllistäminen. Varaus passiivisella työmarkkinatuella olevien henkilöiden työllistämiseen. Nuorten työpaja hankkeelle haetaan jatkoa. Projektien tarkoituksena on ensisijaisesti katkaista työttömyysjakso, palauttaa säännöllinen elämän rytmi ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntalisä: Sysmän kunta maksaa 1.1.2010 alkaen toistaiseksi pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistämiseksi kuntalisää ehdot täyttäville yhdistyksille, yrityksille ja seurakunnalle, tähän on varattu 15 000 euroa. Lisäksi ekstra-kuntalisää yhdistyksille toisen vuoden palkkatukeen oikeutetun henkilön työllistämisen tukemiseksi, määräraha 9 000. Työllistämishankkeiden netto-osuus yht. n. 54 500 :

16 TYP - Kokonaisvaltainen yhteistyö: Hämeen TE-Keskus, Heinolan työvoimatoimisto, Itä-Hämeen seutukunta ja KELA:n Salpausselän vakuutuspiiri; pa. työttömät.tai siihen vaarassa joutua PTT-hanke - Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke "Oksa"-hanke -välityömarkkinat 1.6.2009-31.5.2012 Soten kautta (39 178 ) 7 094 Verkostosta voimaa -rakennemuutoshanke 1.4.2011-31.12.2013 (36 210 ) 13 082 Nuori työ- kesätyöprojekti (nettokustannus, mukana Op, LC, yrittäjät) 20 983. Nuorten työpajan ensimmäinen vaihe 30.6.2012 asti, jatkoa haetaan, nettokustannus 14 320. Muut palvelut Oikeusturvapalvelut menot 5 500, velkaneuvonta (ostopalvelu Lahden kaupunki) ja löytöeläintoiminta (ostopalvelu Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry). KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot 81 213 433 625 281 540 241 62 Toimintamenot -428 834-836 116-667 519-628 -411 Toimintakate -347 621-402 491-385 979-387 -349 Tehtävän toiminta-ajatus: Elinkeinotoimi toteuttaa kunnan strategiaa painopisteenä vapaa-ajan kunnan kehittäminen. Yrityksille annetaan neuvontaa ja ohjausta perustamisavun ja erilaisia investointi- ja toimintatukien hakemisessa. Myös toimitilaratkaisuihin sekä kehittämis- ja koulutusjärjestelyihin annetaan yrityksille ensineuvontaa. Kuntamarkkinointi ja matkailun edistäminen ovat osa elinkeinotointa. Maaseututoimi vastaa EU:n ja kansallisten maataloustukien täytäntöönpanosta sekä kunnan maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta työ- ja elämismahdollisuuksien säilyttämiseksi maaseudulla. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Elinkeinotoimi (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot 63 351 417 025 264 940 187 7 Toimintamenot -174 371-565 953-414 783-327 -107 Toimintakate -111 020-148 928-149 843-140 -100 Yleisperustelut: Edistetään myös Yksi Sysmä ohjelman avulla Sysmän säilyttämistä elinvoimaisena ja valtakunnallisesti erottuvana menestyvänä pitäjänä. Elinkeinoluonteiset hankkeet: -Heinola Resort hanke v. 2011-2012 (Heinola, Hartola, Sysmä, Sysmän osuus 12 500 ). Asumisen ja vapaa-ajan asumisen markkinointikanava. V. 2012 n. 9 000. -Heinola Resort -hankkeen yhteistyöesitykset Heinola-Hartola-Sysmä aikavälillä 1.1.2012-31.12.2015, Sysmän osioihin budjettiin on varattu vuodelle 2012 10 000. -Juotavan Hyvä Etelä-Päijänne/Elämysten Päijänne -hanke ei vaadi erillistä kuntarahoitusta vaan

rahoitus Leaderin kuntaosuudesta. 17 Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittäminen 8.2.2010-31.12.2013 (592 000, kunnan osuus 21,42 % 126 827 ) V. 2012 kunnan osuus 45 891. Yhteen hiileen Kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen harvaan asutussa Päijät-Hämeessä hanke on Hartolan ja Sysmän kuntien yhteishanke, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Sysmä toimii hankkeen hallinnoijana. Hankkeen kesto 26.1.2010-30.6.2012 (Koko hanke 140 112, avustus 90 % 126 101 ja Sysmän osuus 5 % eli 7 006 ). V. 2012 osuus on 2 950. Hankkeelle on suunnitteilla jatkohanke, joten budjettiin on loppuvuodeksi varattu lisäksi netto-osuutta 3 000. Leirintäalue ja uimala, menot 18 750 ja tulot 7 000. KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Maaseututoimi (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot 17 862 16 600 16 600 54 55 Toimintamenot -254 463-270 163-252 736-301 -304 Toimintakate -236 601-253 563-236 136-247 -249 Tehtävän toiminta-ajatus: Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa kunnan alueella maataloushallintoon liittyvät EU- ja kansalliset maataloustukien jakoon liittyvät tehtävät, maatalousvahinkojen arviointi ja lausuntojen antaminen. Joukkoliikenteen järjestelyt. Maaseutuprojektien sekä kylätoiminnan yhteistyökumppanina toimiminen. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Tukea hakeneet 191 186 185 180 176 maatilat EU/kansalliset tuet milj. yhteensä 8,1 6,5 6,5 6,5 6,5 Osallistuminen eri 4 4 3 3 3 hankkeisiin Kutsutaksireitit 8 8 8 8 8 Tavoitteet: (sanallisesti) Tuottaa kuntatason maataloushallinnon palvelut laadukkaasti ja ajallaan. Ostopalvelusopimus Heinolan kaupungin maataloushallintopalveluiden hoitamisesta (91 tilaa). Osallistutaan tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin niin, että voidaan vahvistaa uusien yritysten oma-aloitteisuutta ja yritysten kehittymistä. Kutsutaksiliikenteellä turvataan myös haja-asutusalueella liikkumispalvelujen saatavuus Osallistutaan Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan toimintaan ja varmistetaan riittävä kuntakeskusten välinen joukkoliikenne. Kylien kehittämishankkeita ohjataan Leader- rahoituksen piiriin jolloin kunnan osuus on n. 20 % kustannuksista. Yleisperustelut: Projekti/hanketoiminta: Päijänne LEADER 25.000, varaus 9 000. Joukkoliikenteen kustannusten 137 390 jakaantuminen: Linja-autoliikenne(koulu/avoin) 95 000, kutsutaksit 20 000, seutulippu 16 000, joukkoliikennelautakunnan kuntaosuus 4 000. Muut

18 maaseutupalvelut: Sunnuntailehtien jakaminen (kunnan osuus 50 %) 12 500, kylätoimintaan 1 000. Maataloushallinto tulee muuttumaan 1.1.2013 alkaen niin että Päijät-Hämeen alueella on 1 maataloushallintoa hoitava kokonaisuus, jota isännöi Asikkalan kunta.

19 LOMITUSPALVELUT 2012 1. Vaikuttavuus 2. Asiakkuus Tavoite 2011 Mittarit ja tavoitearvot Tavoite 2011 Mittarit ja tavoitearvot Palvelujen järjestäminen asiakkaille: Vuosilomat järjestetään lomavuoden aikana Sijaisapupyynnöt pystytään toteuttamaan Kannustetaan yrittäjiä käyttämään tuettua maksullista lomittaja-apua Palvelujen asiakaslähtöinen toteuttaminen: Palvelusuunnitelmat tehdään suunnitelman mukaan Siirtyviä vuosilomapäivä enintään 10 % Ks. asiakkuus kohta Sijaisapupyynnöistä on toteutettu vähintään 90 % Tuettua maksullista lomitusta järjestetään keskimäärin enemmän kuin vuonna 2011. Vuodelle 2012 suunnitellut palvelusuunnitelmat on tehty Asiakaspalautekyselyn tulokset: Asiakkaat ovat tyytyväisiä lomittajien ammattiatitoon vuosiloma- ja sijaisapulomituksissa Asiakkaat ovat tyytyväisiä paikallisyksikön asiakaspalveluun, tavoitettavuuteen, tiedonsaannin riittävyyteen sekä sijaisapujen ja vuosilomien toteutumiseen Arviointi asteikolla 5-1 Ammattitaito vuosilomalomituksessa: tavoite vähintään 4,0 Ammattitaito sijaisapulomituksessa: tavoite vähintään 4,0 Asiakaspalvelu: tavoite vähintään 4,0 Tavoitettavuus: tavoite vähintään 4,0 Tiedonsaannin riittävyys: tavoite vähintään 4,0 Sijaisapujen toteutuminen: tavoite vähintään 4,0 Vuosilomien toteutuminen: tavoite vähintään 4,0 3. Henkilöstö 4. Talous ja tehokkuus Tavoite 2011 Mittarit ja tavoitearvot Tavoite 2011 Mittarit ja tavoitearvot Ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta lomitushenkilöstöä on riittävästi Huolehditaan lomittajien ammattitaidon Lomituspalvelujen järjestäminen Paikallisyksikkö järjestää lomituspalvelut tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti ylläpitämisestä Tilakohtainen perehdytys perustuu suunnitelmaan ja se toteuttamista seurataan Henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista parannetaan. Pitkittyvissä ja usein toistuvissa sairauspoissaoloissa työnantaja ja työntekijä käyvät keskustelun poissaolojen vähentämiskeinoista. lomittajien ammattitaito on kartoitettu ja koulutus on suunniteltu sen mukaisesti perehdytykset on toteutettu suunnitellun aikataulun mukaisesti sairauspoissaolo% on alle vuoden 2011 tason Sijaisapupäätökset on annettu ja toimitettu asiakkaalle viipymättä Sähköisten palvelujen hyödyntäminen Lomitusnetin hyödyntämistä asiakaspalvelussa lisätään Lomittajien lomitusnetin käyttöä lisätään Mobiilijärjestelmän käyttöä lisätään paikallisyksikön kotieläinyksikköä kohti laskettu keskimääräinen lomitusaika poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10% lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannusta poikkeaa valtakunnallisesta keskiarvosta enintään +10% asiakas saa päätöksen viikon sisällä hakemuksen vastaanottamisesta vähintään 30 % asiakkaista on tehnyt vuosilomahakemuksen Lomitusnetissä vähintään 40 % lomittajista käyttää vähintään 50 % lomittajista käyttää

KÄYTTÖTALOUS Tulosalue (sitova) Tulosyksikkö Kunnanhallitus LOMITUSPALVELUT 20 (excel-taulu) TS 2013 TS 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Talous Toimintatulot 6 977 100 7 192 022 6 721 411 6 678 6 696 Toimintamenot -6 819 113-7 231 882-6 681 347-6 708-6 717 Toimintakate 157 987-39 860 40 064-30 -21 Tehtävän toiminta-ajatus: Maatalousyrittäjien lomituspalveluista annetussa laissa tarkoitettujen lomituspalvelujen järjestäminen ja niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet Sysmän paikallisyksikön maatalousyrittäjille osaavan ja hyvinvoivan henkilöstön voimin. Tavoitteet: (numeraalisesti) Tehtävän tavoitteet Lomituspäivät yhteensä 33775 32000 31000 31000 31000 Vuosilomapv/yrittäjä 2010-2012 max 26 24,9 25,5 25,5 25,5 25,5 Tuettu maksullinen lomittaja-apu, vuosi/edellinen vuosi 3125pv37 56pv keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2010 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2011 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2012 tason keskimäär. käyttö ylittää vuoden 2013 tason Asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin, tavoite 4 - lomittajien ammattitaito ast.5-1 VL 4,07 SA 3,84 4 4 4 4 - hallinnon asiakaspalvelu ast. 5-1 4,00 4 4 4 4 Yhteistyö ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen - yhteistoimintaryhmän kokoukset - hallinnon alueelliset työnohjausrenkaan kokoukset 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Taloudellisuustavoite - lomituspäivän hinnan nousu hallittu palkkojen harmonisoinnista huolimatta, /pv brutto/netto 193,68 172,34 200 180 200 180 200 180 200 180

21 Tavoitteet: (sanallisesti) Tuloskortti (jäljempänä) kertoo tavoitteet ja mittarit neljästä eri näkökulmasta. Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) asettaa valtakunnallisen tuloskortin lomituspalvelujen paikallisyksiköille vuosittain ja seuraa toteutumista. Lisäksi paikallisyksikössä tutkitaan Yhtäköyttä hankkeessa seuraavien mittareiden käyttökelpoisuutta toiminnan kehittämisen näkökulmasta: muutosten määrä työvuorosuunnittelussa jaksoa kohti, lomituspäivät/kk, sairauspäivät/kk, vahingonkorvaukset/kk ja valituspuhelut kpl/kk. Yleisperustelut: Sysmän kunta hallinnoi maatalousyrittäjien lomituspalveluja v. 2012 oman kuntansa alueen lisäksi Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Joutsan, Kuhmoisten, Kärkölän, Luhangan, Padasjoen, Pertunmaan ja Toivakan kunnan sekä Heinolan kaupungin alueella. Alueella on arviolta 625 vuosilomaan oikeutettua 420 karjatilalla. Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia on noin 110. Lisäksi on määräaikaisia työsuhteisia lomittajia ja ostopalveluyrittäjiä sekä oppisopimusoppilas. Hallinnossa toimii kuusi päätoimista henkilöä. Melan hallintoraha-arvio vuodelle 2012 on 11,55 e/pv. Laskentaperusteena on vuonna 2010 lomitetut päivät, joita oli 33 775 pv. Mela maksaa lomitustoiminnan arvonlisäveron osuuden, joka ei ole talousarviomeno. Vuonna 2012 lomituspalveluissa on käynnissä kaksi hanketta. Yhtäköyttä hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto 80 % ja Sysmän kunta 20 %. Rahoituksen on myöntänyt Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Yrittäjyyden edistäminen maatalouslomituksessa on kolmen paikallisyksikön alueen toimintaryhmän välinen Leader-verkostohanke. Rahoituksesta 95 % tulee toimintaryhmiltä ja 5 % yksityisiltä lomituspalvelujen sidosryhmiltä. Kummassakin hankkeessa on päätoiminen hankevetäjä. Yhtäköyttä hankkeessa toimii määräaikaisesti yksi lomituspalveluohjaajista ja hänen tehtäviään vastaavan ajan hoitaa sijainen.

22 Sysmän kunta KOULUTOIMI 2012 Asiakas Talous Toiminta ja prosessit Henkilöstö ja osaaminen Kriittiset menestystekijät Resursseihin suhteutetut opetuspalvelut ovat vaikuttavia (esiopetuksesta lukioon kattavat opetuspalvelut) Opetuspalvelujen saatavuus Tehokas tiedottaminen Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toiminta-ympäristöön Palvelut ovat tuloksellisia Opetuspalvelut ovat tehokkaita ja vaikuttavia Laadukkaat opetuspalvelut Kunta- ja seutuyhteistyö Oikein mitoitettu ja ammattitaitoinen henkilöstö Työilmapiiri ja työssä jaksaminen Johtaminen ja henkilöstön yhteistyö Mittarit/tavoitteet Perusopetuspalvelujen järjestäminen väestökehitystä vastaavaksi Opetuspalvelujen tuottaminen omana ja yhteistyönä muiden kuntien kanssa Toiminnan seuraaminen: opetuksen arviointi, selvitykset ja palautteet Sähköisen asioinnin kehittäminen ja tiedotuksen monipuolistaminen Toimivien opetuspalvelujen turvaaminen - toiminnan kustannustietoisuus Kustannusvertailut maaseutumaisiin kuntiin Toiminnan ja talouden seuranta saatetaan toimivaksi Palvelut priorisoidaan ja suhteutetaan toimintaresursseihin Opetuspalvelujen kustannukset ja laatu /as valittavien vertailukuntien parhaassa neljänneksessä Henkilöstömitoitus vastaavien vertailukuntien keskitasoa Pätevien viranhaltijoiden määrä lähes 100 % Yhteistyö tiivistynyt ja etäja verkko-opetus lisääntynyt lukio-opetuksessa Oikein mitoitettu henkilöstö Henkilöstön ammattitaidon kohottaminen Työilmapiiri- ja työhyvinvointikartoitus Tyky- ja kuntoutustoimintaa Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin Kehittämiskeskustelut Toimenpiteet Opetusryhmät vastaavat väestökehitystä ja niiden muodostamisessa huomioidaan ryhmäkoot Opetuksen arviointi, seuranta ja ohjaus Perusopetuksen kyselyn tulosten hyödyntäminen ja tarvittavat toimenpiteet Henkilökunnan koulutus Lisätään sähköistä asiointia ja monipuolista tiedottamista Toiminnan ja talouden seuranta yksikkötasolla Tarkistetaan ja kehitetään vertailutietoja Palvelut on priorisoitu ja mukautettu toimintaympäristön muutoksiin Järjestetään perusopetus oppilasmäärän muutokset huomioiden sekä sopeutetaan opetusresurssien taso talouden edellytyksiin Järjestetään laadukasta ja ajantasaista opetusta Pätevä henkilökunta Yhteistyön tiivistäminen Hyödynnetään tietotekniikan ja uusien työmenetelmien antamat mahdollisuudet Osaamismatriisit Henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus 2 pv/hlö Kartoituksen pohjalta tehdään tarvittavat toimenpiteet Panostetaan tyky- ja kuntoutustoimintaan Vuosittaiset kehittämiskeskustelut Johtamistaitojen kehittäminen