Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen
Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. On vain viestintää, jolla eri kohderyhmiä. Lähtökohtaisesti kaupungin viestinnästä ei hoideta ulkopuolisten tuottajien viestintää. Sopimusohjauksella on edelleen vaikea antaa velvoitteita viestinnän hoitamisesta ulkopuolisille tuottajille. Toimijat kaupungilla: viestintäyksikkö konsernihallinnossa, oman tuotannon viestintä, liikelaitosten viestintä, yhtiöt, tytäryhteisöt. Kaupungin omaa tuotantoa ohjaavat viestintäohje ja sosiaalisen median ohje.
Tampereen hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon, laajemmin hyvinvointipalveluiden sektorilla Tampereella kolme tilaajalautakuntaa -Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (perusterveydenhuollon avopalvelut, erikoissairaanhoito, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut, vammaispalvelut. - Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen (kotona asumista tukevat palvelut, asumis-, hoito- ja kuntoutuspalvelut, pitkäaikaishoidon ja hoivan palvelut) - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen (päivähoito, perusopetus, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut, psykososiaalisen tuen palvelut, vapaa-ajan palvelut) X.X.2012 Matti Meikäläinen
Yhtä ainoaa toimintatapaa ei viestinnässä voi olla, yhteiset periaatteet kyllä. Jokaisella tilaajalautakunnalla on viestintäyksikössä viestintävastaava, joka itsenäisesti hoitaa oman sektorinsa viestintää. Kaupungin oman tuotannon viestinnän resurssit vaihtelevat paljon. Esim. laitoshoidossa on viestintäsuunnittelija, perusopetuksessa ei. Viestintäyksikössä tämä on otettava huomioon.
Viestintäyksikkö vastaa konsernihallinnon viestinnästä, lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöstiedottamisesta, johtoryhmien tiedottamisesta ja koko konsernin viestinnän koordinoinnista, vaihtelevassa määrin oman tuotannon viestinnästä. Viestintävastaavilla laaja vastuu omasta sektoristaan ja laajat toimintavaltuudet viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa. Viestintähenkilöstöa on kaupungin tuotannossa myös mm. museoilla, nuorisotoimessa, laitoshoidossa, Tampereen Vedessä, Tampereen Aterialla ja Tilakeskuksessa, toimivat oman johtonsa alaisina yhteistyössä viestintäyksikön kanssa. Viestintäyksikön vuosibudjetti noin 1,2 miljoonaa, ei erikseen korvamerkittyä rahaa sote-viestintään. X.X.2012 Matti Meikäläinen
Sote-viestinnän erityispiirteitä - Asiakaskirjeet ja tiedotteet tärkeä viestintäkanava, vaatii jatkuvaa läpikäymistä. Vaikeaselkoisuus ja pykäläkieli ongelmana. Mm. potilastietojärjestelmistä tuleviin kirjepohjiin ei yleensä pääse käsiksi yhden kunnan toimin. - Suurin osa kaupungin henkilöstöstä tällä sektorilla - henkilöstöviestinnän merkitys korostuu. Esim. remontit ja tilojen muutokset ovat merkittäviä niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin kannalta. Henkilöstön olisi aina pystyttävä ohjaamaan asiakkaita. Tampereella toimii mm. Tilakeskuksen ja sote-toimijoiden yhteinen työryhmä.
Projektimainen työskentely kasvanut, vaatii paljon myös viestinnältä. Isot kehittämishankkeet (Tipotien terveysasema, Koukkuniemen alueen kehittäminen, Hatanpään sairaalan remontti ) edellyttävät aina viestintäsuunnitelmaa ja selkeitä vastuita. Seutuyhteistyö tuo lisää töitä ja uusia pelikenttiä, harvoin lisää resursseja viestintään. Esim. erilaiset hyvinvointipalveluiden yhteistoiminta-alueet ja uudet yhteistyön muodot. Viestintähenkilöstöä on yleensä vain suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Yhteistyökumppaneista tärkeimpiä sairaanhoitopiiri. X.X.2012 Matti Meikäläinen
Hyvinvointipalvelujen viestinnässä käytössä jatkuvasti niin uudet kuin vanhatkin viestintäkeinot. Käytännössä mitään ei voi jättää pois ainakaan nopeasti. Teknologia tuo mahdollisuuksia mutta tärkeintä on silti asiakkaiden tunteminen. Palaute eläkeläiseltä: Osaan aivan hyvin käyttää tietokonetta ja ipadia. Viime kuukausina vain käsien tärinä on pahentunut niin, etten osu edes näppäimiin, saati pysty käyttämään kosketusnäyttöä.
Soteuudistus ja viestintä kaupungin näkökulmasta Viestintä on viranomaisen lakisääteinen velvollisuus. Lakiluonnoksessa edellytetään asukkaiden osallistumisen hoitamista, mutta ei mainita lainkaan viestintää. Tästä huolimatta lakiuudistus tuo jo alkuvaiheessa mukanaan suuren viestintätarpeen: - Henkilöstö, muut viranomaiset, asiakkaat ja asukkaat, yhteiskumppanit ja palveluiden tuottajat (yritykset ja yhteisöt), mahdollisesti suuriakin liikkeenluovutuksia ja yt-prosesseja.
Kilpailutukset, hankintaprosessit, palveluiden sisällöt kaikki nämä edellyttävät viestintää jo alkuvaiheessa. Kuinka järjestetään lakisääteinen viestintä sotealueella? X.X.2012 Matti Meikäläinen
Kiitos!