Kaava N 120 Nummela (Kenttälä), korttelin 116 asemakaavamuutos Asemakaavan muutosehdotuksen selostus Kh 19.9.2016 143 Kate 14.9.2016 65
Asia 418/10.02.03/2013 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti miia.peratalo@vihti.fi p. 044-042 1345 Varalla: Tarja Johansson, kaavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti tarja.johansson@vihti.fi p. 044-042 1171 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 4.12.2013 105 Kate liite 1 Vireilletulokuulutus 12.12.2013 Perusselvitykset ja tavoitteet Valmisteluaineisto Kate 12.2.2014 21 Kate om Kh 10.3.2014 28 Kh liite 1 Kate 3.12.2014 124 Kate om Valmisteluaineisto nähtävillä ajalla 19.1.-17.2.2015 Kaavaehdotus Kate 14.9.2016 65 Kate om Kh 19.9.2016 143 Kh om Kaavan hyväksyminen Tämä selostus liittyy 14.9.2016 päivättyyn asemakaavan ehdotuskarttaan (mk 1:1000). Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Opaskartat ja kantakartat Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin on laatinut Miia Perätalo. Kaavaa on aiemmin laatinut Teija Hallenberg. 2 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos Kaavanumero: N 120 Pinta-alaltaan suunnittelualue on noin 1,8 hehtaaria. Asemakaavan muutos koskee Nummelan taajaman Kenttälän alueen korttelia 116 sekä katu-, liikenne- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Nummelan taajaman Kenttälän alueen kortteli 116 sekä katu- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan muutos koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: 927-406-2-408 Rajapuisto, 927-406-2-409 Kerttula, 927-406-2-385 Kalkkimäki. 1.2 Kaavan tarkoitus Nummelan korttelin 116 asemakaavan muutoksella tutkitaan suunnittelualueen soveltumista mahdollisen liike- ja toimistorakentamisen alueeksi. Liike- ja toimistorakentaminen tulee toteuttaa siten, että se aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja muille osallisille. Alueen suunnittelussa huomioidaan alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Tarkoituksena on myös selkeyttää alueen kevyen liikenteen yhteyksiä. 1.3 Kaava-alueen määrittely Kaavamuutosalue rajautuu pohjoisessa rivitalojen korttelialueeseen ja idässä viheralueen kautta omakotialueeseen. Muilta osin aluetta ympäröi Kenttälän teollisuuskorttelit. Suunnittelualueen rajaus on noin 1,8 hehtaaria. Asemakaavan muutos koskee pääasiassa voimassa olevan Kalkkimäen asemakaavan nro 31 mukaista moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta 116 (AM) sekä siihen rajottuvia katu- ja lähivirkistysaluetta (P). Näkymä Ojakkalan koulu- ja päiväkotialueelle. NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 3
1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaavan tarkoitus 3 1.3 Kaava-alueen määrittely 3 1.4 Sisällysluettelo 4 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista 5 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 5 2. Tiivistelmä 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 6 2.2 Asemakaava 6 3. Lähtökohdat 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.2 Suunnittelutilanne 12 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet 14 5. Asemakaavan kuvaus 20 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 20 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 20 5.3 Aluevaraukset 20 5.4 Kaavaratkaisun vaikutukset 21 6. Asemakaavan toteutus 22 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat 22 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 22 4 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavaehdotuskartta sekä kaavamerkinnät ja määräykset Liite 3. Kaavaehdotuksen havainnekuva Liite 4. Muutettavat asemakaavat 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan I vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2010. Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2013. Maakuntavaltuuston hyväksymä 20.3.2013. Uudenmaan III vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2012. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta, 2004. Kv 15.11.2004. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta, 1986. Kv 10.11.1986. Alueen voimassa olevat asemakaavat. Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020. Vihdin kunta, 2010. Kv 14.6.2010. Maaperäkartta. Geologian tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos, 1995. Kallioperäkartta. Geologian tutkimuskeskus, 1995. Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, 9.8.2005 Nummenkylä-Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Maa ja Vesi, 1997. Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Ramboll 2009 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, 2005. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma 2012. Uudenmaan ELY-keskus, 2012. Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Tielaitos ja Vihdin kunta, 1998. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden selvitys. Vihdin kunta ja Suunnittelukeskus Oy, 1991. Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, 2012. Vihdin kunnan strategia 2014-2107. Vihdin kunta, 2014. Nummela, maaperätutkimus ja rakennettavuuslausunto. Ramboll, 2016 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 5
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2016 (kunnanvaltuusto 9.11.2015 49). Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 4.12.2013 ja kaava kuulutettiin vireille 12.12.2013. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.2.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavamuutostyön tavoitteet kokouksessaan 10.3.2014. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavamuutoksen valmisteluaineiston kokouksessaan 3.12.2014 ( 124) ja valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla 19.1.-17.2.2015. 2.2 Asemakaava Alueelle on laadittu kaavamuutosehdotus, joka sisältää kaavakartan määräyksineen sekä ehdotusta koskevan selostuksen. Kaavaehdotuskartalla on esitetty yksi liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KLT), lähivirkistysalue (VL) sekä katualueita. Kaavamuutosehdotuksessa KLT-korttelialueen liikennöinti ohjataan Lohjantien kautta. Kaavamuutoksen myötä moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueen varaus muuttuu toimitilarakentamisen alueeksi. Kaavamuutosehdotus on valmisteltu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.9.2016. Suunnittelualueen alustava rajaus (rajattu punaisella) ilmakuvalla. 6 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nummelan ydinkeskustasta noin 1 km lännen suuntaan ja on osa Kenttälän teollisuusaluetta. Asemantien ja Hiidenmäentien varteen rakentunutta Kenttälän teollisuusaluetta rajaavat Nummelanharjun lounaisrinne ja Hanko-Hyvinkää -rautatie. Asemakaavamuutos laaditaan alueelle, joka kattaa moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueen 116 (AM) ja sitä rajaavat Lohjantien ja Asemantien katualueet sekä korttelia ympäröivät viheralueet. Kenttälän teollisuusalue on Nummelanharjun kainaloon 1960-luvulta alkaen rakentunut alue. Alueelle johtavat Asemantie ja Lohjantie sekä kattavat kevyen liikenteen reitit. Nummelan Pisteeltä, Asemantien, Vihdintien ja Meritien risteyksestä, matkaa suunnittelualueelle on noin 1,5 kilometriä. Pohjoisessa ja idässä suunnittelualue rajautuu puistoalueen kautta rivitalokortteleihin, etelässä ja lännessä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueisiin. Asemakaavan muutos koskee pääasiassa voimassa olevan Kalkkimäen asemakaavan nro 31 mukaista moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta 116 (AM) sekä siihen rajottuvia katu- ja viheraluetta (P). Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella ja sen läpi kulkee Gasumin Oy:n kaasuputki. Suunnittelualue on pääosin kunnan omistuksessa, ainoastaan Asemantien katualue on valtion omistuksessa. Kaava-alueen sijainti Nummelan taajamarakenteessa (ympyröity punaisella). Opaskartta. Vihdin kunnan mittaustoimi. NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 7
Viistokuvaa Kenttälästä vuodelta 2005. Asemantietä Nummelasta kohti valtatietä nro 25. Kadun molemmin puolin eri-ikäisiä teollisuus- ja yritystoimitiloja. Suunnittelualue sijaitsee kuvan ulkopuolella lounaassa. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemaa rajaa pohjoisessa Nummelanharju, joka on osa Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaa. Salpausselkä kerrostui viimeisimmän jäätiköitymisen sulamisvaiheessa, jolloin jäätikön sulamisvesivirrat kerrostivat jäätikön reunalle hiekkaa ja soraa. Kenttälän teollisuusalue on rakentunut Nummelanharjun hiekkavaltaiselle reunavyöhykkeen lounaisreunalle. Suunnittelualue sijaitsee Nummelanharjun metsäisellä reuna-alueella, Kenttälän teollisuusalueen itäosan ja Vanha-Nummelan pientaloalueen saumakohdassa. Suunnittelualueen pääasiallisena puulajina on mänty. Kenttälän teollisuusalueen rakennusprofiili on melko tiivistä ja matalaa. Alueen suurimmat yritykset sijoittuvat Hiidenmäentien varrelle, esim. betoni- ja pakkaustehdas. Alueen läpi kulkee Gasum Oy:n kaasuputki. Maaperäkartta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröity oranssilla. Sora Kallio, jonka päällä alle 1 m. maakerros Hiekkamoreeni Hieta/hiekka Savi Maaperä ja rakennettavuus Maaperä on järvilaaksojen pohjalla kerrostunutta savea ja selänteiden kohdalla pääasiassa moreenia. Salpausselän alueella maaperä on soraa ja alarinteessä hiekkaa. Suunnittelualueen maaperää on havainnoitu pohjavesiputken asennuksen yhteydessä keväällä 2016 (Ramboll). Pohjavesiputkien asennuksen yhteydessä havaittiin maaperän olevan tiivistä hienoa hiekkaa. Paikallisesti hiekan seassa oli hienoainesta siten, että maalaji on todennäköisesti hienoa hiekkamoreenia. Ote Nummelan alueen maaperätutkimuksista ja rakennettavuuslausunnosta (Ramboll, 2016). Kuvassa havaintoputki 1:n putkikortti (havaintoputken sijainti esitetty kartassa seuraavalla sivulla). 8 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
Luonnonolot Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Suunnittelualue on havupuuvaltaista metsikköä. Suunnittelualue on havupuuvaltaista Nummelanharjun reuna-aluetta, rakentamaton osa Kenttälän teollisuusaluetta. Sunnittelualueella ei ole todettu vaarantuneeksi luokiteltuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Luonnon monimuotoisuus Näkymä suunnittelualueelta kehätie 25 suuntaan. Luontotyypit Nummelan harjualueen maaperä on pääosin moreenia ja alarinteissä soraa ja hiekkaa. Maaperä suosii havupuita, erityisesti mäntyjä. Harjun rinteet ovat metsäisiä. Nummelanharjun virkistyskäyttö on suurta, mikä on osittain kuluttanut harjualueen aluskasvillisuutta. Suunnittelualue sulautuu osaksi Nummelanharjun rinteen metsäaluetta. Pienilmasto Ilmastollisesti Nummelan alue sijoittuu suotuisaan Länsi- Uudenmaan keitaaseen. Pienilmastollisesti erityisen suotuisia alueita ovat Salpausselän reunamuodostuma sekä viljelytasangolta kohoavat metsäiset kumpareet. Suunnittelualue viistokuvassa. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Enäjärven valuma-alueeseen. Enäjärvi on Siuntionjoen vesistöalueen latvajärvi. Järven valuma-alue on pinta-alaltaan 3 400 hehtaaria. Enäjärven vedenlaatu on välttävä. Järven tilan huonontumiseen vaikuttivat aikanaan säännöstelypato ja Nummelan taajaman jätevesien lasku järveen. Säännöstelypato korvattiin vuonna 1993 kiinteällä pohjapadolla ja jätevesien lasku järveen lopetettiin vuonna 1973. Järveä on kunnostettu vuodesta 1993 alkaen. Maatalouden ja viemärijätevesipäästöjen kuormituksen sijaan uudeksi ulkoista kuormitusta aiheuttavaksi uhaksi on noussut Nummelan ja Ojakkalan kasvavien taajamien hulevesien aiheuttama kuormitus sekä taajamista ajetut lumet. Ote tutkimuskartasta (Ramboll 2016), jossa on esitettynä pohjavesiputken sijainti sekä mittaustulokset. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Keväällä 2016 alueelle asennettiin pohjavesiputki pohjaveden pinnan tason selvittämiseksi (Ramboll 2016). Selvityksen mukaan pohjaveden pinnan taso on suunnittelualueella 3,9 metriä maanpinnan alapuolella (mitattu 15.4.2016). NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 9
3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Nummela on Vihdin suurin taajama, nykyaikainen kauppapaikka. Asutusta alueella on ollut 1500-luvulta alkaen, mutta rautatien rakentamisen ja 1960 -luvun teollistumisen myötä Nummela on kasvanut yhdeksi pääkaupunkiseudun palvelukeskukseksi. Nummelan ydintaajama on rakennettu melko tiiviiksi. Keskustan kerrostalovaltaista aluetta ympäröi rivitaloalueet. Vanhinta omakotiasutusta sijaitsee pääasiassa Vanhan- Nummelan alueella. Muita taajaman pientalovaltaisia laajenemisalueita ovat Hiidenranta, Lankila ja Enäranta, uusin alue on Linnanniittu. Kenttälässä on ollut valtion tielaitoksen soranottoalue. Nummelanharjun soralla on rakennettu paljon maanteitä. Soranoton loputtua jäljelle jäi suuret sorakuopat. Alueen katsottiin sopivan parhaiten teollisuusalueeksi. Kenttälän ensimmäiset teollisuusrakennukset pystytettiin 1960 ja 1970 -lukujen vaihteessa. Suunnittelualue on vielä rakentamaton osa Kenttälän teollisuusaluetta ja se rajautuu pohjoisessa Vanha-Nummelan pientaloalueeseen ja etelässä sekä lännessä teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksiin. Alueen asutushistorian vaiheita Nummelanharjun eteläpuolelta kulkeva Lohja-Nummela -maantie on merkitty vuoden 1783 Kuninkaankartastoon. Härköilän varhaisimmat asutuksen merkit ajoittuvat 1300-luvulle. Pysyvämpää asutusta alueella tunnetaan 1500-luvun lopulta. Kauppareittien solmukohtaan rakentuneen Nummelan rakennuspaikat ovat perinteisesti sijainneet Enäjärven ja Hiidenveden rantojen läheisyydessä. Kylätalojen sekä tilakeskusten ympärille muodostui suuria pientalotontteja siirtoväen asuttamiseen. Hanko-Hyvinkää -rautatie valmistui vuonna 1873. Rautatien tulo ja Nummelan aseman rakentaminen vauhdittivat taajaman kasvua, tällöin erityisesti aseman ympäristöön asutus tiivistyi. Alueelle asettui myös kauppiaita ja käsityöläisiä omine liiketiloineen. Pientaloasutus keskittyi pitkään Meritien ja rautatien risteysalueelle, mutta taajaman edelleen kasvaessa asutus levittäytyi myös Lohjantien vartta kohti länttä. Rivitalot ja pienkerrostalot Nummelanharjun liepeellä ulottuvat aina suunnittelualueelle saakka. Nummelan teollistuminen vauhdittui 1960 -luvulla. Ensi vaiheessa teollisuutta asettui Lankilaan ja toisessa vaiheessa Kenttälän alueelle. Alun perin Kenttälässä on ollut soranottoalue, josta on Valtion tielaitoksen tarpeisiin (TVH) kauhottu soraa. Soranotto vahingoitti Nummelanharjun reunamuodostumaa sen länsiosassa. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu nykytilanteessa asutusta tai työpaikkoja. Alue on nykyisellään virkistyskäytössä osana laajaa Nummelanharjun lähivirkistyskokonaisuutta. Kenttälän teollisuusalue tarjoaa useita työpaikkoja. Kenttälän länsiosalla sijaitsee frisbeegolf-rata, joka on kesäisin vilkkaassa käytössä. Muilta osin alue tukeutuu Nummelan taajaman kattaviin toimintoihin. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Kenttälän teollisuusalueella on monipuolisesti työpaikkoja niin teollisuuden kuin kaupan ja palvelujen aloilta. Alueella sijaitsee mm. betoniteollisuutta, pakkausteollisuutta, autohuolto ja katsastustoimintaa, sekä rengas-/varaosaliike. Kenttälän alueella sijaitsee myös lounasravintola. Nummelan taajaman monipuoliset palvelut sijoittuvat pääosin ydinkeskustaan, jonne suunnittelualueelta on matkaa noin 1,5 kilometriä. Suunnittelualue on rakentamaton. Nummelan ydintaajamassa oli asukkaita vuonna 2013 noin 9238. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Liikenne Kuninkaankartastossa 1783 on merkitty maantieyhteys Lohjalta Nummelaan nykyisen Lohjantien linjausta noudattaen. Nummelanharjun pohjoisreunalla kulkeva kehätie 25, noudattaa vanhaa maantieyhteyttä ja toimii päätieyhteytenä Lohjan ja Hyvinkään suuntiin. Kehätie 25:ltä voi liittyä valtatielle 1, joka menee Turkuun tai Helsinkiin. 1970-luvulla rakennettiin uusi alueellinen kokoojatie Asemantie, joka sivuaa etelästä Lohjantien varteen rakentunutta Vanha-Nummelan pientaloaluetta. Asemantien liikennemäärät risteysalueen kohdalla on 4964 autoa/vrk (liikenneselvitys 2011). Asemantie on ELY:n hoidossa oleva väylä, jota on kaavamuutosten myötä muutettu katualueeksi. Kevyt liikenne Kenttälän alueella on melko kattava kevyen liikenteen verkosto. Suunnittelualue rajautuu Lohjantiehen sekä Asemantiehen ja alueen läpi kulkee kevyen liikenteen yhteys. Joukkoliikenne Kenttälän kuten koko Nummelan joukkoliikenne tukeutuu linja-autoihin. Pysäkkejä löytyy kattavasti koko taajaman alueelta. Lohjan suuntaan liikennöivät linja-autovuorot kulkevat Lohjantien ja Asemantien kautta. Suunnittelualueelta on lyhyt matka Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät ja nopeat yhteydet niin Helsingin kuin Porin suuntaan. Alueen ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu 1968. 10 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
Virkistys Nummelanharjun laella on lentokenttäalue. Muilta osin rakentamaton osa Nummelanharjun metsäisistä rinteistä on virkistyskäytössä. Harjua kiertää lukuisia polkuja sekä valaistu kuntopolku. Nummelanharjulla sijaitsee myös Nummelan uimahalli. Tekninen huolto Koko kaava-alue on kunnallistekniikan piirissä. Kenttälän alueella on kaukolämpö- sekä maakaasuverkko. Ympäristöhäiriöt Kenttälän teollisuusalueen läheisyydessä kulkee Hanko- Hyvinkää -junarata, joka on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Radalla kulkee nykytilanteessa vain tavaraliikennettä. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli Lankapajan suuntaan. Gasum Oy:n kaasuputki kulkee suunnittelualueen läpi. Suunnittelualuetta rajaa Lohjantien ja Asemantien katualueet. Nopeusrajoitukset ovat Asemantielä 50 km/h ja Lohjantiellä 40 km/h. Maanomistus Pääosa suunnittelualueesta on kunnan omistuksessa. Asemantien katualue on valtion omistuksessa. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli pohjoiseen. Rakennus edustaa Kenttälän uudempaa rakennuskantaa. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli. Näkymä suunnittelualueelta pohjoiseen läheiselle rivitalokorttelialueelle. Nummelanharjun maastoa. NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 11
3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Kohde on Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta ja pohjavesialuetta. Nummelanharju on maakuntakaavassa osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi. Maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014. 2. vaihemaakuntakaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Alueelle ei kohdistu merkintöjä 2. vaihemaakuntakaavssa. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröity punaisella. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaava ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986. Yleiskaavassa alue on yksityisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PK) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Nummelan taajaman alueella ei ole osayleiskaavaa. Asemakaavat Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoitettu. Pääosa suunnittelualueesta sisältyy voimassa olevan Kalkkimäen asemakaavaan (rakennuskaavaan) nro 31 (LH 25.5.1981). Kaavassa alueita on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM), puistoalueeksi (P) sekä jalankululle ja pyöräilylle varatuksi tieksi sekä katualueeksi. Suunnittelualueeseen sisältyy myös osa voimassa olevan Kenttälä-Kalkkimäki-Hiidenmäki asemakaavassa (rakennuskaavassa) nro 51 (LH 5.6.1986) osoitettua puistoaluetta (VP) sekä yleisen tien aluetta suoja- ja näkemäalueineen (LYS). Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy osa Kenttälä - Rajanummi - Vanha-Nummela asemakaavaan (rakennuskaavaan) nro 27 sisältyvää puistoaluetta (LH 7.5.1979). Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta. Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti ympyröity punaisella. Ote asemakaavasta nro N31. 12 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan nettisivuilta. Pohjakartta Pohjakartta saatetaan ajan tasalle kaavatyön yhteydessä. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kunnanvaltuusto hyväksyi 6.9.2010 Vihdin kunnan elinkeinostrategian 2010-2025. Strategiassa esitetään lyhyen aikavälin tavoitteena mm uusien perustettavien yritysten toimintaedellytysten mahdollistaminen ja yritysten kasvun mahdollistaminen yritystonttien saatavuuden avulla. Pitkän aikavälin 2010-2025 tavoitteina on yritysystävällinen kunta jossa mm. yritysinfastruktuuri on nopeaa, joustavaa ja tarkoituksenmukaista (mm yritystonttivaranto). Vihdin kunnanhallituksen asettaman ilmastostrategiatoimikunnan laatima Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020 (kv 14.6.2010) sisältää katsauksen ilmastostrategiatyön taustoihin, tavoitteet ja tahtotilan sekä toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Strategiassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vihdin suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät liikenteestä, sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä. Ilmastostrategiassa on asetettu seuraavat toiminnalliset tavoitteet, joihin kaavoituksella voidaan vaikuttaa: Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kaavoituksen keinoin kehittämällä kevyen liikenteen väyliä taajamissa ja niiden välillä. Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan. Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa pyritään liikennetarpeen vähentämiseen. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa. Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Vihdin kunnan strategia on päivitetty kaavamuutosprosessin kuluessa, ja strategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.4.2014 23. Ote alueen kantakartasta. Alueen alustava rajaus oranssilla katkoviivalla. NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 13
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nummela on Vihdin suurin taajama. Suunnittelualue on vielä rakentamaton osa 1960-luvulta alkaen rakentunutta Kenttälän teollisuusaluetta, joka liittyy saumattomasti Nummelan asemakaavoitettuun pientaloalueeseen. Alueen nykyinen asemakaava on vanhentunut, eikä siinä oteta huomioon pohjavesimääräyksiä eikä sitä voi sellaisenaan enää toteuttaa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia suunnittelualueen käyttötarkoituksen muuttamista liike- ja toimistorakentamisen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten tarpeisiin alueen ominaispiirteet huomioiden. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Kaavatyön tarkoituksena on myös selkeyttää alueen kevyen liikenteen tilatarpeita ja yhteyksiä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2016 (kunnanvaltuusto 9.11.2015 49). Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 4.12.2013 ja kaava kuulutettiin vireille 12.12.2013. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.2.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavamuutostyön tavoitteet kokouksessaan 10.3.2014. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavamuutoksen valmisteluaineiston kokouksessaan 3.12.2014 ( 124) ja valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla 19.1.-17.2.2015. Kaavamuutosehdotus on valmisteltu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.9.2016. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat ja kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Kaavatyö kuulutettiin vireille 12.12.2013. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioonottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 14 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. - ympäristöhaittojen vähentäminen. - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin kunnan asuntostrategian (2012) mukaisesti kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kunnan tavoitteena on pohjaveden laadun ja määrän turvaaminen osoittamalla alueita toiminnalle, josta ei ole vaaraa pohjavesille. Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020:n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Osallisten asettamat tavoitteet Kannanotossaan lähialueen asukkaat ovat esittäneet tavoitteenaan, että alue kaavoitettaisiin kokonaan puistoalueeksi. Alueella on paljon asutusta ja alue puustoineen toimii luontaisesti istuvana suoja-alueena sekä näkö- ja meluesteenä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset, luontoja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tämän asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteiden tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 15
Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien yleistavoitteiden mukaan Helsingin seutua kehitetään valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seutukeskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. 4.4.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Nummelan (Kenttälän) korttelin 116 asemakaavamuutoksen (N 120) tarkoituksena on sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkarakentamista Nummelan taajaman länsiosaan, Kenttälän teollisuusalueelle. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella, jolloin se asettaa rajoituksia yritysten toiminnalle. Suunnittelualueen läpi kulkee Gasum Oy:n kaasuputki, jonka suojaetäisyydet tulee huomioida tontin käytön suunnittelussa. Lisäksi kaava-alue sijaitessa pientaloalueen välittömässä läheisyydessä ja näkyvällä paikalla Asemantien varrella, on asemakaavatyön yhteydessä huolehdittava myös siitä, että kaavassa annetaan riittävät määräykset yritystontille sijoittuvien rakennusten ja pihapiirien ulkonäöstä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Suunnittelualueelle laadittiin vuorovaikutusvaiheessa yksi kaavaluonnos merkintöineen ja määräyksineen. Alustavan kaavaluonnoksen laatimisen lähtökohtana toimivat kaavamuutokselle asetetut tavoitteet sekä kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittely. Kaavaluonnokseen merkityn uuden toimitilarakennusten korttelialueen (KLT) rajaukseen ja sijaintiin ovat vaikuttaneet keskeisesti alueen maastonmuodot ja maisemarakenne. Kaavaluonnoksen katualueet tukeutuvat olemassa olevaan katuverkostoon. 4.5.2 Alustavan kaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta. Kaavaaluetta hallitseva harvapuustoinen harjumetsänreuna muuttuu toimitilarakentamisen alueeksi parkkipaikkoineen. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen, palveluihin ja työpaikkoihin: Kenttälän alueelle on rakentunut monipuolisesti eri teollisuus- ja liike- ja toimistorakentamisen alueita. Toimitarakennusten korttelialueen toteutuessa alueen palvelutaso entisestään paranee, ja samalla tuo mukanaan uusia työpaikkoja aivan Nummelan ydinkeskustan tuntumaan. Vaikutukset liikenteeseen: Kaavaluonnosalue sijaitsee pääosin jo rakentuneen työpaikka-alueen reunamalla ja sen toteuttaminen lisää toimirakentamista alueella. Kaavan toteutuminen ei aiheuta merkittävää liikenteen lisääntymistä alueella. Suurin osa olemassa olevasta työpaikkaliikenteestä kulkee Asemantien kautta. Kaavamuutos toteutuessaan lisää liikennettä pääasiassa Asemantiellä. Vaikutukset väestöön ja sosiaalisiin oloihin: Kaavaluonnosalueella ei ole asukkaita, eikä kaavaluonnos mahdollista asumista alueella. Suunnittelualueesta pohjoiseen on rivitalojen korttelialueita, joiden asumisviihtyisyyteen kaavaluonnoksen mukainen toimitilarakentaminen voi jonkin verran vaikuttaa. Lähialueen asukkaat ovat jo ennen asemakaavallista suunnittelua todenneet, että alustavien tavoitteiden mukainen toiminta tulee lisäämään liikennettä ja aiheuttaisi toiminnallaan häiriötä asumiselle ja vaikuttaisi asuntojen arvoa alentavasti. Vaikutukset virkistykseen: Kaavaluonnosratkaisuilla ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistykseen. Kaavaluonnos hieman pienentää alueen puistoaluetta, mutta säilyttää viheryhteyden Lohjantieltä ja Asemantieltä Nummelanharjun virkistysalueille. 16 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen ei merkittävästi vaikuta alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Suuri osa kaava-alueesta on alueen läpi kulkevan polkuverkostojen kuluttamaa, harvapuustoista harjumetsää, eikä sillä ei ole merkittäviä luontoarvoja. Maisemarakenne tulee jonkin verran muuttumaan, kun risteysalue rakennetaan. Rakentamisessa otetaan huomioon läheisen pientaloasutuksen vaikutusta. Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategiaan: Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaavan valmisteluaineisto tukee ilmastostrategian tavoitteita tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä autolla liikkumisen tarvetta. Vaikutukset talouteen: Suunniteltu toimitilarakentaminen ja sitä kautta lisääntyvä rakennusoikeus alueella tuottaa työpaikkoja. 4.5.3 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Nummelan (Kenttälän) korttelin 116 asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla 19.1.-17.2.2015. Kaavaehdotus on laadittu valmisteluaineistossa esitetyn kaavaratkaisun pohjalta, ottaen huomioon saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä näkökohtia. Vuorovaikutusvaiheen nähtävilläolon aikana valmisteluaineistosta pyydettiin lausunto seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Liikennevirasto, Vihdin Vesi, Fingrid Oyj, Caruna Oy, Gasum Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto, Rosk n Roll Oy Ab sekä kunnan rakennusvalvonta, ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi ja tilapalvelu. Lisäksi lausuntoa pyydetään seuraavilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä: Vihdin yrittäjät ry, Vihdin luonto ry, Vihti-Seura ry, Vihdin omakotiyhdistys ry ja Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry. Kaavan valmisteluaineistosta saatiin yhteensä kuusi (6) lausuntoa. Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Fingrid Oyj, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Gasum Paikallisjakelu Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos sekä kunnan ympäristövalvonta. Valmisteluaineistosta saatiin yksi mielipide. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KLT-kaavamääräyksen eri käyttötarkoitusten kerrosalat tulee määritellä kaavassa. Ilman rakennettavuus- ja pohjavesiselvitystä, tulee pohjaveden suojelumääräystä muuttaa lausunnossa esitettyyn muotoon. Kaavalla ei tule sallia yksittäistä tonttia varten uutta liittymää Asemantielle, sillä uusi liittymä muodostaisi väylälle liian lyhyitä liittymävälejä, mikä heikentäisi väylän liikenneturvallisuutta. Vastine: KLT-korttelialueen rajausta ja rakennusoikeutta on tarkistettu siten, että rakennusoikeus ei mahdollista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista korttelialueelle. Pohjaveden suojelumääräys muutetaan lausunnossa esitettyyn muotoon ja korttelialueen liikennöinti esitetään järjestettäväksi Lohjantien kautta. Uudenmaan liitto Asemakaavan jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että maakuntakaavassa ei ole osoitettu alueelle merkitykseltään seudullista vähittäiskaupan suuryksikön merkintää. Vastine: KLT-korttelialueen rajausta ja rakennusoikeutta on tarkistettu siten, että rakennusoikeus ei mahdollista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumista korttelialueelle. Gasum Paikallisjakelu Oy Kaava-alueella kulkee sekä 8 baarin että 4 baarin maakaasun jakeluputkistoa. Asetuksen määräämä suojaetäisyys rakennuksiin on 8 baarin putkelle neljä metriä ja 4 baarin putkelle yksi metri. Kaivutyöt lähempänä kuin viisi metriä ja räjäytystyöt lähempänä kuin 30 metriä on tehtävä Gasum Paikallisjakelu Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti. Vastine: kaavamuutosehdotuksessa maakaasun jakeluputkisto sijoittuu lähivirkistysalueelle, eikä sitä siksi ole tarpeen merkitä rasitteena kaavakartalle. Aurora Kaasunjakelu Oy:n (entinen Gasum Paikallisjakelu Oy) edustajan mukaan (puhelinkeskustelu 31.8.2016, Lauri Hemming ja Miia Perätalo) kaavakartalle ei ole tarpeen merkitä lausunnossa mainittuja kaivu- ja räjäytystöiden määräyksiä, vaan ne huomioidaan kaavan toteutusvaiheessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei ole aineistoon lausuttavaa. Alla on referoitu valmisteluvaiheessa saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. Referoidun mielipiteen perässä on kursiivilla esitetty vastaus, ja mahdolliset muutokset, joihin lausunto tai mielipide on johtanut. Fingrid Oyj Kaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 17
Vihdin kunnan ympäristövalvonta Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty. Pohjavesiolosuhteet tulee selvittää ja kaavan vaikutukset pohjaveteen tulee arvioida. Pohjaveden suojelumääräyksen viittaukset vesilain ja ympäristösuojelulain lainkohtiin ovat vanhentuneet lakimuutosten myötä ja on näin ollen päivitettävä. Vastine: selostuksen sivuille 8 ja 9 on lisätty tietoa maaperäolosuhteista ja pohjaveden pinnankorkeudesta keväällä 2016 tehdyn selvityksen perusteella (Ramboll). Kaavamuutoksen vaikutuksia pohjaveteen on arvioitu selostuksessa sivulla 21. Suojelumääräystä on päivitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ohjeen mukaisesti. Mielipide A Kaavamuutos tulisi toteuttaa siten, että kortteli 116 kaavoitettaisiin puistoalueeksi. Työpaikka-alueiden suunnittelu tulee kohdistaa pohjavesialueen ulkopuolelle Vihdin kunnan asuntostrategian mukaisesti. Kun Asemantie jakaa alueen selkeästi teollisuus-/liikealueeseen ja asuinalueeseen, tulisi liiketoiminta sijoittaa tien eteläpuoleiselle alueelle. Maisemallisesti liikerakentaminen ei sovi kortteliin 116, koska se rikkoo asuinalueen ympäristöineen. Kaavoitettavaa aluetta tarvitaan suoja-alueena Asemantien liikennemelua ja teollisuusalueen tuotantolaitoksista aiheutuvaa melua ja tärinää vastaan. Autojen meno ja tulo tontille aiheuttaa normaalia enemmän vaaratilanteita niin autoliikenteelle kuin jalankululle. Valmisteluaineistossa osa kaavoitetusta puistoalueesta on tarkoitus muuttaa lähivirkistysalueeksi, jotta se mahdollistaisi kevyen liikenteen väylän rakentamisen nyt tai tulevaisuudessa. Tällöin suoja-alue, jota nyt on noin 15 metriä, katoaisi lähes kokonaan ja toisi vilkkaasti käytetyn väylän kulkijat aivan tontin rajalle ja oleskelupihan viereen. Korttelin 116 kaavoittaminen liike- ja teollisuusalueeksi vaikuttaisi lähialueella olevien asuntojen arvoa alentavasti sekä vaikeuttaisi tulevia myyntitilanteita. Vastine: kaavamuutoksen kohde on jo voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu työpaikkarakentamiseen (moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue), ja sille on kaavassa osoitettu tonttiliittymä Lohjantien kautta. Kohteen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella olemassa olevan työpaikka-alueen tuntumassa tukee alueen kaavallista varaamista työpaikkatoimintoihin myös jatkossa. Kaavamuutoksen vaikutuksia pohjaveteen on arvioitu selostuksessa sivulla 21. Asuinalue säilyy kaavamuutoksesta huolimatta yhtenäisenä, sillä kaavamuutosalue on asuinkortteleista erillinen, toisaalta virkistysaluevyöhykkeen ja toisaalta katualueen takainen kokonaisuus. Kaavan mukaista rakennuskorttelialuetta pienennetään siten, että nykyinen suunnittelualueella olemassa oleva kevyenliikenteen yhteys Asemantieltä Lohjantielle on mahdollista säilyttää. Näin säilyy myös suojavyöhyke kevyenliikenteen väylän sekä asuntojen välillä. Nykyisten (maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten) asemakaavamerkintöjen mukaisesti puistoiksi (VP) osoitetaan sellaiset virkistysalueet, jotka on rakennettu tai on tarkoitus rakentaa puistomaisiksi. Merkintään voidaan liittää määräyksiä puuston säilyttämisestä ja istuttamisesta. Lähivirkistysalueiksi (VL) osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Kaavamuutosehdotuksessa alueelle sijoittuva osuus Nummelanharjun ulkoilualueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, koska se kuvaa alueen käyttötarkoitusta nykyisin käytössä olevista asemakaavamerkinnöistä parhaiten. 18 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
4.5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2016 (kunnanvaltuusto 9.11.2015 49). Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 4.12.2013 ja kaava kuulutettiin vireille 12.12.2013. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.2.2014. Kunnanhallitus hyväksyi kaavamuutostyön tavoitteet kokouksessaan 10.3.2014. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavamuutoksen valmisteluaineiston kokouksessaan 3.12.2014 ( 124) ja valmisteluaineisto oli nähtävillä ajalla 19.1.-17.2.2015. Kaavamuutosehdotus on valmisteltu kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokoukseen 14.9.2016. 4.5.5 Kaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisun laadinnan pohjana ovat toimineet kaavoitukselle asetetut tavoitteet sekä kaavan valmisteluaineisto ja siitä saadut lausunnot ja mielipiteet. Lisäksi kaavoitustyötä ovat ohjanneet ylemmän asteiset suunnitteluvelvoitteet, maankäyttöä ohjaavat säädökset ja ohjeistukset sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Ehdotusvaiheessa kaavaratkaisun runko on pysynyt pitkälti valmisteluaineistossa esitetyn kaltaisena. Merkittävimmät muutokset ja valinnat vuorovaikutusaineistosta kaavaehdotukseen: KLT-korttelialueen rakennusoikeutta on tarkistettu KLT-korttelialueen rajausta on tarkistettu siten, että nykyisin olemassa oleva kevyenliikenteen yhteys Asemantieltä Lohjantielle on mahdollista säilyttää Pohjaveden suojelumääräystä on tarkistettu Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossaan esittämällä tavalla tonttiliittymämahdollisuus Asemantieltä KLTkorttelialueelle on poistettu. NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 19
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Kaava-alue sijoittuu ns. Kenttälän työpaikka-alueen ja Vanha- Nummelan asuinalueen rajavyöhykkeelle. Pohjoisessa ja idässä suunnittelualue rajautuu puistoalueen kautta rivitalokortteleihin, etelässä ja lännessä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueisiin. Kaavan toteuttaminen tiivistää alueen yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Suunnittelualueen pinta-ala on 1,7 ha. Asemakaavamuutoksella alueelle muodostuu yksi liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KLT), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualueita. Maankäyttö jakautuu alueella seuraavasti: Kortteli 116, tontti 1: KLT pinta-ala 4 847 m², rakennusoikeus 1700 k-m² (tehokkuutena n. e=0.35) VL pinta-ala 3 880 m² Katualueet: Asemantie, Kalkkimäentie ja Lohjantie, pintaala yhteensä 7 082 m², kevyenliikenteen väylä pinta-ala 1510 m² 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Nummelan Kenttälän korttelin 116 asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia työpaikkarakentamisen sijoittamista alueelle, hyvien liikenneyhteyksien varteen ja olemassa olevaa työpaikka-aluetta (Kenttälä) täydentämään. Asemakaavamuutos mahdollistaa alueen työpaikkatoimintojen sijoittumisen alueelle, kuitenkin säilyttäen alueella olemassa olevat kevyenliikenteen yhteydet. Alueen sijainti Nummelanharjun pohjavesialueella asettaa rajoituksia alueelle sijoittuvan toiminnan laadulle, mikä ilmenee asemakaavan pohjaveden suojelumääräyksestä. Uusi liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusja varastorakennusten korttelialue (KLT) sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaisen moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueen (AM) alueelle. Voimassa oleva asemakaava on tältä osin toteutumaton, eikä asemakaavan mukainen toiminta ole tarkoituksenmukaista pohjavesialueella. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (KLT) Alueelle voidaan rakentaa liike-, toimisto- ja toimitilarakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Korttelialueelle toteutettavat rakennukset saavat olla korkeintaan 2-kerroksisia ja rakennusoikeutta korttelialueelle on osoitettu 1700 k-m². Rakennuspaikalle on osoitettava vähintään 1 autopaikka 100 k-m²:n teollisuustilaa kohti ja 1 autopaikka 50 k-m²:n liike- ja toimistotilaa kohti. Ajoyhteyden järjestäminen KLT-tontille on estetty Asemantieltä, eli ajoneuvoliikenne tontille tulee järjestää Lohjantien kautta. Korttelialuetta koskee myös merkintä, joka osoittaa sen sijaitsevan pohjavesialueella sekä yleinen pohjaveden suojelumääräys. Lisäksi korttelialuetta koskevat seuraavat määräykset: Rakennusalalle sallitusta kulloinkin toteutettavasta rakennusoikeudesta voidaan enintään 60 % käyttää liiketilojen kerrosalaksi. KLT-korttelialueilla rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä liikenteeseen on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Rakennuspaikalla ei sallita ulkovarastointia. Rakennuspaikka tulee aidata jalankululle ja polkupyöräilylle varattuihin katuihin/teihin rajoittuvilta osiltaan. 5.3.2 Lähivirkistysalue (VL) Lähivirkistysalueeksi on osoitettu kaavamuutosalueen luoteisin laita, sillä kaavamuutosalue liittyy lähivirkistysalueen kautta Nummelanharjun laajaan virkistysaluekokonaisuuteen. 5.3.3 Liikenneväylät Kaavamuutosalueeseen sisältyy osia Asemantien, Kalkkimäentien ja Lohjantien katualueista. Lohjantien katualue kattaa kaavamuutoksen myötä myös tien varteen toteutetun kevyenliikenteen väylän, joka voimassa olevassa kaavassa sijoittuu korttelialueen puolelle. Lisäksi kaavamuutoksella on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi olemassa oleva kevyenliikenteen väylä korttelialueen luoteisreunalla. 20 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
5.4 Kaavaratkaisun vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan: Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen tiivistää taajamarakennetta. Osa kaavamuutosalueen luonnonmukaisesta metsäalueesta muuttuu työpaikkarakentamisen alueeksi parkkipaikkoineen. Kaavamuutoksen myötä alueella ei sallita sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi ympäristöhäiriöitä (mm. melu tai tärinä). Korttelialueella toteutettava rakentaminen voi myös osaltaan torjua Asemantieltä kantautuvaa liikenteen melua. Vertailussa voimassa olevaan asemakaavaan, kaavamuutoksella on myönteisiä vaikutuksia ympäristöhäiriöiden ehkäisemisen kannalta. Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin: Kaavamuutos mahdollistaa palveluiden ja työpaikkojen vähäisen lisäämisen alueella. Koska kyseessä on yhtä rakennuspaikkaa koskeva asemakaavan muutos, ei vaikutuksia voida pitää merkittävinä. Vaikutukset liikenteeseen: Kaavamuutoksen toteuttaminen muuttaa nykyisellään metsäisen alueen työpaikkarakentamiseen, mikä lisää nykytilanteeseen verraten liikennettä alueelle ja alueelta. Koska Asemantielle ei ole mahdollista osoittaa uutta tonttiliittymää, tulee korttelialueen liikenne tapahtumaan kaikilta osin Lohjantien kautta. Myös voimassa olevassa asemakaavassa on alueen tonttiliittymä osoitettu Lohjantien puolelle. Nykytilanteessa näkemäalue KLT-tontin liittymän kohdalta Lentäjänkujan suuntaan on rajallinen. Näkemää on kuitenkin mahdollista parantaa siten, että puustoa karsitaan Lohjantien mutkan kohdalla (sisäkaarteen puolelta), jolloin näkemäalue laajenee merkittävästi. Asemantien risteysalueen suuntaan näkemät ovat hyvät ja katualueen leveys riittävä pitkien ajoneuvojen kääntymiseen. Tontin liikennöinti tapahtuu Lohjantien kevyenliikenteen väylän yli. Ratkaisulla on siten negatiivisia vaikutuksia alueen liikenneturvallisuuteen. Kuitenkin, vertailussa alueella voimassa olevaan asemakaavaan, kaavamuutos ei tuo liikennemääriin tai liikenneturvallisuuteen merkittävää muutosta. virkistysmahdollisuuksia toteutuessaan. Voimassa olevaan asemakaavaan verraten kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia virkistykseen. Kaavamuutos mahdollistaa nykyisten olemassa olevien kevyenliikenteen yhteyksien säilyttämisen nykyisillä sijainneillaan. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen muuttaa luonnonympäristöä rakennetuksi ympäristöksi KLT-korttelialueen osalta. Kohde on tyypillistä harjumaastoa. Vaikutukset pohjaveteen: Kaava-alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen parantaa pohjaveden suojelumahdollisuuksia verrattuna voimassa olevaan kaavaratkaisuun. Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon pohjavesien suojelu. Kaavaehdotuksessa on pohjavesimerkintä (/pv) kaikilla korttelialueilla sekä lähivirkistysalueella. Lisäksi kaava-aluetta koskee yleinen pohjaveden suojelumääräys, joka on muodoltaan Uudenmaan ELYkeskuksen lausunnossa esitetty määräys. Keväällä 2016 alueelle asennettiin pohjavesiputki pohjaveden pinnan tason selvittämiseksi (Ramboll 2016). Tulosten mukaan pohjaveden pinnan taso on suunnittelualueella 3,9 metriä maanpinnan alapuolella (mitattu 15.4.2016). Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategian toteutumiseen: Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaavaehdotus tukee ilmastostrategian tavoitteita tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä autolla liikkumisen tarvetta, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Vaikutukset talouteen: Suunniteltu työpaikkarakentaminen ja sitä kautta lisääntyvä rakennusoikeus alueella tuottaa kunnalle maankäyttömaksuja. Vaikutukset väestöön ja sosiaalisiin oloihin: Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia muutosalueen väestöön, sillä alueella ei nykyisellään ole asukkaita, eikä kaava mahdollista alueella asumista tulevaisuudessakaan. Kaavamuutoksen sosiaaliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Kaavamuutoksen toteutuksella on vähäisiä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin Nummelan alueen laajenevan työpaikkatarjonnan ja sitä kautta muodostuvien työyhteisöjen muodossa. Vaikutukset virkistykseen: Koska kaavamuutosaluetta käytetään nykytilanteessa virkistykseen, vähentää kaavamuutos alueen NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 21
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Kaavaehdotuksesta on laadittu havainnepiirrustus, jossa on esitetty kaavanlaatijan näkemys siitä millaiseksi alue voisi tulevaisuudessa eheyttävän rakentamisen myötä muodostua. Havainnepiirrustus liitteenä 3. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavassa osoitetut katu-, puisto- ja virkistysalueet ovat pääosin toteutettu. Kaavan toteuttaminen ei edellytä muuttuvia järjestelyitä katu- ja kunnallistekniikan suhteen. KLT-korttelialue on Vihdin kunnan omistuksessa ja myytävissä kaavan saatua lainvoiman. Vihdissä 14.9.2016 Miia Perätalo kaavasuunnittelija Suvi Lehtoranta kaavoituspäällikkö 22 NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120
NUMMELA (KENTTÄLÄ), KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 23
Selostuksessa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta www.finlex.fi Asemakaavamuutoksen selostus julkaistaan myös kunnan internetsivuilla http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.