1 Kymenlaakson Liitto Kymenlaakson maakuntakaava maaseutu ja luonto 22.3.2010 Lausunto Kymenlaakson Liiton vastine
2 Maakuntakaava osoittaa alueet ja sen lisäksi edistää niiden kehittämismahdollisuuksia ympäröivän maankäytön rajoitteilla ja aluevarauksilla. Puolustusvoimien alueiden ja Natura 2000 verkostoon kuuluvien alueiden tarpeet sovitetaan yhteen puolustus- ja ympäristöhallinnon välisillä sopimuksilla. Maakuntakaava ei lisää velvoitteita puolustusvoimille tältä osin. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Vekaranjärven varuskunta-alue kuuluu valtioneuvoston hyväksymiin kohteisiin. Maakunnan tuulivoimaselvityksen täydennys on käynnistetty. Puolustusvoimien edustaja kutsutaan ohjausryhmään, kuten edellisenkin tuulivoimaselvityksen laadinnassa. Melualueiden suunnittelumääräyksessä viitataan valtioneuvoston päätökseen melun ohjearvoista, mikä riittää ohjaamaan yksityiskohtaista suunnittelua. Maakuntakaavassa on käytetty vain EP-merkintää, koska tätä on käytetty edellisessä kaavassa ja merkinnät tulee pitää samanlaisina kuin taajamakaavassa. Sen laadinnan yhteydessä mietintöä ei ollut vielä käytettävissä. Yhtenäiset merkintätavat ovat valtakunnalliselta tasolta tarkastellen parempia, mutta niillä ei ole olennaista merkitystä kaavan ohjausvaikutusten kannalta. Kaavan seuraavassa vaiheessa voidaan tarkastella asiaa uudelleen kokonaisuutena. Suunnittelumääräyksistä on keskusteltu kaavaehdotuksen yhteydessä. Ampumaradoista on merkitty ne, joita kaavan laadinnan yhteydessä ja keskusteluissa puolustusvoimien edustajien kanssa on edellytetty merkittäviksi maakunnallisesti merkittävinä kohteina. Kirkonmaan ampumarataa ei pidetty tällaisena.
3
4
5
6
7
8
9 Kaavamerkinnän selitys on sama kuin vahvistetussa kaavassa. Kahdessa eri vaiheessa laaditussa kaavassa ei voida käyttää erilaisia selityksiä, koska kaavan käyttäjän on vaikeaa selvittää minkä vaiheen kaavasta on kysymys. Vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteiden tiedot ovat välittyneet kaavakartalle vajavaisesti kaavan laadinnan aikana. Täydennettyjen tietojen perusteella seuraavassa maakuntakaavan laadinnassa voidaan täydentää kaavakokonaisuutta tältä osin.
10
11 MU- ja MY-alueilla alueiden pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Kaavaselostuksessa on tuotu esille vaikutukset. Aluevarausten perustelut ja vaikutusten arviointi on tehty kaavan yleispiirteisyyden edellyttämällä tarkkuudella. Kaavan vaikutusten arvioinnin tukena on ollut ProAgria Kymenlaakson laatima selvitys, jossa kaavan vaikutukset maaseudun asumiseen ja elinkeinoihin on selvitetty monipuolisesti. Maakuntakaavan ohjaa MRL:n mukaisesti rakentamista ja muita toimenpiteitä ja tukee alueiden kehittämisedellytyksiä. Elinkeinojen kehittäminen on laaja-alaista toimintaa, jossa toimijoita on paljon.
12
13 Maakuntakaavassa esitetty valtateiden 6, 12 ja 15 merkintä Kaksiajoratainen valta-, kanta- tai seututie tai pääkatu on sama kuin vahvistetussa maakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristöt. Nyt kyseessä olevan maakuntakaavan laadinnassa on lähdetty siitä, että käytetään ainoastaan samoja merkintöjä kuin edellisessä kaavassa, koska maakuntakaavan käyttäjän on mahdotonta havaita eroja, jos samasta tiestä käytettäisiin kahta eri merkintätapaa. Edellisen kaavan laadinnassa todettiin käytetty merkintä toimivaksi. Maakuntakaava on aluevaraussuunnitelma ja kaavaselostuksessa kerrotaan, että tieluokittelu on toiminnallinen luokittelu ja siten peruste aluevaraussuunnittelulle. Teiden hallinnollinen luokittelu ja luokittelun määrittely on erillinen prosessi. Koskenkylästä koilliseen suuntautuva ratalinjaus on osoitettu raideliikenteen yhteystarvemerkinnällä. Merkinnällä osoitetaan mahdollisia ratayhteyksiä. Ratayhteyden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen osoittaminen ole mahdollista. Suunnitteluratkaisun perustelut esitetään selostuksessa. Ratahallintokeskuksen lausunnossa esitetään, että "näyttäisi ettei Heli-radan Koskenkylä-Kouvola -vaihtoehtoon ole tarpeen varautua". Lausunto sisältää epävarmuutta tulevan suhteen varsinkin, kun päätöksiä ei ole tehty. Raideliikenteen yhteystarve - merkinnällä osoitetaan mahdollisia ratayhteyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriön 11.11.2008 kannanotosta voidaan päätellä, että myös muihin kuin Helsinki-Kotka-Hamina-Luumäki ratalinjauksiin voidaan maakuntakaavoituksessa varautua. Koskenkylä-Kouvola yhteystarvemerkinnälle ei ole muusta maankäytöstä johtuvia ristiriitoja. Kymenlaakson Liitto katsoo, että raideliikenteen yhteystarve merkintä Kouvolan Elimäen alueella on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen niin sisällöltään kuin laadinnan osalta.
14
15
16 Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallinen, maakunnallinen ja seudullinen maankäyttö. Suurten liikenneväylien läheisyyteen ei ole osoitettu sen kanssa ristiriitaista maankäyttöä. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava ja lausunnossa esitetyt näkökohdat tulevat otetuiksi huomioon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Utin melualueen rajauksen perusteet on esitetty kaavaselostuksessa. Melualue on rajattu kaavan laadinnan yhteydessä käytettävissä olleiden selvitysten perusteella. Helikopteritoiminnan käynnistyminen ja sen seuranta voi tuoda muutoksia melualueen rajautumiseen. Maakuntakaavan valmistelussa on otettu huomioon, että maakunnan kolme kansallispuistoa muodostavat keskeisimmän hiljaisten luonnonalueiden verkoston. Näiden alueiden saavutettavuus kaupunkiseuduilta on suhteellisen hyvä. Muutoin kaava käsittelee maaseutumaisia alueita, joilla elinympäristö on luontaisesti hiljainen. Maakuntakaavan alueelle kohdistuu myös ympäristömelua aiheuttavia toimintoja, kuten liikennettä, maaainestenottoa ja puolustusvoimien maankäyttöä. Näiden sijoittamisessa on otettu huomioon mm. kyläalueet ja rantavyöhykkeet.
17
18
19 Suojeluvaraukset -Kaavasta puuttuu muutamia luonnonsuojelualueita/ luonnonsuojelukohteita 1 Luonnonsuojelukohteet: LTA201944 LTA203412 LTA050052 LTA203383 Luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä, metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä sekä LSL 47 :n mukaisia tai muuten harvinaisten tai uhanalaisen lajien esiintymisalueita ei osoiteta maakuntakaavassa. Edellä mainittuihin luontotyypeihiin liittyvät arvot on kuitenkin huomioitu kaavaratkaisua suunniteltaessa. Suunnittelutyön tueksi on laadittu taustaselvitys (Ekologisesti arvokkaat alueet ja luonnonsuojelu Kymenlaakson maakuntakaavan alueella. Kymenlaakson liitto 2008). Kaikki em. kohteet on listattu selvityksen taulukossa 7 ja huomioitu kaavaratkaisuja tehtäessä. Edellä mainitut kohteet eivät muodosta isoja aluekokonaisuuksia tai merkittäviä keskittymiä, jotka voitaisiin osoittaa itsenäisinä aluevarauksina maakuntakaavassa. Kaavaratkaisun periaateet on kuvattu kaavaselostuksessa. 2 Luonnonsuojelualueet I: YSA203004 YSA203902 YSA204339 YSA204115 YSA204336 YSA203508 YSA205219
20 Maakuntakaavassa osoitetaan suojelualueet Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) paikatietoaineiston mukaisesti. Maakuntakaavan lähtöaineistona toimi SYKE:n 30.6.2006 liitolle toimitettama ja kaikki suojelualueet kattava tietokanta. Kaavatyö käynnistyi vuonna 2006 ja kaavaluonnos oli nähtävillä 2.6.-15.8.2008. Lausunnossa mainittujen kohteiden perustamispäätökset on tehty vuosina 2008-2009 (YSA 203004: 31.10.2007), joten niitä ei ole voitu osoittaa kaavaan. Uudet suojelualuemerkinnät lisätään maakuntakaavaan tulevien maakuntakaavan laadintaprosessien yhteydessä. Luonnonsuojelualueet II YSA050789: Teknisestä virheestä johtuen yllä mainittua, noin puolen hehtaarin kokoista kohdetta, ei ole osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Alue on kuitenkin osoitettu Natura 2000 ohjelman kohteeksi. Suojelualue on laajan Natura 2000 kohteen pieni osa-alue. Luonnonsuojelukohde -merkintä lisätään maakuntakaavaan tulevien maakuntakaavalaadintaprosessien yhteydessä. Alueen suojelua ei vaaranneta, koska kohde on osoitettu kaavassa Naura 2000-kohteena. Merkintä takaa erittäin vahvan suojelun tason. YSA202132: Teknisestä virheestä johtuen kohdetta ei ole osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Alue on osoitettu valtaosin Natura 2000 -kohteeksi. Pieni kaistale kohteen kaakkois-osassa ulottuu Natura 2000- aluevarausten ulkopuolelle ja kaavan valkoiselle alueelle. Kyseinen osa-alue on niin pieni, että se ei ole visualisesti havaittavissa maakuntakaavan mittakaavatasolla. Luonnonsuojelualue -merkintä lisätään maakuntakaavaan tulevien maakuntakaavalaadintaprosessien yhteydessä. Alueen suojelua ei vaaranneta, koska valtaosa kohteesta on osoitettu kaavassa Natura 2000- ohjelman kohteena. Merkintä takaa erittäin
21 vahvan suojelun tason. Natura 2000 -ohjelman alueen ulkopuolelle ulottuva lyhyt luonnonsuojelualuekaistale on kooltaan erittäin pieni. Maakuntakaavan mittakaavan vuoksi aluevarauksen rajalinjauksen poikkeavuudet eivät ole erotettavissa maakuntakaavakartalla. Kyse on muutaman metrin poikkeamasta. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen on mahdotonta esittää aluerajoja metrin tarkkuudella. Metsähallituksen kohteet Maakuntakaavan lähtöaineistona toimi Metsähallituksen liitolle toimittama paikkatietokanta. Kaavatyö käynnistyi vuonna 2006, kaavaluonnos oli nähtävillä 2008 ja ehdotus vuonna 2009. Suuri osa lausunnossa mainittujen kohteiden perustamispäätöksistä on tehty myöhemmin, joten niitä ei ole voitu huomioida kaavalaadinnan yhteydessä tai osoittaa kaavaan. Uudet suojelualuemerkinnät lisätään maakuntakaavaan tulevien maakuntakaavan laadintaprosessien yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Kiinteistö 624-410-11-2:M601 on ostettu valtiolle 21.11.2008, lainhuuto 29.12.2009. Tämä määräala on tarkoitus liittää kansallispuistoon, mutta lohkominen on vasta vireillä. Kiinteistöt 285-404-8-70 ja 285-404-1-164 on ostettu valtiolle 30.6.2008. Nämä ovat alueita, jotka on hankittu luonnonsuojelutarkoitukseen Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman rahoituksella. Näistä on tarkoitus perustaa suojelualue. Kiinteistö 285-422-7-249 (Kirkonmaa) on ostettu valtiolle 16.1.2009, lainhuuto 16.2.2009. Tämä kiinteistö on tarkoitus liittää kansallispuistoon. Kiinteistöt 285-426-1-201, 285-426-1-202, 285-426-1-203 ja 285-426-1-238 (Haukkavuoren kohteet) on siirretty puolustusvoimien hallinnasta metsähallituksen hallintaan vuonna 2002. Kiinteistöt ovat edelleen puolustusvoimien käytössä (tutka-asema). Mikäli puolustusvoimat päättävät tulevaisuudessa luopua alueen käytöstä, niin Metsähallitus tulee luultavasti esittämään kiinteistöjen liittämistä Valkmusan kansallispuistoon.
22 Tässä vaiheessa suojeluvaraus on Metsähallituksen ja puolustusvoimien mukaan kuitenkin vielä ennenaikainen. Kiinteistöt ovat täällä hetkellä osa kansallispuistojen ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaa. Ne osa-alueet jotka sisältyivät Valkmusan kansallispuiston rajauksen sisäpuolelle on osoitettu maakuntakaavassa kuitenkin jo nyt suojelualueina (SL). Suojelualueet (S) Långören, Mäntysaari, Kymijoen saaret Luonnonsuojelualueet (SL) osoitetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) paikkatietoaineiston mukaisesti. Maakuntakaavan lähtöaineistona toimi SYKE:n 30.6.2006 liitolle toimittama ja kaikki suojelualueet kattava tietokanta. Uusia kohteita huomioidaan tulevissa maakuntakaavoituksen prosesseissa. Suojelun kannalta erityisen arvokkaat kohteet, joita ei ole lueteltu em. aineistossa, on osoitettu maakuntakaavassa mm. S -merkinnällä. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on ohjeena muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kymenlaakson liitto pitää myönteisenä, että kuntakaavoituksessa on yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä edistetty maakuntakaavatavoitteiden toteuttamista Långören ja Mäntysaaren osalta. Maakuntakaavatasolla ei ole mahdollista osoittaa maankäyttöä yleis- tai asemakaavatarkkuudella. Mäntysaari on osoitettu maakuntakaavassa kokonaan suojelualueeksi (S). Alue on suojelun kannalta merkittävä ja alueelle kohdistuu myös maankäyttöpaineita mm. Repoveden alueen matkailun kehittämisen seurauksena. Em. syystä katsotaan, että Mäntysaaren jo seutukaavassa esitettyä suojelutasoa ei ole perusteltua heikentää esim. osoittamalla RA tai MY -aluevarauksia.
23 Kymijoen roolia ylimaakunnallisesti arvokkaana luonnonalueena ja ekologisena käyttävänä on selkeästi korostettu maakuntakaavassa. Koko Kymijoen uoma on osoitettu mm. arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kymenlaakson liitto pitää myönteisenä, että kuntakaavoituksessa edistetään yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä parhaillaan maakuntakaavatavoitteiden toteuttamista Kymijoen saarten osalta. Kajasuo Kajasuon suojelukysymyksistä on käyty laaja keskustelu kaavalaadinnan prosessin aikana. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ei kuitenkaan ottanut maakuntakaavaluonnoksen- ja ehdotuksen lausunnoissa kantaa Kajasuon kaavamerkintään. Tästä syystä on tulkittu, että alueellinen ympäristökeskus tukee maakuntakaavassa esitettyä ratkaisua ja kaavalaadinnan aikana tehtyjä tarkennuksia. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaistaan alueen suojelun toteuttamistavat. ELY keskus on keskeinen suojelun toteuttamiseen liittyvä vastuutaho. Kajasuon suojelualuetta voi yksityiskohtaisessa suunnittelussa laajentaa ELYkeskuksen edellyttämällä tavalla. Tämä edistäisi maakuntakaavan toteuttamista. Perinnebiotoopit Haapalan niitty ja haka Kouvolassa (Anjalankoski) ja Kuorsalon kallioketo Haminassa sijaitsevat Natura 2000 -kohteiden alueella. Luo - merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat, mikäli ne eivät sijoitu Natura 2000 -ohjelman alueille tai muulle suojelualueelle. Merkinnän käyttöperiaate on esitetty selostuksessa ja se noudattaa taajama- maakuntakaavan ratkaisujen periaatteita. Haapalan haan osalta, pohjoinen osa-alue ulottuu Natura 2000 ohjelma alueen ulkopuolelle.
24 Natura 2000 ohjelmaan liittyvä arviointi Kymijoki Korkein hallinto-oikeus päätti 9.12.2009 kumota ympäristöministeriön päätöksen siltä osin kuin ympäristöministeriö oli jättänyt vahvistamatta vesiliikenteen yhteystarvemerkinnän ja palautti asian ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Vesiliikenteen yhteystarve -merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan yhteystarpeen selvityksissä on varmistettava, että yhteystarpeen toteuttaminen ei yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta selvitysalueella tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin, eikä sellaisia häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Näin ollen ja kun muun muassa yhteystarpeen tarkempi sijainti määräytyy vasta mahdollisessa jatkosuunnittelussa, on vasta tuossa vaiheessa mahdollista selvittää muun ohella luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitetun arvioinnin tarve sekä arvioida tuolloin käytettävissä olevan selvityksen perusteella, täyttääkö kaava maankäyttö- ja rakennus lain 28 :n 3 momentissa säädetyt maakuntakaavan sisältövaatimukset erityisesti maiseman ja kulttuuriperinnön vaalimisen osalta.
25 Laivaväylät Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyvässä maakuntakaavan taustaselvityksessä todetaan: Kaavaluonnoksessa oli osoitettu kolme vesiliikenteen väylävaihtoehtoa. Kahdet vaihtoehdot karsittiin kaavan laatimisprosessin edetessä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu vain läntisin väylä. Uusi laivaväylä on oikaisulinjaus ja se ohjaa Kotkaan ja Haminan satamien laivaliikenteen niin, että laivat pääsevät entistä nopeammin itään. Kaikki kaavaluonnoksessa osoitetut vaihtoehdot kulkivat Natura 2000 -vesialueen läpi. Karsitut linjat sijoittuvat kansallispuiston saarten läheisyyteen. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu läntinen linjaus kulkee kaukana saarista. Kaavaratkaisulla on pyritty välttämään tai minimoimaan kielteisiä vaikutuksia Itäisen Suomenlahden saaristoluonnolle. Väylän perustaminen merkitsee käytännössä reitin merkitsemistä. Väylän toteutukseen ei liity ruoppauksia yms. rakentamistoimintaa, joka voisi välittömästi vaikuttaa kielteisesti Natura 2000 -kohteen luontoarvoihin. Mahdolliset vaikutukset Natura 2000 -kohteelle syntyvät kasvavan liikenteen seurauksena. Liikenteen kasvattaessa laivojen aiheuttamien aaltojen muodostuminen kasvaa. Tämä vaikuttaa suojelualueiden rannoille ensisijaisesti reitillä, jotka kulkevat saarten läheisyydessä. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetty itäinen linjaus ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi Natura 2000 -kohteiden rannoille, koska linjaus kulkee kaukana saarista. Lähimmät maa-alueet ovat Reipon kallioluodot, noin kahden kilometrin etäisyydessä. Lähin saari on Reiskari, ja se sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydessä. Turvallinen ja lyhyt väylä parantaa sen sijan liikenteen sujuvuutta ja vähentää onnettomuuden riskejä. Linjausvaihtoehtojen vaikutukset saariston luonnolle tulee yksityiskohtaisemmissa suunnittelussa tarkemmin selvittää. Selvityksessä todetaan virheellisesti, että haittojen ehkäisemiseksi on annettu uusille laivaväylille Natura 2000 -kohteisiin liittyvä kaavamäärä-
ys. Niin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Kaavassa ei ole osoitettu suunnittelumääräystä, vaan kyseisen merkinnän suunnitteluratkaisun perustelut - osioon on lisätty Natura 2000 -ohjelman kohteisiin liittyvä kappale, joka velvoittaa Natura alueen luonnonarvojen vaalimiseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointiselvityksessä esitetyt keskeiset arviointitiedot on huomioitu kaavaratkaisu tehtäessä, mutta erillistä Natura kohteita koskevaa suunnittelumääräystä ei ole annettu. Selvityksessä todetaan Natura 2000 -kohdekohtaisesti, että maakuntakaavan toteuttamiselle on jo löydetty tai voidaan löytää sellaiset toteuttamiskeinot, jotka turvaavat Natura 2000 -alueiden luonnonarvot. Kaikkien alueiden osalta on voitu tehdä se johtopäätös, että maakuntakaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä luonnonsuojelulain 10 luvun tarkoittamalla tavalla niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueet on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Vedenalaisen luonnon arvot selvitetään parhaillaan (VELMU projekti). Kaavan laatimisen aikana kattavaa tietoa vedenalaisesta luonnosta ei ollut käytettävissä. Väylän perustaminen merkitsee käytännössä reitin merkitsemistä. Väylän toteutukseen ei liity ruoppauksia yms. rakentamistoimintaa, joka voisi välittömästi vaikuttaa kielteisesti vedenalaisen luontoon. Raideliikenteen yhteystarve Maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän käytön periaatteisiin liittyvät kysymykset on käsitelty Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 9.12.2009 (katso yllä). Merkintätapa on sama kuin vahvistetussa maakuntakaavassa. Repoveden patikointireitit ja melontareitti Kymenlaakson maakuntakaavassa esitetyt reitit on selvitetty ylimaakunnallisen ulkoilu- ja luontomatkailuhankkeen yhteydessä (2004-2007). Reitti osoitetaan maakuntakaavassa em. projektin paikkatietojen mukaan ja MRL:n edellyttämällä yleispiirteisyydellä. Maakuntakaavan ulkoilureittivaraus ei sinänsä edellytä reitin suunnittelua ja toteuttamista. Maakuntakaavassa tuodaan esiin suunnitelma ja tarve seutuja ja alueita 26
ylimaakunnallisesti, jopa kansainvälisesti yhdistävään ulkoilureitistöön. Reitistöverkostoon mahdollisesti kohdistuvat muutokset huomioidaan tulevien maakuntakaavalaatimisprosessien yhteydessä. Kaikille ulkoilureitille on annettu Natura 2000 ohjelmaa koskeva suunniteltumääräys. Reittien toteuttaminen ei saa heikentää Repoveden Natura 2000 kohteen luontoarvoja. Ko. melontareitti liittyy Lintulahden luontomatkailukeskukseen (rmmerkintä), joten reitillä on merkitys maakunnallisen virkistys- ja luontomatkailuverkoston kannalta. Kaikille ulkoilureitille on annettu Natura 2000 ohjelmaa koskeva suunniteltumääräys. Reittien toteuttaminen ei saa heikentää Kirkon- Vilkkilänturan Natura 2000 kohteen luontoarvoja. Kymenlaakson liitto pitää valitettavana, että valtaosa lausunnossa esitetyistä näkökohdista esitetään vasta nyt, kun maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Mikäli näkökohdat olisi esitetty silloin kun maakuntakaavan laadintaprosessi yhteistyöpalavereineen ja lausuntopyyntöineen oli käynnissä, olisi näkökohdat voitu parhaalla mahdollisella tavalla huomioida maakuntakaavassa. 27