81 8961 80 8 6242 88 7 4212 51 50 1 52 57 10 9 4455 14 4 6 17 8013 724 2 135 k k k 20P k lava 20 7 3 20-3 8352 15 3 8 4 3 kt 2 4 24 3982 20P k 1 9042 3979 2 1 ar k 3980 8 20-46-5-8 20-46-5-6 34 134.1 133.8 133.5 k 5 1 132.9 134.0 135.6 135.3 135.3 133.7 20-46-5-2 133.5 133.6 133.6 6 134.1 20-46-6-1 135.4 133.5 20-46-5-9 20-46-5-3 135.4 135.7 135.4 135.6 135.6 135.5 135.5 135.0 NYKYINEN TONTIN RAJA 135.0 134 1 Kangasvuore HuRin saattoliikenne MUUNTAMO Päiväharjun saattoliikenne 26 ap/ erit.koulu Päiväkodin saattoliikenne 14 ap/pvk HuRin PÄÄSIS. VII 20-1-1-1 k 5 H U HTASU O N YHTENÄISK O U L U huoltoajo PÄIVÄHARJUN PÄÄSIS. Keittiön huoltoajo H U HTARINTEEN E R ITYISK O U L U Pvk/integoitu saattoliikenne HuRin PÄÄSIS. PÄIVÄHAR J U N E R ITYISK O U L U PÄIVÄ- KODIN PÄÄSIS. ETY sisäpiha H U HTASU O N PÄIVÄK O T I sisäpiha sisäpiha PK -PIHA 1-2v Päiväharjun välituntipiha HuRin välituntipiha PK -PIHA 1-6v integroitu alakoulun välituntipiha yläkoulun välituntipiha PK -PIHA 3-6v PK -PIHA 3-6v PK -PIHA 3-6v 360 oppilasta ulkotilaa 5-10m2/oppilas = 1800-3600m2 2 501,8 m 2 380 oppilasta ulkotilaa 5-10m2/oppilas = 1900-3800m2 3 774,4 m 2 2 501,2 m 2 3 837,3 m 2 Suluntie uhta 49 162 hoitopaikkaa 35+3 henkilökuntaa tonttialaa 50-70m2/hoitopaikka = 8100m2-11340m2 varustettua ulkotilaa 10-20m2/hoitopaikka 8 117,8 m 2 132 KOHDE HUHTASUON KOULUKAMPUS 40340 Jyväskylä JKL TILAPALVELU Jyväskylän Tilapalvelun vuosi 9 PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ Asemapiirustus ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7A1, 40100 JYVÄSKYLÄ PUH. 0207 288 860 FAX. 0207 288 861 jyvaskyla@lpv.fi www.lpv.fi PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA SR 02.11.9 JP TYÖNRO 391 PIIRNRO VERSIO
Sisällys Tilapalvelun toimintaorganisaatio 2 Kaupunginvaltuusto Kiinteistöjohtajan katsaus 3 Kiinteistöjen myynnissä hiljainen vuosi 4-5 Kaupunginhallitus Palveluverkot hankesuunnittelun lähtökohtana 6 Tytäryhtiöt Lautakunnat Toimialat Sisäilmastoryhmän ohje valmistui 7 Ennätysvuosi rakennuttamisessa 8 9 Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyys ennätyslukemissa 10 11 TILAPALVELUN JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Veijo Koskinen Ari Hiltunen Riitta-Maija Hautamäki Tuulikki Väliniemi Pirkko Selin Marja Komppa Juhani Starczewski Harri Nieminen Haastavasta vuodesta selviydyttiin kunnialla 12 JOHTO Esko Eriksson Kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. 31.12.9 12 KIINTEISTÖKEHITYS Mikko Lepo HALLINTO JA TALOUS Soile Kinos Kunnallisen liikelaitoksen tase 13 Kunnallisen liikelaitoksen rahoituslaskelma 9 14 TARVE- JA HANKESUUNNITTELU Ulla Rannanheimo-Gylling RAKENNUTTAMINEN Kari Sensio KIINTEISTÖ- JA TILAPALVELUT Olli Salmela ASIAKKAAT Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 15 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Vanhus- ja terveystoimi / Maritta Lahti Keskeiset toiminnan tunnusluvut 15 KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Koulut / Sirpä Väyliö KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Kaupunkirakennepalvelut ja muu sivistys / Satu Altén KIINTEISTÖMANAGERITOIMINTA Sosiaali- ja päivähoito / Anu Hakala Tilapalvelun toimintaorganisaatio Vastaamme hallinnassamme olevan kiinteistö- ja tilaomaisuuden arvosta, tuottavuudesta ja tehokkaasta käytöstä. Tarjoamme palvelutuotannolle turvalliset, tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset toimitilat sekä tilapalvelut. 2
Kiinteistöjohtajan katsaus Uuden Jyväskylän ja uuden Tilapalvelun ensimmäinen toimintavuosi on takana. Uusi organisaatio ja osittain uudet vastuutehtävät ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Tätä tukevat myös Tilapalvelun tuoreet asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön ilmapiirin mittaustulokset, jotka ylittivät asetetut tavoitteet. Lähes kaikki talousarvioon kirjatut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Varsinaisen päätehtävämme ja organisoitumisen ohella olemme työstäneet kiinteistö- ja tilaomaisuuden hallintaan sekä toiminnan tehostamiseen liittyviä laatujärjestelmiä, toimintaprosesseja, talonrakentamisen suunnitteluohjeita sekä sisäilmaongelmien menettelytapaohjeita. Lisäksi otimme käyttöömme uuden kiinteistötiedon hallintajärjestelmän, jonka sisäänajo on parhaillaan käynnissä. Yhtenä tärkeänä painopistealueenamme on ollut valmistautua Jyväskylän kaupungin historian haasteellisimman investointiohjelman toteuttamiseen mahdollisimman hyvin. Tähän liittyvien isompien koulu- ja päiväkotihankkeiden rakennussuunnittelu on ollut jo koko vuoden täydessä vauhdissa. Hyvän pohjan siihen ovat antaneet tehdyt palveluverkkoselvitykset. Hanke- ja rakennussuunnittelun lisäksi henkilöstöä on työllistänyt toimivien väistötilojen löytyminen sekä niihin liittyneiden sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen. Kuva: Valokuvaamo Lehtinen Esko Eriksson kiinteistöjohtaja 3
Kiinteistöjen myynnissä hiljainen vuosi Kiinteistö- ja tilaomaisuus Jyväskylän Tilapalvelu hallinnoi Jy väs kylän kaupungin 525.885 htm 2 :n tilaomaisuutta, mistä omia rakennuksia oli 488.175 htm 2 ja osakehuoneistoja 37.110 htm 2. Lisäksi markkinoilta oli kaupungin toimintayksiköiden käyttöön vuokrattuja tiloja 73.186 htm 2 hallinnassa olevan tilakannan määrän ollessa näin yhteensä noin 599.000 m 2. Tilaomaisuus kasvoi edellisvuodesta Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitosten seurauksena noin 170.700 m 2. Ns. markkinoilta sisään vuokrattujen tilojen määrä kasvoi edellisvuodesta noin 40.500 m 2, mitä selittävät kuntaliitosten lisäksi koulujen väistötilojen sekä uusien vanhusten palvelutalojen vuokraukset. Tilojen käyttö Tilojen käyttöä seurataan jaottelulla sisäinen ja ulkoinen käyttö, väistötilat sekä tyhjät tilat. Sisäisellä vuokrauksella tarkoitetaan vuokraustoimintaa, jonka asiakkaina ovat Jyväskylän kaupungin omat palvelualueet ja -yksiköt. Sisäisen vuokraustoiminnan piirissä oli tiloja noin 453.100 htm 2, jossa kuntaliitosten aiheuttamaa kasvua edellisvuoteen on noin 130.000 m 2. Ulkoista vuokraustoimintaa harjoitetaan markkinaehtoisesti niiden tilojen osalta, joita kaupungin omat yksiköt eivät tarvitse, tai niiden käyttö omassa toiminnassa ei ole taloudellisesti perusteltua. Ulkoisen vuokraustoiminnan piirissä tiloja oli noin 74.000 m 2 ja vuokrauksen liikevaihto oli noin 5 miljoonaa euroa. Ulkoisen vuokraustoiminnan piirissä oleva tilakanta on pääosin vanhentunutta ja näistä tiloista pyritäänkin suurelta osin hankkiutumaan eroon. Väistötiloja vuoden 9 lopussa oli 26.600 m 2, joka muodostuu pääosin Palokan, Vaajakosken ja Keski- Palokan koulujen väistötiloista. Toimintavuotta leimasikin merkittävästi suurien koulujen sisäilmaongelmat, väistötilojen järjestäminen sekä koulujen uudis- tai perusparannushankkeiden käynnistäminen. Tyhjiä tiloja vuoden 9 lopussa oli 44.700 m 2, eli 8,5 %:ia tilakannasta. Ennätysmäinen tyhjien tilojen määrä selittyy pääosin tyhjillään olleilla purettavilla Palokan, Vaajakosken, Tyyppälän ja Jokivarren kouluilla sekä myynnissä olleilla Maalaiskunnan entisellä kunnantalolla ja Valtiontalolla. Maalaiskunnan ja Korpilahden tilojen salkutus painopistealueena Kuntaliitoksen myötä yli.000 m 2 kasvaneen hallinnassa olevan tilakannan haltuunotto oli toimintavuoden keskeinen painopistealue. Sopimusten haltuunotto ja tilojen salkutus mahdollistavat jatkossa hallitun kiinteistöjohtamisen. Toimintavuoden aikana myytiin ainoastaan kaksi kohdetta, eli Puuppolan asuntopäiväkoti ja Kaunisharjun pienryhmäkoti. Esisopimus tehtiin entisen Maalaiskunnan kunnantalon kiinteistöstä Education Facilities Oy:n kanssa sekä aiesopimus lukiokoulutuksen siirtoon liittyen Voionmaan ja Lyseon lukiorakennuksista Jyväskylän Koulutuskuntayhtymän kanssa. Vuokratilahankkeina toteutui useita merkittäviä tilaratkaisuja. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön Kypärämäen päiväkoti-kirjasto, Harjuhovin ja Sammonkodin palvelutalot, Mankolan koulukiinteistö Keski-Palokan koulun väistötilana sekä talouskeskuksen uusi toimitila. Vuokratilahankkeina käsiteltiin lisäksi useita muita tilahankkeita kuten kolmea uutta paloasemaa ja keskuskeittiötä Education Facilities Oy:n toteuttamana sekä Huhtasuon koulu-, erityiskoulu- ja päiväkodin elinkaarihanketta. 4
Jyväskylän Maalaiskunnan entisen kunnantalon kiinteistön myynnistä tehtiin esisopimus Education Facilities Oy:n kanssa. Kiinteistö peruskorjataan Jyväskylän Ammattikorkeakoulun käyttöön. Keskeiset volyymitiedot 1.1.9 31.12.9 Muutos % Omat rakennukset (hum2) Osakehuoneistot (hum2) Ulkoa vuokratut tilat (hum2) Yhteensä 481 491 37 110 55 830 574 431 488 175 37 110 73 186 598 471 6 684 0 17 356 24 040 1,37 0,00 23,71 4,02 Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) Vapaat tilat (hum2) Väistötilat (hum2) Huoneala (hum2)/asukas 452 260 72 544 37 539 12 088 3,62 453 096 74 116 44 689 26 570 3,50 836 1 572 7 150 14 482-0,1 0,18 2,12 16,00 54,51-3,43 Tilapalvelun hallitsemat toimitilat Tilapalvelun hallitsemien toimitilojen käyttö 600000 600000 550000 500000 450000 550000 500000 htm2 400000 350000 450000 350000 300000 300000 250000 250000 000 000 150000 150000 100000 100000 50000 50000 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Omat rakennukset (hum2) Osakehuoneistot (hum2) Ulkoa vuokratut tilat (hum2) htm2 400000 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Sisäiseen käyttöön vuokrattu (hum2) Ulkoiseen käyttöön vuokrattu (hum2) Vapaat tilat (hum2) Väistötilat (hum2) 5
Palveluverkot hankesuunnittelun lähtökohtana Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkko valmistui Tilapalvelun laatimista palveluverkoista laajin sosiaali- ja terveystoimen palveluverkko valmistui syksyllä 9. Loppuvuodesta käynnistettiin nuoriso- ja kirjastoverkkoselvitykset, jotka valmistuvat keväällä 2010. Kouluverkkoa on tarkennettu kouluhankkeiden käynnistyessä aluekohtaisilla päivityksillä suuralueittain Tikkakosken ja Kuokkala-Vaajakosken osalta aiemmin päivitettyjen Vaajakosken, Säynätsalon ja Palokan lisäksi. Palveluverkkoselvitykset on todettu välttämättömiksi lähtökohdiksi pitkäjänteiselle tilankäytön suunnittelulle, jossa tavoitteena on peruspalvelujen toimintamallin ja tilankäytön pitkäjänteinen kokonaistarkastelu vuosina 2010 2020. Selvityksillä varmistetaan väestöennusteiden ja kaavoitusohjelman vaikutukset, selvitetään laajempien kokonaisuuksien muodostamista, toimintojen keskittämistä ja toimitilojen monikäyttöisyyttä sekä eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden kustannusvaikutuksia. Hankesuunnitelmat käynnistetään kiireellisyysjärjestyksessä palveluverkkoselvityksien pohjalta. Tulevaisuuden näkymä kaupunkilaispihalle Laajat hankesuunnitelmat saatiin valmiiksi Merkittävimpiä hankesuunnitelmia olivat Huhtasuon koulun ja päiväkodin kampusalueen, Vaajakosken ja Mankolan yhtenäiskoulujen, Keski-Palokan koulun, Palokan koulukeskuksen ja Liinalammen päiväkotikoulun hankesuunnitelmat, kaupungintalon peruskorjauksen ja entisöinnin hankesuunnitelma sekä keskuskeittiön ja keskuspaloaseman hankesuunnitelmat. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikampus koostuu Huhtasuon yhtenäiskoulusta, Huhtasuon erityiskoulusta sekä Huhtasuon päiväkodista, joiden laajuus on n. 17 500 brm 2. Hanke sisältää Huhtasuon alueen päivähoito- ja koulupalvelujen lisäksi koko kaupungin erityispäiväkoti- ja erityiskoulupalveluja. Hanke toteutetaan uudisrakennuksina ja elinkaarihankkeena. Uudisrakennuksena suunniteltiin Vaajakosken yhtenäiskoulu (laajuus n. 7400 brm 2 ) ja Palokan koulukeskus, joka käsittää myös aluekirjaston ja kansalaisopiston tilat (laajuus n. 12 000 brm 2 ) sekä Liinalammen päiväkoti-koulu (laajuus n. 2800 bm 2 ). Peruskorjaus- ja laajennushankkeena suunniteltiin Mankolan yhtenäiskoulu (laajuus n. 8700 brm 2 ) ja Keski- Palokan koulu (laajuus n. 5300 brm 2 ). Kaupungintalon (laajuus n. 4000 brm 2 ) peruskorjaus- ja entisöintisuunnitelman mukaan palautetaan kaupungin historiallisesti merkittävin rakennus arvoiseensa kuntoon. Peruskorjauksen syynä oli kaupungintalon erittäin huono tekninen kunto ja rakennus ei täyttänyt enää nykyisiä talotekniikka-, palo- ja poistumistiemääräyksiä. Tulevaisuudessa rakennuksen sijoittuvat kaupungin johto, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuuston kokoustilat, kaupunginkanslia, vastaanotto- ja infopiste, juhla- ja kokoustilat sekä työtiloja. Merkittävin kiinteistökehittämiskohde oli Kaupunkilaispiha Kaupunkilaispihan visiointi käynnistyi 7, mutta vasta 9 hanke saatiin toivottuun malliin. Kohteeseen haettiin ankkuriyrittäjä keväällä 9 ja valitun yrittäjän kanssa ideoitiin tontille tulevaa toimintamallia. Selvityksen mukaan tontille tulee viihtyisä, 1800-luvun henkinen kohtaamispaikka kaupunkilaisille ja matkailijoille, jossa on käsityöläisten työtiloja, näyttelytiloja ja kahvila. Keski-Suomen museon käsityöläiskotien siirto tontille käynnistettiin syksyllä 9. Syksyllä pidettiin hallintokuntakohtaiset tilafoorumit, joissa linjattiin hankkeet investointiohjelmaan vuosille 2010 2014. 6
Sisäilmastoryhmän ohje valmistui Tilapalvelun johdolla laadittiin kaupungin henkilöstölle tarkoitettu menettelytapaohje kuvaamaan sisäilmasto-ongelmien hoitotapaa Jyväskylän kaupungissa. Sisäilmastoongelmien hoidon sujuvuuden kannalta kuvattiin tilojen käyttäjien, esimiehen, viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden tehtävät ja vastuut. Menettelytapaohjeet löytyvät kaupungin intrasta ja Tilapalvelun verkkosivuilta. Menettelytavat ovat yhtenäiset koko uuden kunnan alueella. Tilapalvelun johdolla toimiva kaupungin sisäilmatyöryhmä kokoontui yleiskokoukseen 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin kuluneen vuoden aikana n. 50 kohteen sisäilmaongelmia ryhmän jäsenille tulleiden yhteydenottojen perusteella. Samalla päätettiin tarvittavista kohdekäynneistä, joita tehtiin lähes viikoittain. Tehtyjen oirekyselyjen ja tutkimusten perusteella suoritettiin välittömiä korjaustoimenpiteitä, joilla varmistettiin turvalliset toimitilat käyttäjille. Siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttaminen jatkui Siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttaminen jatkui tavoitteiden mukaisesti. Siivouspalveluja kilpailutettiin kahdessa osassa, ensimmäisessä osassa kilpailutettiin 25 kohdetta (39.611 m²) ja toisessa osassa kilpailutettiin yhdessä sosiaalipalveluiden kanssa 10 palvelutalon kokonaisuus ( 20 000 m²) Palvelutalojen kilpailutukseen otettiin mukaan uutena palveluna palveluasuntojen siivoukset. Tilaajina toimivat Tilapalvelu sekä Sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelut, Tilapalvelu vastaa kiinteistöjen yleisten tilojen siivouksista ja vanhuspalvelut vastaavat palveluasunnoista. Yhteistyö kilpailutuksessa oli hyvä ja osapuolet tyytyväisiä toimintatapaan. Palveluntuottajaksi valittiin palvelutalojen kilpailutuksessa Total Kiinteistöpalvelut Oy ja toisessa kilpailutuksessa ISS Palvelut Oy. Kiinteistönhoitopalvelut kilpailutettiin 28 kohteessa (94.259 m 2 ) ja palveluntuottajaksi valittiin Total Kiinteistöpalvelut Oy. Kilpailutuksissa painotettiin hankintojen laatua hinta-laatusuhteen ollessa 30/70. Halutun laatutason saavuttamiseen pyritään entistä tehokkaammalla yhteistyöllä asiakkaan ja palvelutuottajien välillä sekä sopimusten kannustinjärjestelmillä. Kuntaliitoksen vaatimat järjestelyt onnistuivat Kolmen kunnan liittymispäätösten jälkeen aloitettiin valmistautuminen toiminnan vaatimiin muutoksiin henkilöstön sijoittumisen suhteen. Myös kaikki sisäiset ja ulkoiset sopimukset kartoitettiin ja käytiin neuvottelut niiden yhdenmukaistamisesta ja laskutus - ja tilaajatietojen muutoksista. Myös uuden Jyväskylän siivous- ja kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttamisaikataulut sovittiin. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden palvelut kilpailutetaan vuosina 2011 2013. Uusi energiatehokkuussopimus Uusi energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin Työ- ja elinkeinoministeriön ja Jyväskylän kaupungin kesken huhtikuussa 9. Sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille 9 2016. Tilapalvelun henkilöstöä tutustumassa Vespuolen kouluun Korpilahdella. Saakosken koulun oppilaat piparien teossa. Kiinteistöpalvelujen laatua yhdenmukaistetaan Tilapalvelu oli mukana Kiinteistö- RYL 9-projektissa (Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset). Projekti käynnistyi vuonna 7 ja sen julkaisutilaisuus oli elokuussa 9. Julkaisussa kuvataan valtakunnalliset laatumääritteet kiinteistöpalveluiden tilaajien ja tuottajien käyttöön. Tilapalvelu osallistui sekä projektin johtoryhmän että toimikunnan työskentelyyn. 7
Ennätysvuosi rakennuttamisessa Rakennuttamisella on ollut vilkas vuosi. Rakentamiseen käytettiin 41,7 miljoonaa euroa ja uudisrakennus- ja peruskorjauskohteita valmistui ennätysmäärä. Töitä tehtiin koko uuden Jyväskylän alueella. Uusia kouluja ja päivä- Keljonkankaan päiväkodissa vietettiin lasten kanssa harjannostajaisia 6.3.9. 8 koteja otettiin käyttöön Korpilahdella Tikkalan päiväkoti-koulu, Palokassa Pappilanvuoren päiväkoti, Vaajakoskella Janakan päiväkoti ja koulu sekä Keljonkankaalla uusi päiväkoti. Peruskorjaushankkeista valmistuivat Kyllön terveysaseman 3. ja 4. vaiheet, Museoiden kokoelma- ja konser- vointikeskus, Korpilahden kunnantalo, Hipposhallin kosteusvauriokorjaukset ja Keltinmäen koulun 1. vaihe. Lohikosken koulun peruskorjaus jatkui läpi vuoden ja kesällä käynnistyi peräti kuusi uutta isoa rakennushanketta.
Suurimmat valmistuneet peruskorjaushankkeet olivat Kyllön terveysaseman 3. vaihe, Keltinmäen koulun 1. vaihe, Museoiden kokoelma- ja konservointikeskus, Korpilahden kunnantalon muutostyöt ja Janakan koulu ja päiväkoti. Uudisrakennushankkeina valmistuivat Tikkalan päiväkoti-koulu sekä Keljonkankaan ja Pappilanvuoren päiväkodit. Talonrakennusinvestoinnit/Tilapalvelu 1 000 euroa Kyllön terveysaseman peruskorjaus Museoiden kokoelma- ja konservointikeskus Säynätsalon koulu ja päiväkoti Keltinmäen koulun peruskorjaus Lohikosken koulun IVS-pk ja julkisivujen kunn. Päivärinteen pk ja Puistokoulun laajennus Keljonkankaan uusi päiväkoti Hipposhallin/harjoitusjäähallin kosteusvauriok. Kaupungintalon peruskorjaus Keljon vanhainkodin B-osan peruskorjaus Käsityöläistalojen siirto Kansalaisopiston/Pääkirjaston muutostyöt Keljonkankaan koulun keittiön muutostyöt Pappilanvuoren päiväkoti uudisrakennus Janakan koulu ja päiväkoti Palokan urheilukentän huoltorak.laajennus Vesangan liikuntahallin korjaustyöt Palokan koulukeskuksen väistötilat Vaajakosken koulun väistötilat Tikkalan päivä-kotikoulu uudisrakennus Kultaniityn päiväkodin laajennus Korpilahden kunnantalon muutostyöt Kotimäen päiväkodin peruskorj ja laajennus Haukkamäen päiväkodin peruskorj ja laajennus Lahjaharjun päiväkodin peruskorjaus Pohjanlammen koulun viipale uudisrakennus Kanavuoren päiväkoti-koulu uudisrakennus Vaajakosken koulu (yläaste) uudisrakennus Keski-Palokan koulun peruskorj ja laajennus Liinalammin päiväkoti-koulu uudisrakennus Palokan koulukeskus uudisrakennus Tyyppälän päiväkoti-koulu uudisrakennus Keski-Palokan koulun väistötilat (Mankola) Liikuntarakennusten korjaukset (7 kpl) Kosteusvaurio- ja sisäilmakorjaukset (22 kpl) Tekniset ja toiminnalliset korj.-ja muutostyöt (14 kpl) Yhteensä TA 9 uud.budj.+ta- muut. + siirrot TAM 9 TP 9 3 400 2 400 2 000 3 900 100 3 100 2 900 1 600 1 000 250 500-400 100 500 80 500 1 300 4 700-1 000 400 300 50 800 600 800 1 550 2 400 1 100 250 1 900 1 600 100 600 1 500 1 000 600 0 650 500-250 2 000-230 1 000 3 400 2 400 2 000 4 000 3 100 2 900 1 600 1 250 100 100 500 280 500 1 300 3 700 400 350 1 400 2 350 2 400 1 350 1 900 1 600 100 600 1 500 1 000 600 650 250 1 770 1 000 2 591 2 357 2 032 4 166 2 867 2 764 1 506 1 425 137 2 315 293 281 1 006 3 532 427 384 1 846 2 407 2 215 60 1 310 1 254 1 071 21 20 42 194 495 38 166 583 346 299 2 137 1 085 47 150 41 674 45 500 1 650 9
Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyys ennätyslukemissa Jyväskylän Tilapalvelun asiakkaiden tyytyväisyyttä mitattiin jälleen syksyllä 9 vuosittain toteutettavalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla saamme arvokasta tietoa asiakkaidemme tyytyväisyydestä tilhin ja tilojen hallinnointiin, Tilapalvelun järjestämiin palveluihin sekä investointi- ja vuosikorjaushankkeisiin. Kyselyn kohderyhmä koostuu pääosin sisäisistä vuokralaisista ja nimenomaan toimitilojen loppukäyttäjistä. Vuoden 9 asiakastyytyväisyyskysely laajentui koskemaan myös entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueiden asiakkaita. Siitä huolimatta tai ehkäpä kenties juuri sen vuoksi vuoden 9 asiakastyytyväisyyskyselyssä saavutettiin tyytyväisyyden mittauksen historian uusi ennätystulos 3,56 (max 5,0). Kaupunkien välisessä vertailussa jälleen kärkisijoilla Vuonna 9 suoritettiin myös kaupunkien välinen julkiselle puolelle suunnattu asiakastyytyväisyysvertailututkimus, missä Jyväskylän Tilapalvelu sijoittui taas kerran kärkijoukkoon (2. sija). Vuonna 9 vertailussa oli Jyväskylän lisäksi mukana 6 kaupunkia; Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu, Vaasa ja Mikkeli. Kaupunkien välisessä vertailussa asiakastyytyväisyyskyselyn Jyväskylän Tilapalvelun kaikkien osa-alueiden tulokset yltävät selkeästi yli vertailuaineiston keskitason. Jyväskylän tilapalvelun menestys perustuu selkeimmin asiakkaiden tyytyväisyyteen tiloja kohtaan sekä tilojen hallinnointiin. Kiitosta mm. tilojen yleiskunnosta Osa-alueittain tarkasteltuna Jyväskylän Tilapalvelun asiakkaiden kokonaistyytyväisyys tiloihin, palveluihin sekä investointi- ja vuosikorjaushankkeisiin on noussut suhteessa vuoden 8 tulokseen. Sen sijaan kokonaistyytyväisyys tilojen hallinnointiin on hivenen laskenut. Asiakkaamme ovat keskimääräistä tyytyväisempiä mm. toimitilojen yleiskuntoon sekä valaistukseen, toimitilahallinnon ammattitaitoon ja asiantuntemukseen, aikataulujen pitävyyteen, asiakkaan tarpeiden tuntemiseen sekä vastuuhenkilöiden tavoitettavuuteen. Myös tilojen siivous sekä ulkoalueiden hoito saivat kiitosta. Tärkeää palautetta myös epäkohdista Kokonaistyytyväisyyden noususta huolimatta asiakkaamme antoivat erittäin tärkeää palautetta myös tyytymättömyyttä aiheuttavista seikoista, kuten sisäilman laatu, tilojen siivouksen taso, ulkoalueiden hoito, kiinteistöpalvelu vika- ja reklamointiasioissa sekä investointi- ja vuosikorjaushankkeiden läpivienti. Annettuun palautteeseen suhtaudutaan vakavasti ja epäkohtiin on pyritty puuttumaan välittömästi. Liiketoiminnan toimialan väki tyytyväisintä Liiketoiminnan toimialaan kuuluvien asiakkaiden tyytyväisyys on kasvanut edellisvuodesta huomattavasti. He nousivatkin kyselyn tuloksissa- Tilapalvelun tyytyväisimmäksi asiakasryhmäksi. Myös päiväkotitilojen käyttäjien kokonaistyytyväisyys on noussut, kun taas koulutilojen käyttäjien kokonaistyytyväisyys on hivenen laskenut edellisestä vuodesta. Koulutilojen käyttäjien tyytyväisyys tiloihin on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Tyytyväisyys tilojen hallinnointiin, palveluihin sekä investointi- ja vuosikorjaushankkeisiin on sen sijaan hivenen laskenut edellisistä vuosista. Päiväkotitilojen käyttäjien kokonaistyytyväisyys on puolestaan noussut ja he ovat erittäin tyytyväisiä varsinkin tilojen hallinnointiin sekä itse tiloihin ja palveluihin. Myös investointi- ja vuosikorjaushankkeiden osalta tyytyväisyys on kasvanut edellisistä vuosista. Asiakastyytyväisyys Tilapalvelun toiminnan mittarina Jyväskylän Tilapalvelu on tutkinut ja mitannut asiakkaidensa tyytyväisyyttä aina vuodesta 1993 lähtien. Asiakastyytyväisyyskyselyn tekijänä on toiminut KTI Kiinteistötalouden instituutti ry alusta alkaen. Vuosittain tehtävän kyselyn sisältö on pidetty pääosin samana, jotta uudet tulokset olisivat aina mahdollisimman hyvin vertailukelpoisia edellisvuosien tulosten kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyn kautta saatu palaute on Jyväskylän Tilapalvelulle tärkeä työväline toiminnan ja palvelutarjonnan kehittämiseksi ja se on myös suora mittari toiminnan onnistumisen arvioimiseksi. 10
Tilojen käyttäjät ovat avainasemassa turvallisten ja terveellisten työskentelytilojen saavuttamisessa, mm. hyvä siivottavuus vähentää pölykuormaa. Vähemmän tavaraa, enemmän raikasta ilmaa. Kuvassa Puistokoulun paremman siivottavuuden malliluokka. Asiakastyytyväisyys v. 9 5 4 3 3.39 3.26 3.37 3.40 3.58 3.85 3.71 3.87 3.81 3.73 3.51 3.60 3.34 3.51 3.54 3.23 3.32 3.29 3.37 3.11 5 6 2 7 1 8 0 9 Tilan ominaisuudet Asiakassuuntautuneisuus Tilapalvelun hankkimat kiinteistöpalvelut Kiinteistöjen investointija kunnossapitohankkeet 11
Haastavasta vuodesta selviydyttiin kunnialla Tilapalvelun vuosi 9 oli taloudellisesti erittäin haastava johtuen kuntien yhdistymisen aiheuttamas ta talousarvion epävarmuustekijöistä. Tätä taustaa vasten vuosi onnistui taloudellisesti hyvin. Tilapalvelun liikevaihto vuonna 9 oli 69,6 M, minkä lisäksi kirjattiin myyntivoittoja 0,53 M. Toimintakatteen tavoite ylitettiin 0,467 M, mutta tulos jäi alijäämäiseksi 0,719 M. Negatiivinen tulos johtui liian pieniksi arvioidusta suunnitelman mukaisista poistoista entisen maalaiskunnan rakennusten osalta. Katetavoite saavutettiin supistamalla ohjelmoituja kunnossapitotoimenpiteitä loppuvuoden aikana. Toimintamenot olivat 38,1 M, josta suurin erä oli asiakaspalveluiden ostot 18,8 M. Tästä valtaosa eli 14,8 M käytettiin siivouspalveluihin, kiinteistöjen hoitopalveluihin, kunnossapitoon sekä piha-alueiden hoitoon. Energiakustannukset olivat 7,3 M ja ulkoiset vuokrakustannukset ja osaketilojen vastikevuokrat 9,8 M. Toimintakate oli 31,5 M, jolla ka tet tiin poistot 12,7 M sekä omistajalle maksettava tuotto 19,5 M, joka oli 5,9 % peruspääomasta. Kiinteistöomaisuutta myytiin toimintavuoden aikana 227.000 eurolla. Myydyt kohteet olivat entinen Kaunisharjun pienryhmäkoti sekä Puuppolan asunto-päiväkoti. Kiinteistökustannukset edelleen nousussa Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin mukaan kiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat vuoden 9 aikana 4,4 prosenttia. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämmön kustannukset 11,6 prosenttia. Työkustannukset nousivat 3,8 prosenttia, hoitokustannukset 3,5 prosenttia, kunnossapitokustannukset 1,9 prosenttia ja muut kustannukset 5,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ohje sisäisen valvonnan järjestämisestä valmistui Tilapalvelun sisäisestä valvonnasta on tehty ns. sisäisen valvonnan ohje, missä kuvataan Tilapalvelun suurimmat riskit. Riskien etsiminen, tunnistaminen, ennalta ehkäisy ja eliminoiminen on jatkuva prosessi ja se on osa päivittäistä johtamista. Toimintavuoden aikana valmistuneessa suunnitelmassa Tilapalvelun riskit ovat arvioitu prosesseittain ja vastuualueittain. Jokaisella prosessille on nimetty vastuuhenkilö, joka valvoo prosessin toteutumista. Valvonta perustuu aina johonkin dokumenttiin, joka on todennettavissa myöhemmin, esimerkiksi päätökseen tai suunnittelukokouspöytäkirjaan. Tuloslaskelma 1.1. 31.12.9 12 Liikevaihto 69 588 932,96 Liiketoiminnan muut tuotot 53 131,33 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -7 307 105,74 Palvelujen ostot -18 771 740,28-26 078 846,02 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 198 110,41 Henkilösivukulut Eläkekulut -266 902,84 Muut henkilösivukulut -80 963,72-1 545 976,97 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot -12 749 388,43 Arvonalentumiset 0,00-12 749 388,43 Vuokrakulut -10 066 036,80 Liiketoiminnan muut kulut -433 681,99 Liikeylijäämä (-alijäämä) 18 768 134,08 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 14 243,99 Korvaus peruspääomasta -19 500 000,00 Muut rahoituskulut -1 288,09-19 487 044,10 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -718 910,02 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -718 910,02 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -718 910,02
Tase 31.12.9 31.12.9 Avaava tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 8 228 682,94 6 840 675,58 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 277 634 784,17 257 448 221,96 Kiinteät rakenteet ja laitteet 54 433,97 58 322,11 Muut aineelliset hyödykkeet -495 000,00 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 16 070 695,09 13 912 993,75 293 264 913,23 271 419 537,82 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 17 000 845,45 17 110 132,28 Muut saamiset 71 700,90 49 800,00 17 072 546,35 17 159 932,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 1 636 944,00 1 964 332,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 186 464,90 341 305,59 Muut saamiset 21 715 694,66 16 672 510,58 23 539 103,56 18 978 148,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ 342 105 246,08 314 398 293,85 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 334 856 223,87 310 393 654,56 Edellisten tilikausien alijäämä 1 780 014,49 1 645 836,11 Tilikauden ylijäämä -718 910,02 134 178,38 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 19 755,05 18 725,60 Lyhytaikainen Ostovelat 5 931 399,09 2 017 152,69 Muut velat 29 398,54 21 322,44 Siirtovelat 207 365,06 167 424,07 6 168 162,69 2 205 899,20 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 342 105 246,08 314 398 293,85 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 98,2 % 99,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 8,9 % 5,5 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 euroa 1061,1 1780,01 13
Rahoituslaskelma 31.12.9 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 18 768 134,08 Poistot ja arvonalentumiset 12 749 388,43 Rahoitustuotot ja -kulut -19 487 044,10 Tulorahoituksen korjauserät -53 131,33 11 977 347,08 Investointien rahavirta Investointimenot -41 674 202,95 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 170 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 683 849,91 Toiminnan ja investointien rahavirta -23 843 005,96 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -21 900,90 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 24 462 569,31 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -3 694 662,55 Saamisten muutos muilta -866 292,84 Korottomien velkojen muutoks kunnalta 3 963 292,94 Rahoituksen rahavirta 23 843 005,96 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 Liikelaitoksen tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 28,87 Pääomamenojen tulorahoitus, % 28,87 Lämpöenergian vuosikulutus 48 42 36 30 24 18 12 6 0 39.6 41.1 41.5 41.3 41.2 42.6 43.1 43.4 45.1 46.3 45.5 39.9 39.6 1997 1998 1999 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 kwh/m 3 14
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1. Hallinnassa oleva kiinteistö- ja tilaomaisuus ei lisäänny palvelutarpeen kasvaessa. Laadittujen palveluverkkoselvitysten mukaan tilantarve lisääntyy voimakkaasti erityisesti koulutilojen osalta ja muiden palvelualueiden mahdollisilla säästöillä tätä ei pystyttäne kompensoimaan. Hallinnassa oleva tilaomaisuus lisääntyi toimintakauden aikana 24 040 m 2. Tämä johtui pääasiassa uusista väistötiloista, n. 12 000 m 2, uusista vanhusten palvelutaloista, n. 5 000 m 2 sekä uusista valmistuneista rakennuksista, joita on Janakan ja Tikkalan koulu-päiväkodit sekä Keljonkankaan ja Pappilanvuoren päiväkodit yht. n. 7 700 m 2. Tyhjien määrä oli 44 700 m 2. Näistä suurin osa n. 20 000 m 2 muodostuu purettavista rakennuksista kuten Palokan, Vaajakosken ja Tyyppälän koulut sekä KOY Palokan Palvelukeskus. Myynnissä olevia tiloja oli lähes 10 000 m 2, kuten ent. Mlk:n kunnantalo. 2. Talonrakennuksen investointihankkeista toteutetaan vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla 40 miljoonaa euroa valtuustokauden 9 2012 aikana. Toimintajakson aikana päätettiin, että Education Facilities Oy rakennuttaa ja vuokraa Keski-Suomen Pelastuslaitokselle kolme paloasemaa ja keskuskeittiön Kylän Kattaukselle. Näiden kokonaisarvo on noin 24 miljoonaa euroa. Vaajakoskelle valmistui JVA:n rakennuttamana vanhusten palvelutalo ja Keljonkankaalle valmistui uusi palvelutalo KOY Sammonkadun rakennuttamana. Kaupunki vuokrasi nämä kohteet vanhuspalveluiden käyttöön. Lisäksi talouskeskukselle vuokrattiin 1 m 2 :n nykyaikainen toimistohuoneisto. Huhtasuon koulukampuksen uudisja peruskorjaushankkeita valmistellaan toteutettavaksi yksityisrahoitteisella elinkaarimallilla. 3. Käyttäjien tyytyväisyys tiloihin ja palveluihin nousee 3,5 pisteeseen. Kokonaistyytyväisyys oli vuonna 9 3,56 pistettä ja vuonna 8 3,50. Keskeiset toiminnan tunnusluvut Tasapainotettu tulosmittaristo (BSC) Taloudellinen näkökulma: TA TOT Muutos TA/9 9 9 % Tulos-% 28 27-1,0-3,57 Toimintakate-% 45 45 0,0 0,00 Pääoman tuotto-% (tekninen arvo) 6,0 6,6 0,6 10,00 Tekninen arvo/jälleenhankinta-arvo, % 69 68-1,0-1,45 Ulkoa tulevien vuokratuottojen osuus,% 7,6 8,2 0,6 7,89 Tila- ja kiinteistöpalvelut, /hum2/v. 43,75 43,64-0,1-0,25 Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma: Asiakastyytyväisyyskysely, 1-5 p. 3,50 3,56 0,1 1,71 Prosessinäkökulma: Palvelutuotannon käytössä olevat tilat, hum2/as 3,62 3,50-0,1-3,31 Korjausvelka, % (tavoite 75 % jälleenhankintahinnasta) 6,0 6,9 0,9 15,00 Ohjelmoidun kunnossapidon toteutuminen,% 100 83-17,0-17,00 Huoltokirja käytössä, % 70 100 30,0 42,86 Vajaakäyttöaste, % 2,28 7,47 5,2 227,63 Innovatiivisuuden ja oppimisen näkökulma: Koulutus- ja kehittämispäivät/hlö 5 5 0,0 0,00 Sairauspoissaolot/hlö 6,76 Työtyytyväisyys, piste 3,10 3,08-0,02-0,65 Kuntaliitoksesta johtuen tunnuslukujen vertailutietoja vuodelta 8 ei ole esitetty. 15
ERIKSSON ESKO Kiinteistöjohtaja (014) 266 8233 0500 641 621 (68233) VIINIKKA TAIJA Johdon sihteeri (014) 266 8257 0400 839 434 (68257) Kiinteistökehitys LEPO MIKKO Kiinteistökehityspäällikkö (ulkoinen vuokraus, kiinteistöjen ostot ja myynnit) (014) 266 8243 040 830 6379 (68243) Talous ja hallinto KINOS SOILE Talous- ja hallintopäällikkö (talous, rahoitus, hallinto) (014) 266 8237 0400 455 015 (68237) PARNI MERJA Toimistosihteeri (014) 266 8241 (68241) SUURONEN AIRA Taloussuunnittelija (014) 266 8253 040 355 0869 (68253) TERVO TIMO Kustannussuunnittelija (014) 266 8254 0400 738 616 (68254) Rakennuttaminen SENSIO KARI Rakennuttajapäällikkö (projektien ohjaus ja valvonta, investointien budj., valtionavut) (014) 266 8251 0400 648 465 (68251) EKONEN KAUKO Projektipäällikkö (014) 266 8232 040 773 2596 (68232) REIN MAUNO Projektipäällikkö (014) 266 8248 050 343 1287 (68248) REUNAMA JUHA Projektipäällikkö (014) 266 8249 0400 648 387 (68249) Tuononen Väinö projektipäällikkö (014) 266 8255 040 588 4283 (68255) VIITANEN ILMO Projektipäällikkö (014) 266 8258 0400 783 800 (68258) Tarve- ja hankesuunnittelu RANNANHEIMO-GYLLING ULLA Suunnittelupäällikkö (tarve- ja hankeselvitykset, palveluverkot) (014) 266 8247 050 606 87 (68247) KOIVISTO MARJUT Projektipäällikkö (014) 266 8238 0400 368 124 (68238) KORKALAINEN-HALMU EIJA Projektipäällikkö (014) 266 8239 050 552 3754 (68239) LIUKKONEN KIRSI Suunnittelusihteeri (014) 266 8244 0400 732 006 (68244) Kiinteistö- ja tilapalvelut SALMELA OLLI Kiinteistöpäällikkö (014) 266 8250 0400 648 389 (68250) ALTÉN SATU Kiinteistömanageri (014) 266 8230 0400 807 598 (68230) ARVE ANNELI Kunnossapitopäällikkö (014) 266 8231 0400 995 077 (68231) ESKOLA PERTTI Tekninen Isännöitsijä (014) 266 8234 0500 540 251 (68234) HAKALA ANU Kiinteistömanageri (014) 266 8235 050 581 3683 (68235) HÄMÄLÄINEN ARI Tekninen isännöitsijä (kiinteistönhoidon ja huollon ohjelmointi) (014) 266 8236 0400 544 333 (68236) LAHTI MARITTA Kiinteistömanageri (014) 266 8240 0400 648 386 (68240) LEHTORANTA-MAKKONEN JAANA Asiakkuuspäällikkö (014) 266 8242 040 830 6378 (68242) MASTOLA PASI Tekninen isännöitsijä (Korpilahti) (014) 266 8245 040 545 7105 (68245) VARAKAS MARKKU Tekninen isännöitsijä (014) 266 8256 0500 575 952 (68256) VILJAKAINEN ANNIKA Siivouspäällikkö (014) 266 8259 0500 788 913 (68259) VÄYLIÖ SIRPA Kiinteistömanageri (014) 266 8260 050 599 6003 (68260) Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu Katuosoite: Kilpisenkatu 1, 4.krs Postiosoite: PL 193, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 524, 40101 Jyväskylä Puh. (014) 266 0000, Faksi (014) 266 8226 www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu Zeniitti Kopijyvä Oy