Kennin pohjoisosan asemakaava

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kennin pohjoisosan asemakaava SELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19738

SELOSTUS 1 (14) Seppänen Pekka 17.12.2012 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 2 Tiivistelmä... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan tavoitteet... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys alueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.1.5 Palvelut... 6 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet... 6 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 3.2.1 Maakuntakaava... 7 3.2.2 Yleiskaava... 7 3.2.3 Asemakaava... 8 3.2.4 Rakennusjärjestys... 8 3.2.5 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne... 9 3.2.6 Aluetta koskevat selvitykset... 9 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 9 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 10 5 Asemakaavan kuvaus... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.3.2 Katu- ja liikennealueet... 11 5.3.3 Muut alueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11

SELOSTUS 2 (14) Seppänen Pekka 17.12.2012 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 12 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 6.3 Toteutuksen seuranta... 14 Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: Havainnekuva 1:2000 Liite 3: Asemakaavan seurantalomake

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 3 (14) Kennin pohjoisosan asemakaava 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kennin pohjoisosan asemakaava Kaavan päiväys: 17.12.2012 Alueen määrittely: Kaava laatijat: Osoite: Asemakaava koskee Humppilan kunnan (103) Humppilan kylän (402) Kennilän tilaa (5:181). Pekka Seppänen, ins. AMK FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puhelin: 050-911 1972 Pyhäjärvenkatu 1, 33200 TAMPERE Sähköposti: Projektinumero: pekka.seppanen@fcg.fi P19738 Vireilletulo: 15.10.2012 (Khall 224 ) Kunnanvaltuusto hyväksynyt:..201 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Humppilan keskustan tuntumassa, sen luoteispuolella. Sijainti ja rajaus on esitetty alla olevassa kartassa. Alue on ennestään rakentamatonta metsää ja sen pinta-ala on noin 12 ha.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 4 (14) 2 Tiivistelmä Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus merkitty vihreällä viivalla. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laatimisprosessia, joka on esitetty liitteenä 1 olevassa kaaviossa.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 5 (14) Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä mukaisesti varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti (tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla). Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehtikuulutuksin ja kunnan internetsivuilla. Vaiheet Alustava aikataulu Valmisteluvaihe Lähtötietojen hankinta ja kokoaminen sekä 10-11/2012 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Asemakaavaluonnoksen laatiminen Valmisteluvaiheen nähtävillä olo (30 vrk) 12/2012 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen, kaavaselostus ja vaikutusarviointi Ehdotusvaiheen nähtävillä olo (30 vrk) 01-02/2012 03-04/2012 Hyväksymisvaihe Kaavan hyväksymiskäsittely 05-06/2012 Aikataulu on tavoitteellinen ja tarvittaessa sitä tarkistetaan suunnittelutyön edetessä. 2.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla tavoitellaan alueelle uutta asumista, koska kunnan omakotitonttivaranto on alkanut pienentyä. Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan ja jo osittain toteutuneen Kennin eteläisen asuinalueen pohjoispuolella. Suunnittelualueelle on laadittu osayleiskaava, jonka pohjalta alue asemakaavoitetaan. Alue on kunnan omistuksessa. Suunnitteluun on ryhdytty Humppilan kunnan aloitteesta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 Lähtökohdat Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. 3.1 Selvitys alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Humppilan keskustan tuntumassa, sen luoteispuolella. Alue on ennestään rakentamatonta metsää ja sen pinta-ala on noin 12 ha. Suunnittelualueen itäpuolella on pientalovaltainen Kauppilan asuinalue, jonka kautta kulku suunnittelualueelle on esitetty.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 6 (14) Kuvat 2 ja 3. Suunnittelualueen maastoa. 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Suunnittelualue on osin uudishakattua sekametsää, valtalajeina mänty ja koivu. Suunnittelualue sijoittuu harjanteen päälle, rinteiden muodostuessa lähinnä pohjoisen ja etelään suuntaan. Alueen maaperä koostuu pääosin moreenista ja kalliosta. Alueen maaperää ja rakennettavuutta on tarkasteltu Kennin alueen kulttuuriympäristö ja maisema 1 selvityksessä (liite 2). Kennin osayleiskaavatyötä varten on laadittu luontoarvoselvitys 2 (liite 3). Selvityksessä todetaan, että varsinaisesti alueella ei esiinny harvinaisia kasveja tai pesi harvinaisia eläimiä, mutta liito-oravilla on kulkuyhteys alueen sivuitse. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Palvelut Suunnittelualue on rakentamatonta. Alue rajoittuu pohjoisessa peltoalueeseen, jonka yhteydessä on maatila. Itäpuolella on Kauppilan pientaloalue, johon suunnittelualue rakenteellisesti yhdistyy. Eteläpuolella on noin 200 metriä metsää, jonka jälkeen on pientaloaluetta. Suunnittelualueen länsipuolella on 1,5 km metsää ennen Järvensuontietä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia uusia palveluja varten. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että alue tukeutuu keskustan palveluihin. Mm. kaupalliset palvelut, terveysasema, päiväkoti, kirjasto ja kunnanvirasto sijaitsevat keskustassa, johon on matkaa noin 2,5 km. Osa kaupallisista palveluista sijaitsee valtatien 2 varressa, noin 1,5 km päässä alueesta. Koulut ja seurakuntatalo sijaitsevat aivan suunnittelualueelta koilliseen sijaitsevan Kauppilan asuntoalueen tuntumassa, noin 1,5 km etäisyydellä. 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Alueelle johtavat tieyhteydet ja kunnallistekniikka johdetaan Kauppilan asuinalueelta. Kulku suunnittelualueelle on osoitettu Puolimatkantieltä. Yhdyskuntatekniikka tuodaan alueelle teiden yhteydessä. 1 Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005. 2 Taigabird Oy. Luontoarvoselvitys Kennin asuntoalueen kaavoitusta varten. 2005.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 7 (14) 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualueelle ei ole Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu 28.9.2006) osoitettu mitään käyttötarkoitusta. Alue kuuluu osin maisema-alueeseen. Kuva 4. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. 3.2.2 Yleiskaava Asemakaavamuutoksen suunnittelu perustuu Kennin oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan (hyv. 23.2.2007). Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen alueeksi AO sekä maa- ja metsätalousalueeksi M. Osa-alueesta on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Alueen kautta on merkitty kulkemaan kevyen liikenteen yhteystarve pohjoinen-etelä suunnassa.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 8 (14) 3.2.3 Asemakaava Kuva 5. Kennin oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Asemakaavan rajaus merkitty sinisellä. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen itäpuolella olevalla Kauppilan alueella on vuonna 1979 vahvistettu rakennuskaava. 3.2.4 Rakennusjärjestys Humppilan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna 3.2.2002.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 9 (14) 3.2.5 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne Asemakaava on laadittu vektori-muotoiselle pohjakartalle. Pohjakartta täyttää 1.1.2000 voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 mukaiset vaatimukset. 3.2.6 Aluetta koskevat selvitykset Kennin osayleiskaavan laatiminen on pohjautunut seuraaviin selvityksiin: Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005. Selvitys käsittelee alueen kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja sekä maaperän rakennettavuutta. Taigabird Oy. Luontoarvoselvitys Kennin asuntoalueen kaavoitusta varten. 2005. Selvityksessä on kartoitettu alueen kasvillisuus ja eläimistö. Petro Pesonen, Museovirasto. Lounais-Hämeen arkeologinen inventointi. 2005. Alueelta ei löydetty muinaisjäännöksiä. Johanna Enqvist, Museovirasto. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2005. Sis. Lounais-Hämeen ja Rengon arkeologiset selvitykset 2005-2007. hankkeeseen (Hämeen liitto, Museovirasto ja alueen kunnat). Alueelta ei löydetty historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki 15.10.2012 (224 ) päätöksen Kennin pohjoisen alueen asemakaavoittamisesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62.) Kennin eteläosan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallisia ovat: alueen maanomistajat ja asukkaat kuntalaiset paikallisyhdistykset Humppilan kunnan eri hallintokunnat Kanta-Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto Humppilan Vesihuolto Oy aluepelastuslaitos Salon seudun puhelin Vattenfall Oy Sonera Telia Finland Oyj muut mahdolliset osalliset. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireillepano ja valmisteluvaihe.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 10 (14) Asemakaavan vireille tulosta kuulutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville panon yhteydessä. Vireille tulosta ja nähtäville panosta kuulutetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kunnantalolle 30 vuorokauden ajaksi. Aineistoon on mahdollista tutustua myös kunnan internet-sivustolla www.humppila.fi Kaavoitus. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta. Saadut mielipiteet ja lausunnot käsitellään kunnanhallituksessa. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan ELY-keskukseen tiedoksi kaavatyön alussa. Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen perusteella laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan samoin kuin luonnoksestakin paikallislehdessä. Alueen kiinteistönomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, voidaan järjestää viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe. Koska kaavamuutoksen katsotaan olevan vähäinen, kaavaehdotuksen hyväksyy Humppilan kunnanhallitus. Sen päätökseen tyytymättömällä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan ELY-keskukseen tiedoksi kaavatyön alussa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla tavoitellaan alueelle uutta asumista, joka tukee olemassa olevaa rakennetta. Tavoitteena on luoda laadukas ja viihtyisä asuinalue, joka vastaa kunnan tontti-tarpeisiin. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on noin 12,3 hehtaaria. Asemakaavalla osoitetaan 15 uutta erillispientalotonttia (AO). Alueen väestöpohja ei riitä uusien kaupallisten tai julkisten palvelujen toimipisteiden perustamiseen, vaan alue tukeutuu kuntakeskuksessa ja lähialueella oleviin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavoituksessa tavoitellaan luonnonläheistä asumisen aluetta. Korttelit rakentuu pienen mäen päällä olevalle metsäalueelle. Lähes kaikki tontit ovat rinteessä, joista osa viettää etelään ja osa pohjoisen suuntaan. Alueelta on hyvät virkistysyhteydet.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 11 (14) 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavalla muodostuu neljä erillispientaloaluetta (AO), yhteensä noin 3,86 hehtaaria. Kortteleiden tehokkuusluku e on 0.20, jolloin rakennusoikeuden määrä alueella on yhteensä 7713 kerrosalaneliömetriä. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 2200 m² - 3300 m² välillä. Rakennuksien suurin sallittu kerrosluku on ½ k I u ½. 5.3.2 Katu- ja liikennealueet 5.3.3 Muut alueet Suunnittelualueelle muodostuu uutta katualuetta yhteensä 0,95 ha. Asemakaavalla muodostuu lähivirkistysaluetta (VL) 1,53 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) 0,05 ha sekä maa- ja metsätalousaluetta (M) 5,89 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaavaalueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Asemakaavan myötä suunnittelualueelle muodostuu 10 uutta rakennuspaikkaa. Alueella on olemassa olevia pientalotontteja 5 kappaletta. Uudet tontit tukeutuvat olemassa olevaan rakenteeseen. Uusien tonttien myötä alueelle voi sijoittua noin 40-50 asukasta. Asemakaava täydentää olemassa olevaa pientalomaista aluerakennetta Kennin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavan toteutuessa alueelle täytyy rakentaa katualuetta ja kunnallistekniikka, johon uudet tontit liitetään. Jos alueelle muuttaa uusia asukkaita kunnan ulkopuolelta saattaa se lisätä kunnan tulokertymää. Alueen asukasluku jää kohtuullisen pieneksi, joten merkittävä taloudellisia vaikutuksia alueen rakentumisella ei ole. Asemakaavassa virkistysalueeksi osoitetut alueet siirtyvät korvauksetta kunnan omistukseen. Virkistysalueiden rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa kunta. Taajamakuva Asuminen Palvelut ja työpaikat Alue muuttuu ennestään rakentamattomasta metsäalueesta, rakennetuksi ja hoidetuksi asuinkortteliksi sekä sitä reunustaviksi puistoiksi. Kaava mahdollistaa suunnittelualueelle tavanomaisen, pienehkön omakotialueen, joten sillä ei ole merkittäviä haittavaikutuksia ympäristöönsä. Alue asemakaavoittamisesta ei voida katsoa olevan oleellista haittaa, koska alue on Kennin oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa merkitty erillispientalojen alueeksi AO. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Alueen toteutuminen osaltaan lisää asumisen tarjontaa Humppilassa. Monipuolisilla asumisen mahdollisuuksilla voidaan houkutella uusia asukkaita kuntaan ja siten tukea alueella toimivien

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 12 (14) yritysten mahdollisuuksia saada uutta työvoimaa ja asiakkaita. Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/asumisen olosuhteet Asemakaavan toteutuminen lisää liikennemääriä Kauppilan asuinalueelle, koska Puolimatkantie on tarkoitus jatkaa kaava-alueelle Kennin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavaratkaisu mahdollistaa yhdyskuntarakenteen jatkumisen osayleiskaavan mukaisesti niin itä- kuin länsisuuntaan. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä myöskään muinaismuistoja. Alueen kunnallistekniikka johdetaan Kauppilan asuinalueelta, jossa on olemassa oleva kunnallistekniikka. Alueen vesi- ja viemärihuollon kannalta on tarpeellista rakentaa kaksi uutta pumppaamoa. Alueen lähiympäristössä on runsaasti virkistykseen soveltuvaa aluetta. Alueen eteläosaan on merkitty ulkoilureitti Kennin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisesti. Kaava-alueen pohjoisosa on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Alue on merkitty käyttötarkotuksella M (maa- ja metsätalousalue). Uusille omakotialueille sijoittuu usein samassa elämän vaiheessa olevia lapsiperheitä, mikä tukee yhteisöllisyyden muodostumista. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Suunnittelualue sijoittuu metsäalueelle, joka on pienen mäenpäällä. Alueen maasto on kivikkoista, mäntyvaltaista havumetsää. Alue jakaantuu kahteen rinteeseen, jotka viettää pohjoiseen ja etelään. Metsäalue jatkuu etelän ja lännen suuntiin, idässä on avoimen hakkuualueen jälkeen Kauppilan pientalovaltainen asuinalue. Pohjoisen suuntaan avautuu kauniit näkymät laajalle peltoalueelle. Puuston poistaminen rakentamiseen varatuilla alueilla vaikuttaa pienilmastoon. Uudelleen vakiintuessaan alueen kasvillisuus hillitsee tuulisuutta ja parantaa pienilmastoa. Alueella ei ole merkitystä pohjaveden oton kannalta. Alueella ei ole rakentamiselle osoitetuilla alueilla tiedossa olevia arvokkaita luonnonarvoja. Kaava-alueen pohjoisosa on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Alue on merkitty käyttötarkoituksella M (maa- ja metsätalousalue). 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Liikennemäärät Puolimatkantiellä tulevat kasvamaan. Pääsääntöinen kulkumuoto työmatkoihin tulee todennäköisesti olemaan auto. Koulumatkat sen sijaan tehdään todennäköisesti pääsääntöisesti jalan ja polkupyörällä. Puolimatkantien katualueelle on asemakaavassa varattu

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 13 (14) 18 metriä, joka mahdollistaa turvallisen kevyenliikenteen yhteyksien järjestämisen. Puolimatkantie on pientaloalueen sisäinen kokoojakatu, jonka ajonopeudet pysyvät alhaisina. Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Alueella on mahdollisuus rakentua viihtyisäksi ja turvalliseksi omakotialueeksi, joka täydentää olemassa olevaa rakennetta. Asemakaava mahdollistaa alueen jatkumisen niin itä- kuin länsisuuntaan. Aluetta ympäröi metsä- ja peltoalueet, jotka muodostavat hyvät virkistäytymismahdollisuudet. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan liitteenä.

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 14 (14) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Tontti on jo paalutettu vanhan asemakaavan mukaan. 6.3 Toteutuksen seuranta Kunta valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. Tampereella 17.12.2012 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut: Tarkastanut: Pekka Seppänen ins. AMK Johanna Närhi arkkitehti, YKS-490