Maailman paras työ tulee Suomesta Osaamistarina
Tutkimusasetelma kvantitatiivinen tutkimus Aula Research Oy toteutti selvityksen Suomessa tehtävään työhön liitettävistä mielikuvista Selvityksen toimeksiantajina ovat Suomalaisen Työn Liitto, Työelämä 2020, TEKES sekä Työterveyslaitos Selvityksen tavoitteena on saada näkemystä työikäisten kansalaisten ja työnantajien edustajien kautta työelämän vahvuuksista ja heikkouksista Tutkimuksen teemoina ovat: Suomalaisen työn osaamistarina Suomalaisen työn yhteistyötarina Suomalaiset työn turvallisuustarina Työikäisten kyselyn otos kerättiin 28.3.- 7.5.2017 sähköisellä kyselyllä Kyselyyn vastasi 1056 työikäistä henkilöä ympäri Suomen Kyselyn otos edustaa kaikki vastaajat-tasolla 18-67 -vuotiaita mannersuomalaisia iän ja sukupuolen mukaan painotettuna Työnantajakyselyn otos kerättiin 28.3.- 7.5.2017 sähköisellä kyselyllä, jota täydennettiin puhelinhaastatteluin Kyselyyn vastasi 711 yrityksen sekä julkisen sektorin ylintä johtoa edustavaa ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä eri kokoisista organisaatioista ympäri Suomen Työnantajakyselyssä kaikki vastaajat-tason vastaukset on painotettu siten, että eri yrityskoot ja julkinen sektori ovat kukin edustettuna yhtä suurella painoarvolla
Tutkimusasetelma kvalitatiivinen tutkimus 20 10 työntekijää 10 työnantajaa 10 Naista 10 Miestä Pääkaupunkiseutu, Turku 18.4.2017 9.5.2017
Suomalaisen työelämän maine tarinoiden kautta Tarinat: Saldolukujen keskiarvot 56% 35% OSAAMISTARINA YHTEISTYÖTARINA TURVALLISUUSTARINA Työikäiset, n=1056 Työnantajat, n=711
Osaamistarina ja teemat Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työn tuottavuus ja laatu Johtajien osaaminen ja ammattitaito Tila ideoille ja ajatuksille Uuden teknologian hyödyntäminen Kulttuurinen monimuotoisuus Osaamisen kehittäminen
Suomalainen on ylpeä osaamisestaan TYÖNTEKIJÄT Suomalainen työntekijä on ylpeä osaamisestaan ja ammattitaidostaan ja onnistumisen kokemukset ruokkivat lisää ammattiylpeyttä. Työnantajat ovat erittäin koulutusmyönteisiä Kaikki työnantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet hyödynnetään tarkasti. Työpaikat tarjoavat mahdollisuuksia kouluttautumiseen, mutta aikaa sille ei tahdo löytyä. TYÖNANTAJAT Suomalaiset työntekijät ovat ammattitaitoisia ja hyvin koulutettuja. Perusosaaminen on kansainvälisesti vertailtuna kovalla tasolla ja sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Koulutus on kuitenkin kovan haasteen edessä ja sen koetaan olevan jäljessä työelämän tarpeista. Myös vastuu osaamisen ylläpitämisestä herättää huolta yksilön vastuun nähdään kasvavan. Osaamisvaateet muuttuvat globaalissa kilpailussa nopeasti. Raja suomalaisen ja kansainvälisen osaamisen välillä on häviämässä. Katse tulisi olla tulevaisuudessa ja maailman parhaissa toimijoissa. Osaamiseen vahvuutena ei kannata tuudittautua vaan kansainvälisessä kapitalismissa jatkuva, etenkin teknologinen, muutos on alati läsnä. Aikaa pitää seurata koko ajan.
Suomalainen työntekijä on rehti ja rehellinen luotettava, ahkera, tunnollinen ja kunnollinen luterilainen. Työntekijät ovat osaavia ja koulutettuja ja (äärimmäisen) sitoutuneita työhönsä. Työntekijät ovat itseohjautuvia eivätkä tarvitse paljoa kontrollia. Kommunikaatio on asiakeskeistä. Kehittämiskohteet löytyvät intohimoisuuden löytämisestä. Energiseen myymiseen ja vahvempaan itseluottamukseen perustuvaa sosiaalisuutta voisi kehittää.
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 49% 42% Työnantajat, n=711 45% 51%
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työnantajat, n=711 45% 51% Suuret yritykset 42% 5 Keskisuuret yritykset 4 4 5% Pienet yritykset 39% 56% 5% Julkinen sektori 52% 4
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työnantajat, n=711 45% 51% Alkutuotanto 2 46% 2 Yksityinen teollisuussektori 45% 51% Yksityinen palvelusektori 39% 5 6% Julkinen sektori 52% 46%
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Tilikauden tulos: Selvästi voitollinen 45% 48% 6% Tilikauden tulos: Voitollinen 40% 55% 5% Tilikauden tulos: Tappiollinen 46% 51% Tilikauden tulos: Selvästi Tappiollinen 18% 7 6%
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työnantajat / Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä: 2 7 Alle neljännes 39% 56% Hyvin pieni osa 45% 51% Ei yhtään 4 4 5%
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 49% 42% Naiset 51% 4 2% Miehet 51% 41% 18-27-vuotiaat 3 5 6% 28-37-vuotiaat 46% 48% 2% 38-47-vuotiaat 5 39% 2% 2% 48-57-vuotiaat 4 4 2% 58-67-vuotiaat 61% 3 2%
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia 18-27 MIES 4 31% 6% 6% 1 18-27 NAINEN 30% 6 6% 28-37 MIES 49% 4 28-37 NAINEN 4 48% 5% 38-47 MIES 58% 35% 38-47 NAINEN 5 39% 48-57 MIES 42% 48% 6% 48-57 NAINEN 49% 46% 58-67 MIES 59% 31% 5% 58-67 NAINEN 62% 3
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 49% 42% Ei tutkintoa / perusaste 52% 30% 9% Ylioppilas 41% 48% 6% Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 51% 4 Ammattikorkeakoulu 52% 4 Yliopisto 56% 40%
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työssä olevat, n=813 55% 40% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 42% 51%
Työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito Työntekijät ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 49% 42% Yksityinen palvelusektori 49% 4 Yksityinen teollisuussektori 62% 35% Julkinen sektori, kunta 62% 3 Julkinen sektori, valtio 5 38% Kolmas sektori 55% 42% Muu sektori 46% 46% 9%
Määrätietoisorientoituneita ja käytännöllisiä työntekijöitä Suomalaiset työntekijät kunnioittavat aikatauluja ja ovat erittäin tunnollisia ja täsmällisiä. Työllä on iso rooli ja merkitys ja siihen sitoudutaan vahvasti. Kääntöpuolella vahvuudet voivat näyttäytyä esimerkiksi joustavuuden tai luovuuden puutteena. Sisun ja ahkeruuden merkitys globaalissa kilpailussa uskallettiin myös kyseenalaistaa, etenkin jos se ymmärretään yksinäisenä puurtamisena. Tulevaisuuden työelämän nähdään perustuvan enemmän intohimoon ja merkityksellisyyden tarve kasvaa.
Työn tuottavuus ja laatu Työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti Työikäiset, n=1056 38% 48% 9% Työnantajat, n=711 2 61% 1
Työn tuottavuus ja laatu Työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti Työnantajat, n=711 2 61% 1 Suuret yritykset 25% 61% 11% 2% Keskisuuret yritykset 2 56% 19% 2% Pienet yritykset 19% 66% 1 Julkinen sektori 30% 6
Työn tuottavuus ja laatu Työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti Työnantajat, n=711 2 61% 1 Alkutuotanto 2 46% 18% 9% Yksityinen teollisuussektori 20% 6 15% Yksityinen palvelusektori 22% 60% 16% Julkinen sektori 31% 62%
Työn tuottavuus ja laatu Työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti Tilikauden tulos: Selvästi voitollinen 22% 59% 1 Tilikauden tulos: Voitollinen 2 6 1 Tilikauden tulos: Tappiollinen 20% 59% 16% Tilikauden tulos: Selvästi Tappiollinen 65% 29% 6%
Työn tuottavuus ja laatu Työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti Työikäiset, n=1056 38% 48% 9% Naiset 40% 50% Miehet 41% 4 10% 18-27-vuotiaat 22% 58% 12% 5% 28-37-vuotiaat 35% 52% 8% 38-47-vuotiaat 4 45% 9% 48-57-vuotiaat 41% 49% 58-67-vuotiaat 4 45% 8%
Työn tuottavuus ja laatu Työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti Työssä olevat, n=813 4 4 8% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 3 52% 10%
Työn tuottavuus ja laatu Työntekijät tekevät työnsä tuottavasti ja laadukkaasti Työikäiset, n=1056 38% 48% 9% Yksityinen palvelusektori 41% 48% 8% Yksityinen teollisuussektori 45% 41% 11% Julkinen sektori, kunta 46% 46% 6% Julkinen sektori, valtio 40% 5 Kolmas sektori 42% 49% 9% Muu sektori 42% 4
Hyvä johtaja tekee itsensä tarpeettomaksi Työntekijöiden näkökulmasta johtamisosaaminen riippuu henkilöstä, mutta yleensä suomalaista johtajaa kuvattiin sanoilla oikeudenmukainen, keskusteleva, neuvotteleva ja avoin. Hyvä johtaja tekee itsensä tarpeettomaksi johtamalla joukkuetta siten, että kaikkien parhaat ominaisuudet otetaan käyttöön oikeassa paikassa. Työntekijät arvostavat sitä, että johtaja tuntee hyvin johtamansa alan ja on tehnyt samoja töitä, joita alaiset tekevät.
Missä olet, innostava, rohkea ja empaattinen johtaja? Suomalainen työntekijä kaipaa innostavaa ja rohkeaa, eteenpäin näkevää ja katsovaa johtajaa. Johtajan tulisi osata ottaa huomioon kaikki persoonat työpaikoilla ja saada heistä irti paras mahdollinen. Johtaminen on joukkueen tai orkesterinjohtamista, jolla saadaan kaikista paras osaaminen irti. Humaaneja ihmisjohtajia kaivataan asiajohtajien rinnalle.
Johtajien osaaminen ja ammattitaito Johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 12% 42% 3 8% 5% Työnantajat, n=711 2 62% 12%
Johtajien osaaminen ja ammattitaito Johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työnantajat, n=711 2 62% 12% Suuret yritykset 3 56% 9% Keskisuuret yritykset 18% 70% 10% 2% Pienet yritykset 22% 58% 19% Julkinen sektori 2 6 12%
Johtajien osaaminen ja ammattitaito Johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työnantajat, n=711 2 62% 12% Alkutuotanto 9% 55% 36% Yksityinen teollisuussektori 25% 62% 12% Yksityinen palvelusektori 2 62% 1 Julkinen sektori 2 6 12%
Johtajien osaaminen ja ammattitaito Johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 12% 42% 3 8% 5% Naiset 10% 4 3 8% 5% Miehet 11% 4 3 8% 18-27-vuotiaat 12% 45% 36% 6% 28-37-vuotiaat 12% 3 3 9% 8% 38-47-vuotiaat 11% 4 31% 8% 48-57-vuotiaat 10% 41% 35% 10% 58-67-vuotiaat 11% 45% 31% 10%
Johtajien osaaminen ja ammattitaito Johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 12% 42% 3 8% 5% Ei tutkintoa / perusaste 1 40% 29% 10% Ylioppilas 12% 45% 26% 8% 9% Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 11% 40% 35% 10% Ammattikorkeakoulu 8% 4 35% 8% Yliopisto 10% 51% 30% 6%
Johtajien osaaminen ja ammattitaito Johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työssä olevat, n=813 11% 45% 32% 9% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 11% 41% 3 9% 6%
Johtajien osaaminen ja ammattitaito Johtajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia Työikäiset, n=1056 12% 42% 3 8% 5% Yksityinen palvelusektori 1 4 31% 9% Yksityinen teollisuussektori 10% 4 36% 10% Julkinen sektori, kunta 11% 41% 3 12% Julkinen sektori, valtio 8% 50% 29% 9% Kolmas sektori 61% 2 6% Muu sektori 15% 41% 30%
Arvostus enemmän näkyvää kiittämistä TYÖNTEKIJÄT Positiivista palautetta ja arvostusta voi saada monelta eri taholta asiakkailta, kollegoilta ja esimieheltä. Palautetta ja kiitosta hyvin tehdystä työstä sekä odotetaan, että arvostetaan. Työn ja palautteen kokonaisuus ratkaisee, ei pelkkä palkankorotus. Palkkio voi olla vain kiitos, hyvin tehdyn työn esiin nostaminen julkisesti, leffaliput tai vaikka pätkä ylimääräistä lomaa. TYÖNANTAJAT Kultakellot ja juhlapuheet koetaan hieman vanhahtaviksi tavoiksi ja epäformaalimpi ja nopeampi kiittäminen koetaan toimivan hyvin. Julkinen ja jatkuva palaute on avainasemassa arvostuksen viestimisessä, vaikkei siinä aina onnistuta kovin hyvin. Kehittävän palautteen antamissa koetaan olevan kehitettävää. Muodollisen arvostuksen osoittamisen lisäksi läpinäkyvyys ja selkeys sekä mahdollisuus ja luottamus kehittää omaa työtään koetaan tärkeäksi. Hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitys sekä keskustelevampi ja reflektoivampi kulttuuri korostuivat.
Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi TYÖNTEKIJÄT Työntekijöitä kuunnellaan, mutta viedäänkö ideoita eteenpäin? Koetaan, että yksityisellä puolella kontakti johtoon on välittömämpi ja nopeampi kuin julkisilla työpaikoilla. Kuuntelu riippuu johtajasta - jos ymmärretään ihmisyyttä ja omataan ihmissuhdetaitoja, myös kuunteleminen onnistuu helpommin. Joskus välimatka työntekijän ja johdon välillä on liian pitkä ja viesti muuttuu väliportaissa. Enemmän voisi kuunnella sitä, miten työtä tehdään sillä työntekijällä paras osaaminen ja tietämys asiasta. Hierarkiat estävät kuuntelemista. Paikallinen sopiminen lähtee työntekijöiden kuuntelemisesta. Syntyy luottamus. Miten YT-tilanteessa voisi kuunnella enemmän työntekijöiden ehdotuksia ja joustavuutta, jotta säästyttäisiin irtisanomisilta? Asioita voisi sparrailla henkilöstön kanssa. TYÖNANTAJAT Suomalaiset organisaatiot ovat hierarkialtaan matalia, demokraattisia ilmapiiriltään ja ihmisiä on helppo lähestyä. Johtamisen merkitys korostuu; menetelmiä ja rakenteita työntekijöiden kuunteluun on hyvin; ideoiden hyväksi käyttämisessä koetaan olevan paljon eroja. Ihmisten osallistaminen koetaan erittäin tärkeäksi ja työntekijät nähdään työnsä parhaina ammattilaisina. Ihmiset kokevat merkityksellisyyttä kehittäessään omaa työpaikkaansa. Modernit yritykset hyödyntävät teknologiaa siten, että tieto on lähtökohtaisesti vapaata ja kaikkien saatavilla. Palautekulttuuria voi kehittää. Yhteistyö on olennainen osa nykytyöelämää. Suomalainen työelämä on jakautunut kahtia: perinteiset yritykset toimivat johto-työntekijä hierarkiassa, kun taas moderneissa yrityksissä edistetään uudenlaista tasa-arvoista yhteisöllisyyttä, ja raja johdon ja työntekijöiden välillä katoaa. Hyvä, vuorovaikutteinen ihmisjohtaminen ja monenkeskinen yhteistyö korostuivat tulevaisuuden menestyksen elementteinä.
Ideat ja ajatukset esiin Kuunteleminen edistää luottamuksen rakentumista TYÖNTEKIJÄT Työntekijät ovat oman alansa parhaita asiantuntijoita ja heitä pitäisi kuunnella enemmän esim. siinä, miten jotain voidaan tehdä tehokkaammin tai paremmin, miten saadaan turhia töitä karsituksi, miten voidaan tiivistää työntekoa ja työaikaa? Paikallinen sopiminen lähtee työntekijöiden kuuntelemisesta ja siitä syntyy luottamus. Miten YT-tilanteessa voisi kuunnella enemmän työntekijöiden ehdotuksia ja joustavuutta, jotta säästyttäisiin irtisanomisilta? TYÖNANTAJAT Yhteistyö on olennainen osa nykytyöelämää. Suomalainen työelämä on jakautunut kahtia: perinteiset yritykset toimivat johto-työntekijä hierarkiassa, kun taas moderneissa yrityksissä edistetään uudenlaista tasaarvoista yhteisöllisyyttä, ja raja johdon ja työntekijöiden välillä katoaa. Hyvä, vuorovaikutteinen ihmisjohtaminen ja monenkeskinen yhteistyö korostuivat tulevaisuuden menestyksen elementteinä. Asioita voisi etukäteen sparrailla henkilöstön kanssa.
Tila ideoille ja ajatuksille Johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille Työikäiset, n=1056 39% 35% 1 6% Työnantajat, n=711 26% 5 1
Tila ideoille ja ajatuksille Johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille Työnantajat, n=711 26% 5 1 Suuret yritykset 31% 55% 10% 2% Keskisuuret yritykset 25% 55% 19% 2% Pienet yritykset 2 5 1 Julkinen sektori 22% 5 2
Tila ideoille ja ajatuksille Johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille Työnantajat, n=711 26% 5 1 Alkutuotanto 9% 6 2 Yksityinen teollisuussektori 30% 5 1 Yksityinen palvelusektori 25% 5 15% Julkinen sektori 22% 5 2
Tila ideoille ja ajatuksille Johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille Työikäiset, n=1056 39% 35% 1 6% Naiset 6% 41% 38% 10% Miehet 9% 36% 3 1 18-27-vuotiaat 46% 32% 1 6% 28-37-vuotiaat 3 40% 11% 9% 38-47-vuotiaat 11% 40% 35% 10% 5% 48-57-vuotiaat 6% 35% 39% 15% 5% 58-67-vuotiaat 5% 41% 38% 11% 5%
Tila ideoille ja ajatuksille Johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille Työikäiset, n=1056 39% 35% 1 6% Ei tutkintoa / perusaste 8% 39% 29% 12% 12% Ylioppilas 9% 35% 30% 1 1 Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 6% 3 39% 15% Ammattikorkeakoulu 8% 4 35% 10% Yliopisto 40% 4 5% 5%
Tila ideoille ja ajatuksille Johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille Työssä olevat, n=813 8% 40% 36% 12% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 5% 3 41% 1 8%
Tila ideoille ja ajatuksille Johtajat antavat tilaa työntekijöiden ideoille ja ajatuksille Työikäiset, n=1056 39% 35% 1 6% Yksityinen palvelusektori 8% 39% 36% 12% Yksityinen teollisuussektori 9% 41% 32% 15% Julkinen sektori, kunta 8% 42% 3 12% Julkinen sektori, valtio 5% 42% 36% 12% 5% Kolmas sektori 6% 39% 39% 12% Muu sektori 11% 42% 36%
Teknologia, tietotekniikka ja robotiikka Suomi on teknologiavetoinen maa. Tekniikkaa ja teknologiaa hyödynnetään paljon ja työpaikoilla opetellaan jatkuvasti uusia ohjelmistoja ja laitteita. Tekniikka edellä meneminen tarkoittaa liian usein sitä, että laitteiden ja ohjelmistojen erityispiirteet jäävät huomiotta. Itse laite on se juttu eikä se, mitä se mahdollistaa. Tekniikka mahdollistaa työn tekemisen missä ja milloin vain, mutta toisaalta sitoo työntekijän myös vapaa-ajalla.
Uuden teknologian hyödyntäminen Työpaikoilla hyödynnetään taitavasti uutta teknologiaa Työikäiset, n=1056 20% 49% 22% 5% Työnantajat, n=711 22% 50% 25% 2%
Uuden teknologian hyödyntäminen Työpaikoilla hyödynnetään taitavasti uutta teknologiaa Työnantajat, n=711 22% 50% 25% Suuret yritykset 35% 50% 1 Keskisuuret yritykset 22% 51% 25% Pienet yritykset 22% 46% 26% Julkinen sektori 10% 52% 35%
Uuden teknologian hyödyntäminen Työpaikoilla hyödynnetään taitavasti uutta teknologiaa Työnantajat, n=711 22% 50% 25% Alkutuotanto 18% 46% 36% Yksityinen teollisuussektori 2 50% 25% Yksityinen palvelusektori 30% 4 20% Julkinen sektori 10% 52% 35%
Uuden teknologian hyödyntäminen Työpaikoilla hyödynnetään taitavasti uutta teknologiaa Työikäiset, n=1056 20% 49% 22% 5% Naiset 2 50% 18% 2% 5% Miehet 19% 50% 2 18-27-vuotiaat 19% 49% 22% 6% 28-37-vuotiaat 16% 46% 28% 38-47-vuotiaat 21% 50% 22% 48-57-vuotiaat 2 50% 21% 2% 58-67-vuotiaat 22% 5 15%
Uuden teknologian hyödyntäminen Työpaikoilla hyödynnetään taitavasti uutta teknologiaa Työssä olevat, n=813 22% 49% 2 Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 1 56% 18% 8%
Uuden teknologian hyödyntäminen Työpaikoilla hyödynnetään taitavasti uutta teknologiaa Työikäiset, n=1056 20% 49% 22% 5% Yksityinen palvelusektori 25% 48% 22% Yksityinen teollisuussektori 19% 4 29% 6% Julkinen sektori, kunta 22% 51% 21% Julkinen sektori, valtio 25% 45% 25% Kolmas sektori 15% 61% 18% 6% Muu sektori 26% 46% 2
Joka työssä on jonkinlainen oppimisprosessi koko ajan päällä. TYÖNTEKIJÄT Suomalainen työntekijä haluaa olla ajan tasalla osaamisessaan ja tekee paljon asioita sen eteen. Vapaa-aikaa käytetään uuden oppimiseen käymällä kursseja ja opiskelemalla, lukemalla, seuraamalla trendejä ja uutisia. TYÖNANTAJAT Yleissivistys on hyvällä tasolla ja se tarjoaa hyvät pohjavalmiudet olla mukana työelämän osaamisvaateiden jatkuvassa muutoksessa. Työntekijät eivät kilpaile ainoastaan Suomessa vaan digitaalisessa ympäristössä myös globaalisti. Koulutusjärjestelmät mahdollistavat opintojen jatkamisen tai täydentämisen. Yksilön vastuu toimialan kehityksen seuraamisesta ja jatkuvasta työssäoppimisesta kasvaa. Kaiken kouluttautumisen ei tarvitse olla formaalia. Koettiin, että työnantaja voi kannustaa ja tukea, mutta paljon jää työntekijän vastuulle.
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Työikäiset, n=1056 21% 52% 19% 5% Työnantajat, n=711 3 52% 9%
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Työnantajat, n=711 3 52% 9% Suuret yritykset 40% 4 11% Keskisuuret yritykset 35% 56% Pienet yritykset 4 46% 10% Julkinen sektori 29% 61% 10%
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Työnantajat, n=711 3 52% 9% Alkutuotanto 20% 70% 10% Yksityinen teollisuussektori 3 5 8% Yksityinen palvelusektori 42% 45% 11% Julkinen sektori 2 62% 10%
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Yrityksen tulos: Selvästi voitollinen 45% 4 11% Yrityksen tulos: Voitollinen 38% 51% 9% Yrityksen tulos: Tappiollinen 39% 51% Yrityksen tulos: Selvästi Tappiollinen 6% 7 18%
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Työnantajat / Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä: 50% 46% 5% Alle neljännes 4 46% Hyvin pieni osa 3 5 8% Ei yhtään 35% 52% 1
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Työikäiset, n=1056 21% 52% 19% 5% Naiset 21% 5 20% Miehet 21% 49% 22% 18-27-vuotiaat 16% 60% 16% 6% 28-37-vuotiaat 2 45% 2 6% 38-47-vuotiaat 22% 51% 18% 48-57-vuotiaat 1 5 2 58-67-vuotiaat 2 52% 18%
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Työssä olevat, n=813 22% 52% 21% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 1 52% 2 6%
Osaamisen kehittäminen Työntekijät voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan Työikäiset, n=1056 21% 52% 19% 5% Yksityinen palvelusektori 2 48% 2 Yksityinen teollisuussektori 20% 49% 22% 8% Julkinen sektori, kunta 22% 56% 1 Julkinen sektori, valtio 20% 5 1 Kolmas sektori 21% 49% 30% Muu sektori 22% 59% 1
Eri kulttuureista tulevien hyödyntäminen työelämässä Rekrytoinnissa nähtävä nimen taakse TYÖNTEKIJÄT Henkilö palkataan tietyn tehtävän tekijäksi ja osaamisensa perusteella, oli ala mikä hyvänsä. Tärkeää on se mitä osaa, ei se mistä tullaan tai mitä kulttuuria edustetaan. Eri kulttuureja törmäyttämällä voi aikaansaada uutta, vähentää ennakkoluuloisuutta ja lisätä avarakatseisuutta sekä rohkeutta. Yleisesti ottaen haastateltavat kokivat eri kulttuureista tulevien osaamisen hyödyntämisen olevan lapsen kengissä. Rekrytoinnissa pitäisi nähdä nimien taakse ja olla rohkeampi palkkaamaan myös muualta tulleita ihmisiä. TYÖNANTAJAT Suomessa ei hyödynnetä erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia erityisen aktiivisesti ja koettiin, että siinä olisi parannettavaa. Monimuotoinen työyhteisö koetaan vahvuudeksi ja monimuotoiset tiimit tunnistettiin maailman parhaiksi. Erilaisista kulttuureista tulevia työntekijöiden vahvuuksia voisi hyödyntää esimerkiksi uusien näkökulmien tai ajattelumallien saamiseksi, palvelujen tai tuotteiden kehittämiseen asiakaslähtöisemmiksi sekä kansainvälisten palveluiden tarjoamisessa ja vientiponnisteluissa. Liian homogeenisesta ympäristöstä ei välttämättä palvella kovin innovatiivisesti..
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työikäiset, n=1056 2 42% 10% 16% Työnantajat, n=711 8% 2 4 1 8%
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työnantajat, n=711 8% 2 4 1 8% Suuret yritykset 1 30% 41% 6% Keskisuuret yritykset 1 50% 1 12% Pienet yritykset 6% 25% 46% 1 10% Julkinen sektori 5% 2 5 15%
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työnantajat, n=711 8% 2 4 1 8% Alkutuotanto 0% 40% 20% 20% 20% Yksityinen teollisuussektori 25% 45% 1 10% Yksityinen palvelusektori 11% 2 4 10% 9% Julkinen sektori 2 52% 16%
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työnantajat / Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä: 2 2 32% 9% 5% Alle neljännes 12% 3 4 8% Hyvin pieni osa 25% 4 1 6% Ei yhtään 19% 50% 1 1
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työikäiset, n=1056 2 42% 10% 16% Naiset 29% 42% 12% 15% Miehet 26% 39% 1 1 18-27-vuotiaat 6% 19% 4 21% 28-37-vuotiaat 8% 2 4 15% 38-47-vuotiaat 30% 40% 1 12% 48-57-vuotiaat 2 40% 1 1 58-67-vuotiaat 29% 38% 12% 1
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työikäiset, n=1056 2 42% 10% 16% Ei tutkintoa / perusaste 5% 28% 30% 9% 2 Ylioppilas 8% 26% 3 22% Ammatillinen koulutus / Opistotutkinto 5% 30% 36% 1 16% Ammattikorkeakoulu 29% 4 11% 12% Yliopisto 2 5 1
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työssä olevat, n=813 6% 28% 41% 1 12% Työelämän ulkopuolella olevat (työton, opiskelija, muu), n=235 22% 4 9% 22%
Kulttuurinen monimuotoisuus Työpaikoilla hyödynnetään erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden vahvuuksia Työikäiset, n=1056 2 42% 10% 16% Yksityinen palvelusektori 32% 38% 10% 1 Yksityinen teollisuussektori 8% 21% 48% 12% 1 Julkinen sektori, kunta 6% 32% 40% 1 9% Julkinen sektori, valtio 5% 28% 3 21% 9% Kolmas sektori 2 55% 9% 9% Muu sektori 20% 4 1 1
Kiitos