S A L O N K A U P U N K I Kaupunkisuunnittelu

S A L O N K A U P U N K I Kaupunkisuunnittelu 2015 Blom HÄMMÄISTENKATU- PIETARINKATU ASEMAKAAVAN SELOSTUS 2017

2 Sisällysluettelo HÄMMÄISTENKATU- PIETARINKATU... 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö... 6 Rakennettu ympäristö... 6 Maanomistus... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 Osalliset... 11 Vireilletulo... 11 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen... 11 Virallinen nähtävillä olo ja kuuleminen... 11 Viranomaisyhteistyö... 11 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 11 Mitoitus... 14 Korttelialueet... 14 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 Virkistys... 15 Liikenne... 15 Ympäristöhäiriöt... 15 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 15.2.2017 päivättyä asemakaavakarttaa (Hämmäistenkatu-Pietarinkatu). Asemakaavan muutos koskee Enolan (9) kaupunginosan kortteleita 8 ja 24 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Enolan (9) kaupunginosan kortteli 8. Asianumero 945/10.02.03/2016 Kaavan laatija Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Tarja Pennanen Vireilletulo Kaupunginhallituksen päätös (kaavoituskatsaus), KH 30.11.2015, 402 Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Salon Seudun Sanomissa 14.5.2016 Hyväksymiskäsittelyt: Kaupsultk 8.11.2016, 185 Kaupsultk 28.2.2017, 23 KH 13.3.2017, 95 KH 15.5.2017, 218 KV 22.5.2017, 28 Alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Salon keskustan itäpuolella Enolan kaupunginosassa, kaavaalue rajoittuu Helsingintien, Hämmäistenkadun, Palometsänkadun ja Pietarinkadun väliselle alueelle. Kaavan tarkoitus: Kaavan tavoitteena on uudistaa kaavaa todellista maankäyttöä vastaavaksi. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. sijaintikartta 2. maanomistuskartta 3. ote Salon Keskustan osayleiskaavasta 2035 4. ote ajantasa-asemakaavasta (poistuva asemakaava) 5. valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos 26.10.2016 6. kaavaehdotus 15.2.2017 7. asemakaavan seurantalomake (tilastolomake) 8. tonttijakokartta

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutoksen laatiminen perustuu kaupunginhallituksen 30.11.2015 hyväksymään kaavoituskatsaukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 10.5.2016. Asemakaavan muutos oli valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä 21.11-20.12.2016 Kaavaehdotus oli virallisesti nähtävillä 27.3. 26.4.2017. 2.2 ASEMAKAAVA Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on saattaa kaavamerkinnät ja -määräykset ajan tasalle ja mahdollistaa alueella 1/2 II kerroksinen rakentaminen tulevaisuudessakin. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Tontit ovat pääosin yksityisten omistuksessa ja rakennettuja. Omistajat vastaavat alueen rakentumisesta. 3 LÄHTÖKOHDAT Kaava-alueen voimassa olevien kaavojen (vah.1963 ja 1969) kaavamääräyksissä alueen kerroslukuna on AO-alueella I sekä ALK-alueella II. Alueen rakennuskanta on pääosin 1940 luvulta ja rakennukset ovat rakentuneet 1½ - II -kerroksisina. Kaavamuutoksen lähtökohtana on säilyttää alueen luonne katutilaan rajoittuvine rakennuksineen. Tavoitteena on uudistaa kaavaa todellista maankäyttöä vastaavaksi. Lisäksi kaavamuutoksella poistetaan voimassa olevassa asemakaavassa esitetty, kahden kiinteistön alueella sijaitseva, rakentamaton Pietarinkuja

5 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2015 Blom Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on kooltaan n. 1,46 ha. Se sijaitsee Salon keskustan itäpuolella rajoittuen Helsingintien ja Palometsänkadun väliselle alueelle. Suunnittelualue on osa Enolan asuinaluetta.

6 Luonnonympäristö 2015 Blom Alue on rakennettua pientaloaluetta. Tonttien hoidetut piha-alueet luovat vehreyttä alueelle. Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella asuu 75 henkilöä. Suurin osa on työikäistä väestöä (64%) ja seuraavaksi eniten on yli 63-vuotiaita (19%). Kaupunkikuva Suunnittelualueen rakennukset sijoittuvat katujen varteen ja muodostavat siten yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen rakennusten koot kuitenkin vaihtelevat. Suurin osa rakennuksista on ns.11/2 -kerroksisia yhden perheen asuntoja, mutta joukossa on myös kaksikerroksisia puurakenteisia pienkerrostalotyyppisiä rakennuksia. Helsingintien varrella sijaitsee kaksikerroksinen 1980-luvulla rakennettu rivitalo. Suunnittelualueen rakennuksista suurin osa on 1930-40 luvulta, kaksi vanhinta rakennusta on rakennettu 1920-30- luvulla. Alueen yhtenäisyys muodostuu vehreistä piha-alueista ja katulinjaan rajoittuvista rakennuksista pensasistutuksineen.

7 Hämmäistenkatua Pietarinkatua

8 Palvelut Lähin elintarvikeliike sijaitsee korttelin etäisyydellä. Välittömästi alueen eteläpuolella sijaitsevat alakoulut Uskelan koulun Kavilankadun yksikkö ja vastaavasti pohjoispuolella Anjalankadun yksikkö. Moision yläkouluun on matkaa noin puoli kilometriä. Kaupungin päiväkodeista Mesikämmenen päiväkoti sijaitsee lähimpänä, Touhulan yksityinen liikuntapäiväkoti avataan elokuussa 2017 aivan kaava-alueen pohjoispuolelle Salonkadun varteen. Muut julkiset ja kaupalliset palvelut ovat Salon keskustassa noin kilometrin etäisyydellä. Enolan asuntoalueen keskellä, kaava-alueen itäpuolella sijaitsee isohko Lammasmammanpuistoalue. Liikenne Hämmäistenkatua sekä Pietarinkatua käytetään jonkin verran läpiajoliikenteen väylinä Salonkadulta Helsingintielle. Pääosa liikenteestä on kuitenkin alueella asuvien henkilöiden muodostamaa liikennettä. Katuluokitukseltaan kadut ovat asuntokatuja. Rakennettu kulttuuriympäristö Salon rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman raportin inventoinnissa (Sarakum) alueen rakennuksista on arvotettu maisemallisiksi seuraavat rakennukset: Palometsänkatu 5 (9-8-7), Hämmäistenkatu 3 (9-8-2), 5 (9-8-3) ja 7(9-8-4) sekä Pietarinkatu 4 (9-8-15) ja 6 (9-8-14). Salon yleiskaavakarttaan tai vuonna 2016 voimaan tulleeseen Salon keskustan osayleiskaavakarttaan näitä kohteita ei ole otettu mukaan. Keskustan osayleiskaavatyön aikana Enolan alueella ei noussut esille suojelutarpeita. Inventoinnissa Enolan pientaloalue on mukana aluekohteena, mutta myöskään tätä kohdetta ei merkitty kartalle. Alueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja.

9 Tekninen huolto Kaava-alueella on kunnallistekniikka. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole varsinaisia ympäristön suojelukohteita. Hämmäistenkadun läpiajoliikenne saattaa aiheuttaa ajoittaista häiriötä. Läpiajoliikenteen osalta Hämmäistenkatua vilkasliikenteisempi läpiajokatu on joka tapauksessa Varsillankatu. Melu EnolaI kaavahankkeen yhteydessä teetettiin ympäristömeluselvitys. Promethor Oy:n selvityksen perusteella voidaan todeta, että liikenteen meluhaitat vähenevät asuntokaduilla Enolan asuinalueen itäosan suuntaan. Hämmäistenkadun länsipuolen rakennuksille ei selvityksessä esitetty ääneneristävyysvaatimuksia. Tämän perusteella myöskään Hämmäistenkadun tai Pietarinkadun rakennuksille ei ole tarvetta esittää ääneneristävyysvaatimuksia kaavakartalla. Tärinä Promethor Oy:n Enola I kaavahankkeen tärinäselvityksen perusteella tieliikenteen tärinä ei aiheuta alueen rakennuksille rakenteiden vaurioriskiä eikä asumisviihtyvyyden tarkastelussa käytetty tunnusluku ylitä uusille normaaleille asuinrakennuksille asetettua suositusarvoa. Pilaantuneet maat Alueella ei ole tiedossa pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita. Maanomistus Kaavamuutosalueen tontit ovat yhtä kaupungin omistamaa tonttia lukuun ottamatta yksityisten omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualue on eri kaavoissa osoitettu seuraavin merkinnöin: Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa (vahvistettu 2008) alue on taajamatoimintojen (A) aluetta. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon Yleiskaava 2020 (vahvistettu 2009). Kaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Helsingintien varteen on osoitettu kapea kerrostalovaltaisen asuntoalueen (AK) korttelialue.

10 Keskustan osayleiskaava Salon keskustan osayleiskaava 2035 on hyväksytty kaupungin valtuustossa 7.4.2014. Kaavassa alue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kaavamerkintä e1:n mukaan alueen uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä tavoiteltava korttelitehokkuus on 0,2 0,4 ja suositeltava rakennusten kerrosluku on korkeintaan 2. Helsingintien varteen on osoitettu kerrostalovaltaisen asuntoalueen (AK) korttelialue jossa korttelin tai sen osan suurin sallittu tehokkuusluku, eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan on e=0,5 ja korttelin tai sen osan suurin sallittu kerrosluku, joka sisältää myös kerrosalaan kuulumattomat tilat kuten ullakon Asemakaava Alueella on voimassa kaksi erillistä asemakaavaa. Alueen pohjoisosan asemakaava on vahvistettu 20.5.1963 ja eteläosan 18.11.1969 Pohjoisosan asemakaavassa alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO-4). Eteläosan asemakaavassa alue on pääosin omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO-13). Helsingintien varren kortteli on asemakaavassa yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK-11). kanssa noudattaen samoja leveys- ja Kerrosluvut ovat AO-alueella I ja ALK-alueella II ja sallitut rakennusoikeudet 150 240m2. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Alueella on voimassa kaksi eri kaavaa, jotka on hyväksytty vuosina 1963 ja 1969. Voimassa olevat kaavat eivät ota huomioon rakentunutta ympäristöä, vaan lähtökohtana on ollut alueen uudistuminen yksikerroksisella rakennuskannalla. Kaavamuutos otettiin mukaan vuoden 2016-17 kaavoitusohjelmaan kaupungin omasta aloitteesta. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2016 kaavoituskatsauksen 30.11.2015, 402.

11 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osalliset on esitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallisia ovat mm. kaavaalueen ja lähiympäristön kiinteistöt ja niiden asukkaat, Salon kaupungin lautakunnat, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Turun maakuntamuseo. Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 14.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 10.5.2016. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) nähtäville 21.11-20.12.2016 väliseksi ajaksi. Tästä julkaistiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutukset, ilmoitustaululla ja netissä. Virallinen nähtävillä olo ja kuuleminen Kaavaehdotus asetettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 27.3. 26.4.2017. Nähtävillä olosta ilmoitettiin vain ulkopaikkakuntalaisille kirjeellä. Muille osallisille siitä ilmoitettiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutuksella sekä sähköpostilla niille osallisille, jotka olivat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa kaavoittajalle. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Varsinais-Suomen maakuntamuseolta ja Rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Viranomaisyhteistyö Kaavasta ei järjestetty erillistä viranomaispalavaria. 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on uudistaa kaavaa todellista maankäyttöä vastaavaksi. Kaava-alueen voimassa olevien kaavojen (vah. 20.5.1963 ja 18.11.1969) kaavamääräyksissä alueen kerroslukuna on AO-alueella I sekä ALK-alueella II. Alueen rakennuskanta on pääosin 1940 luvulta ja rakennukset ovat rakentuneet 1½ - II -kerroksisina. 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoja. Kaavamuutosalue on pääosin 1940- luvulla rakentunutta pientaloaluetta, jonka rakennuksia on vuosikymmenien aikana uudistettu. Alueen perusluonne on tarkoitus säilyttää, mutta kaava antaa kuitenkin mahdollisuuden lisärakentamiseen. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä (21.11-20.12.2016) jätettiin seuraavat lausunnot ja mielipiteet. ELY-keskuksella ei ollut lausuttavaa kaavasta.

12 Nähtävilläoloaikana saapui yksi mielipide. Mielipiteessä otettiin kantaa Enolan alueen läpiajoliikenteeseen sekä kiinteistönomistajan alueen kerrosalamäärittelyyn. Kaavoittajan vastineena voidaan todeta, että liikennejärjestelyt eivät kuulu tähän kaavahankkeeseen eikä tällä kaavalla voida vaikuttaa niihin. Kaavan sallimat rakennusoikeudet on määritelty siten, että ne ovat tasapainossa aikaisemmin hyväksytyn Enola I kaavan rakennusoikeuksien kanssa. Kaavaluonnoksessa esitetty rakennusoikeus e=0,3 antaa tontille 282m2 rakennusoikeutta asuinrakennukselle. Tämän lisäksi saa rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi enintään 15% tontin kerrosalasta autotalli-, varasto-, pihasauna- tai kasvihuonetilaa eli tässä tapauksessa 42m2 eli yhteensä rakennusoikeutta on 324m2. Tällä hetkellä voimassa olevan kaavan mukaan tontin rakennusoikeus on 185m2. Kaupungin tiedossa olevien rakennuslupakuvien mukaan kiinteistöllä on käytetty 188m2 rakennusoikeutta. Kaavavalmistelun aikana tulleiden huomioiden johdosta kaavaa on muutettu seuraavasti: Helsingintiehen rajoittuvalle osuudelle on lisätty ajokieltomerkintä Asuinrakennusten harmaasta kattovärisävystä on lisätty mainita määräykseen. Yleisiin kaavamääräyksiin on lisätty maininta, että olemassa olevat rakennukset voidaan säilyttää. Kattolappeiden suunnasta on lisätty määräys Ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä (27.3-26.4.2017) jätettiin seuraavat lausunnot ja muistutukset. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Varsinais- Suomen maakuntamuseon lausunto: Helsingintien varren tonttia lukuun ottamatta kaava-alueen rakennuskanta on vuosilta 1924-1943 ja sitä onkin pidettävä varsin eheänä ja viihtyisänä kokonaisuutena. Kaavamääräyksissä ei ole alueen nykyilmeen vaalimista huomioitu kuin toteamuksella, että olemassa olevat rakennukset voidaan säilyttää. Asuinrakennusten osalta kaavassa määrätään, että kattojen tulee olla harmaat, mikä on ristiriidassa sen seikan kanssa, että suurimmassa osassa taloista on alkujaan ollut punainen tiilikate, joka monissa on vielä tälläkin hetkellä. Julkisivuista on todettu, että niiden pitää olla pääosin puuta ja katon harjan suunta pääosin kadunsuuntainen. Aluekokonaisuuden ilmeen vaalimiseksi on kaavaan syytä laittaa määräys, jossa todetaan, että olemassa olevien rakennusten säilyttäminen on ensisijaista, mutta mikäli rakennetaan uusi rakennus, tulee sen mittakaavaltaan, materiaaleiltaan ja aukotukseltaan noudattaa alueella käytössä olevia ratkaisuja. Kaavassa n syytä myös määrätä, että rakennusten sisäänkäynnit eivät voi tulla katujulkisivun puolelle, koska se on vierasta kyseessä olevalle alueelle. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että aluekokonaisuuden säilymisen turvaamiseksi tulee kaavamääräyksiä tarkentaa niin, että ne mahdollistavat niin olemassa olevien rakennusten omaleimaisuuden säilyttämisen kuin aluekokonaisuuteen sopivien uudisrakennusten rakentamisenkin.

13 Vastine: Kaavaselostuksessa rakennetun kulttuuriympäristön otsakkeen alla on tuotu esille ylempien kaavojen ohjausvaikutus asemakaavalle. Tälle alueelle ei ole esitetty suojelutarpeita. Hämmäistenkatu-Pietarinkadun länsipuolisen alueen (kaavanimenä Enola I) asemakaava on vahvistunut vuonna 2011. Enola I asemakaavan Hämmäistenkadun ja Varsillankadun alue on ympäristönä nyt kaavoitettavaa aluetta vastaava yleisilmeeltään ja jopa yhteneväisempi rakennuskannaltaan. Hämäistenkadun-Pietarinkadun asemakaavan määräykset ovat linjassa Hämmäistenkadun länsipuolisen alueen kaavan määräysten kanssa. Tasapuolisuuden näkökulmasta alueiden kaavamääräykset ovat yhteneväiset. Hämmäistenkatu-Pietarinkadun alueella katot ovat tällä hetkellä pääosin harmaasävyisiä. Tarkoituksena on ohjata aluetta yhteneväiseen ilmeeseen. Enola I Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on 4 m, ellei rakennusalarajoin toisin määrätä. Asuinrakennuksen julkisivumateriaalin on oltava pääosin puuta. Asuinrakennuksen kattomateriaalin on oltava punasävyistä kattotiiltä, betonikattotiiltä tai konesaumattua peltiä. Asuinrakennusten kattomuoto tulee olla harjakatto. Asuinrakennuksen sokkelin korkeus tulee olla vähintään 1 m. Asuinrakennukseen saa rakentaa pääosin maanalaisen kellarin, johon saadaan rakentaa luonnonvaloa tuovat ikkunat sokkeliin. Jos asuinrakennuksen kerrosluvuksi on osoitettu II, toiseen kerrokseen on rakennettava vähintään 30 % I kerroksen kerrosalasta. Tontille saa rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi enintään 15% tontin kerrosalasta autotalli-, varasto-, pihasauna- tai kasvihuonetilaa asemakaavassa t-merkitylle rakennusalalle. Rakennusoikeutta on varattava vähintään yhden autotallin rakentamiseksi jokaista asuntoa kohti. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 autopaikkaa pääasuntoa kohti. Jos asunnon kerrosala on kuitenkin enintään 60 m2, autopaikkoja on varattava 1/asunto. T-merkitylle rakennusalalle rakennettavat rakennukset tulee sijoittaa, jos mahdollista, kiinni naapuritontin rajaan. Ne on rakennettava pulpettikattoisina. AO-63 korttelin alueella edellytetään kiinteistökohtaista sadevesien talteenottoa. Olemasssa olevien rakennusten korjaaminen on sallittua. Hämmäistenkatu-Pietarinkatu AO- ja A -korttelialueilla rakennusten julkisivumateriaalin on oltava pääosin puuta. Asuinrakennusten kattomuoto tulee olla perinteinen harjakatto ja värisävynä harmaa. Kattolappeiden tulee olla pääosin kadun suuntaisia. Jos asuinrakennuksen kerrosluvuksi on osoitettu II, toiseen kerrokseen on rakennettava vähintään 30 % I kerroksen kerrosalasta. Tontille saa rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi enintään 15 % tontin kerrosalasta autotalli-, varasto-, pihasauna- tai kasvihuonetilaa. Päärakennusta ei saa sijoittaa 4 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. Talousrakennukset tulee sijoittaa, jos mahdollista, kiinni naapuritontin rajaan ja ne on rakennettava pulpettikattoisina. Pulpettikaton kattokulman tulee olla enintään 1:3. Rakentamatta jääviä rakennuspaikan osia, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava ympäröivään maisemaan sopivina pihapuistoina. Tonttien pintarakenteiden tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. Tontit on rajattava pensas- tai lauta-aidoin. Olemassa olevien rakennusten korjaaminen on sallittua. Autopaikkamääräykset: AO -tontit: Jokaista pääasuntoa kohti on rakennettava vähintään kaksi autopaikkaa. Tontilla on varattava rakennusoikeutta vähintään yhden autotallin rakentamiseksi. A ja AK -tontit: Jokaista asuntoa kohti on rakennettava vähintään yksi autopaikka. Edellä esitetystä johtuen kaavakarttaan ei tehdä muutoksia. Virallisen nähtävillä olon yhteydessä ei jätetty muistutuksia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 KAAVAN RAKENNE 14 Mitoitus Asemakaavalla muodostetaan asuinrakennusten korttelialuetta 1 4610 m 2. 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavassa annetaan määräyksiä rakennustapaa koskevia määräyksiä, joiden tarkoituksena on ohjata rakentamista siten, että rakentaminen sopeutuu olemassa olevaan rakennuskantaan ja että ympäristön ilme säilyy. 5.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Korttelialueeseen kuuluu pääosa kaavan tonteista. Asuinrakennusten kortteli A Korttelialueeseen kuuluu viisi tonttia. Asuinrakennusten kortteli AK Korttelialueeseen kuuluu yksi tontti. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Nykyisen kaavan sallimaan rakennusoikeuteen verrattuna esitetään kaavamuutoksessa rakennusoikeutta huomattavasti enemmän, mutta todelliseen toteutuneeseen rakentamiseen verrattuna lisäys ei ole merkittävä. Kaavamuutoksen rakennusoikeudella pääasiassa huomioidaan jo toteutunut rakentaminen. Nykyinen kaava Toteutunut tilanne * Kaavaehdotus rak.oik.km2 rak.oik.km2 rak.oik.km2 3515 4088 4763 *Toteutunut rakennusoikeus on ilmoitettu Salon keskustan osayleiskaavan yhteydessä laaditun kerrosalataulukon perusteella. Kaavaehdotuksen mukainen rakennusoikeus antaa mahdollisuuden lisärakentamiseen osalla tonteista ja osalla tonteista rakennusoikeus vastaa jo toteutunutta asuinrakentamisen tilannetta. Kaavalla mahdollistetaan lisäksi kaikilla tonteilla talousrakennuksen rakentaminen. Kaupunki- / taajamakuva Kaavamuutoksen vaikutus alueen kaupunkikuvaan jää lyhyellä tähtäimellä todennäköisesti vähäiseksi, koska alueen kaikilla tonteilla sijaitsee jo asuinrakennukset. Kaavan merkitys kaupunkikuvaan konkretisoituu, jos uudisrakentamista harkitaan nykyisen rakennuksen tilalle. Kaavalla on määrätty rakennukset sijoittumaan kadunpuoleiseen rakennusalaan kiinni, kuten ne ovat sijoittuneet nykyisessäkin tilanteessa. Lisäksi kaavassa on määräys rakennusten julkisivumateriaalista sekä kattomuodosta.

15 Talousrakennusten sijoittumista ei ole haluttu rajoittaa alueen tonttien erilaisista pihajärjestelyistä johtuen. Virkistys Suunnittelualueeseen kuuluu pelkästään asuinkorttelialuetta eikä kaavamuutoksella ole vaikutusta lähialueiden virkistys- ja puistoalueisiin. Liikenne Kaavalla ei ole vaikutusta alueen liikenteeseen. Ympäristöhäiriöt Kaavalla ei ole vaikutusta ympäristöhäiriöihin. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutosalue on jo pääosin valmiiksi rakennettua pientaloaluetta hoidettuine pihaalueineen eikä alueella ole luonnontilaista ympäristöä. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A AK AO Asuinrakennusten korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Kaikkia rakennuspaikkoja koskevat yleiset määräykset: Rakennusten julkisivumateriaalin on oltava pääosin puuta. Asuinrakennusten kattomuoto tulee olla perinteinen harjakatto ja värisävynä harmaa. Kattolappeiden tulee olla pääosin kadun suuntaisia. Jos asuinrakennuksen kerrosluvuksi on osoitettu II, toiseen kerrokseen on rakennettava vähintään 30 % I kerroksen kerrosalasta. Tontille saa rakentaa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi enintään 15 % tontin kerrosalasta autotalli-, varasto-, pihasauna- tai kasvihuonetilaa. Päärakennusta ei saa sijoittaa 4 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. Talousrakennukset tulee sijoittaa, jos mahdollista, kiinni naapuritontin rajaan ja ne on rakennettava pulpettikattoisina. Pulpettikaton kattokulman tulee olla enintään 1:3. Rakentamatta jääviä rakennuspaikan osia, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on hoidettava ympäröivään maisemaan sopivina pihapuistoina. Tonttien pintarakenteiden tulee olla pääosin vettä läpäiseviä. Tontit on rajattava pensas- tai lauta-aidoin. Olemassa olevien rakennusten korjaaminen on sallittua. Autopaikkamääräykset: AO -tontit: Jokaista pääasuntoa kohti on rakennettava vähintään kaksi autopaikkaa. Tontilla on varattava rakennusoikeutta vähintään yhden autotallin rakentamiseksi. A ja AK -tontit: Jokaista asuntoa kohti on rakennettava vähintään yksi autopaikka. Muut kaavamääräykset näkyvät liitteenä 6 olevasta kaavakartasta. 5.7 NIMISTÖ

16 Asemakaavalla poistetaan Pietarinkujan katualue, joka poistuu näin ollen myös nimistöstä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Omistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta omien tonttiensa osalta. 6.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA Rakennusvalvontatoimisto seuraa rakentamisen laatua myöntäessään rakennuslupia. Kaupunkisuunnitteluosasto on mukana rakentamisen ohjaamisessa ja antaa tarvittaessa lausuntoja kaavamääräyksistä ja rakennustavasta. Salossa 4. päivänä toukokuuta 2017, täydennetty hyväksymistä koskevilla tiedoilla 24.5.2017 Jarmo Heimo kaupunginarkkitehti Tarja Pennanen kaavoitusarkkitehti