Selvityksen esittely
Selvityksen taustaa ja tavoitteet Etelä-Karjalan kuntien (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) valtuustot ovat päättäneet toteuttaa Kuntarakennelain (478/2013) mukaisen selvityksen Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Lain tavoitteena on lisäksi muodostaa kunta työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys on toteutettu kuntarakennelain 16 mukaisena valtion erityisenä kuntajakoselvityksenä, jonka tehtävänannon mukaan selvitystyön tavoitteena on arvioida edellytyksiä yhdistää maakunnan kunnat tai osa niistä yhdeksi tai useammaksi kunnaksi sekä antaa tarvittavat tiedot kuntarakennetta koskevalle päätöksenteolle. Kunnat ovat itse keskustelleet lähtötilanteessa yhteisestä tulevaisuuskuvan luomisesta
Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaki 4 Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. 30.9. 2014 Page 3
Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien luottamushlöt Valtuustoryhmien kuuleminen 13.- 15.1. Aloitus- Seminaari 23.1. Kuntien hallituskäynnit huhtikuu 27.5.. Seminaari, sisältöjen ja vaihtoehtojen työslöä Kuntien valtuustokäynnit Ohjausryhmä 21.1. 14.3 23.4. 7.5. 3.6. 18.6. 13.8. 26.8.. 17.9 30.9. Työvaliokunta /kuntajohtajat Työryhmät Viranhaltijat ja hlöstö Valmistelu ryhmä 17 kokousta 17.12. 17.1. 6.3. Sivistyspalvelut, tekniset palvelut, Hallinto, demokratia ja viestintä, Henkilöstöryhmä, talousryhmä, ICT-muutostuki 23.4. Kokouksia ryhmittäin 3-5 kpl 3.6. 19.8. 26.8. 13.8.yhteinen työseminaari 30.9. Sidosryhmät ja viestintä Tapaamiset ja aineiston keruu Mediainfo Mediainfo Mediainfo Mediainfo Mediainfo Viestintäsuunnitelman mukainen jatkuva kuuleminen ja tiedottaminen Kuntalaiset Kuntalaisinfot Huhtikuu kunnittain Nettikysely toukokuu Kuntalaisinfot Syyskuu kunnittain Nettikysely syyskuu Valmistuvat asiakirjat Tilasto-analyysit Muut taustaanalyysit Työryhmien materiaalit Selvitys,yhdistymissopimusluonnos Vaihtoehdot ja Sopimusluonnokset Selvittäjien ehdotus Prosessin vaiheet Taustoittaminen (tilastot ja tilannekuva) Tulevaisuuden ja tavoitteiden hahmottelu Kuntarakennemuutoksen vaikutusten kuvaaminen ja arviointi Selvitys ja luonnokset Selvitys ja luonnokset sekä kuuleminen Selvittäjän esitys 12/ 13 1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 8/2014 9/2014
Toteutettuja tapaamisia Etelä-Karjalassa (haastattelut ja materiaalien keruu) Kuntien edustajat Valtuusto Hallitus Valtuustoryhmien puheenjohtajat Kuntajohtajat Johtavat viranhaltijat YT- toimikuntien edustajat Henkilöstöjärjestöjen edustajat Kuntayhtiöiden edustajat SATU SAITA Maakuntaliitto Asiantuntijat Maakuntajohtaja Maakuntahallitus Alueen kansanedustajat EKSOTEn edustajat Toimitusjohtaja Johtoryhmä Asiantuntijat Koulutuksen järjestäjien johto ja asiantuntijat SAMPO- ammatillinen koulutus Saimia- ammattikorkeakoulu LUT- teknillinen yliopisto Elinkeinoelämä Etelä-Karjalan kauppakamari Imatran seudun kehitysyhtiö Etelä-Karjalan yrittäjät Lappeenrannan WIRMA Imatran seudun Kehitys
Yhteistoiminta henkilöstön kanssa selvityksen aikana Kuntarakennelain mukaan yhdistymisselvitys valmistellaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa Kuntien henkilöstön edustus on nimetty ohjausryhmään sekä teematyöryhmiin Lisäksi perustettiin oma henkilöstöryhmä, johon nimettiin kunnan viranhaltija ja henkilöstön edustaja kustakin kunnasta Kuntien yhteistyötoimikunnat kutsuttiin yhteisiin info- ja keskustelutilaisuuksiin tammi- ja toukokuussa Henkilöstön edustajat olivat tervetulleita myös yhteisiin kahteen valtuustoseminaariin sekä avoimiin kunnittaisiin infoihin Valmistelussa on huomioitu työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö. Työnantajaroolissa kunnat ovat vastanneet oman henkilöstön ajan tasalla pitämisestä sekä vuorovaikutuksesta henkilöstön edustajien kanssa.
Kuntalaisten kuuleminen ja rakenneselvityksestä tiedottaminen Kuntalaisinfot kunnittain Huhtikuu Syyskuu Kuntalaiskyselyt internetissä kuntalaisinfojen yhteydessä toukokuu ja syyskuu Kyselyn tulokset on tiedotettu Aktiivinen tiedottaminen Mediatiedotteet ohjausryhmän kokouksista ja valmistuneista materiaaleista Viisi mediainfoa, joiden teemoina olivat nimeäminen, selvitysprosessin aloitus, työryhmien tulokset, selvityksen A-osa, selvityksen B-osa ja lopullinen ehdotus) Tiedotteiden ja valmistuneiden materiaalien julkaisu ja infoaminen kuntien nettisivuilla www.ekkuntarakenne.fi- sivusto Kunnat ovat vastanneet omien kuntalaistensa infoamisesta sekä tilaisuuksien järjestämisestä
Selvityksen tuotokset Teematyöryhmien raportit Henkilöstöryhmä Hallinto, demokratia ja viestintä Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Talousryhmä ICT-ryhmän raportti (oma erillisselvitys) Tilastokatsaus Elinvoimaraportti Selvityksen aiemmin julkaistut osat selvityksen osa A (tarkastelut nykytilanteesta ja kehittämistarpeista) selvityksen osa B (kuntarakennevaihtoehdot ja niiden arviointi) 30.9. Selvittäjien ehdotus koottu selvitys, esitys ja sopimusluonnospaketti
Kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja henkilöstön kuulemisesta
Syksyn kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 410 henkilöä 9 tilaisuudessa (viime kierros keväällä taustatiedoista sai noin 180 kuulijaa yhteensä) vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka Parikkalassa Kysymykset ja keskustelut Talouden tila eri kunnissa, kaupunkien velkaisuus, veroprosentin nosto Lähipalveluiden säilyminen ehdottoman tärkeää- palvelun tuottaja ei niin tärkeä Elinvoima pitää turvata niin maakunnassa kuin kuntakeskuksissa Kunnan rooli tulevaisuudessa? Talous tai palvelut vs. itsenäisyys- mikä tärkeää? Lappeenrannan seudulla huonot kuntaliitosesimerkit ja Imatran seudulla Eksote puhuttivat kaupunkeja vastaan 10
KUNTALAISKYSELY, TOUKOKUU 2014 Noin 50 % vastaajista LPR Oman alueen ja kuntalaisten edunvalvonta Palvelun tuottaja Kuntarakennemuutosten selvittämisen kannalla on 51 % ja täysin vastaan 24 %. Lähidemokratia: Jos kunnat olisivat tulevaisuudessa suurempia, toivotaan yhdistys-ja kylätoiminnan tukea (liki puolet vastaajista) sekä aluetoimikuntia joko päätösvaltaa palveluista tai kehittämisestä omalla alueellaan 11
Syksyn kyselyn vastaajat Vastaajia oli yhteensä 384 kpl. Miehiä 180 kpl ja naisia 204 kpl. Eniten vastasivat imatralaiset (n=125), lappeenrantalaiset (n=69) ja parikkalalaiset (n=54). Vähiten kyselyyn vastasivat savitaipaleen kuntalaiset (n=10). Kuntakohtaisten vertailujen teko vähäisen määrän vuoksi ei luotettavaa- ei toteutettu Vastaajista oli suurin osa iältään 35-64 -vuotiaita (n=246). Eniten vastaajia oli ikäluokasta 55-64 (n=86). Ikäluokasta 15-24 -vuotiaita vastaajia oli (n=55) ikäluokasta 25-34 vastaajia oli vain (n=36). Avoimia vastauksia jätettiin paljon Eniten toiveena ripeää päätöksentekoa ja hyvä kuntien yhteistyöilmapiiri 30.9.2014 12
KYSELYN KUNTARAKENNEMIELIPITEISTÄ KOOTUSTI (syyskuu 2014) 160 2020 140 120 100 2017 2017 etuja etuja 80 60 40 2020 Etuja Ekssa toisi eniten 2017 2020 20 0 Kuntapäättäjien huomioitava rakennepäätöksiä tehdessään - Lähipalveluiden turvaaminen 56 % - Talouden tasapainottaminen 36 %
ma 8.9.2014 12:38, toimitettu emaililla Aija Tuimalalle Kari Paldanius, ohjausryhmän henkilöstöedustaja PÄÄSOPIJAJÄRJESTÖJEN NÄKEMYS ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYKSEEN Ammattijärjestöt ovat tahoillaan keskustelleet Etelä-Karjalan kuntarakenneselvityksestä ja tuomista vaihtoehdoista tulevaisuuden kuntarakenteeseen. Sekä yhden että kahden kunnan malli saa kannatusta kahden kunnan mallin takana on kuitenkin enemmistö, sillä vielä moni käytännön asia jää vielä avoimeksi. Tärkeintä on kunnan talouden ja työntekijöiden aseman turvaaminen josta syystä viiden vuoden irtisanomisturva on pääsopijajärjestöille myöskin kuntayhtiöissä erityisen tärkeä. Työmatkat eivät saa muodostua kohtuuttomiksi, samoin hallinto ei saa etääntyä liian kauaksi työntekijästä. Yhden kunnan mallissa palvelut saattavat karata kauas, jolloin työmatkat myös pitenevät, kun kahden kunnan mallissa nämä pysynevät kohtuullisina. Pääsopijajärjestöt suhtautuvat avoimin mielin kuntarakenteen kehittämiseen, jotta kuntalaisille voidaan tarjota jatkossakin laadukkaat kuntapalvelut. 14
KESKEISET ETELÄ-KARJALAN HAASTEET 15
KESKEISIÄ KUNTIEN HAASTEITA Työpaikkakehitys ja elinvoima Teollisuusvaltaisuus ja sen kehitys Palveluiden ja matkailun kehitys Rahoituksen ja investointien saaminen alueelle Maakunnan kehittämishankkeiden toteutuminen Kaupunkiseutuvertailuissa ei kilpailukyvyltään vahvimpia (muuttovetovoiman, yritysdynamiikka) Seudun muut kunnat riippuvaisia keskuskaupunkien työpaikoista Valtio vähentää palvelua ja työpaikkoja maakunnissa Palvelut ja henkilöstö Kuntalaisten lähiasiointi ja palvelut Palveluiden tuottavuus ja kustannustehokkuus Uudet tuotantotavat ml. sähköiset palvelut Asiakkaiden valinnanvapaus ja vaikuttaminen palveluihin Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Resurssien oikea kohdentaminen Demokratia ja Demokratia ja johtaminen Edustuksellisuus Asukasvaikuttaminen Käyttäjädemokratia Kunnan ja sen päätöksenteon merkitys Konsernirakenteiden johtaminen Hyvä muutosjohtaminen Väestökehitys Väki vähenee kokonaisuutena Kuntien väestökehitys erilaistunut Työikäisten määrä vähenee Lasten ja nuorten määrä vähenee Ikäihmisten määrä ja osuus nousee Talous ja palveluiden rahoitus Valtionosuusuudistus vähentää kuntien tuloja Valtionosuuksien määrä vähenee kokonaisuutena (vrt. rakennepoliittinen ohjelma) Väestörakenteen muutos lisää palvelutarpeita ja rahoituksen tarvetta Verotulojen kehitys lähivuosina Palveluverkon investointien hallinta Sote- palveluiden rahoitus Valtion ohjaamat palvelujen ylikunnallistamiset
SELVITÄÄNKÖ TULEVAISUUDEN HAASTEISTA PAREMMIN YKSIN VAI YHDESSÄ? VALTIONOSUUS- MUUTOKSET (jako ja määrä) TALOUDEN RAAMI KUSTANNUS- KEHITYS (sote, tehtävät) SÄÄSTÖPOTENTIAALIA ON HALLINNOSSA JA RAKENTEISSA KUNNAN TOIMINTA PALVELU- TARPEIDEN KEHITYS (väestön määrän ja ikäjakauman kehitys) VEROTULOJEN KEHITYS (elinkeinotoiminta) 30.9. 2014 Page 17
MIKÄ ON KUNTA TULEVAISUUDESSA? MITEN LÄHI- JA KÄYTTÄJÄDEMOKRATIA TOIMII? MITEN YHTEISTYÖRAKENNE KEHITTYY? 18
19
EHDOTUS
Kuntajakoselvittäjien ehdotus Maakunnan kokoinen kunta toisi eniten mahdollisuuksia hyötyihin, mutta Alueen poliittinen tilanne huomioiden päädymme esittämään, että: Lappeenrannan seudun kunnat (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) sekä Imatran seudun kunnat (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) muodostaisivat sisällöltään uudet seutukuntien kokoiset kaupungit liittämällä teknisesti ympäristökunnat keskuskaupunkeihin 1.1.2017. Ehdotuksen liitteenä kuntiin toimitetaan kuntarakenneselvitys sekä seutukuntien kahden kunnan yhdistymissopimusluonnokset.
KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS: UUSI IMATRA JA UUSI LAPPEENRANTA Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Luumäki Lemi Lappeenranta 30.9. 2014 Page 22
MUUTA ESITYKSESTÄ KUNTARAKENNE EI MÄÄRITTELE SOTE -RAKENNETTA Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ei ole vielä saanut lainvoimaa, joten selvityksessä on hyödynnetty luonnosmateriaaleja. Lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla on yksi HUS:n, Kymen ja Etelä-Karjalan kattava järjestäjä, mutta palvelujen tuotanto sovitaan erikseen alueilla. Kahden kunnan mallissa kannattaa hyödyntää Eksote pohjaista mallia, ellei lainsäädäntö muuta edellytä. ESITYKSEN LAINMUKAISUUS Kuntajakoselvittäjät toteavat, että seutukunnan kokoiset kunnat toteuttavat lain edellytyksistä seutukunnittain kaikki neljä edellytystä. (Vähintään yhden on toteuduttava) 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Yhdyskuntarakenne eheytyy kaupunkiseuduilla- ei maakuntatasolla Kriteeri kaupunkien rakenteen yhdistämisestä poiketaan Ei automaattista oikeutta yhdistymisavustukseen Mahdollista erityisen kuntajakoselvityksen perusteella
30.9. 2014 Page 24
KAKSI KUNTAA Hyödyt/ Mahdollisuudet Seudut ovat luontevia kokonaisuuksia Talous/työssäkäyntialueen kunnat muodostaisivat yhteisen hallinnon ja palvelurakenteen Muutos on hallittavan kokoinen Maantieteellisesti järkevä kokonaisuus Kuntalaiset voivat hyödyntää palveluita kuntarajojen rajaamatta Kaupungit laajenisivat maantieteellisesti Uusien kaupunkien uusi brändi (monimuotoisuus vahvistuu) Kaksi nykyistä vahvempaa toimijaa maakunnassa (edunvalvonta, elinvoima) Elinvoiman kehittäminen seutukunnittain tiivistyy Talouden tehostaminen seuduittain mahdollistuu Hallintorakenteiden keventäminen Resurssien viisas käyttö alueen näkökulmasta Mahdollisuudet vastata tulevaisuudessa kuntalaisten palveluista, niiden kehittämisestä ja rahoituksesta vakaammat kuin yksittäisillä kunnilla Uudenlaiset toimintamallit ja sähköiset palvelut uusiin kuntiin toteutettavissa Lähidemokratian uusi malli kehitettävissä ja laajennettavissa Haitat/ Riskit Seutukuntien eriytyminen kehityksen ja elinvoiman näkökulmasta- Imatran seudun talouspaine Lappeenrannan seutua suurempi Kaupunkien keskinäinen kilpailu mahdollista Maakuntatason edunvalvonnan organisointi tärkeää- kaupunkien yhteistyö Maakunnalliset palvelut organisoitava uusiksi kuntien välillä, jotta tehostamisen mahdollisuuksia hallinnossa Kaupunki- maaseutu näkökulman rakentaminen uusiin kaupunkeihin vaativaa Fyysiset etäisyydet kasvavat nykyisestä päätöksenteossa ja palvelujen suunnittelussa kuntalaisiin nähden Keskittäminen kaupunkikeskeisesti luontevaa Palveluiden harmonisoinnin vaikutukset yksittäisiin kuntalaisiin ja kuntiin Lähidemokratian sisällöt olennaisia, jotta on merkityksellistä toimintaa Pienemmät muutos/tehostamismahdollisuudet kuin yhden kunnan mallissa 25
Yhdistymissopimusluonnos sisältää kuntarakennelain mukaiset kokonaisuudet Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana 1) Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet; 10) Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet.
AIKATAULU JA KÄSITTELY
MITEN AIKA VAIKUTTAA YHDISTYMISEEN? Rakennemuutos on pitkä muutosprosessi Muutoksen yhteinen hallinta jo päätöshetkestä alkaen Aika päätöksestä toteutushetkeen voi olla pitkä Sopimus ei voi olla liian tarkka Vaiheittainen toiminnan yhdistäminen mahdollista Vaiheittainen eteneminen ei esityksenä Yhdistymissopimukset ja palvelussuhdeturva voivat ketjuuntua Muutoksen toteutuksellakin on oma hintansa Kaikkien kuntien tulee pohtia tulevaisuuttaan ja asemointiaan Hyötyjen saaminen Edut on usein saatu vasta ensimmäisen valtuustokauden jälkeen Yhdistymissopimukset ovat rajoittaneet valtuuston toimivaltaa Päätöksenteko kiperistä kysymyksistä uuden kunnan johdossa on kriittinen asia Onko nyt oikea aika? Keskeistä ajoituksessa on kuntien yleinen tiukentuva talouskehitys Neuvotteluetu pienille kunnille, jos talous ei huonossa kunnossa Keskuskaupunkien vastuu toiminnasta kattaa omaa kuntaa laajemman alueen Kuntalaiset liikkuvat kaupunkiseuduilla paljon yli kuntarajojen Palvelutuotanto tiivistyy maakunnassa entisestään- mikä merkitys kunnilla tulevaisuudessa? Kaupunkien pakko ottaa vastaan, jos ympärillä taloudellisia kriisikuntia 28
Mitä 30.9. jälkeen? 30.9. selvittäjien esitys julkistetaan (selvitys, ehdotus ja sopimusluonnokset) Hallituskäsittelyt kunnissa Esitys asetetaan nähtäville hallitusten päätöksin- aikataulu mahdollisimman pian Kunnanhallituksen on lisäksi varattava kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus tehdä huomautus ehdotuksesta kuntien yhdistymisesitykseksi. Huomautus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun huomautusten tekemistä koskeva kuulutus on kunnassa julkaistu siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan. Kunnanhallitus antaa huomautuksista lausunnon ja tekee kuntien yhdistymisestä ehdotuksen valtuustolle. Kuntien neuvottelut esityksen pohjalta syksyn aikana Jokaisen kunnan tulee ottaa kantaa tulevaisuuden ratkaisuihinsa Valtuustokäsittelyt viimeistään 19.12.2014 Selvittäjien esitykseen kolme päätösvaihtoehtoa: kyllä/ ei/ hyväksymme asiakirjat pohjaksi neuvotteluille muiden mukaan lähtevien kuntien kanssa Kiinnostuksensa esittäneiden kuntien väliset jatkoneuvottelut Erityinen kuntajakoselvitys tarvitaan yhdistymisen selvitystuen sekä yhdistymisavustuksen varmistamiseksi 30.9. 2014 Page 29
10/2014 11/2014 12/2014 Selvittäjien esitys Hallitus- Esitys nähtäville Esitys nähtävillä kunnissa (30 pv) Hallitus- Huomautusten kokoaminen KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN ESITYKSEN KÄSITTELY Valtuustojen käsittely 19.12. mennessä Kuntien päätösvaihtoehdot KYLLÄ EI KYLLÄ, HALUAMME JATKAA NEUVOTTELUJA SOPIMUSLUONNOKSEN POHJALTA SEUTUKUNNITTAISET NEUVOTTELUT VAIHTOEHDOISTA Kunnat päättävät jatkaa neuvotteluja valmistellun materiaalin ja sopimuksen pohjalta, erityinen kuntajakoselvitys jatkoselvityksen tueksi alkuvuonna 2015 (selvittäjien esitys, kuntien kuuleminen) VM:npäätös, erityinen selvitys 1-3/2015 Hallitus- Selvittäjien esitys nähtäville Esitys nähtävillä kunnissa (30 pv) Kuntien yksityiskohtaiset sopimusneuvottelut Hallitus- Huomautusten kokoaminen ERITYISEN KUNTAJAKOSELVITYKSEN TOINEN VAIHE Palvelu-ja organisaatioiden tarkempi kuvaus, sopimusneuvottelut kuntien kesken, arvio 1-2 kk 5/2015 Valtuustojen käsittely x.x. mennessä 30
SYKSYN AIKATAULU KUNNITTAIN JA KOKONAISUUTENA hallitus Nähtävillä olo30 pvää hallitus Lappeenranta 6.10. 24.11. 1.12. Lemi 13.10. 1.12 15.12. Luumäki 13.10. 24.11. 8.12 Savitaipale 13.10. 24.11. 8.12. Taipalsaari 21.10. 9.12. 17.12 Imatra 13.10. 24.11. 1.12. valtuusto DEADLINE 8.12 19.12. 8.12. Parikkala 13.10 25.11. 11.12. Rautjärvi 13.10. 8.12. 15.12. Ruokolahti 6.10. 8.12. 15.12. MUUTA: kuntien poliittiset neuvottelut, seutufoorumi Rautjärvellä 15.10.
LOPUKSI Etelä-Karjala on ollut edelläkävijä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidenmaakunnallistamisessaperustaessaaneksoten. Tästä johtuen maakunnan kunnat ovat eturintamassa myös tulevaisuudenkunnanja kuntarakenteenhahmottamisessa. Kuntien rooli, tehtävät ja lähidemokratia vaativat tulevaisuudessa myös valtakunnan tason pohdintaa ja Etelä- Karjalalla voisi olla suunnannäyttäjä.