PALOASEMAN ASEMAKAAVA asemakaavan muutos

Y-tunnus: 2046295-8 TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Kiteen kaupunki PALOASEMAN ASEMAKAAVA Asemakaavan muutos koskee Kiteen kaupungin Peltolan (4) kaupunginosassa sijaitsevaa kiinteistön 15:11 lähivirkistys-, maa- ja metsätalousaluetta sekä liikennealuetta. Asemakaavalla muodostuu kortteli 4061 ja liikennealuetta. Asemakaavan selostus

2(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Ks. kansilehti. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kiteen kaupungin keskusta-alueen länsipuolella, Peltolan kaupunginosassa Puhoksentien varrella. Asemakaavan muutosalue sijoittuu kiinteistön Kumpu 260-423-15-11 alueelle sekä Puhoksentien tiealueelle, kiinteistö 260-895-0-486. Kuva: Asemakaavan muutosalueen sijainti on osoitettu katkoviivalla rajatulla alueella. ( Kiteen opaskarttapalvelu 2015) 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS Kaavan nimi: Päätarkoitus: Kaava-alueen pinta-ala: Kerrosala: Kaavaselostus koskee: Paloaseman asemakaava, Paloaseman toteuttaminen n. 1,2 ha 2500 k-m² päivättyä kaavakarttaa Kannen kuva: Hankesuunnitelmassa 17.11.2014 esitetty havainnekuva paloasemasta, Rakennussuunnittelu Alhainen Ky.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 3(21) 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavoja koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 14 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 14 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 4.3.1 Osalliset... 14 4.3.2 Vireilletulo... 14 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 15 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 15 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 15 5. Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot...16 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS...17 6.1 Kaavan rakenne... 17 6.1.1 Mitoitus... 17 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 17 6.3 Aluevaraukset... 18 6.4 Kaavan vaikutukset... 18 6.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 6.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 20 6.5 Ympäristön häiriötekijät... 20 6.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 21

4(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA 6.7 Kaavan suhde voimassa olevaan yleiskaavaan ja asetettuihin tavoitteisiin... 21 6.8 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 21 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...21 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 21 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 21 7.3 Toteutuksen seuranta... 21 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Kaavakartta ja määräykset 4. Havainnekuvat (ote hankesuunnelmasta) 5. Paloaseman liikennetarkastelu (Sito Oy 2015) 6. Yhteenveto osallisten kuulemisesta sekä kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin 7. Yhteenveto osallisten kuulemisesta sekä kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVOJA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Kiteen paloasema. Hankesuunnitelma 17.11.2014. Kiteen kaupunki / Rakennussuunnittelu Alhainen Ky Tuomelan kaavarunko, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2015 Tuomelan luontoselvitys, Faunatica Oy 2015 Tuomelan alueen maisemaselvitys, Eriksson Arkkitehdit Oy 2015 Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma, Tiehallinto 2007 Keskustaajama Tolosenmäki osayleiskaava aineistoineen (Kiteen kaupunki, 1987) Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava aineistoineen (Kiteen kaupunki, 2005 ja 2006) Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2., 3. ja 4. vaiheet selvityksineen (Pohjois-Karjalan Liitto, 2007, 2010, 2013 ja 2015).

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 5(21) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen Peltolan kaupunginosassa. Samalla päätettiin myös Tuomelan kaavarungon samanaikaisesta laatimisesta. Kuulutus vireilletulosta 12.10.2015. Tekninen lautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavaluonnosta 10.2.2016 7 ja päätti asettaa ne nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä 18.2.-18.3.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saapui 8 lausuntoa. Yhtään mielipidettä ei jätetty. Tiivistelmä lausunnoista sekä kaavan laatijan vastineet ovat asemakaavan liiteaineistona. Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaehdotusta 1.6.2016 52. Kaavaehdotus oli nähtävillä 13.6. - 11.8.2016 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saapui 8 lausuntoa. Yhtään mielipidettä ei jätetty. Tiivistelmä lausunnoista sekä kaavan laatijan vastineet ovat asemakaavan liiteaineistona. 2.2 ASEMAKAAVA Paloaseman asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden paloaseman toteuttaminen Kiteelle. Vanha paloasema on käynyt ahtaaksi kaluston lisääntyminen ja toiminnan laajenemisen takia. Tilat ovat toiminnan kannalta lisäksi epäkäytännölliset ja vanhentuneet. Uusi paloasema korvaa siten nykyisen puutteelliseksi todetun, vuonna 1948 rakennetun ja 2003 laajennetun paloaseman. Paloasema palvelee yhtenä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen osana Keski-Karjalan aluetta ja tarvittaessa laajempaakin aluetta. Alue on osoitettu Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Korttelin pinta-ala on 12 291 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu n. 2500 k-m². Tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0.3. Puhoksentie on osoitettu maantien alueeksi LT, jolta on sallittu kaavassa merkityt kaksi liittymää. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Hanke on käynnistetty vuonna 2014 ja se on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016 2017.

6(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA Kuva: Näkymä paloaseman tontin liittymän kohdalta Puhoksentielle. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kiteen kaupungin keskusta-alueen länsipuolella Peltolan kaupunginosassa Puhoksentien varrella. Alue on nykyisellään metsää. Puhoksentien vastakkaisella puolella on pienteollisuutta. Alueen eteläpuolella on harvaa asemakaavan mukaista pientaloasutusta. Kuva: Näkymä paloaseman tontille osoitetun liittymän kohdalta kohti tonttia.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 7(21) Maisemarakenne, maisemakuva Kaava-alue sijaitsee selänteen alarinteellä ja maasto laskee luoteeseen. Alue on hoidettua ja lähivirkistyskäytössä olevaa metsää ja maisemakuvaa hallitsee Puhoksen tie. Alueen länsipuolelta alkaa laaja, soinen metsäalue. Alue sijaitsee välillä 91 95 metriä meren pinnan yläpuolella. Luonnonolot Alue on kuusimetsää. Maaperä on kaava-alueella pääosin alueen eteläpuolella kulkevaan harjuun liittyvää hiekkamoreenia. Rinnealue on hiekkaa. Alueen länsipuolella sijaitsee Sopensuo, joka on luonnonsuojelualuetta sekä kuuluu Natura 2000 verkostoon. Tuomelan alueelle laaditussa luontoselvityksessä (Faunatica Oy, 2015) alueella ei todettu arvokkaita luontotyyppejä tai suojeltavia lajeja. Vesistöt ja vesitalous Alue kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen ja Lepikonjoen valuma-alueeseen. Alueen pintavedet laskevat Sopensuolle. Edelleen pintavedet jatkavat Suursuolle, josta ne kertyvät Sirkkajokeen, edelleen Lepikonjokeen ja päätyvät Ätäsköön ja Pyhäjärveen. Alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Asemakaava-alueella ei ole asutusta. Kaava-alueen eteläpuolella on pientaloalueen asemakaava, joka ei ole toteutunut. Lähialueen asutus on siten harvaa. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Alueen pohjoispuolella on pienteollisuusalue. Etelä- ja länsipuolelle on asemakaavoitettu pientaloalueita, jotka eivät ole toteutuneet. Idässä sijaitsee myös Kiteen keskusta. Palvelut Kiteen keskustasta löytyvät kunnan julkiset palvelut sekä yksityisiä palveluita. Voimassa olevassa asemakaavassa asemakaavamuutosalue on virkistysaluetta. Virkistysalueet jatkuvat alueella korttelien lomassa. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella ei sijaitse tällä hetkellä työpaikkoja. Kiteen paloasemalla työskentelee arkipäivisin 6 henkilöä, klo 16 21 4 henkilöä ja klo 21 8 2 henkilöä. Paloasema työllistää lisäksi sopimuspalokuntaa hälytysten mukaan.

8(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA Kuvat: Puhoksentien tien vastakkaisella puolella olevia teollisuusrakennuksia. Liikenne Liikenne tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Alueen pohjoispuolella on Puhoksentie, jolla liikennöi noin 3500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asemakaava-alueesta länteen sijaitsee Kehätie, jolla kulkee noin 1100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella on 60 km/h nopeusrajoitus. Tieverkolla ei ole kevyen liikenteen väylää. Kiinteistöllä on olemassa vanha maatalousliittymä, jonka vastapäätä on kahden teollisuusyrityksen liittymä. Paloasemalla työskentelee päivittäin 6 henkilöä. Hälytysajoja tulee noin 6 vuorokaudessa. Alueelle suuntautuu yhteensä noin 25 saapuvaa ja 25 lähtevää ajoa sisältäen hälytysajoneuvot, hälytyksiin saapuvan henkilöstön, normaalisti työhön tulevan henkilöstön sekä asiakasliikenteen. Puhoksentien liikenteestä aiheutuu melua. Sito Oy on laatinut alueelle liikenteellisen tarkastelun, jossa on tutkittu tontille osoitettavan ajoneuvoliittymän sijaintia. Tarkastelu on selostuksen liitteenä.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 9(21) Kuva: Liikennemääräkartta Kiteen alueelta 2012 2014. Liikennevirasto. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei sijaitse arvokkaita rakennuksia tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto Suunnittelualueen pohjoisreunalla Puhoksentien vartta kulkee vesijohto. Jätevesiviemäri kulkee Kehätiellä ja jatkuu Puhoksentien vartta kohti jätteenpuhdistuslaitosta. Asemakaavan muutosalue sijoittuu kiinteistön Kumpu 260-423-15-11 alueelle. Kiinteistö on Kiteen kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa.

10(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäytön yleistavoitteet ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Paloaseman asemakaavan yhteydessä tulee huomioida erityisesti: Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. (Sopensuon Naturaalue) Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaava 1. vaihemaakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 20.12.2007. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä on osoitettu taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikka-alueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajentumisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelualue sijaitsee seututien (st, Puhoksentie) varrella, jota koskee myös MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 11(21) Kuva: Ote Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavasta. Kaava-alueen sijainti on osoitettu nuolella. 2. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavan täydennys eli 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. 2. vaihemaakuntakaava ei osoitettu suunnittelualueelle kohdistuvia uusia merkintöjä tai muutoksia. Kuva: Ote Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaava-alueen sijainti on osoitettu nuolella. 3. vaihemaakuntakaava Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Kaava painottuu tuulivoiman hyödyntämiseen sekä rakennetun ja muun kulttuuriympäristön säilyttämiseen. 3. vaihemaakuntakaavassa asemakaavoitettavalle alueelle ei kohdistu uusia varauksia tai muutoksia. Kuva: Ote Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaavasta. Kaavaalueen sijainti on osoitettu nuolella.

12(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA 4. vaihemaakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi 15.6.2015 4. vaihemaakuntakaavan ja kaavaehdotus on ympäristöministeriössä vahvistettavana. 4 vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviä asioita ovat koko maakunnan alueelta merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, keskusverkko, taajamatoimintojen alueet sekä yksittäisiä teollisuusja työpaikkatoimintojen alueita. 4. maakuntakaavaehdotuksessa kumottiin mm. taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueet. Asemakaavoitettava alue sisältyy myös 4. kaavaehdotuksessa taajamatoimintojen alueeseen. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 Maakuntaliitto on käynnistänyt kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040. Kaava on osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa ja OAS oli nähtävillä ja lausunnoilla 25.1. 11.3.2016. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle ja yksiin kansiin. Yleiskaava Kuva 5: Ote Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Kaava-alueen sijainti on osoitettu nuolella. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteeton Kiteen Keskustaajama Tolosenmäki osayleiskaava, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 29.6.1987 59. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa pääosin lähivirkistysalueeksi (VL) ja pienemmältä osalta pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Puhoksentien varrelle ja asemakaavoitettavan alueen koillisosaan on osoitettu kevyenliikenteen reitit. Osayleiskaavassa uudelle paloasemalle on osoitettu alue (ET) Puhoksentien ja Kehätien risteyksen lounaiskulmasta.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 13(21) Kuva 6: Ote Keskustaajama - Tolosenmäki osayleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu punaisella katkoviivalla. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 22.9.1997 vahvistettu asemakaava. Asemakaavamuutosalue on voimassa olevassa asemakaavassa osin lähivirkistysaluetta (VL), osin maa- ja metsätalousaluetta (M) sekä osin maantien aluetta (LYT). Suunnittelualueen itä eteläpuolelle osoitetut pientalovaltaiset alueet eivät ole toteutuneet. Kehätie poistettiin asemakaavasta Kiteentie, Keisarinkuja ja Savikontie asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa. Kuva 7: Ote Kiteen ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu punaisella katkoviivalla.

14(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.2.2014 3 ja se on tullut voimaan 13.3.2014. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin kantakarttaa. Pohjakartta on hyväksytty 27.8.2008. Päätös on lainvoimainen. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Paloaseman asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden paloaseman toteuttaminen Kiteelle. Vanha paloasema on käynyt ahtaaksi kaluston lisääntyminen ja toiminnan laajenemisen takia. Tilat ovat toiminnan kannalta lisäksi epäkäytännölliset ja vanhentuneet. Uusi paloasema korvaa siten nykyisen puutteelliseksi todetun, vuonna 1948 rakennetun ja 2003 laajennetun paloaseman. Paloasema palvelee yhtenä Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen osana Keski-Karjalan aluetta ja tarvittaessa laajempaakin aluetta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen Peltolan kaupunginosassa. Tekninen lautakunta käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavaluonnosta 10.2.2016 7. Tekninen lautakunta käsitteli asemakaavaehdotusta 1.6.2016 52. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu liitteenä olevassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kunnanhallitus on päättänyt kaavan vireilletulosta 5.10.2015 252. Vireilletulosta on kuulutettu 12.10.2015. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu liitteenä olevassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 15(21) Kaavaluonnos oli nähtävillä 18.2.-18.3.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saapui 8 lausuntoa. Yhtään mielipidettä ei jätetty. Tiivistelmä lausunnoista sekä kaavan laatijan vastineet ovat asemakaavan liiteaineistona. Kaavaehdotus oli nähtävillä 13.6. - 11.8.2016 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saapui 8 lausuntoa. Yhtään mielipidettä ei jätetty. Tiivistelmä lausunnoista sekä kaavan laatijan vastineet ovat asemakaavan liiteaineistona. Viranomaisneuvottelut pidetään ELY-keskuksen ilmoittaman tarpeen mukaan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 3.11.2015. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa uuden paloaseman toteutus Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toimintaa varten. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan sekä yleiskaavan tavoitteiden tarkoituksena on mahdollistaa taajamatoimintojen kehittyminen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta tavoitteena on turvata Sopensuon Natura 2000 alueen suojeluarvojen säilyminen. Lisäksi tavoitteena on virkistyksen ja luonnon kannalta metsäalueen säilyminen yhtenäisenä ja pirstomattomana aluekokonaisuutena sekä pintavesien suojelutarve. Maakuntakaavan tavoitteena on tukea ja kehittä Kiteen taajamaan liittyviä toimintoja. Yleiskaava ei enää vastaa alueen maankäyttötarpeita. Oikeusvaikutuksettomassa Kiteen Keskustaajama Tolosenmäki osayleiskaavassa uudelle paloasemalle on varattu alue Puhoksentien ja Kehätien risteyksen lounaiskulmasta. Alue on suota ja maaperä saraturvetta. Suoaluetta ei voida katsoa tarkoituksenmukaiseksi rakennuspaikaksi, joten paloasemalle on tarpeen osoittaa uusi sijainti. Tästä syystä alueelle on laadittu laajempana yleiskaavallisena tarkasteluna Tuomelan alueen kaavarunko Kiteentie-Arppentie- Kehätie-Puhoksientie väliselle alueelle. Kaavarungossa on määritelty ympäröivän alueen maankäyttö nykyisten tavoitteiden mukaisesti. Kaavarunko tulee toimimaan myös alueen osayleiskaavoituksen pohjana. Kaavarunkoalueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitykset. Tavoitteena on Tuomelan alueen osoittaminen asumiseen sekä varata riittävät alueet palveluille sekä virkistykselle keskustan tuntumassa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Koska alueen pintavedet valuvat kohti lännessä sijaitsevia suoalueita, joilla sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva suojelualue, tulee huomiota kiinnittää pintavesien suojeluun ja ohjaukseen.

16(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA 5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Paloaseman sijainti Asemakaavoitusta varten on hankesuunnitteluvaiheessa tarkasteltu vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja uudelle paloasemalle. Kuva: Tarkastellut vaihtoehtoiset paloaseman sijoituspaikat. Vaihtoehto 0 nykyisen paloaseman kunnostus. Edellyttää korvaavien tilojen järjestämistä kunnostuksen ajaksi sekä runkovesijohdon siirtoa. Tilat jäävät kahteen kerrokseen, mikä aiheuttaa haittaa hälytystoiminnalle. Tontti on ahdas ja rinteessä. Kunnostus ei korjaisi kaikkia ongelmakohtia. Vaihtoehdosta on luovuttu, koska tontti tulisi täyteen rakennetuksi eikä harjoitusalue mahtuisi tontille. Uudisrakennus nähtiin järkevänä toiminnallisesti sekä taloudellisesti. Olemassa olevia ja tarkoitukseen sopivia tiloja ei ole vapaana. Vaihtoehto Yleiskaava 1987 - Puhoksen tien varrella. Alue on suota ja maaperä saraturvetta. Vaihtoehdosta on luovuttu, koska alue ei sovellu rakentamiseen. Vaihtoehto A Puhoksentien varsi. Hyvä sijainti kaupunkikuvan kannalta. Korkeuserot mahdollistavat yhteen kerrokseen rakentamisen. Liittymä pitää saada Puhoksentielle päin.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 17(21) Vaihtoehto B Arppentie. Alueella sijaitsee Toroppalan seudullisesti arvokas pihapiiri sekä olemassa olevaa asutusta. Korkeuserot mahdollistavat yhteen kerrokseen rakentamisen. Terveyskeskus lähellä. Liikenteellisesti sijainti koettiin ongelmalliseksi. Vaihtoehdosta on luovuttu, koska alue on suunniteltu asuinalueeksi ja paloasema vaikeuttaisi alueen kaavoittamista asuinalueeksi. Vaihtoehto C Sepäntie 2, Kiteentien varrella. Vaihtoehdosta on luovuttu, koska alueelta ei saada suoraa liittymää Kiteentielle ja alueen korkeuserot ovat suuret. Vaihtoehto D Destian tukikohta Kehätien varrella. Vaihtoehdosta on luovuttu, koska omistajalta saadun tiedon mukaan alue ei ole tarkoitukseen käytettävissä. Asemakaava on laadittu valitun vaihtoehdon A sekä sitä koskevan hankesuunnitelman pohjalta. Ajoneuvoliittymävaihtoehdot Tontin ajoneuvoliittymän sijainnista on tehty erillinen tarkastelu (Sito Oy), joka on selostuksen liitteenä. Sopimuspalokunta saapuu paikalle hälytyksen tultua, jolloin saapuvan henkilöstön nopea pääsy paloasemalle on tärkeää. Hälytyksiin saapuva henkilöstö ei voi suorittaa hälytysajoa omilla autoillaan, vaan noudattaa liikennesääntöjä. Kehätien varrella lisäksi maastonmuodot hankaloittavat ajoyhteyden toteuttamista. Tästä syystä tontille on osoitettu liittymä vain Puhoksentielle. 6. ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 KAAVAN RAKENNE Paloaseman suunniteltu rakennuspaikka on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET) ja Puhoksentie maantien alueeksi (LT). Ajoyhteys kortteliin on osoitettu vanhan maatalousliittymän kohdalta Puhoksentieltä. Liittymää koskeva katselmus on tehty 4.2.2014 tehty ELY-keskuksen sekä Destian kanssa. Aluevaraus Pinta-ala (m²) Rakennusoikeus (k-m²) ET 8350 2500 LT 3941 - Alueelle on varattava autopaikkoja vähintään 1 ap / 150 m², eli 17 autopaikkaa. 6.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan muutoksessa on annettu määräyksiä hulevesien käsittelystä sekä tontin rakentamattomien osien käsittelystä ja hoidosta.

18(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA 6.3 ALUEVARAUKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten kortteli- ET alue. Korttelin pinta-ala on 8350 m² ja rakennusoikeutta on osoitettu 2500 k-m². Korttelialuetta koskevat seuraavat määräykset: - Autopaikkoja on varattava vähintään 1/150 k-m². - Piha-alueille on laadittava pintavesien hallintasuunnitelma. Hulevesialtaat tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä. - Rakentamaton tontinosa, jota ei tarvita välttämättömäksi kulkuväyläksi tai pysäköintialueeksi, on pidettävä huolitellussa kunnossa. - Alueelle saa toteuttaa palotornin. Puhoksentieltä kiinteistölle toteutettava liittymä tulee olla riittävän leveä raskaiden ajoneuvojen lähdön ja tulon turvallisuuden takaamiseksi. LT Maantien alue Puhoksentie tontin kohdalla on osoitettu maantien alueeksi, jolle on sallittu kartalle merkityt ajoneuvoliittymät. 6.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Asemakaavan toteutuksella ei ole vaikutusta alueen väestön rakenteeseen tai kehitykseen. Yhdyskuntarakenne Alue liittyy Kiteen keskustarakenteeseen ja ympäröiviin asuin- sekä pienteollisuusalueisiin ja sijoittuu jo rakentamiseen aiemmin kaavaillun pientaloalueen yhteyteen. Kaupunkikuva Asemakaavamuutoksen alue sijaitsee yhden Kiteen keskustaan saapuvan päätien varrella. Kaavamuutoksen myötä alue muuttuu metsäisestä rakennetuksi. Alueen rakennukset tulevat näkymään alueen tiemaisemassa ja jäsentävät vastapäisten teollisuusyritysten muodostamaa kaupunkikuvaa. Paloasema tulee toimimaan keskustan porttina Puhoksen suunnasta saavuttaessa. Asemakaava mahdollistaa palotornin rakentamisen. Palotornin rakentaminen korostaisi paloaseman kaupunkikuvallista asemaa sekä sen toimimista maamerkkinä. Asuminen Kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta asumiseen.

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 19(21) Palvelut ja virkistys Uuden paloaseman toteutuksen tarkoituksena on turvata ja parantaa Kiteen sekä Keski- Karjalan seudun asukkaiden tarvitsemia pelastuspalveluita. Tekniikaltaan paremmat ja suuremmat toimitilat edesauttavat pelastuspalvelujen tuottamista. Entisen paloaseman alue Kiteentien lähellä vapautuu muuhun käyttöön. Tuomelan kaavarungossa on tarkasteltu ja turvattu alueen asukkaiden tarvitsema virkistysalueiden riittävyys sekä viher- ja ulkoiluverkoston jatkuvuus. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavamuutoksessa on varattu mahdollisuus paloaseman laajentamiseen noin kaksinkertaiseksi, jolloin paloaseman työpaikkojen määrä saattaa kasvaa. Välillisesti alueen rakentamisella on työllistävä vaikutus. Liikenne Liikenne tukeutuu olemassa olevaan tieverkostoon. Liikenne on tontilta ohjattu suoraan Puhoksentielle hyödyntäen vanhaa maatalousliittymää. Puhoksentien ja Kehätien risteykseen on matkaa 110 metriä. Kohtuullisen vähäisen liikenteen vuoksi samaa liittymää voidaan käyttää sekä hälytys-, että muun liikenteen liittymänä. Liittymä tulisi toteuttaa riittävän leveänä. Nopeusrajoitus alueella on 60 km/h. Edelleen liikenneturvallisuutta voidaan parantaa liikennesuunnittelun ja -ohjauksen keinoin, esimerkiksi varotus- tai liikennevaloin. Hälytysajoneuvoissa käytetään myös ääni- ja valovaroitusta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutos ei vaaranna rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Tekninen huolto Alue liitetään kunnallistekniikkaan. Alueen toteutus ei edellytä vesi- tai viemäriverkoston merkittävää täydentämistä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tontilla suoritetaan harjoituksia, joita ei kuitenkaan aiheudu savu- tai meluhaittoja. Harjoituksissa ei polteta mitään. Alkusammutusharjoittelu tapahtuu nestekaasulla. Hetkellistä melua aiheuttavat hälytyksiin lähdöt, joita tapahtuu noin 6 kertaa vuorokaudessa. Kun öljysäiliöt, kemikaalit sekä kaasut säilytetään asianmukaisesti, ei niistä aiheudu ympäristölle vaaraa. Alue liitetään kunnallistekniseen verkostoon. Öljyinen tai muutoin likainen kalusto tulee pestä ja huoltaa tarkoitukseen varatussa tilassa, josta pesuvedet ohjataan viemäriin tai käsitellään muutoin asianmukaisesti. Ympäristönsuojelua koskevien määräysten mukaisella toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta ympäristön suojeluun. Säilyttämällä rinteellä olevan metsän, suojataan myös mäen päällä olevaa asuinaluetta melulta.

20(21) SELOSTUS PALOASEMAN ASEMAKAAVA Sosiaalinen ympäristö Paremmat pelastuspalvelut lisäävät turvallisuudentunnetta Kiteellä sekä laajemmin seudulla. Paremmat ja toimivammat toimitilat vaikuttavat paloaseman työntekijöiden työskentelyyn positiivisesti. Taloudelliset vaikutukset Uuden paloaseman rakentamisesta sekä jossain määrin myös kunnallistekniikan toteuttamisesta syntyy kustannuksia kunnalle. Entisen paloasemarakennuksen kunnostukseen nähden uuden paloaseman rakentamisella saavutettavat hyödyt on hankesuunnitelmassa nähty merkittävästi suuremmiksi ja hanke siten kannattavaksi. Maisemarakenne, maisemakuva Alue on metsää ja muuttuu kaavan toteutuksen myötä rakennetuksi ympäristöksi. Alue liittyy kuitenkin Kiteen taajamaan ja on siten luontevaa kaupunkiympäristöä. Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Kaavan toteutus ei vaaranna luontoarvoja tai luonnon monimuotoisuutta. Alueella ei ole todettuja luontoarvoja. Pienilmasto Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta pienilmastoon. Vesistöt ja vesitalous, hulevedet Päällystettyjen alueiden määrä lisääntyy jonkin verran rakennusten sekä piha- ja pysäköintikenttien myötä. Likaantuneet hulevedet tulee johtaa sadevesiviemäriin. Puhtaat hulevedet voidaan imeyttää maaperään tontilla. 6.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Puhoksentie aiheuttaa liikennemelua. Paloaseman toiminta ei kuitenkaan ole melulle herkkää toimintaa. Sisätiloihin kantautuva melu saadaan melun ohjearvot alittavaksi tavanomaisella rakennesuunnittelulla. Kuva: Melumalli Kehätie- Puhoksentie-Kiteentie (Sito Oy) 486 Puhoksentie: L_Aeq päivä (7-22), 55 db päivämelualue: noin 40 m keskilinjasta L_Aeq yö (22-7), 45 db yömelualue: noin 55 m keskilinjasta

PALOASEMAN ASEMAKAAVA SELOSTUS 21(21) 6.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset ovat selostuksen liitteenä. 6.7 KAAVAN SUHDE VOIMASSA OLEVAAN YLEISKAAVAAN JA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Alueella voimassa oleva osayleiskaava on vanhentunut, eikä sillä siten ole ohjaavaa vaikutusta. Osayleiskaavassa alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Tuomelan alueelle on laadittu kaavarunkotarkastelu, joka toimii alueen yleiskaavallisena tarkasteluna toteutettavan maankäytön suhteen sekä turvaa alueen asukkaiden virkistysaluetarpeet, yhtenäisen viherverkoston sekä huomioi alueelle laaditut selvitykset. 6.8 KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia ympäristön luontoarvoihin. Alue liitetään kunnallistekniikkaan. Lisäksi huolehtimalla hulevesien asianmukaisesta ohjauksesta, eivät lähistön pintavedet ja siten Sopensuon Natura 2000 alueen suojeluarvot vaarannu. Kaavamuutos ei lisää yhtenäisten metsäalueiden pirstoutumista. Kaavamuutoksella voidaan alueen maankäyttö päivittää vastaamaan pelastuslaitoksen tarvetta. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Alue tulee toteuttaa asemakaavan ja siinä annettujen määräysten mukaan. 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Hanke on käynnistetty vuonna 2014 ja se on tarkoitus toteuttaa vuosina 2016 2017. 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutuksen seurannasta vastaa Kiteen kaupunki. Helsingissä TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi Maisema-arkkitehti, YKS-359