Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Samankaltaiset tiedostot
Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opetustoimen varautuminen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Keski-Suomen SOTE hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

TURVALLISTA KOULUMATKAA!

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Tulevaisuuden sivistyskunta

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Varhaiskasvatuksen uusia tuulia alueellisen ohjauksen näkökulmasta

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Osaamisen ennakointifoorumi

Oppiminen tarvitsee turvallisen ympäristön

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Arjen turvaa kunnissa

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Kehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta. Tampere Marjariitta Viiri

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Työskentelyrynko ja teemaehdotuksia Hytealuekierroksen. Keskustelun pohjaksi

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Ilo kasvaa liikkuen. Nina Korhonen, Varhaiskasvattajien seminaari, Salo

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

OPISKELUTERVEYDEN- HUOLLON PALVELUT JA SOTE-MAAKUNTA - UUDISTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Oppilashuolto Koulussa

Internatboende i Fokus

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoivan oppimisympäristön malli

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Maahanmuuttajakoulutusten kokonaiskuva kansanopistoissa

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Satakunnan koulutuskuntayhtymä

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

Hankkeen tuloksia ajalta

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet

Opetus- ja sivistystoimen varautuminen ajankohtaisia asioita

Lohjan OPS2016- prosessi

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Muutoksenhaku opetustoimessa. Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus

KOSKI-palvelu. Esitys 05/2018

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet

Hyvinvoivan oppimisympäristön malli

KOULUYHTEISTYÖN KAKSI KÄRKEÄ

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Sito, tyt, koha/uudet VIRAT JA TOIMET

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Opetustoimen muutoksenhaku

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Päätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/63/531/2017, ja Aitoon Emäntäkoulu Oy:n vastine

Järjestötapaaminen -VIP-verkostotyö Jussi Pihkala

Elinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

Kouluruokailutyöryhmästä vauhtia yhdessä tekemiseen. Ylöjärven kaupunki

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Transkriptio:

Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Seinäjoki 5.10.2017 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1

Tausta Vuonna 2013 julkaistiin Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:8), jossa yhtenä toimenpide-ehdotuksena oli alueellisten turvallisuusverkostojen perustaminen Viime vuonna OKM:n perustama pieni työryhmä jalosti tämän ajatuksen, ja tarkoitus on, että verkostojen työ käynnistyisi vielä vuoden 2017 aikana Kesän ja alkusyksyn aikana Tampereen yliopisto on OKM:n ja AVIen toimeksiannosta tehnyt selvityksen turvallisuuden nykytilasta kunnissa, jota on tarkoitus käyttää verkostojen työtä suunniteltaessa Vastaava kysely lähtee ammattioppilaitoksille lähipäivinä 2

Mihin tarvitaan turvallisuusverkosto? Turvallisuuteen liittyviä yhteistyöelimiä on varsin monta, mutta ne ovat enimmäkseen asiantuntijaverkostoja Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea maamme kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuu ja mitä kaikkea tehdään vaaratilanteiden ehkäisemiseksi Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkoston yhtenä tavoitteena on saavuttaa tilannetietoisuus ja havaita ns. heikot signaalit Tilannetietoisuuden myötä on myös helpompaa levittää hyviä käytäntöjä ja antaa vertaistukea Verkostotyössä tulisi mahdollisimman paljon lähteä sen jäsenten tarpeista ja hyödyntää olemassa olevia rakenteita 3

Mistä pitäisi verkostossa keskustella? Verkostossa on tarkoitus käyttää laajaa turvallisuuskäsitettä, johon sisältyvät (sekä objektiivisina että subjektiivisina): Fyysinen turvallisuus Psyykkinen turvallisuus Sosiaalinen turvallisuus Pedagoginen turvallisuus Verkostossa voidaan myös yrittää löytää ratkaisuja paikallisiin tai alueellisiin ongelmiin tilannetietojen kautta voidaan huomata, että jokin ongelma onkin yhteinen naapurikuntien kanssa, jolloin yhteistyötä voi syntyä Opetustoimi ja varhaiskasvatus ovat perinteisesti olleet vähän sivuroolissa valmiusharjoituksissa, mutta verkoston kautta voidaan tukea valmiussuunnittelua 4

Mitkä tahot kuuluisivat verkostoon? OKM:n toimeksiannon mukaan verkostoon kuuluisivat varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus LSSAVI:n alueella on päätetty ottaa mukaan myös kansanopistot ja korkeakoulut Ajatuksena on, että verkoston runko muodostuu edellä mainituista tahoista, mutta erilaisia sidosryhmiä (esim. opiskeluhuolto tai poliisi) on hyvä ottaa työhön mukaan Myös nuoria itse olisi hyvä kuunnella 5

Hierarkkinen verkosto osallistaa LSSAVI:n alueella on yli sata opetuksen ja koulutuksen järjestäjää, eikä kaikkia saa järkevästi samaan pöytään Turvallisuusasiat kuuluvat jokaiselle työntekijälle Hierarkkisella rakenteella voidaan jollakin tasolla osallistaa kaikki toimijat ruohonjuuritasolta keskushallintoon asti 6

Esimerkki turvallisuusverkoston tasoista AVIen ja keskushallinnon välinen yhteistyö Maakuntataso (LSSAVI:n alueella 3 kpl) Seutukuntataso OKM + OPH + AVIt AVI + seutukuntien edustajat Seutukunnan opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien edustajat Järjestäjätaso OJ:n tai KJ:n yksiköiden edustajat Henkilöstötaso OJ:n tai KJ:n yksiköiden henkilöstö Ryhmät olisivat kaikilla tasoilla itsenäisiä alueellisia yhteistyöelimiä, joiden työskentelyyn voisi osallistua tarpeen mukaan erilaisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Myös nuoret tulee ottaa mukaan. 7

Esimerkki verkoston henkilörakenteesta Taso Jäsenet Vetäjä Henkilöstötaso Järjestäjätaso Seutukuntataso Maakuntataso Yhden koulun tai päiväkodin taikka muun koulutuksen järjestäjän yhden yksikön henkilökunta Kunnan tai muun koulutuksen järjestäjän kaikkien yksiköiden edustajat (ks. edellä) Tietyn pienemmän alueen kaikki sivistystoimen johtajat ja muiden koulutuksen järjestäjien rehtorit Maakunnissa toimivien edellisen tason ryhmien edustajat sekä AVIn virkamiehet ja sidosryhmät Rehtori, päiväkodin johtaja tai yksikön päällikkö Kunnan sivistystoimen johtaja tai vastaava, muun koulutuksen järjestäjän rehtori Ryhmän keskuudestaan nimeämä henkilö AVIn virkamies Valtakunnallinen taso AVIen, OKM:n ja OPH:n edustajat OKM:n edustaja 8

Esimerkki verkoston sidosryhmäyhteistyöstä Seutukunnan ryhmä Jäseninä tai kutsuvieraina Alueelliset viranomaiset (esim. poliisi, pelastuslaitos) Järjestöt Nuoret Erilaiset asiantuntijat Kunta A:n ryhmä Kunta B:n ryhmä Ammatillisen oppilaitoksen ryhmä Paikallistasolla mahdollisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi: Opiskeluhuolto Lastensuojelu Järjestöt Nuoret 9

Esimerkkejä turvallisuusverkoston tehtävistä Koulutus ja muu informaatioohjaus Harjoitukset Riskikartoitus Tilannekuva Tilastot Tapahtumaesimerkit Koulutustarpeet Hyvät käytännöt OKM + OPH + AVIt AVI + seutukuntien edustajat Seutukunnan opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien edustajat OJ:n tai KJ:n yksiköiden edustajat OJ:n tai KJ:n yksiköiden henkilöstö 10

Mitä seuraavaksi? Syksyn aikana kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät järjestäytyvät ryhmiin maantieteellisellä tai toiminnallisella perusteella näillä näkymin ryhmiä on tulossa kahdeksan Pyritään siihen, että kaikki kolme maakuntaa kattava ryhmä kokoontuisi loppuvuodesta, ja ennen sitä on toivottavaa, että alaryhmät ovat tehneet alustavia toimintasuunnitelmia ja pohtineet tarpeitaan ja toiveitaan verkostotyön suhteen Jatkossa kokouksia voitaisiin pitää tarpeen mukaan mutta vähintään esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa Tarkoitus on, että maakuntaryhmä antaisi aina teemoja seuraavalle kaudelle samalla kun edellisen kauden keskusteluja kootaan ja välitetään alaspäin 11

Esimerkkejä mahdollisista teemoista Turvallisuushavaintojen kirjaamisen yhdenmukaistaminen Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kriisinaikaisen tilannekuvan määrittely Kunnan tai koulutuksen järjestäjän omien tietotarpeiden tunnistaminen Tilannetietojen välittämiskanavien rakentaminen ja mahdollinen testaaminen Hyvien riskikartoitusmallien löytäminen Toimivien mallien löytäminen opetuksen järjestämiseksi aggressiivisille oppilaille Opiskeluhuollon kehittäminen (mm. salassapitosäännösten tulkintakäytäntöjen yhteensovittaminen) Traumatisoituneiden lasten ja nuorten tukeminen 12