Kaupunkisuunnittelulautakunta 124 14.06.2016 Poikkeaminen, Johannislund 734-702-1-34 966/10.03.00.03/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.06.2016 124 Valmistelijat: maankäyttöinsinööri Hannu Koisti, hannu.koisti@salo.fi, 02-7785110, kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, timo.alhoke@salo.fi, 02-7785113 Hakemus ja hanke Kari Mäkinen hakee poikkeamista rakennuskieltoon yksikerroksisen 120,0 k-m 2 :n vapaa-ajanasuinrakennuksen sekä 30,0 k-m 2 :n saunan rakentamiseksi Ruukinjärven rantavyöhykkeellä olevalle tilalle Mäntypelto, kt. 734-702-1-34 Johannislundin kylässä, Kiikalassa (MRL 72.1 ). Toimivalta asiassa Rakennushanke tulee käsitellä poikkeamisena, koska kysymyksessä on uudisrakentaminen uudella rakennuspaikalla ja alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa, MRL 72.1 ja 72.2. Toimivalta asiassa on kaupunkisuunnittelulautakunnalla 1.4.2016 voimaantulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (171 MRL 2016/196) ja hallintosäännön (13 ) perusteella. Rakennuspaikka Tila/rakennuspaikka Mäntypelto kt. 734-702-1-34 sijaitsee Ruukinjärven ja Säräjärven välisellä kapeahkolla kannaksella. Tila on kokonaisuudessaan rantavyöhykettä, kun huomioidaan mainittujen järvien rantavyöhykkeet yhdessä. Suunniteltu lomarakennuspaikka sijoittuu kuitenkin Ruukinjärven rantavyöhykkeelle. Tila on pinta-alaltaan 6,4280 ha. Tilaan kuuluu Ruukinjärven rantaviivaa noin 250 m. Tila on rakentamaton. Todetaan, että Mäkinen omistaa lisäksi tilan itäisinä rajanaapureina olevat tilat 734-702-1-11 ja -1-33. Säräjärven rannalla olevalle tilalle 1-11 ELY-keskus on 27.2.2008 myöntänyt poikkeamisen asuinrakennuksen rakentamiseksi. Päätöksen perusteella tämä rakennuspaikka on ollut "ikimuistoinen" emätilan rakennuspaikka. Uudisrakennus on valmistunut ja loppukatselmus pidetty 11.8.2010. Tila 1-33 on erillinen rakentamaton metsäpalsta, jolla ei ole rantaviivaa. Hakemuksen tarkoittama varsinainen rakennuspaikka rajoittuu lännessä Ruukinjärveen, pohjoisessa ja idässa ao. tilan luonnontilaisena säilytettäviin sekametsäalueisiin ja etelässä yksityisomistuksessa olevan, rakennetun vapaa-ajankiinteistön pohjoisosan metsäalueeseen.
Alueella ei ole yleisiä vesihuoltoverkostoja, joten rakennuspaikan vesihuolto on lähtökohtaisesti kiinteistökohtainen. Varsinaiselle rakennuspaikalle rakennetaan uusi tieyhteys olemassa olevalta yksityistieltä (osoitejärjestelmässä Lasikyläntie). Tilaa koskevat aiemmat rakentamiseen liittyvät käsittelyt Hakija on vuonna 2013 hakenut poikkeamista 120,0 k-m 2 :n vapaaajanasuinrakennuksen ja 30,0 k-m 2 :n saunan rakentamiseksi nykyisen hakemuksen asiakirjojen tarkoittamaan paikkaan tilalla. Käytännössä kysymyksessä oli nykyistä hakemusta vastaava hakemus. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 18.6.2013 ELY-keskukselle antamassaan lausunnossa hakemuksen hyväksymistä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hylkäsi 12.12.2013 antamallaan päätöksellä hakemuksen. ELY-keskuksen ratkaisussa katsotaan, että Mäntypelto -tilan emätila Marjaniemi on jo käyttänyt maakuntakuntakaavan ohjemitoitukseen mukaan määräytyvän rakennusoikeuden ja siten ei ole perusteita uuden rakennuspaikan muodostamiseen maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioiden. ELY-keskus katsoi myös, että MRL 172 :n mukaiset poikkeamisen edellytykset eivät täyty. Poikkeaminen aiheuttaisi maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioiden haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Mäkinen haki muutosta ELY-keskuksen päätökseen Turun hallinto-oikeudelta. Turun hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 7.7.2014 tekemällään päätöksellä. Mäkinen haki Turun hallinto-oikeuden päätöksen johdosta valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus ei 17.9.2014 tekemällään päätöksellä myöntänyt valituslupaa. Oikeuskäsittelyjen jälkeen ELY-keskuksen ratkaisu jäi voimaan. Kaava- ja suojelutilanne, muut rakentamisen edellytykset Tilalla on voimassa Salon seudun maakuntakaava, vahvistettu 12.11.2008. Kaavamääräykset: Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), loma-asutuksen mitoitusalue 3, 3-5 lay/km, vapaata rantaa 50%. Tilan luoteisrajalle tai sen tuntumaan ulottuvat maakuntakaavan seuraavat aluevaraukset: aluerajaus (sra 18) "Merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus/-ryhmä/-alue", tarkoittaen valtakunnallisesti arvokasta Johannislundin lasikylän aluetta. S "Suojelukohde/-alue" (sl 006n), tarkoittaen Natura 2000 verkoston kohdetta Särämäki. Kohteella on mm. kasvillisuusarvoja. ge-aluerajaus "arvokas kallio tai harjualue", kallioalueen arvoluokka on
4 ja se on osin päällekkäinen em. Natura kohteen kanssa. Näiden varausalueiden etäisyys suunnitellulle rakennuspaikalle on noin 160...300 m. Kaupungin suojelukohdeluettelossa mainitaan myös Kiskonjoen- Perniönjoen vesistö, jonka latvavesiin Ruukinjärvi lukeutuu. Suunnitellulla varsinaisella rakennuspaikalla ei kuitenkaan ole tiedossa olevia erityisiä suojelukohde- tai -aluevarauksia. Rakennuspaikalla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai rantayleiskaavaa eikä ranta-asemakaavaa. Salon rakennusjärjestyksen, voimaantulo 1.6.2010, määräyskohtien 4 ja 5 mukaan asemakaavan ulkopuolella olevan rakennuspaikan vähimmäiskoko on 4 000 m 2. Ranta-alueella vapaa-ajanrakennuksien yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 190 k-m 2 jakautuen siten, että rakennuspaikalla saa olla enintään yksiasuntoinen kaksikerroksinen loma-asunto kerrosalaltaan enintään 120 m 2, saunarakennus enintään 30 m 2 ja talousrakennukset yhteensä enintään 40 m 2. Samalla rakennuspaikalla saa olla enintään 4 rakennusta. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 20 m, ja vastaavasti enintään 30 m 2 :n suuruisen saunarakennuksen vähintään 10 m. Hakemuksen perustelut Hakija on hakemuksensa tueksi ja MRL:n tarkoittamiksi erityisiksi syiksi uudistanut aiemman hakemuksen käsittelyn eri vaiheissa laaditut perustelut ja lisäselvitykset yhteensä kolme kappaletta ( 17.12.2012, 9.5.2013 ja 23.2.2014). "Liite, Lisäselvitys 17.12.2012"; Mäntypelto tilalle ei ole tähän mennessä haettu eikä saatu rakennuslupaa. Yhdenvertaisuuden vuoksi voitaisiin tilalle myöntää yksi rantatontin rakennuslupa, koska viereiselle Marjaniemi tilalle on saatu 5 rakennuspaikkaa. Mäntypelto tila soveltuu hyvin rakennus- paikalle, eikä tulisi näkyvästi esiin metsän keskeltä. Rakennus sijoittuisi yli 200 m.n etäisyyteen muista rakennuksista eikä siitä olisi haittaa olemassa olevalle rakennuskannalle. Tontille tulisi oma tie Lasikylän yksityistieltä. "Liite, Lisäinformaatio 9.5.2013"; Liitteen tarkoitus on selkeyttää tilan muodostumishistoriaa emätilatarkastelun pohjaksi. Seuraavassa lyhennelmä täydennyskirjeen tärkeimmiksi arvioiduista asiakohdista; Tila Mäntypelto 1-34 on osa n. 45 ha:n suuruisesta Marjaniemi tilasta, joka on ollut hakijan isoäidin omistuksessa. Marjaniemi puolestaan on kuulunut Johannislundin lasitehtaan melko laajoihin maa-alueisiin, joita tilan omistajan Anna Silvenin kuoltua 1958 alettiin jakaa perillisille 1963.
Marjaniemi on v. 1967 sovitussa jaossa jaettu periaatteessa kahtia eli vrt. lohkomisasiakirja v:lta 1969 jakomerkit 1-3 h (eteläosa) ja 1-3 i (pohjoisosa). Lohkominen on hyväksytty Turun ja Porin läänin maanmittauskonttorissa 28.8.1970 ja merkitty maarekisteriin 15.9.1970. Toimituksessa on lohkottu samassa yhteydessä jm. 1-3 h:n osuudesta 5 omarantaista tilaa jm:t a-d Ruukinjärvellä ja jm. h Säräjärvellä. Hakijan äidin osuuteen (jm. i) kuuluvana toimituksessa muodostettiin jm. e, jolla sijaitsi ikimuistoinen torpparakennus saunoineen ja navetoineen 1800 luvulta. Lisäksi lohkottiin kaksi pientä tonttia jm:t g ja f, joille ei saanut rakentaa, asia sisältyy myyntiehtoihin. Nykytilanne: Marjaniemen puolikkaalle, jm. 1-3 h -tilalle, on rakennettu 5 rakennusta vaikka jakokartassa (v. 1969) onkin vain neljä tonttia. - Tällä tarkoitetaan Ruukinjärven ranta-alueen palstoja, jossa jm. d on 7.10.1976 jaettu kahdeksi (valmistelijan huomautus). Hakijan omistamilla tiloilla 1-34 ja 1-33 (yht. 10 ha) ei ole uusia rakennuksia tai merkittyä rakennuspaikkaa. Hakijan omistamalla tilalla 1-11, eli vanhan torpan rakennuspaikalla, on tehty lisärakennuksena, uusi asuinrakennus. Hakija toteaa omistavansa rantaviivaa yhteensä n. 500 m, jolle ei ole varsinaisesti muodostunut uusia rakennuspaikkoja. Hakija katsoo, että maanomistajien yhdenvertaisuus ei mitenkään toteudu ja vetoaa voimakkaasti, että mainitusta syystä tilalle 1-34 tulisi saada ainakin yksi rakennuspaikka. Rakennuspaikka sijoittuisi Ruukinjärven rannalle puustoiseen suojaiseen paikkaan järvinäkymää ajatellen. Täydennyksen liitteinä on otteita tilaa koskevista jakosopimuksista ja lohkomiskartta vuodelta 1969. "Liite vastaselitys 23.2.2014" Vastaselityksessä hakija mm. haluaa oikaista eräitä ELY-keskuksen päätöksessään ja vastineessaan käyttämiä virheellisiä tai puutteellisia tietoja. Tällaisia puutteita on tiloihin, järven kokoon ja rantaviivan määrään liittyvissä mittasuhteissa rakennuspaikkaa koskevissa tiedoissa. Hakija toivoo maanomistajien tasapuolista kohtelua. Tasapuolisuutta verrataan erityisesti v. 1967 sovittuun Marjaniemen tilan jakamiseen. Jaetun tilan eteläiselle osalle Ruukinjärven rantaan on rakennettu 5 loma-asuntoa, kun taas pohjoiselle osalle ei ole rakennettu yhtään loma-asuntoa. Hakijan omistamalla osalla on Säräjärven rannalla olevan vanhan torpan oheen rakennettu uusi asuinrakennus, siis paikalle, jossa on ollut vakinaista asutusta yli 150 vuotta. Tätä taloa ei voitane kutsua loma-asunnoksi. ELY- keskus mainitsee hakijan kiinteistöjen osuudeksi yksi, eli juuri tätä yhtä loma-asuntoa ollaankin anomassa. Kun lähdetään kantatilasta ennen vuoden 1969 tilannetta ei hakijan puolikkaalle ole suotu yhtään rakennuslupaa.
Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut määräalan rajanaapuritilaa 734-702- 1-4 sekä tilan 734-702-1-37 tulevaa omistajaa (perunkirja). Kuultujen kiinteistöjen omistajilla ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Naapurikiinteistöjen kuuleminen katsotaan suoritetun riittävän laajasti, kun otetaan huomioon rakennuspaikan sijainti noin 6,5 hehtaarin suuruisella rakennuspaikalla ja hakijan muu maanomistus alueella. Poikkeamispäätöksen edellytykset ja perustelut, MRL 172 Hankkeella muodostetaan rantavyöhykkeelle uusi itsenäinen vapaa-ajanrakennuksen rakennuspaikka ja lomarakennusyksikkö. Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla ei ole ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa. Rantarakentamisen määrää hakemuksen tarkoittamalla alueella ohjaa maakuntakaavan kaavamääräysten osoittama aluemitoitusluku 3-5 lay/rantakm ja vapaata rantaa 50 %. Rakentamisen ei tule vaikeuttaa kaavoitusta, naapurialueiden rakentamista eikä aiheuttaa kohtuutonta häiriötä, myös erilaiset suojelumääräykset ja -tarpeet on huomioitava. Lisäksi on otettava huomioon maanomistajien yhdenvertaisuusperuste, jota usein tarkastellaan ns. emätilatarkastelun kautta. Salon seudun maakuntakaavan selostuksessa todetaan kohdassa virkistysalueet ja loma-asutus mm., että "tilakohtaista rakennusoikeutta laskettaessa tulee soveltaa ns. emätilaperiaatetta. Emätilan rakennusoikeus määritetään poikkileikkausajankohtana 19.9.1969 tai aikaisempana ajankohtana, kun rakentaminen on alkanut merkittävästi lisääntyä suunnittelualueella." Kuntayhdistymisen jälkeen Salon kaupunkisuunnitteluosastolla on rantarakentamisessa johdonmukaisesti sovellettu vuosilukua 1969 emätilaperiaatteen ohjevuotena, koska pääsääntöisesti seutukunnan rantayleiskaavoitus ja ranta-asemakaavoitus on perustunut em. ohjevuoteen. Edellä mainitulla perusteella samaa yhdenvertaisuus -periaatetta on noudatettu myös annetuissa poikkeamislupalausunnoissa haja-asutusalueen rantarakentamista käsiteltäessä. Seuraavassa esitetään emätilaselvitystä vuodesta 1963 lukien. Mainittuna ajankohtana ja sen jälkeen alueella on tapahtunut merkittäviä järjestelyjä tila- ja kyläjaotuksessa. Vuonna 1963 on muodostettu Johannislundin tila (kylä) 252-422-1-0 tiloista Johannislund 252-401-1-4, Hidaisenböle 252-401-1-12 ja Seräjärvi 252-417-1-4.
Lohkomisessa 16.5.1966 ovat muodostuneet tilat 252-422-1-1 ja -1-2. Lohkomisessa 2.4.1968 tilasta Johannislund 1-2 on muodostunut neljä tilaa, joista tila Marjaniemi 252-422-1-3 on emätila (v. 1969) hakemuksessa tarkoitetulle tilalle 734-702-1-34, Mäntypelto. Marjaniemi -tilan alueella on sen muodostumisen jälkeen suoritettu lukuisia maanmittaustoimituksia. Merkittävin lohkominen merkittiin rekisteriin 15.9.1970 (maastotyöt v. 1969), jolloin tila jakaantui 9 tilaksi, pääosin omarantaisia rantatiloja. Toimituksissa 7.10.1976, 24.7.1989, 28.11.1995, 23.10.2002 ja 11.11.2004 tiloja on yhdistetty ja jaettu siten, että tällä hetkellä emätilan alueesta on muodostunut 6 omarantaista, rakennettua lomarakennuspaikkaa, yksi vakinaisen asunnon rakennuspaikka, 3 omarantaista, rakentamatonta tilaa, ja 1 ns. takamaan tila, sekä yhden lomakiinteistön erillinen rantaa sisältämätön peltopalsta. Lisäksi emätilaan lienee kuulunut erillinen metsäpalsta Särämäen alueella, jolla tällä hetkellä ei ole lainhuutomerkintöjä. Nykytilanteessa emätilasta on muodostunut siis 12 (tai 13) itsenäistä tilaa. Hakija omistaa nyt Marjaniemen -emätilan pohjoisosan pääosan, eli tilat 1-11, 1-33 ja 1-34. Edellä oleva tieto rakennuskannasta perustuu rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Karttatarkastelun perusteella voi todeta, että kahdella rakentamattomalla tilalla 1-34 ja 1-13 on ilmeisesti talousrakennustyyppinen rakennus. Hakijan omistamalle tilalle 1-11 ELY-keskus on 27.2.2008 myöntänyt poikkeamisen asuinrakennuksen rakentamiseksi. Päätöksen perusteella rakennuspaikka on "ikimuistoinen" emätilan rakennuspaikka. Uudisrakennus on valmistunut ja loppukatselmus pidetty 11.8.2010. Pääosa kantatilan eteläosasta ja erillinen peltopalsta kuuluvat tilan 1-37 alueeseen. Rakennetut lomarakennuspaikat ovat alkuaan sisältyneet emätilasta muodostetun "eteläisen puolikastilan" vaikutuspiiriin. Edellä olevan perusteella Marjaniemen emätilan pohjoisosalla on yksi rakennettu rakennuspaikka (tila 1-11), eli hakijan asuinrakennus talousrakennuksineen, joihin tällöin lukeutuu myös emätilan vanha "torpparakennus". Emätilan eteläosalla on 6 rakennettua lomarakennuspaikkaa. Rakentamattomat tilat 1-12 ja 1-13 ovat yksityisomistuksessa Tilalla 1-34 on omaa rantaviivaa n. 240 m Ruukinjärveen. Tilalla 1-11 on rantaviivaa n. 200 m Säräjärveen. Hakijalla on siis omistuksessaan rantaviivaa yhteensä n 440 m. Suoraviivaisesti laskien rannanomistukseen ja maakuntakaavan ohjemitoituslukuun perustuva mitoitusluku on 1.32...2.20, mikä oikeuttaisi kahteen rakennuspaikkaan. Marjaniemi -emätilaan on alkuaan kuulunut em. järvien rantaviivaa yhteensä n. 1240 m. Maakuntakaavan tarkoittamaksi mitoitusluvuksi
muodostuu tuolloin 3,72...6,20. Emätilan rantarakennusoikeudeksi voitaneen tulkita maksimissaan 7 omarantaista rakennuspaikkaa. Emätilan käyttämä rakennusoikeus on nyt 7, oleva asuinrakennus mukaan luettaessa. Arvioitaessa alueelle sallittavaa rakennuspaikkojen enimmäismäärää on myös huomioitava v. 1970 muodostettujen omarantaisten rakentamattomien tilojen vaikutus. Suoraviivaisesti maakuntakaavan ohjemitoitukseen tukeutuen ja emätilan rannanomistukseen perustuvaan kokonaisrakennusoikeuteen nojaten uuden itsenäisen rakennuspaikan muodostamiseen ei olisi siten perusteita. Hakemuksen täydennyksen perusteella hakija vetoaa voimakkaasti maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Hakija on toimittanut lisäselvityksiä vetoomuksensa tueksi. Marjaniemi emätilan eteläisellä "puolikkaalla" on kuusi omarantaista rakennuspaikkaa kun taas pohjoisella puolikkaalla vain hakijan omistama asuinrakennuksen rakennuspaikka. Marjaniemi emätilan alkuperäisestä rantaviivasta puolestaan runsas kolmannes on nykyisellään hakijan omistuksessa. Hakemuksen liitteiden yhtenä tarkoituksena on osoittaa, että Marjaniemi emätilan muodostaminen on todellisuudessa käynnistynyt jo v. 1963 tai viimeistään ja selkeästi v. 1967. Sovitun jaon "virallinen toteutuminen" lohkomisen maastotöiden ja loppukokouksen osalta on viivästynyt ja toteutunut v. 1969 ja maarekisteriin merkintä v. 1970. Edellä mainitun jakohankkeen välitön toteutuminen kiinteistön muodostamisineen olisi merkinnyt sitä, että ainakin Marjaniemen tilan "puolikkaat" olisivat saavuttaneet emätilan aseman maakuntakaavan tarkoittamana poikkileikkausajankohtana v. 1969. Tämän tulkinnan perusteella hakijan nykyään omistamien kolmen tilan (1-11, 1-33 ja 1-34) mitoitusluvuksi olisi muodostunut jo edellä mainittu 1,32... 2,20. Tilojen käyttämä rakennusoikeus on 1 jolloin edellytys yhteen uuteen lomarakennuspaikkaan täyttyisi. Suunniteltu rakennuspaikka on sijoitettu Ruukinjärven rantaan olevien rakennuspaikkojen jatkeeksi, jolloin vaikutus yhtenäiseen vapaaseen rantaviivaan on mahdollisimman vähäinen. Suunnitellulla rakennuspaikalla ei ole erityisiä luonto-, ympäristö- tai maisema-arvoja. Rakentaminen on tavanomaista lomarakentamista eikä siten johda merkittävään rakentamiseen alueella. Suunniteltu rakentaminen täyttää voimassa olevan Salon rakennusjärjestyksen määräykset rakentamisen määrän ja tontin koon osalta. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeesta.
Hakija on esittänyt erityisiä syitä ja perusteluja hakemukselle. Todetaan, että rakennushanke sijoittuu selvästi maakuntakaavan vaihekaavan osoittaman Salo-Lohja ratalinjan linjauksen pohjoispuolelle. Rakennushanke ei tule vaikeuttamaan ratahankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Edellä olevan perusteella hanke ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Hanke ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta muutoin merkittäviä haitallisia tavanomaisesta lomarakentamisesta poikkeavia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hanke saattaa kuitenkin aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Perusteena on Marjaniemen emätilan käyttämä rakennusoikeus suhteessa maakuntakaavan osoittamaan mitoituslukuun (3,72...6,20). Emätilalle on rakennettu kuusi loma-asuntoa ja yksi asuinrakennus. Jos asuinrakennusta ei huomioitaisi lomarakennuspaikkana, voitaisiin katsoa olevan edellytyksiä vielä yhdelle ohjemitoitukseen perustuvalle lomarakennuspaikalle erityisesti jos rakentaminen perustuisi suunnitelmallisuuteen kuten esimerkiksi ranta-asemakaavoitukseen. Rakennusoikeuden kohdentamista poikkeamismenettelyssä vaikeuttaa myös omarantaiset, vuonna 1970 muodostuneet tilat 1-12 ja 1-13. Mainitut tilat ovat periaatteessa samassa asemassa kuin hakijan omistama tila 1-34. Ottaen huomioon mainitun vuoden 1969 lohkomisen ja sitä edeltävät luovutukset Mäntypellon tilaa (Marjaniemen tila) tulee tarkastella lohkomisen kantatilana, jolle ei lohkomisessa muodostettujen rakennuspaikkojen vuoksi ole jäänyt rakennusoikeutta. Tilaa ei voida tulkita rantaviivan pituuden mukaan tarkasteltavana emätilana. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hanketta koskeva puoltava lausunto vuonna 2013 perustui harkinnallisiin perusteisiin, kuten lähinnä yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja tilajaotuksessa/lohkomisessa ilmenneeseen viiveeseen. Kaupunginarkkitehdin mukaan poikkeamisen MRL 172 :n mukaiset edellytykset eivät kaikilta osiltaan täyty hakemuksen tarkoittamassa hankkeessa edellä mainituin perustein tilalla 734-702-1-34. Poikkeamisen myöntäminen aiheuttaisi emätilaperiaate huomioon ottaen haittaa kaavoitukselle ja maankäytön muulle järjestämiselle sekä vaarantaisi maanomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. Mahdollinen emätilan jäljellä oleva rakennusoikeus, sen kohdentuminen lohkotiloille ja vapaan rannan jakautuminen eri kiinteistöjen kesken on mahdollista tutkia ja selvittää kaavoituksella. Oheismateriaali: Ympäristökartta, asemapiirros Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että MRL 172 :n tarkoittamat
poikkeamisen edellytykset hakemuksen tarkoittaman 120,0 k-m 2 :n vapaa-ajanasuinrakennuksen ja 30 k-m 2 :n saunan rakentamiseksi tilalle Mäntypelto 734-702-1-34 Johannislundin kylässä Kiikalassa eivät täyty ja hylkää hakemuksen edellä esitetyin perustein. Mahdollinen emätilan jäljellä oleva rakennusoikeus, sen kohdentuminen lohkotiloille ja vapaan rannan jakautuminen eri kiinteistöjen kesken on mahdollista tutkia ja selvittää kaavoituksella. Kaupunkisuunnittelulautakunnan antamasta kielteisestä päätöksestä maksu on 230 euroa (myönteisestä päätöksestä 470 euroa) Salon kaupunginvaltuuston hyväksymän taksan mukaisesti. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.