MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa



Samankaltaiset tiedostot
Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla

1. MAANTEISTÄ YLEISESTI KIINTEISTÖOIKEUDESSA JA -TEKNIIKASSA

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 21. päivänä syyskuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa.

Maantien Tulppio Ainijärvi lakkauttaminen Savukoski

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus

Katualueen omistusoikeuden hankkiminen

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Valtioneuvoston asetus

Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla

MAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue

KESKEISET PERIAATTEET

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

TONTTIJAKO LUNASTAMINEN (lyhyesti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

KESKUSTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tuomisto

Muutoksia ratasuunnitteluun

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T

Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tantere

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Tekninen lautakunta 7/ Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Yksityistielain keskeinen sisältö

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

Tiealueet MT ja MT (Vanhatie) sekä MT (Virastotie) asemakaavan muutos / OAS /Ehdotus / Asemakaavan hyväksyminen

KAUNIAISTENTIE 1. kaupunginosan liikennealueet Asemakaavan muutos Ak 208

Maantie 185 Pernon ja Ihalan eritasoliittymien parantaminen, Turku

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Urakoitsijaseminaarin avaus

Nellimintielle on myönnetty 10,4 miljoonan euron rahoitus perusväylänpidon lisärahoituskohteena. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille

Valtion ja kuntien yhteistyön periaatteet ja kustannusvastuu liikenne hankkeissa SININEN KIRJA. Ulla Hurmeranta, lakimies Kuntaliitto

Yleisesittely maantie- ja ratalain muutoksista. Sari Lajunen, lakimies

Muutoksia eri lupamenettelyissä. Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos

Kemijärven kaupunki Yt Isännöinti, Mika Rahja

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA

YLÖJÄRVI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Suunnittelualue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7.

RISTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luo edellytyksiä

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

jäljempänä tässä sopimuksessa Vuokraoikeudenhaltija

(jäljempänä myös Maanomistaja ) tilojen , ja osalta

Ajankohtaisia oikeustapauksia siviiliasioissa

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä - Mankala -yleissuunnitelma, Iitin kunnan lausunto

VAIHTOKIRJA. Vaihdon osapuolet: Rovaniemen kaupunki (ly ) Hallituskatu 7, PL Rovaniemi. Aatu Sakari Kourin kuolinpesä

Vähittäiskaupan ohjaus

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

KAUSTISEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS; MAIJANKOIVIKKO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Kaustisen kunta

KESKUSTA-ALUE NILSIÄNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies

199 HYÖKÄNNUMMI / OHKOLANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:2000

Suunnittelualue. Suunnittelun lähtökohdat. Suunnittelutilanne. SÄKYLÄN KUNTA , tark Sivu 1 / 6

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos, kortteli 29, Pyhäranta, luonnos

Kirkonkylän asemakaava-alueen kortteleiden 413, 416 ja 417 asemakaavamuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KYLÄTIEN, ILVEKSENTIEN JA SISTOLANMÄENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Yksityistielain vaikutukset kunnan tehtäviin

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

MAANKÄYTTÖSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet Ylivieskan kaupunki, Kyöstintie YLIVIESKA Jäljempänä Kaupunki

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011.

Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:

Seutuhallituksen kokous

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Valmistelija / lisätiedot: Petri Kantola. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Petri Kantola. Maantien muuttaminen kaduksi:

Rakennetun ympäristön valvonta, Ravilinnan piha-alueen muistokivi. Kuva muistokivestä ja sijaintikartta:

Laki maakaaren muuttamisesta

1.1 Naantalin kaupunki (y-tunnus ), rasitetun kiinteistön Pakinainen omistajana, sekä

LEPOLANTIE: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) Kaavoituksen kohde:

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

VASTINE KUSTAVIN KUNTA LÄNSI-VUOSNAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

YHTEISJÄRJESTELYSOPIMUS

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Transkriptio:

MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa muuta kuin paikallista liikennettä voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 83 :n 4 mom. mukaan osoittaa asemakaavassa liikennealue. Muille maanteille, jotka muuttuvat kaduiksi, merkitään asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa katualue. Liikennealueen määrittelyä on ohjeistettu ympäristöministeriön ohjeessa Asemakaavamerkinnät ja määräykset 2002 kohdassa 10.1.2 Liikennealueet. Pieniä alueita asemakaavoitettaessa voidaan harkita maantien jättämistä toistaiseksi asemakaavan ulkopuolelle, jos asemakaavoitettava alue sijoittuu vain toiselle puolelle maantietä ja maankäytön toteutuminen tai verkollinen yhtenäisyys ei edellytä maantien muuttamista kaduksi lähivuosina. Tällöin mahdolliset maantien parannustoimet voidaan hoitaa yhtenäisesti maantielain mukaisella tiesuunnitelmalla. Tulevan maankäytön ja liikenteen tarpeista riippuu, miten leveä katualue asemakaavaan varataan. Jos katualuetta tarvitaan leveämmälti kuin entinen tiealue, tulee siihen asemakaavassa varautua. 2. Hallinnollinen muutos Maantie, joka asemakaavassa on osoitettu kaduksi, muuttuu kaduksi kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä (MRL 86a ). Maantien osoittaminen asemakaavassa kaduksi ei edellytä välitöntä kaduksi muuttamista, vaan maantie voi sijaita katualueella kunnes kunnalle syntyy maankäytön kehittymisen myötä kadunpitovelvollisuus ja kunta tekee kadunpitopäätöksen. Jos maantie on jo asemakaavan mukaisella katualueella ja se liittyy olemassa olevaan katuverkkoon, tulee kunnan muuttaa katualueella oleva maantie kohtuullisessa ajassa kadunpitopäätöksellä kaduksi (MRL 179 ). Lyhyet erilliset katualueella olevat maantieosuudet voidaan säilyttää tieverkon yhtenäisyyden vuoksi toistaiseksi maantienä. MRL 86a :n mukaan kadunpitopäätökset tulee tehdä tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ottaen huomioon kunnossapidon vaatimukset ja maankäytön sekä tie- ja katuverkon toteutuminen. Jos kaduksi muutettavalle maantielle ei ole samalla tarpeen tehdä parannustoimenpiteitä, ei tiesuunnitelmaa tai katusuunnitelmaa tarvita. Kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä maantie muuttuu kaduksi ja maantie lakkaa kadunpitopäätöksen tultua voimaan.

MUISTIO 2 (3) Mikäli kaduksi muuttamisen yhteydessä tehdään maantien parannustoimenpiteitä voi menettelytapa riippua siitä, tehdäänkö parannustoimenpiteet ennen vai jälkeen asemakaavan voimaan tulon. 3. Maantien parantaminen muutoksen yhteydessä 3.1. Uusi asemakaava Jos katualueen osoittava uusi asemakaava on vasta vireillä tai laadittavana ja kaduksi muutettavalla maantiellä on tarvetta parannustoimiin, kuten kevytväylän rakentamiseen, voidaan parantamisesta laatia ja hyväksyä tiesuunnitelma. Kunnan on sitouduttava laatimaan asemakaava niin, että liikennealueen sijaan asemakaavassa osoitetaan katualue. Edellytyksenä on myös, että parannettu tie mahtuu asemakaavan katualueelle. Asemakaavan saatua lainvoiman kunta tekee kadunpitopäätöksen, jolla parannettu maantie muuttuu kaduksi ja maantie lakkaa. 3.2 Voimassa oleva asemakaava Mikäli asemakaavan katualueella vielä olevalla maantiellä on välitön parannustarve, kuten kevyen liikenteen tien rakentaminen maantien varteen, tällaista parannustyötä varten ei voida hyväksyä tiesuunnitelmaa, koska se olisi asemakaavan vastainen. Hanke on toteutettava hallinnollisesti katusuunnitelman mukaisesti katuna. Kun kysymyksessä on maantiealueeseen kohdistuva työ, toimii Tiehallinto asiassa maantielain 42 :n mukaisena luvan antajana. Lupaan voidaan sisällyttää työn tulosta ja työn tekemistä koskevia ehtoja. Työn valmistuttua kunta tekee kadunpitopäätöksen, jolla parannettu maantie muuttuu kaduksi. 3.3 Vanhan asemakaavan muuttaminen Mikäli maantien parannustoimet eivät mahdu vanhan asemakaavan liikennealueelle ja asemakaavaa joudutaan muuttamaan, tulee parannettavaa tietä varten tarvittava alue osoittaa kokonaan katualueeksi. Tällöin parantamistoimista laaditaan katusuunnitelma ja tie parannetaan katuna edellisen kohdan mukaisesti. Työn valmistuttua kunta tekee kadunpitopäätöksen, jolla parannettu maantie muuttuu kaduksi. 3.4 Lyhyet asemakaava-alueen maantieosuudet Lyhyitä erillisiä asemakaavan katualueilla sijaitsevia maantieosuuksia ei tieverkon yhtenäisyyden säilymisen vuoksi muuteta kaduiksi. Maantietä voidaan tällöin parantaa ilman tiesuunnitelmaa, jos toimenpiteet mahtuvat olemassa olevalle tiealueelle ja ovat vaikutuksiltaan vähäiset. Tiesuunnitelmaa ei voida laatia ja hyväksyä katualueelle, joten esimerkiksi kevyen liikenteen tien tarvitsemat lisäalueet hankitaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla.

MUISTIO 3 (3) Parantamistoimenpiteistä laaditaan ja hyväksytään katualueen osuudelle katusuunnitelma. Maantie säilyy edelleen maatienä siihen saakka, kunnes se voidaan verkollisesti yhtenäisenä muuttaa kunnan kadunpitopäätöksellä kaduksi. 3. 5 Maantien parantamisen kustannusjako Parannustoimien kustannusten jaosta sovitaan tiesuunnitelman tai katusuunnitelman käsittelyn yhteydessä Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa suosituksen kohdan 2.2.2 mukaisesti: Hallinnollista luokitusta muutettaessa oleelliset, yhteisesti todettavat nykytilan puutteiden parantamiset kustannetaan puoliksi kunnan ja valtion kesken, ellei erityisestä syystä toisin sovita. Kaikki liikenneväylään kuuluvat laitteet ja rakenteet siirtyvät väylän siirron yhteydessä uudelle omistajalle korvauksitta. 4. Ilmoitusmenettely Kunta toimittaa tiepiirille tiedon kadunpitopäätöksestään yllä mainituissa tapauksissa, vaikka tällaisesta ilmoitusvelvollisuudesta ei ole laissa määrätty. Ilmoituksen saatuaan tiepiiri puolestaan ilmoittaa asiasta maanmittaustoimistolle. Ilmoituksessa tiepiiri esittää, että maanmittaustoimisto poistaa kadunpitopäätöksen tarkoittaman maantiealueen kiinteistörekisteristä. Pelkkä kadunpitopäätöksen tiedoksi toimittaminen maanmittaustoimistolle ei riitä. Kunta ilmoittaa kadunpitopäätöksestä ja siihen perustuvasta kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuden alkamisesta kadun varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille (MRL 87 ). 5. Maantiealueen siirtyminen kunnalle 5.1 Ensin maantie, jonka jälkeen asemakaava Asemakaavan tullessa voimaan asemakaava-alueeseen sisältyvä valtion omistama maantien tiealue siirtyy kunnan omistukseen (MRL 93 ). Siirtyminen tapahtuu korvauksetta. Asemakaavan voimaantulolla tarkoitetaan paitsi alueen ensimmäistä asemakaavaa myös asemakaavan muutosta. Tiealueella tarkoitetaan tiealueeksi lunastettua tiealuetta, ei tiealueen ulkopuolisia tilojen tai lunastusyksiköiden alueita, vaikka alueet olisi ostettu tai lunastettu maantietä varten eikä maantiestä erillistä liitännäisaluetta. Maantie säilyy maantienä, vaikka tiealue siirtyy kunnan omistukseen. Valtiolle maantienpitäjänä syntyy samalla tiealueeseen tieoikeus, joka käsittää kaikki tienpitoon tarvittavat oikeudet. Sellainen maantien tiealue, joka siirtyy kunnan omistukseen maankäyttö- ja rakennuslain 93 :n nojalla, erotetaan lohkomalla asemakaavan mukaisiksi kiinteistöiksi (Maantielaki 113 3mom).

MUISTIO 4 (3) 5.2 Ensin asemakaava, jonka jälkeen maantie ja toinen asemakaava Kun maantie tehdään asemakaavan liikennealueelle tiesuunnitelman perusteella, tiealue lunastetaan valtiolle omistusoikeudella. Maantien tiealue siirtyy kunnan omistukseen, kun alueelle tulee voimaan uusi asemakaava. Muihin katualueen osiin kuin tiealueeseen kunta saa omistusoikeuden maankäyttö- ja rakennuslain 94 ja 95 :ien mukaisella menettelyllä. Asemakaavan mukainen katualue erotetaan lohkomalla yleiseksi alueeksi.

MUISTIO 5 (3) Maantien muuttaminen kaduksi Maantietä ei paranneta Maantie liikennealueella Maantie katualueella LT-alue katualueeksi Kadunpitopäätös Maantietä on tarpeen parantaa Maantie liikennealueella Maantie katualueella Parantaminen maantienä Toimenpiteet mahtuvat liikennealueelle Parantaminen katuna Maantie katualueella tai toimenpiteet eivät mahdu liikennealueelle Tiesuunnitelma ja maantien parantaminen LT-alue katualueeksi Katualueen mahd. muutos Lupa tiealueeseen kohdistuvaan työhön Katusuunnitelma ja maantien parantaminen Kadunpitopäätös