1 (27) Yksityistietimituksen hjeistus, versi 1.0, 12.6.2007 kursiivilla merkitty pöytäkirjan tekstiasu 1 YLEISTÄ... 2 2 KOKOUKSEN ALOITTAMINEN... 3 3 TIEDOTTAMINEN... 4 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS... 5 5 VIREILLETULO JA TOIMITUKSEN TARKOITUS... 5 6 ARKISTOTUTKIMUKSET... 6 7 ASIANOSAISTEN KUULEMINEN... 6 8 MAASTOKATSELMUS... 6 9 YKSITYISTIEPÄÄTÖS... 7 9.1 PERUSTIEOIKEUS (YKSTL 8 )... 7 9.2 LISÄTIEOIKEUDET (YKSTL 9, 10 )... 9 9.3 UUDEN TIEN RAKENTAMINEN... 10 9.4 TIEOIKEUDEN JÄRJESTELYT... 10 9.5 TIEN TAI TIEOIKEUDEN SIIRTÄMINEN ( YKSTL 38 B )... 10 9.6 TIEN TAI TIENOSAN LAKKAUTTAMINEN ( YKSTL 84 )... 11 9.7 MÄÄRÄAIKAINEN TIEOIKEUS (YKSTL 9 B )... 11 9.8 VÄLIAIKAINEN KULKUOIKEUS (YKSTL 82 )... 12 9.9 VÄLIAIKAINEN KULKUOIKEUS (YKSTL 82 A )... 12 9.10 RAJOITETTU TIEN KÄYTTÖOIKEUS (YKSTL 11 )... 13 9.11 MUUT OIKEUDET JA KIELLOT... 13 9.12 LAKANNEET YHTEISET TIET... 15 9.13 YKSTL 105, 106 JA 107 :N MUKAISET TIEOIKEUDET... 15 10 TIENPITOVELVOLLISUUS... 16 10.1 TIEOSAKKAAT... 16 10.2 TIEN YKSIKÖINTI... 16 10.3 TIEYKSIKÖIDEN MUUTTAMINEN... 17 10.4 KÄYTTÖMAKSU... 17 10.5 TIEMAKSUJEN PERINTÄ... 17 10.6 TAKAUTUVIEN RAKENTAMISKUSTANNUSTEN MÄÄRÄÄMINEN (YKSTL 24 )... 18 11 TIEKUNTA... 18 11.1 TIEKUNNAN TEHTÄVÄT... 18 11.2 TIEKUNNAN PERUSTAMINEN... 18 12 KIINTEISTÖNMÄÄRITYS, TILUSVAIHTO TAI ALUEEN SIIRTÄMINEN... 20 13 TOIMITUSKARTTA... 21 14 KORVAUKSET... 21 14.1 YLEISTÄ... 21 14.2 KORVAUSTEN MAKSAMINEN... 22 14.3 MAAPOHJAKORVAUS... 22 14.4 HAITANKORVAUS... 23 14.5 VAHINGON- JA KUSTANNUKSENKORVAUS... 24 15 EDUNVALVONTAKULUT... 25 16 TOIMITUSMENOT JA KIINTEISTÖTOIMITUSMAKSU... 25 17 OTTEET JA ILMOITUKSET... 25 18 TOIMITUKSEN LOPETTAMINEN... 26
2 (27) 19 TOIMITUKSEN HYVÄKSYMINEN... 26 20 VALITUSOSOITUS... 27 PÄIVITYKSET: 29.8.2011 Luku 17 n päivitetty kknaisuudessaan, hyväksytty PETO-ydinprsessitiimissä 24.8.2011 28.1.2014 rganisaatiuudistuksen jhdsta (KII-tuki) 1 Yleistä Tietimituksessa n asian laadun mukaan käsiteltävä ja ratkaistava YksTL 38 :n asiat. Yksityistietimitusta vi hakea kiinteistön mistaja, yhteisen alueen sakas ja tiekunta, jiden tietä asia kskee sekä kunta ja YksTL 38.1 4. khdan asiassa kiinteistöön khdistuvan erityisen ikeuden haltija. Kats myös Kiinteistörekisterilaki 2 ja YksTL 2. Uuden tien rakentamista kskeva yksityistietimitus n käsiteltävä kiireellisenä YksTA 1. Timitus katstaan alitetuksi sillin, kun timitusinsinööri n alittanut ensimmäisen kkuksen (KML 173 ). Timituksesta n pidettävä pöytäkirjaa, jhn merkitään KML 187 :n mukaisesti: asiansaisten vaatimukset ja muiden lausumien sisältö spimukset timitusmiesten ratkaisut ja niiden perustelut muut timituksen kannalta merkitykselliset asiat, js ne eivät sisälly muuhun timituksen asiakirjaan Pöytäkirjan ja muut timituksessa laaditut asiakirjat allekirjittaa timitusinsinööri. Timituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan timitusmiesten päätöksellä. Js timitusmiehet eivät le päätöksestä yksimielisiä, ratkaistaan asia äänestyksessä, jhn svelletaan, mitä ikeudenkäymiskaaressa äänestyksestä mnijäsenisessä tumiistuimessa säädetään (KML 175.1 ). Teknisten tehtävien surittamista kskevat asiat ratkaisee timitusinsinööri. Timitusmiehillä n ns. ratkaisupakk vaatimuksiin nähden ja ratkaisut n perusteltava. Asiansaisten ikeus spia (KML 175.2 ), spimusmenettely (KML 176 ) Timituskkuksessa tehty spimus kirjataan pöytäkirjaan Timituskkuksen ulkpulella tehty spimus n ltava kirjallinen. Tällainen spimus n pätevä, vaikka jku, jta spimus kskee, ei le sitä allekirjittanut, js hän spimuksen tekemisen jälkeen pidettävässä timituskkuksessa ilmittaa hyväksyvänsä spimuksen
3 (27) 2 Kkuksen alittaminen Timitusinsinööri ratkaisee, vidaank spimus kknaan tai sittain hyväksyä timituksen perusteeksi. ( YksTL 49 ) Kaikki ennen kkusta timitettu tai timituspaikalla timitusinsinöörille annettu aineist n julkista. Timitusinsinöörin tulee esittää tämä aineist asiansaisille ja antaa heillä mahdllisuus tutustua siihen. Timituksessa tehdyt ratkaisut ja spimukset n esitettävä saapuvilla leville asiansaisille sitä mukaa kuin timitus edistyy (KML 189 ). Timitusinsinööri päättää, saak kkusta kuvata tai nauhittaa. Mikäli timituksen kuluessa ilmenee tarve asiiden tarkempaan selvittämiseen, timitusinsinöörin n syytä keskeyttää timitus. Timituksen laji (myös mahdllisen sivutimituksen laji) ja khde n selvittävä pöytäkirjan alusta. Esimerkki: Yksityistietimitus Kuukerinkallin yksityistiellä ja sen yhteydessä suritettu rajankäynti tiljen Kivula 1:288 ja Mäntylä 1:298 välillä Pttijen kunnassa. Aika, paikka ja timitusinsinööri Usktut miehet, js heitä käytetään. Pöytäkirjaan n kirjattava paikalla levat asiansaiset ja heidän edustamansa kiinteistö taikka asemansa timituksessa. Esimerkki: Raim Rakentaja hakijana, kiinteistö Kivula 1:288 Rist Myyjä, kiinteistö Myllylä 1:298 Raija Riitanen, kiinteistö Jkela 1:249, avustajana varatumari Samp Hakkareinen Maija Marjanen valtakirjalla Pekka Petäjän pulesta, kiinteistö Marjala 1:345 Pekka Kkk masta pulestaan ja Jhannes Kkn jakamattman kulinpesän pulesta, kiinteistö Kkk 1:287 Nurisseura Tiv ry:n puheenjhtaja Pekka Mikkla, kiinteistö Tiv 1: 299 Kauk Kivu edustaen ilman valtakirjaa isäänsä Jukka Kivua, kiinteistö Kivula 1:245 Kalle Kuntanen, Hartlan kunta, kunnaninsinööri, jatkuva valtuutus Erkki Mutkanen, Hartlan kunta, tiejastn sihteeri, kunnan jhtsääntö Matti Mittari, Kivumäen yksityistien timitsijamies Asianajaja Raija Kmulainen asiamiehenä kiinteistön 1:235 mistajan Pekka Möttösen pulesta Ville Virtanen alaikäisen Mikk Virtasen edustajana, lakimääräinen hlhja (isä), kiinteistö 1:355
4 (27) Läsnälijista vi lla myös erillinen luettel pöytäkirjan liitteenä. Oikeuskäytännön mukaan asianajaja ei tarvitse erillistä valtakirjaa, vaan riittää, että hän ilmittaa edustavansa asiansaista. 3 Tiedttaminen Kats TMK 1.8. Timitusten tiedttaminen n tärkeä perusasia, jnka ikeellisuuteen tulee kiinnittää erityistä humita. Timituksen alittamisesta pääsääntöisesti tiedtetaan kaikille asiansaisille kutsukirjeillä (KML 168.1 ). Asiansaiseksi yksityistielain mukaan katstaan timituksen hakija ja muu henkilö (fyysinen tai juridinen), jnka ikeutta tai etua timitus välittömästi kskee (YksTL 39 ). Asiansainen vi lla myös rajanaapuri tai muu kiinteistö kuin se, jnka maalle tietä suunnitellaan tai käsiteltävään tiehen liittyvän yksityistien tiekunta. On humattava, että kunnalla n yksityistietimituksessa erityisasema asiansaisena. Kunnalla n tien sijittamista kskevassa asiassa asiansaisen puhevalta. Tiedttamisen erityistapaukset (KML 168.2-3 ) Useita mistajia Yhteinen alue Vanhan rasite- tai tieikeuden haltija Tiekunta Tiedttaminen kunnalle Tie sijaitsee KML:n 168.4 :ssä tarkitetulla alueella Tiedttaminen täydennetään tarvittaessa sanmalehtikutsulla (KML 169 ). Ilmittaminen yksityistietimituksesta eri viranmaisille (YksTL 44 ): Tielautakunnalle tai sen tehtäviä hitavalle viranmaiselle kaikista yksityistietimituksista Alueelliselle ympäristökeskukselle js kyseessä n tien rakentaminen tai siirtäminen Asianmaiselle viranmaiselle js yksityistie tulee jhtamaan yleisen maantien, rautatien (mm. tiehallint, ratahallint) tai kanavan alueelle Asianmaiselle kunnalle js timitus kskee tien tekemistä Esimerkki: Kkuksesta n tiedtettu kutsukirjeillä, jiden saajat sitteineen ilmenevät Maanmittauslaitksen diaarijärjestelmästä. Kutsukirjeet n lähetetty 1.11.2006. Kkuksesta n tiedtettu 1.1.2014 lähetetyillä kutsukirjeillä Maanmittauslaitksen diaarista ilmeneville asiansaisille. Vastaa SULKA-phjaa. Päätöksen perustelu: kiinteistönmudstamislaki, 168-169 (spimalla 170 )
5 (27) kiinteistönmudstamisasetus, 41 yksityistielaki, 43-44 Tiedttamisen salta dkumentinti kirjeiden lähettämispäivämäärästä ja saajista sekä merkintä kutsukirjeissä mainituista sivutimituksista n selvittävä JAKODiaarista tai pöytäkirjasta. Pöytäkirjassa pitää lla viittaus JAKODiaariin. Js kirjeiden saajia n vähän, ne vidaan lisäksi luetella pöytäkirjassa. Kirjeiden lähettämispäivämäärän tulee selvitä pöytäkirjasta. 4 Kkuksen laillisuus Jatkkkuksesta tiedttaminen: Jatkkkuksesta ilmitetaan timituskkuksessa tai tiedtetaan siten kuin n säädetty tiedttamisesta timitusta alitettaessa. Alkukkuksessa saapuvilla levat asiansaiset vivat spia myös muunlaisesta jatkkkuksen tiedttamistavasta, jnka timitusinsinööri kats riittäväksi. Timitusmiehet, uskttujen miesten käyttäminen (YksTL 40 ) kats TMK 1.5 Js timituksen alittamisen yhteydessä tai sen kestäessä asiansainen vaatii uskttujen miesten käyttämistä, eikä heitä saada paikalle, tulee timitus keskeyttää ja samalla timitusinsinööri vi ilmittaa seuraavan kkuksen ajankhdan. Timitusmiesten esteettömyys Esteellisyys KML 12 ja OiK 13. luku 1 ja 3-7. Kkuksen laillisuus Esimerkki Kkus myönnettiin kysyttäessä laillisesti kkn kutsutuksi, timitusinsinööri jäävittömäksi ja timituksen alittaminen esteettömäksi. Timitusinsinööri ei katsnut uskttujen miesten käyttämistä timituksessa tarpeelliseksi eikä kukaan asiansainenkaan kysyttäessä vaatinut uskttujen miesten käyttämistä. Kkus tdettiin lailliseksi. Kukaan asiansaisista ei kysyttäessä vaatinut uskttujen miesten käyttämistä, ei esittänyt esteellisyysmuistutusta timitusinsinööriä eikä estettä timitusta vastaan Timitusinsinööri n esteetön, uskttuja miehiä ei käytetä ja kkus n laillinen. Vastaa SULKA-phjaa. 5 Vireilletul ja timituksen tarkitus Timitushakemuksen esitteleminen Hakijalla n mahdllisuus täydentää timitushakemusta Timitusta kskevien lainkhtien esittely Timitus jätetään sikseen mikäli mudlliset edellytykset eivät täyty. Timituksen asiallisista edellytyksistä tehdään päätös myöhemmin timituksessa.
6 (27) Esimerkki: Timitusinsinööri selsti timituksen vireilletuln, timituksen tarkitusta ja timitusmenettelyä sekä timituksen surittamisen edellytyksiä. Hakijan ilmituksen mukaan timituksen tarkituksena n käsitellä alueella levien teiden leventämistä, perustaa tiehitkunta sekä surittaa tien yksiköinti. Timitusinsinööri ttesi, että mudlliset edellytykset timituksen surittamiselle vat lemassa ja päätti alittaa pyydetyn timituksen käsittelyn. 6 Arkisttutkimukset Timituksen arkisttutkimusten selstaminen Kiinteistötiedt Kiinteistöihin khdistuvat ja kiinteistöjä palvelevat ikeudet Kaavituksen nykytilanne ja mahdlliset suunnitelmat. Laajan arkisttutkimuksen vi ttaa pöytäkirjan liitteeksi. 7 Asiansaisten kuuleminen Timitusinsinöörin n tiedusteltava asiansaisten mielipiteitä käsiteltävänä levasta asiasta ja tehtävä sitä kskevia ratkaisuehdtuksia varattava asiansaisille, js heillä n ikeus spia asiasta, tilaisuus neuvtella siitä keskenään Pöytäkirjaan merkitään asiansaisten vaatimukset ja lausumien keskeinen sisältö Tulee kiinnittää humita siihen, että jkainen asiansainen saa käyttää puheenvuraan ja perustella mielipiteensä. Js timituksessa n tehty erilaisia vaatimuksia, vi lla tarpeen, että timitusinsinööri esittää yhteenvedn käydystä keskustelusta sekä riitaisista ja riidattmista seikista. Tämä auttaa asiansaisia hahmttamaan tilannetta sekä edistää KMA 41 :n pyrkimyksiä spimusten syntymiseen. 8 Maastkatselmus Maastkatselmus antaa timitusmiehille kuvan alueesta ja eri vaihtehdista sekä asiansaisille mahdllisuuden perustella vaatimuksiaan maastssa tehtyjen havaintjen avulla. Maastkatselmuksen merkitys n keskeinen asiallisten edellytysten arviinnissa sekä krvausasiissa. Asiansaisten sallistuminen maastkatselmukseen n tärkeää, sillä usein esitetään lisää vaatimuksia katselmuksen aikana. Timituksen kannalta merkitykselliset asiat kirjataan pöytäkirjaan (KML 187 ). Tdetaan tielinjauksen eri vaihtehdt, tien asema ja leveys, tien kunt, kasvillisuus, krkeusert, maaperä, tiejien ja tierumpujen tarve. Krvausarviintia varten kirjataan mahdllisiin haittihin ja vahinkihin liittyvät tekijät, kuten rakennusten ja pihjen sijainti.
7 (27) Js katselmuksesta laaditaan erillinen katselmuspöytäkirja tulee sen lla allekirjitettu arkistitava asiakirja ( KML 187 ja KMA 45 ). Timitusmiehillä n ikeus liikkua tiluksilla (YksTL 46.1 ). 9 Yksityistiepäätös 9.1 Perustieikeus (YksTL 8 ) 9.1.1 Määrittely Yksityistietimituksessa myönnetään perustieikeus kun kiinteistölle tai YksTL 2.1 :n mukaiselle muulle tien tarvitsijalle annetaan YksTL 8 :n perusteella ikeus pysyvästi käyttää YksTL 5 :n mukaiseen tietarkitukseen tisen kiinteistön tai muun rekisteriyksikön sellaista aluetta, jhn ei ennestään khdistu tieikeutta. Alue vi lla tieksi rakentamatn tai alueella vi lla maanmistajan ma tie tai YksTL 21 :n mukainen spimustie. Tieikeus n saajakiinteistön kaikkeen liikenteeseen mikäli YksTL 11 :n mukaisia rajituksia ei le annettu. 9.1.2 Yleistä Uusi tieikeus tulee yksityistietimituksessa antaa, js kulkuyhteys n tärkeä kiinteistön tarkituksenmukaista käyttöä varten eikä siitä aiheudu humattavaa haittaa millekään kiinteistölle (YksTL 8.1 ). Mlempien, tärkeysedellytyksen ja haitattmuusedellytyksen tulee tteutua samanaikaisesti. Samilla edellytyksillä käsitellään YksTL 8.2 :n mukainen tien siirtämiseen ja tien parantamiseen tarvittavan lisäalueen luvuttaminen. Samanaikaisesti YksTL 8.1 :n edellytysten kanssa harkitaan tien sijittamista ja yleisiä edellytyksiä YksTL 7 mukaisesti, yksityistietimituksessa tulee 8 : kiinteistökhtaisten edellytysten kuitenkin täyttyä ensin. Tien sijittamista, vanhan tieverkn, lunnnarvjen sekä kaavituksen humiimista säätää YksTL 7 ja Natura 2000 verkstn vaikutusta 7a. On humattava, että mistajan sustumuksella tehtyyn ennestään levan tien ikaisuun, levittämiseen ja muuhun parantamiseen tarvittavaan alueeseen n syntynyt YksTL 16.2 perusteella tieikeus kun alue n tettu käyttöön. Kun tällaista tietä käsitellään timituksessa, n kyseessä YksTL 38.1 :n khdan 4 tarkittama asia eli mikä n ennestään levan tien asema leveys ym. Yhteinen alue ei le kiinteistö, jten sen hyväksi ei vi perustaa tie- tai muuta ikeutta. Oikeudet n perustettava sakaskiinteistöjen hyväksi. 9.1.3 Tärkeysedellytys Kulkuyhteyden tulee lla saajakiinteistölle tarkituksenmukaista käyttöä varten tärkeä. Tieikeuden myöntämisen tärkeysedellytys yleensä täyttyy mikäli kiinteistöllä ei le llenkaan virallista tieikeutta. Oikeuskäytännön perusteella kuuluu kiinteistön tarkituksenmukaiseen käyttöön mahdllisuus: päästä ajneuvlla kiinteistölle (KKO 1.2.1988 nr 247)
8 (27) päästä ajneuvlla kiinteistön rakennetulle salle (KKO 1993/17). sakaskiinteistölle saada pysyvä kulkuyhteys yhteiselle vesijätölle pääsemiseksi muun muassa vesijättöön rajittuvalla vesialueella tapahtuvaa uimista ja kalastuksen harjittamista varten sekä veneen pitämiseksi ranta-alueella (KKO 1990:153). Uusi tieikeus vi lla kiinteistölle tärkeä myös siinä tapauksessa, että kiinteistöllä n käytössä aikaisempi tieikeus. Vanha tieikeus vi lla tärkeä salle kiinteistön liikennettä mutta uusien teiden rakentamisen jhdsta tai kiinteistöjen mistussuhteisen muuttumisen jhdsta n tärkeää saada kulkuyhteys myös tiseen suuntaan. Tien siirtäminen uuteen khtaan (YksTL 8.2 ) vi lla tarkituksenmukaista käyttöä varten tärkeää. Aikaisempi tieyhteys vi spia hunsti nykyajan tarkituksenmukaiseen käyttöön se vi lla hevsajan tieikeus, talvitietyyppinen, maastssa tasaiseen mutta kantavuudeltaan heikkn khtaan sijitettu tierasite. Vanha tieikeus vi lla lähiseudulla tapahtuneiden muutsten jhdsta epätarkituksenmukaiseen suuntaan. Tien siirtäminen vi perustua myös kulkuyhteyden lyhenemisestä saatavaan humattavaan hyötyyn. Kiinteistön pääsytie yleiselle tielle tai tiekunnan yksityistielle vi lla tarpeettman pitkä j siitä syystä, että vanha tieikeus n - täysin timituskäytännön mukaisesti - perustettu kantatilan alueen kautta. Samaan talusyksikköön, esimerkiksi maatilaan kuuluvien kiinteistöjen tai palstjen välinen uusi tieikeus vi merkittävästi lyhentää ajmatkaa maatilan eri sien välillä ja tieikeudesta n humattavaa hyötyä (KKO 27.9.1994 nr 3452). 9.1.4 Haitattmuusedellytys Tieikeudesta ei saa aiheutua humattavaa haittaa millekään kiinteistölle (YksTL 8.1 ) - ei luvuttavalle kiinteistölle eikä muulle tien vaikutuspiirissä levalle kiinteistölle. Tiestä aiheutuva humattava haitta estää tieikeuden myöntämisen vaikka tie lisi tärkeä saajakiinteistön tarkituksenmukaiselle käytölle - humattavaa haittaa ei vi krvata rahalla. Tieikeus rajittaa maanmistajan mistusikeutta - perustettu tieikeus n pysyvänä käyttöikeutena vimassa eikä muu kiinteistöön khdistuva ikeus estä tien käyttöä (YksTL 16.1 ). Tiealueelle ei vi rakentaa eikä sille ei vi sijittaa muita pysyviä rakennelmia tai laitteita, varasta tai vastaavaa. Omistaja vi käyttää tiealuetta mikäli sitä ei le tettu tiekäyttöön, mistaja vi viljellä tiealuetta, kasvattaa metsää tai hitaa aluetta tnttina. Kun alue n tettu tiekäyttöön, tiealue n raivattu tai tasitettu, puust ja muu kasvillisuus n pistettu tai tie n muuten tehty, ei mistajalla le ikeutta estää alueen käyttöä tienä tai pistaa tientektimenpiteitä. Omistajalla n tisaalta ikeus käyttää alueellaan sijaitsevaa tietä, ellei sitä le erikseen kielletty. Tieikeus vi vaikuttaa mistusikeuteen myös tiealueen ulkpulella.
9 (27) Tie tai tieikeus vi rajittaa rakentamista tai mahdllisuuksia rakennusten sijittamiseen YksTL 19 :n mukaisesti. Tie vi pirsta kiinteistön siten, että tiealueen ulkpulisen alueen käyttö hankalituu ja aiheutuu lisäkustannuksia. Kiinteistöön vi jäädä käyttökelvttmia tai vaikeasti käytettäviä alueita. Tien käyttö vi aiheuttaa luvuttajakiinteistölle tai tien vaikutuspiirin kiinteistölle immissita (melua, pölyä, pakkaasua jne.) ja sen kautta kiinteistön arvn alentumista. Tien tekeminen vi aiheuttaa maisemahaittaa tai ainakin kauneusarvjen menetystä. Haitan arviinnissa n tettava humin tieikeuden saajan arviitu liikennemäärä ja sen mukaiset vahingt ja haitat luvuttajakiinteistölle ja muille kiinteistöille, jihin tie vaikuttaa. Tieikeudesta aiheutuva haitta tulee arviida kiinteistön nykykäytön mukaan. Rakennetulla alueella, ranta-alueella sekä alueella, jlla nykytilaa tehkkaampi maankäyttö n tdennäköinen (dtusarvalue) vi humattavan haitan kynnys ylittyä herkemmin kuin puhtaalla maa- ja metsätalusalueella. Humattavan haitan käsitettä selventää lain valmistelu ja ikeustapaukset: Yksityistielain perusteluissa n kirjattu, ettei tieikeutta yleensä vida khdistaa esimerkiksi asunttnttiin tai puutarhaan. Tieikeutta ei vida perustaa luvuttavalla tilalla levien rakennusten läheisyyteen eikä muutinkaan tilan taluskeskuksen kautta (KKO 1990:153). Tieikeus taluskeskuksen kautta aiheuttaa humattavaa haittaa (KKO 1986 II 43). Tie rakennusten ja rannan välissä aiheuttaa humattavaa haittaa (602/28.2.1989 ja 2320/6.9.1989). Tieikeus ei aiheuttanut humattavaa haittaa sillä tie ei sijainnut rakennusten välittömässä läheisyydessä (KKO 26.2.1992 nr 734). Salajitetun pelln pirstutuminen kahteen lhkn ei aiheuttanut humattavaa haittaa (KKO 12.9.1991 nr 2782). 9.2 Lisätieikeudet (YksTL 9, 10 ) Kun tieikeus tisen kiinteistön tai muun sapulen hyväksi n j aiemmin perustettu, vidaan ikeus antaa myös muille tien tarvitsijille, jllin tätä tieikeutta kutsutaan lisätieikeudeksi (YksTL 9.1 ). Vastaava säännös elinkeinn harjittajan lisätieikeudesta YksTL 10.1. Edellytykset Tärkeä ikeutetulle kiinteistölle Ei humattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle tai jllekin, jlla ennestään n ikeus tiehen. Olsuhteet vat muuttuneet siten, että liikenne kiinteistölle vidaan tarkituksenmukaisemmin järjestää tisen ennestään levan tien kautta (YksTL 9.2 ). Vastaava säännös elinkeinn harjittajan lisätieikeudesta YksTL 10.2. Edellytykset samat kuin YksTL 9.1 :ssä
10 (27) 9.3 Uuden tien rakentaminen Edellytyksenä lisäksi parantaa tieikeuden haltijan tieyhteyttä, tai vähentää lennaisesti ennestään levasta tiestä aiheutuvaa haittaa Kiinteistölle aikaisemmin perustettu tieikeus vidaan lakkauttaa. Tie n YksTL 7.1 :n mukaan tehtävä kaikin pulin siten, että sen tarkitus saavutetaan mahdllisimman edullisesti ja tuttamatta kenellekään suurempaa vahinka tai haittaa kuin tarve vaatii. Yleiseltä kannalta ja yleistä etua vaalien YksTL 7.2 ja 7.3 määräävät vanhan tieverkn, lunnnarvjen ja kulttuuriarvjen sekä kaavatilanteen humin ttamisesta tien tekemisessä ja muussa yksityistielain mukaisessa timenpiteessä. Natura 2000 verkstn ja tieasian yhteensvittamisesta säätää YksTL 7a. 9.4 Tieikeuden järjestelyt Js tiesakas vaatii tien rakentamista krkeatasisempana kuin YksTL 7 edellyttää, n vaatijan suritettava aiheutuvat lisäkustannukset (YksTL 7.4 ) Kun tie n yksityistietimituksessa päätetty tehdä, n tarvittaessa laadittava suunnitelma ja kustannusarvi tien tekemisestä. Mikäli timituksessa n annettu määräaika, jnka kuluessa tie n tehtävä valmiiksi, n kustannusarvi aina laadittava (YksTL 38.4 ) Yksittäisen kiinteistön tieikeuden lakkauttaminen mahdllisten muiden ikeutettujen kiinteistöjen tieikeuksien pysyessä vimassa. Asiat ratkaistaan yksityistietimituksessa. YksTL 9.2 :Js liikenne kiinteistölle lsuhteiden muuttumisen jhdsta vidaan järjestää tarkituksenmukaisemmin tisen ennestään levan tien kautta. Aikaisemmin annettu tieikeus lakkautetaan. YksTL 9 a :Js tienkäyttö kiinteistön salta n muuttunut siten, että siitä aiheutuu kiinteistölle, jnka alueella tie n, tai tiselle tiesakkaalle khtuutnta haittaa. Tieikeuden lakkauttaminen edellyttää, että ikeutetun kiinteistön hyväksi samalla annetaan kulkuikeus muuta kautta YksTL 8.1 tai 9.1 :n njalla. Js ei löydy muita tievaihtehtja ja tieikeus n välttämätön ikeutetulle kiinteistölle, tieikeus jää vimaan ja tien käytössä tapahtuneesta muutksesta jhtuva lisähaitta n krvattava. 9.5 Tien tai tieikeuden siirtäminen ( YksTL 38 b ) Tien tai tieikeuden siirtäminen kiinteistön mistajan hakemuksesta tiestä aiheutuvan haitan pistamiseksi tai vähentämiseksi hakijan mistamalla alueilla erityisistä syistä muuallekin, js se vi tapahtua aiheuttamatta humattavaa haittaa kenellekään hakija maksaa tien siirtämisen kustannukset sekä timituksen tien siirt - menettely timituksessa
11 (27) timituksessa määrätään uuden tien tas sekä annetaan määräaika, jnka kuluessa tie n rakennettava uuden tien tas = vähintään vanhaa tietä vastaava määräajaksi vähintään yksi vusi tieikeus uudelle tielle vanhan tieikeuden lakkauttaminen väliaikainen kulkuikeus vanhalle tielle js n perusteltua syytä epäillä ettei tien siirt tteudu timituksessa määrätään uuden tien tas sekä annetaan määräaika, jnka kuluessa tie n rakennettava käsittely keskeytetään käsittelyä jatketaan määräajan jälkeen tdetaan tien tas, lakkautetaan vanhat tieikeudet ja perustetaan uusi tieikeus Tien siirtäminen tiekunnan tai tiesakkaan hakemuksesta siirtäminen välttämätöntä liikenneturvallisuuden jhdsta kustannukset maksavat tiesakkaat tieyksiköiden mukaan, ikeuden siirrsta rasitetulle kiinteistölle aiheutuva erityinen hyöty tetaan humin menettely, js tiekunta ei siirrä tietä ks. YksTL 89 a Tien siirtäminen, ks. lisäksi KKO:2011:86, KKO:2011:45 ja KKO:2009:51 9.6 Tien tai tiensan lakkauttaminen ( YksTL 84 ) Tie tai tiensa vidaan lakkauttaa: js lsuhteet vat muuttuneet niin, että YksTL 8.1 :n tarpeellisuus- tai haitattmuus edellytykset eivät enää lisi vimassa tie tai sen sa ei le kenellekään tiesakkaalle välttämätön tai tie tai sen sa n käynyt tarpeettmaksi taikka yleinen tarve vaatii lakkauttamista Kun tie tai sen sa lakkautetaan yleisen tarpeen vuksi ja tästä aiheutuu kulkuyhteyksien katkeaminen, n uudet kulkuyhteydet järjestettävä antamalla niitä varten tarpeelliset ikeudet ( YksTL 86.1 ). Tien tultua lakkautetuksi, tienä llut alue siirtyy krvauksetta kiinteistön mistajan hallintaan. YksTL 87 9.7 Määräaikainen tieikeus (YksTL 9 b ) Määräaikainen tieikeus vidaan perustaa, js pysyvän tieikeuden perustaminen ei lsuhteiden dtettavissa levan muuttumisen tai muun erityisen syyn jhdsta le tarkituksenmukaista. Perustamisen edellytykset vat samat kuin (perus)tieikeuden (YksTL 8 ) tai lisätieikeuden (YksTL 9 ) salla: tieikeuden tulee lla tärkeä
12 (27) tieikeudesta ei saa aiheutua humattavaa haittaa millekään kiinteistölle (perustieikeus) tai kiinteistölle, jnka alueella tie n tai jllekin, jlla n ennestään ikeus tiehen (lisätieikeus) Määräaikaisen tieikeuden päätöksessä annetaan määräaika eli päivämäärä jllin tieikeus ilman eri käsittelyä lakkaa tai tapahtuma, jnka tteutumiseen tieikeus n vimassa. Olsuhteiden muuttumisen vi aiheuttaa tieverkn kehittyminen: uusi rakennettava maantie, kaavan tteuttamisen yhteydessä tehtävä katu tai muu kulkuyhteys, jnka tteutuminen n riittävän tdennäköistä. Olsuhteiden muuttumisen ei tarvitse lla varmaa, riittää, että muuts n dtettavissa. Määräaikaista tieikeutta vi käyttää timitustilanteessa, jssa kiinteistöllä n selvä, lainvimainen tieikeus mutta tie n rakentamatn. määräajaksi annetaan varsinaisen tien valmistuminen tai päivämäärä, jllin tien pitää lla valmis määräaikaisen tieikeuden perustamisella saadaan kiinteistölle käyttöön kulkuyhteys siksi ajaksi, jnka kiinteistö- ja tierakenteen kehittyminen tai kehittäminen vaatii eikä kuitenkaan aiheuteta tarvetta käsitellä uudessa yksityistietimituksessa tieikeuden lakkauttamista. Markku Markkula (Yksityiset tiet 2005, sivu 162) arvii, että määräaikaisen tieikeuden humattavan haitan kynnys saattaa lla erilainen kuin pysyvän tieikeuden tapauksessa, kska haittaa aiheutuu vain tietyn, määrätyn aikaa. Näin varmasti n tilanteessa, jssa määräaika n annettu päivämääränä. Js määräaika n sidttu tiettyyn tapahtumaan, jka ei dtuksista hulimatta tteudu, lienee haitan kynnys sama kuin YksTL 8 ja 9 :n tieikeuksissa. 9.8 Väliaikainen kulkuikeus (YksTL 82 ) Määrätyn alueen haltijalle vidaan antaa määräajaksi ( tai enintään siksi ajaksi kun hallinta jatkuu ) väliaikainen kulkuikeus tietä myöten tai muutin tisen alueen kautta, js se n hänelle kulkuyhteyden saamiseksi välttämätöntä eikä siitä aiheudu sellaista haittaa kuin YksTL 8 tai 9 :ssä santaan. Määräalan mistaja saa, js kiinteistöllä, jsta määräala n luvutettu, n ikeus tiehen, väliaikaisesti käyttää tietä edellä tarkitettua kulkuikeutta hakematta. 9.9 Väliaikainen kulkuikeus (YksTL 82 a ) Väliaikainen kulkuikeus vidaan timituksessa antaa kiinteistön mistajalle timituksen kestäessä. Timitusinsinöörin tulee ttaa asia kskeva lainkhta viran pulesta esille ja käsiteltäväksi. Edellytyksenä n asiansaisen vaatimus, ikeuden välttämättömyys sekä YksTL:n 8 tai 9 :ssä tarkitettu haitattmuus.
13 (27) Väliaikainen kulkuikeus n vimassa, kunnes timitus n saanut lainviman, jllei timituksessa tisin le määrätty. Väliaikainen kulkuikeus vidaan kuitenkin määrätä lemaan vimassa enintään vuden timituksen lainvimaiseksi tulemisen jälkeen. Krvaus n aina määrättävä siinä timituksessa, jssa väliaikainen kulkuikeus annetaan (YksTL 83 ). 9.10 Rajitettu tien käyttöikeus (YksTL 11 ) Millin tieikeutta tai ikeuttaa käyttää tietä ei vida myöntää YksTL 8, 9 tai 10 :n njalla tien käyttämisestä aiheutuvan haitan vuksi, saadaan ikeus tiehen kuitenkin perustaa js haitta n vältettävissä rajittamalla tien käyttö määrättyyn vudenaikaan (esim. talvisaikaan, YksTL 5.2 ). perustamalla tieikeus määrätynlaisiin kuljetuksiin.( esim. metsätalus ) antamalla muutin rajitettu ikeus tiehen. 9.11 Muut ikeudet ja kiellt 9.11.1 Oikeus tienpitaineen ttamiseen ja kuljettamiseen (YksTL 12 ) Tienpitvelvllisuuden täyttämistä varten vidaan määrätä luvutettavaksi ikeus ttaa sraa, kiveä tai muuta tiepitainetta tisen kiinteistön alueelta. Samalla vidaan määrätä tien tai alueen käyttämisestä tämän aineksen kuljettamiseen. Oikeuden myöntämisen edellytyksenä n, että ikeus n välttämättä tarpeen khtuuttmien kustannusten estämiseksi eikä ikeudesta aiheudu luvuttajakiinteistölle humattavaa haittaa. Oikeuden n ltava YksTL 7.1 ja 7.2 :ien mukainen ja aineksen ttamisen n ltava muun lainsäädännön, mm. maa-aineslain mukaan sallittua. Päätöksessä n määrättävä alue, jhn ttamisikeus khdistuu ja tarvittavat ikeuden rajitukset. Päätöksessä n määrättävä, jääkö ja kuinka laajalti myös mistajalle ikeus aineksen ttamiseen. Tienpitaineksen hankkiminen tulee, pikkeustapauksia lukuun ttamatta, hitaa spimalla luvuttajan tai maa-ainestimittajan kanssa. 9.11.2 Oikeus puutavaran varastintiin (YksTL 13.1 ) Puutavaran varastintialueeseen vidaan määrätä käyttöikeus mikäli ikeus n välttämätön khtuuttmien kustannusten estämiseksi eikä ikeudesta aiheudu luvuttavalle kiinteistölle humattavaa haittaa. Oikeuden perustamisessa n nudatettava YksTL 7 :n yleisiä määräyksiä sekä YksTL 15 :n menettelyä. 9.11.3 Autpaikka-, venevalkama- ja laituriikeus (YksTL 13.2 ) 9.11.3.1 Autpaikka Kiinteistölle vidaan antaa YksTL 13.2 :n mukainen ikeus autpaikkaan tisen kiinteistön alueella mikäli: ikeus n kiinteistön tarkituksenmukaista käyttämistä varten tärkeä ikeudesta ei aiheudu kenellekään humattavaa haittaa
14 (27) Oikeus vidaan antaa autlla liikennöitävän tien varteen tai erityisestä syystä tien välittömään läheisyyteen kun: saajakiinteistölle ei saa tehdä tietä YksTL 7.2 :n jhdsta, saajakiinteistölle ei vi tehdä tietä, kska se sijaitsee vesistön takana tai muun lunnnesteen eristämänä tai tien tekeminen saajakiinteistölle aiheuttaisi khtuuttmia kustannuksia maast-lsuhteiden tai muun syyn jhdsta Autpaikka tulee sijittaa YksTL 7.1 :n mukaisesti Oikeus kuuluu tiesakkaille yhteisesti (14.1 ). Timituksessa vidaan kuitenkin määrätä etuikeus sille, jnka kiinteistön tarkituksenmukaista käyttöä varten ikeus n tärkeä. Oikeustapauksien KKO 1993:17 ja KKO 1.2.1988 nr 247 mukaan vaikuttaa selvältä, että mahdllisuus autlla liikkumiseen n tärkeä sa kiinteistön tarkituksenmukaista käyttämistä. 9.11.3.2 Venevalkama ja laituri Mikäli kiinteistölle kuljetaan kknaan tai sittain veneellä vidaan kiinteistölle myöntää käyttöikeus venevalkamaa ja venelaituria varten tarpeelliseen maa- ja vesialueeseen. Oikeuden perustamisen edellytykset vat samat kuin mitä edellä khdassa 9.11.3.1 n autpaikan edellytyksien salta mainittu. Markku Markkula (Markkula 2005) n kirjassaan Yksityiset tiet (sivut 201-215) tarkastellut venevalkama- ja laituriikeutta eri käyttöyhteyksissä. Oikeus kuuluu tiesakkaille yhteisesti (14.1 ). Timituksessa vidaan kuitenkin määrätä etuikeus sille, jnka kiinteistön tarkituksenmukaista käyttöä varten ikeus n tärkeä. Kats myös Kalastuslaki 22. 9.11.3.3 YksTL 13.2, KKO:n ikeustapauksia KKO 1993:129 Edellytykset laiturin ja autjen pysäköintipaikan perustamisessa. Timituksessa li perustettu tiekunnalle yksityistielain 13 :n 2 mmentin njalla ikeus laituria ja autjen pysäköintipaikkaa varten tarvittavaan alueeseen. Kun ei llut selvitetty, että ikeudet lisi perustettu kulkuyhteyden järjestämiseksi tiesakkaiden 13 :n 2 mmentissa tarkitetulla tavalla vesiesteen takana leville kiinteistöille pääsyä varten, ei llut edellytyksiä perustaa santtuja ikeuksia tun lainkhdan njalla. KKO 30.1.1991 nr 267 Tieikeus yhteisen vesialueen sakaskiinteistöä varten. Yhteisen vesialueen sakaskiinteistölle vidaan, mikäli yksityisistä teistä annetussa laissa säädetyt edellytykset muutin vat lemassa, perustaa yksityistietimituksessa tieikeus tisen kiinteistön kautta vesialueelle pääsemiseksi kalastuksen harjittamista varten. Timituksessa vidaan myös myöntää käyttöikeus laituria varten maa- ja vesialueeseen. KKO 26.11.1990 nr 3346, M 89/12 Tieikeus yhteisen vesijätön sakastilan hyväksi. Yhteisen vesijätön sakastilan hyväksi vitiin perustaa yksityisistä teistä annetussa laissa tarkitettu pysyvä tieikeus tisen kiinteistön alueen kautta kulkuyhteyden järjestämiseksi vesijättöalueelle muun muassa vesijättöön rajittuvalla vesialueella tapahtuvaa uimista ja kalastuksen harjittamista sekä veneen ranta-alueella pitämistä varten.
15 (27) KKO 1987:134 Tarkituksenmukaisuusharkinta autpaikkaa ja venevalkamaa varten tarvittavien alueiden käyttöikeuksien perustamisessa. Yksityisistä teistä annetun lain mukainen tietimitus li tullut vireille sitä varten, että meren saaristssa sijaitsevalle tilalle perustettaisiin mantereen pulella levan tilan alueelle ikeudet lain 13 :n 2 mmentissa tarkitettuihin autpaikkaan ja venevalkamaan. Kun paikkakunnalla li mudstunut tavaksi, että edellä mainittuja paikkja tarvitsevat vukrasivat niitä timituksen khteena levalta alueelta, jka li tarkitusta varten kunnstettu, vaadittujen ikeuksien perustamista ei pidetty tarkituksenmukaisena. Haetun timituksen surittamiselle ei siten llut edellytyksiä. KKO 16.1.1984 nr 1850/83, M 82/2 Lunnn turmeltumisen humiiminen tie-, autpaikka- ja venevalkamaikeuksien perustamisessa. Tie-, autpaikka- ja venevalkamaikeuksien perustamisesta timituskartan sittamaan paikkaan vi aiheutua humattavaa lunnn turmeltumista. Sen vuksi MO:n päätös kumttiin ja kun timituksessa ei llut riittävässä määrin selvitetty, vidaank nämä ikeudet perustaa jhnkin tiseen paikkaan, asia palautettiin timitusmiehille. 9.12 Lakanneet yhteiset tiet Ojalaki eli laki tiljen yhteisten teiden ja valtajien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina (983/76) Lain mukaiset yhteiset alueet lakkasivat lemasta yhteisiä lain tullessa vimaan eli 1.3.1977. Yhteiset alueet siirtyivät rajittuviin kiinteistöihin tai kunnalle lain 2 ja 3 luvun mukaisesti. Lakanneeseen yhteiseen alueeseen sai krvauksetta pysyvän rasiteikeuden sakaskiinteistö, jnka mistaja lain vimaan tullessa käytti aluetta sen alkuperäiseen tai siihen verrattavaan tarkitukseen (jalaki 4 ). Ojalain 4 :n tärkeä ennakkratkaisu KKO 2000:111: Yhteisen tien siirtyessä 1.3.1977 vimaan tulleen tiljen yhteisten teiden ja valtajien sekä niihin verrattavien alueiden lakkaamisesta yhteisinä alueina annetun lain eli ns. jalain njalla tilaan A li tiealuetta käytetty vain satunnaisesti yhteisen tien sakastilalle B:lle kulkemiseen. Kun tilalle B ei llut yhteisen tien lisäksi muuta kiinteistötimitukseen perustuvaa kulkuyhteyttä, katsttiin tilan B saaneen pysyvän rasiteikeuden lakanneeseen yhteiseen tiehen tilan A alueella. 9.13 YksTL 105, 106 ja 107 :n mukaiset tieikeudet Yksityistielain mukaisia tieikeuksia vat: vanhat kunnan- ja kylätiet (YksTL 105 ) sekä asutustiet (YksTL 106 ), mikäli ne eivät le muuttuneet paikallisteiksi YlTL:n mukaisestitielautakunnan tilustielain (167/27) njalla perustamat tiet (YksTL 107 ) ennen YksTL vimaantula (1.1.1963) tehtyjen spimusten mukaiset tiet (YksTL 107 ) yksityistielain aikana tehdyt spimukset ks. YksTL 21
16 (27) 10 Tienpitvelvllisuus 10.1 Tiesakkaat Jkainen, jka n saanut ikeuden tiehen tai jnka mistama kiinteistö kknaan tai saksi n tien vaikutuspiiriksi katsttavalla alueella, n velvllinen tiesakkaana tekemään ja kunnssapitämään tietä. (YksTL 22.1 ) Ennestään levan tien tienpitn ei kuitenkaan vida velvittaa tiesakkaana sallistumaan sitä, jka aikaisemmin ei le tiesakas, niin kauan kuin tietä ei käytetä hänen kiinteistöään varten. Millin humattava sa niistä, jtka lisivat velvlliset sallistumaan tienpitn, vastustaa uuden tien rakentamista ja rakennettavaa tietä ilmeisesti tultaisiin useita kiinteistöjä varten tistaiseksi tarvitsemaan vain vähäisessä määrin, vidaan tie päättää rakennettavaksi vain sitä haluavien timesta velvittamatta muita siihen sallistumaan. (YksTL 22.2 ) Js kiinteistön mistajaa vaaditaan tiesakkaana sallistumaan tienpitn, mutta kiinteistölle levan tisen kulkuyhteyden vuksi tai muusta tällaisesta syystä tietä tarvitaan kiinteistöä varten vain vähäisessä määrin ja mistaja ilmittaa kiinteistön pulesta lupuvansa tien käyttämisestä, ei häntä vida velvittaa tiesakkaana sallistumaan tienpitn.(ykstl 22.3 ) Tiesakas n jkainen: jka n saanut ikeuden tiehen (YksTL 22.1 ) jnka kuljetuksiin tietä tarvitaan (elinkeinnharjittaja, YksTL 10 ) jnka kiinteistö n tien vaikutuspiirissä (kiinteistön verinen n kaivs, pysyväksi tarkitettu rakennus tai laits tisen maalla (YksTL 2.1 ) 10.2 Tien yksiköinti Tienpitvelvllisuus n jaettava tiesakkaiden kesken sen hyödyn mukaan, minkä tien kullekin katstaan tuttavan. (YksTL 23.1 ). Hyötyä arviitaessa n tettava humin: tiesakkaalla tien vaikutuspiirissä levan alueen suuruus missä määrin tietä kunkin sakkaan khdalla käytetään tai tullaan käyttämään erilaisiin kuljetuksiin. tiesakkaan ehkä harjittamasta elinkeinsta jhtuva asiakkaiden tien käyttö Tienpitvelvllisuuden ja siitä aiheutuvien kustannusten jakamiseksi tiesakkaiden kesken vahvistetaan tieyksiköt, jiden perusteella määrättäviä maksuja santaan tiemaksuiksi. (YksTL 23.2 ) Yksiköt, käyttömaksut ja niiden perusteet n vahvistettava timituksessa (YksTL 38.1 6), tielautakunnassa (YksTL 52.1 4) tai tiekunnan kkuksessa (YksTL 64.2 2). Js tien tekeminen jltakin salta, jka ei tule kaikkien tiesakkaiden hyväksi, aiheuttaa erityisiä kustannuksia, vidaan niiden jakamista varten määrätä eri tieyksiköt. Kunnssapityksiköiden tulee ikeuskäytännön mukaan kskea kk tiekunnan tiesuutta (KKO 1990:173)
17 (27) Osakkaat vivat päättää, että tiemaksuun sisältyy tieyksiköiden perusteella määrätyn maksun lisäksi kaikille tiesakkaille määrättävä saman suuruinen perusmaksu, jka kattaa tiekunnan hallintasiiden hitamisesta aiheutuvat välittömät kulut. Mikäli tien tekemisestä kituva hyöty pääasiallisesti tulee kiinteistön hyväksi vasta myöhemmin, n kiinteistön mistajalla ikeus vaatia, että tien tekemisestä jhtuva tiemaksu määrätään hänen kiinteistönsä salta suritettavaksi enintään kymmenenä samansuuruisena vutuismaksuna. Tieyksikkölaskelman perustana vidaan käyttää maanmittauslaitksen julkaisua Nr 92: Käsikirja yksityisteiden tienpidn sittelusta. Yksiköt määrätään käsikirjaa sveltaen ja harkintaa käyttäen Yksiköintiä varten n käytettävissä JAKOssa yksiköintihjelma. 10.3 Tieyksiköiden muuttaminen Js kiinteistölle n saatu muu kulkuyhteys tai lsuhteissa n sellainen lennainen muuts, että tietä ei enää tarvita kiinteistöä varten, vi sakas vaatia, että hänet vapautetaan tiesakkuudesta ja tienpidsta. (YksTL 28.2 ) Mikäli tienpitvelvllisuuteen tai sen jakn vaikuttavat seikat vat lennaisesti muuttuneet, n tiesakkaan vaatimuksesta tieyksikköjen jakn tehtävä tarvittavat muutkset.(ykstl 29.1 ) Js tieyksikköjen jak n llut vimassa vähintään viisi vutta, n tiesakkaalla ikeus vaatia, että jak timitetaan kknaan uudelleen. 10.4 Käyttömaksu Js tiesakas käyttää tietä tilapäisesti tavalla, jka humattavasti pikkeaa siitä, mikä n tettu humin tieyksikköjä määrättäessä, vidaan tällaisia tilapäisiä kuljetuksia varten määrätä arviitua tien käyttöä vastaava käyttömaksu. (YksTL 23.4 ) Metsätien kunnssapitkustannus vidaan periä käyttömaksuina. (YksTL 25 ) Js jku n saanut ikeuden tien satunnaiseen käyttöön, vidaan tälle määrätä tiemaksun sijasta käyttömaksu. Käyttömaksu n vutuismaksu, jllei tisin svita, ja sen määräämisperusteisiin svelletaan, mitä 26 :ssä säädetään. Tilapäisestä tien käytöstä n suritettava krvauksena käyttömaksu, jsta asiansaiset vivat spia tai jka määrätään khtuulliseksi. (YksTL 26 ) Asiansaisten ehdtuksesta vidaan käyttömaksuja muuttaa. (YksTL 30) 10.5 Tiemaksujen perintä Käyttömaksut, ks. käsikirja yksityisteiden tiepidn sittelusta (2010, 5.pains) sivut 28-31. Kiinteistön uusi mistaja n vastuussa edellisen sakkaan tienpidsta jhtuneista velvituksista, ei kuitenkaan edellisen mistajan laiminlyömistä rahana suritettavista maksuista, YksTL 74. Edellisen mistajan laiminlyömät maksut vat henkilökhtaista velkaa. Uuden mistajan vastuu n henkilökhtaista ja riippumatnta siitä tiesikö hän velvitteista. Surittamansa maksun uusi mistaja vi vaatia edelliseltä mistajalta, vaatimus käsitellään käräjäikeudessa (YksTL 75.3 )
18 (27) Tie- ja kuljetusmaksu saadaan periä maksuunpanluetteln tteen perusteella ilman ikeuden tai hallintviranmaisen päätöstä. (YksTL 88.) 10.6 Takautuvien rakentamiskustannusten määrääminen (YksTL 24 ) Js sille, jka YksTL 8, 9, 9 b tai 10 :n perusteella saa ikeuden tiehen, n katsttava kituneen humattavaa hyötyä tien tekemisestä, jka n suritettu viidentista viimeksi kuluneen vuden aikana ennen kuin tieikeus perustettiin tai myönnettiin taikka ikeus käyttää tietä syntyi, vidaan hänet velvittaa maksamaan khtuullinen krvaus tien tekemisen kustannuksista. Krvaus vidaan määrätä vain js tiekunta tai, jllei tiekuntaa le, tiesakkaat yhdessä tai jku heistä krvauksen määräämistä vaatii. Krvausta määrättäessä n tettava humin tien tekemisestä kulunut aika ja tiestä saatava hyöty. Krvausta ei vi määrätä maksettavaksi sellaiselle sitettaessa syntyneelle kiinteistölle, jta vastaavalta salta tienpitvelvllisuus n j tettu humin sittamisen alaisen kiinteistön tienpitvelvllisuutta määrätessä Esim. metsäpalstan jassa käyttötarkitus ei muutu, jten yksikköjen määrä ei kasva. Krvausta kskeva asia ratkaistaan samassa yhteydessä, jssa ikeus tiehen annetaan, esimerkiksi lhkmisen yhteydessä Krvaus määrätään maksettavaksi tiekunnalle, tai jllei tiekuntaa le, tiesakkaille yhteisesti Esimerkki: Kulunut aika tien valmistumisesta humiidaan tasapistlla: Uuden sakkaan yksiköt vat 100. Tiekunnan kaikkien yksiköiden määrä uudessa tilanteessa n 500. Tientekkustannukset vat lleet tien valmistuessa kesällä 2004 7000 eura. Uusi tiesakas saa tieikeuden kesällä 2007. 100 yks / 500 yks x 12v / 15 v x 7000 = 1120 11 Tiekunta 11.1 Tiekunnan tehtävät Tiekunta n YksTL 50 :n mukainen rganisaati, jka hitaa yksityistietään kskevat asiat yksityistielain 7 luvussa säädetyllä tavalla. Jlleivät tiesakkaat mudsta tiekuntaa, n tienpita kskeva tiesakkaiden timenpide sellaisenaan sakasta sitva vain, mikäli siitä n svittu. 11.2 Tiekunnan perustaminen Tiekunta vidaan määrätä perustettavaksi timitusmiesten päätöksellä yksityistietimituksessa (YksTL 50.1 ) kunnan tielautakunnan päätöksellä lautakunnalle tehdyn esityksen jhdsta lautakunnan masta alitteesta (YksTL 52.1 khta 6).
19 (27) Yksityistietimituksessa, jssa päätetään uuden tien rakentamisesta tai tieikeuden perustamisesta ennestään levaan tiehen, n timitusmiesten viran pulesta käsiteltävä tiekunnan perustaminen. Yksityistielain 50.3 :n perusteella timituksen pöytäkirjaan tai muuhun timituskirjaan merkitään yksityistierekisteriin tarvittavat tiedt (YksTL 51a.1 ). Asiansaisia tulee kuulla ennen päätöksenteka ja heille n annettava riittävä selvitys tiekunnan perustamisen hyvistä pulista ( + ) ja haittatekijöistä ( - ): + n menettely, jssa päätetään tien asiista + n jku, jlla n selkeästi tehtävänä hitaa tietä + n tiedssa miten tietä tullaan hitamaan + n tiedssa miten tiekunnan rahat n käytetty + n tiedssa paljnk tienpit tulee maksamaan + n menettely, jssa erimielisyydet ratkaistaan - n pidettävä kkukset, pöytäkirjat, kirjanpit, tilintarkastus - talktyön ja man työn suus tienpidssa jää mahdllisesti vähäiseksi Yksityistielaissa mainittu tiekunnan perustamisen harkintaperuste n tiesakkaiden lukumäärä. Muu syy tiekunnan perustamiseen vi lla: tiesakkaiden (letettu) erimielisyys tienpidsta jidenkin sakkaiden haluttmuus sallistua tienpidn kustannuksiin tien pituus sekä rakentamis- ja/tai kunnssapitkustannusten suuruus Uuden tien rakentamista kskevassa timituskkuksessa n lgista käsitellä asiat seuraavassa järjestyksessä: päätös tieikeuden edellytyksistä päätös tienkunnan perustamisesta yksilöity päätös tiekunnan sakkaiden tieikeuksista ja tienpitvelvllisuudesta. Spuisa, pieni (esim. alle viisi) tiesakasjukk vi pärjätä ilman tiekuntaa, mutta kun sakasmäärä nusee, kannattaa tiekunnan perustamista harkita. 11.2.1 Tiekunnan perustava kkus Tiekunnan perustava kkus pidetään tieyksiköiden käsittelyn jälkeen, erillisenä asiana mutta yksityistietimituksen yhteydessä. Kun tieyksiköt n käsitelty ja mahdllisesti hyväksytty, vi tiekunta perustavassa kkuksessaan tarvittaessa äänestää niiden mukaan. Alkuperäinen pöytäkirja jää tiekunnalle, kpi pöytäkirjasta timituksen liitteeksi Yksityistietimituksen kkus n selkeästi keskeytettävä tiekunnan perustavan kkuksen ajaksi. Tiesakkaiden kkuksessa päätöksentekijöinä vat tiesakkaat ja päätöksiin haetaan muutsta valittamalla kunnan tielautakuntaan. Timitusinsinöörin n syytä valituttaa itsensä perustavan kkuksen puheenjhtajaksi ja pöytäkirjanpitäjäksi. Kkuksessa n YksTL 50.2 :n mukaan käsiteltävä tiekunnan nimi, tiekunnan timielin ja henkilövalinnat. Laajemman perustavan kkuksen pöytäkirjan vi laatia seuraavan esimerkin mukaisesti:
20 (27) PÖYTÄKIRJA YKSITYISTIEN tiekunnan perustavasta kkuksesta Aika ja paikka: Kkus n pidetty yksityistietimituksen Tnr yhteydessä. Läsnä livat seuraavat tiesakkaat 1 Timitusinsinöörin/Timitusmiesten määrättyä tiekunnan perustettavaksi piti se perustavan kkuksen, jnka puheenjhtajaksi ja pöytäkirjanpitäjäksi valittiin. Kkus tdettiin lailliseksi. 2 Kkus päätti tien nimeksi YKSITYISTIE. Tien asiita hitamaan tiekunta päätti valita klmijäsenisen hitkunnan ja kaksi varajäsentä/ timitsijamiehen ja varamiehen. Tehtäviin valittiin: Hitkunta/Timitsijamies varalla 3 Tiekunnan tilintarkastajaksi (2 henkeä) valittiin Tiekunta päätti pitää kkukset vuden välein. Seuraava kkus pidetään vunna 4 Kkus käsitteli tiekunnan talusarvin. Tienpitn, tietimituksen krvauksiin, tietimituksen timituskustannuksiin, yhteensä. 5 Kkus päätti valtuuttaa timitsijamiehen/hitkunnan puheenjhtajan avaamaan tiekunnalle tilin. Tilin käyttöikeus n puheenjhtajalla/ timitsijamiehellä/ varamiehellä, kullakin yksin. Tilin käyttöikeus n myös verkkpankkiikeutena. 6 Puheenjhtaja päätti kkuksen, jnka pöytäkirja hyväksyttiin julkiluettuna. Puheenjhtaja ilmitti, että kkuksen pöytäkirja n puhtaaksikirjitettuna nähtävänä luna ja että tiekunnan kkuksen päätöksiin tyytymätön vi saattaa asian kunnan tielautakunnan käsiteltäväksi YksTL 70 :n mukaisesti. Kkuspaikalla, aika edellä mainittu Puheenjhtaja 12 Kiinteistönmääritys, tilusvaiht tai alueen siirtäminen Kiinteistönmääritys (rajankäynti, rajamerkkien siirtäminen, rasiteikeutta tai rasitteen sijaintia kskeva selvitys tai selvitys siitä, mihin rekisteriyksikköön alue kuuluu) suritetaan yksityistietimituksessa, js timenpide n tarpeen: tiealueen määrittämiseksi muun yksityistielaissa tarkitetun timenpiteen surittamiseksi (YksTL 38a1.1 ) epäselvän rajan paikan määräämiseksi,( KMA 53 ) Tilusvaiht ja alueen siirtäminen (YksTL 38 a ) Edellytykset (YksTL 38 a,2 )
21 (27) näillä timilla vidaan välttää sellaisen haitan syntyminen, jka estäisi tieikeuden myöntämisen näillä timilla vidaan humattavasti vähentää kulkuyhteydestä aiheutuvia kustannuksia ja krvauksia ((js mainitun haitan syntymistä ei vida tien suuntaa muuttamalla khtuullisin kustannuksin estää)) näillä timilla vidaan merkittävästi vähentää kulkuyhteydestä aiheutuvia haittja hakija tai alueen mistaja vaatii timenpiteitä tehtäväksi timenpiteistä ei aiheudu kenellekään santtavaa haittaa Menettely n KML:n 59, 65, 66 ja 200 :ien mukainen Arviinti (YksTL 38 a.5 ) arviinti erikseen luvuttavan ja vastaanttavan kiinteistön kannalta js arvt eravat tisistaan, ertus n määrättävä sen asiansaisen krvattavaksi, jka hyötyy tällaisen timenpiteen surittamisesta. erillinen selitelmä / käsittely pöytäkirjassa 13 Timituskartta 14 Krvaukset 14.1 Yleistä Js tie n päätetty tehdä, n sitä varten tarvittavista alueista laadittava kartta (YksTL 38.4 ). Ks. yksityistietimituksen mallikartta ja esitelmä siitä intrasta Kartan tekemisessä n humiitava sveltuvin sin Määräykset mittausten tarkkuudesta, rajamerkeistä ja karttamerkeistä kiinteistötimituksissa nr 59N/97 sekä siihen tehdyt muutkset MML/2/012/2011 ja MML/4/012/2012 Määräykset mittausten tarkkuudesta ja rajamerkeistä kiinteistötimituksissa. Yksityistielain 33 :n mukaan maan luvuttamisesta sekä vahingsta, haitasta tai kustannuksesta, jtka tähän lakiin perustuvasta timenpiteestä aiheutuvat kiinteistön mistajalle, tiesakkaalle tai lain 10 :n mukaiselle liikenteen tai elinkeinn haltijalle, suritetaan krvaus Asiansaisille n hallintlain mukaan annettava khtuullinen aika krvausvaatimusten esittämiselle tarvittaessa kkustauk, määräajan asettaminen tms. Krvaukset tulee käsitellä ja määrätä viran pulesta. Krvauksen käsittelyyn ei vaikuta se, että asiansainen ei esitä krvausvaatimusta tai le kkuksessa paikalla. yksityistietimitus: n lunastuksen kaltainen pakktimi rajittaa mistajan ikeutta alueensa käyttämiseen vi vaikuttaa kiinteistöön tiealueen ulkpulella vi vaikuttaa myös rasitetun kiinteistön ulkpulelle
22 (27) Maaphjasta sekä vahingsta, haitasta ja kustannuksesta n määrättävä lunastuksia kskevan lainsäädännön mukainen täysi krvaus. Krvausten määräämismenettelyssä nudatetaan harkiten ja sveltaen krvausarviintihje KORVAa. Oikeutta krvaukseen n rajitettu 33 :n 2 mmentissa krvausta ei määrätä, js n svittu tai ilmeisesti edellytetty, ettei krvausta määrätä. ( KKO 1990:164 ) krvausta ei määrätä myöskään tietimituksessa tietä varten sitetulla alueella suritettujen timenpiteiden jhdsta, js niihin n ryhdytty alueen tietarkitukseen sittamisen jälkeen Asiansaisilla n ikeus spia krvauksesta (YksTL 33 a ) spimusta n nudatettava, jllei se le jnkun asiansaisen kannalta khtuutnta ikeus spia myös siitä, ettei krvausta määrätä Tieikeuden saajan velvllisuudesta sallistua valmiin tien tekemiskustannuksiin säädetään yksityistielain 24 :ssä. Yksityistielain 82 a :n mukaisen väliaikaisen kulkuikeuden krvaus määrätään siinä timituksessa, jssa kulkuikeus annetaan. 14.2 Krvausten maksaminen 14.3 Maaphjakrvaus Krvaukset n, mikäli niiden määräämisperusteesta ei muuta jhdu, vahvistettava kerta kaikkiaan maksettavaksi (YksTL 35 ) Pääsääntöisesti kertakaikkinen krvaus n maksettava klmen kuukauden kuluessa timituksen lpettamispäivästä lukien ja jllei krvausta makseta määräajassa, n maksamatta levalle krvaukselle suritettava krklain mukaista viivästyskrka. (YksTL 37.2 ). Oikeus kiinteistön mistajalle kerta kaikkiaan suritettavaan krvaukseen kuuluu kiinteistöön eikä sitä vida erikseen luvuttaa tai ulsmitata (YksTL 36 ) Js krvauksen määrää surittamisen jälkeen alennetaan, n liikaa maksettu määrä sille maksettuine krkineen palautettava maksajalle sekä suritettava palautetulle päämalle kuuden prsentin vutuinen krk krvauksen maksamispäivästä lukien. (YksTL 37.3 ) 14.3.1 Maaphjakrvauksen määräämisperusteet Krvaus tiealueeksi luvutetusta maasta tulee ensisijaisesti määrätä kauppaarvmenetelmällä luvuttajakiinteistön maakäytön perusteella Odtusarvalueella, ranta-alueella ja alueella, jssa n muutin erityistä arva, n krvaus määrättävä khdetta vastaavien alueiden kauppahintjen perusteella. Metsämaaphja krvataan metsän tuttarvn perusteella (Arviinti ja krvaukset, Metsätalus, Summa-arvmenetelmä, Aputaulukt). Krvauskäsittelyä varten n syytä tutkia paikkakunnalla tehtyjen ja tekeillä levien maantietimitusten ja lunastustimitusten krvausaineistt ja niiden perusteella tehdyt ratkaisut. krvaustas tulee lla lunastustimituksissa ja yksityistietimituksessa sama
23 (27) keskimääräisen yksityistietimituksen krvauskäsittelyyn ei useinkaan vi käyttää merkittävästi työaikaa. 14.3.2 Perustieikeuden maaphjan krvaus Tieikeuden luvuttajalle krvataan kk tiealueen maaphja. Maanmistajalla n ikeus saada krvaus maan käyttöön rakennetun tien maaphjasta tiehen rajittuvien tilusten maankäytön mukaisesti (KKO 1993:141). Spimustien maaphjan krvauksesta n ratkaisu KKO 1990:91. Tiespimus li tehty vunna 1963 ja sillin li ratkaisun mukaan ilmeisesti edellytetty, ettei krvausta makseta. Tilan uusi mistaja li tilan staessaan llut tietinen spimuksesta ja li vusien ajan hyväksynyt tien käyttämisen eikä hänellä llut ikeutta saada maaphjasta krvausta. Mikäli timituskäsittelyssä tulee selville, että tiespimuksessa ei le käsitelty krvauksia eikä krvauksista le ilmeisesti edellytetty mitään, määrätään maaphjasta krvaus viran pulesta. 14.3.3 Lisätieikeuden maaphjan krvaus Maaphjan krvaus n käsitelty perustettaessa käsiteltävän tien ensimmäistä tieikeutta, lisätieikeudesta ei siis määrätä krvausta maaphjasta. 14.3.4 YksTL 12 ja 13, maaphjan krvaus 14.4 Haitankrvaus Krvaus puutavaran varastintipaikasta (YksTL 13.1 ) ja autpaikasta, venevalkama- ja laiturialueesta määrätään kuten perustieikeuden khdalla n esitetty. Tienpitaineen ttamisalueella krvataan tienpitaines, maaphjan salta krvataan tienpitaineksen pistamisen aiheuttama maaphjan arvn muuts. 14.4.1 Yleistä Haittana krvataan tiestä aiheutuva tiealueen ulkpulisen kiinteistönsan tai ulkpulisen kiinteistön arvn aleneminen. Haitta vi lla: tien ulkpulisen kiinteistönsan käytön estyminen tai vaikeutuminen tien ulkpulelle aiheutuvaa immissita melua, pölyä tai muuta vaikutusta. Ulkpulisen kiinteistön immissihaittaa arviitaessa n tettava humin, että maanmistajalla vidaan katsa levan jkin asteinen sietämisvelvllisuus kiinteistön mistaminen ei takaa muuttumatnta ympäristöä. Yksityistiestä aiheutuvat vähäiset immissit kuuluvat tähän yleisen sietämisvelvllisuuden piiriin. 14.4.2 Perustieikeuden haitankrvaus Kun yksityistietimituksessa annetaan perustieikeus, muuttuu tiealueen lähiympäristö pysyvästi ja haittana krvataan muutksesta aiheutuva arvnalennus. Esimerkkejä: Kun tie erttaa kiinteistöstä san, jta ei vi käyttää sen alkuperäiseen tarkitukseen, vi haitankrvauksen määrätä siten, että se vastaa pirsttun alueen maaphjan arva (muuts jutmaaksi) tai sen saa (muuts tiseen käyttöön).