Taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 Talousarvio vuodelle 2015 Yhtymähallitus 21.10.2014 Yhtymähallitus 18.11.2014 Yhtymävaltuusto 27.11.2014
Sisällysluettelo 1 Yleisperustelut... 3 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 1.2 Talousarvio... 6 1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät... 7 1.3.1 Rakenne ja tehtävät... 7 1.4 Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2015... 8 2 Strategiatyön 2014 tulokset... 9 3 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015... 10 3.1 Koko kuntayhtymä... 10 3.2 Loimaan tulosalue... 10 3.3 Uudenkaupungin tulosalue... 11 4 Tasapainotettu tuloskortti... 13 4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille 2013-15... 13 4.2 Tulostavoitteet... 14 5 Investointisuunnitelma vuosille 2015 2018 (euromääräinen yhteenveto)... 15 5.1 Yhtymävaltuuston sitovuustaso... 15 5.2 Yhtymähallituksen sitovuustaso... 16 6 Talousarvion rahoitusosa... 23 7 Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella... 24 8 Toiminnan tuloksellisuus... 24 9 Talousarvio 2015... 25 10 Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa... 29 11 Rahoituslaskelma... 32 12 Pro Economica raportit... 33 13 Osastot/kustannuspaikat... 57 Mittariselosteet... 71
Yhtymävaltuustolle Koulutuskuntayhtymän talous on ollut useamman vuoden vakaalla pohjalla, mutta vuosi 2015 ja sitä seuraavat vuodet tulevat olemaan talouden kannalta haasteellisia. Julkisen hallinnon säästötoimet koskettavat poikkeuksellisen voimakkaasti myös ammatillista koulutusta. Yksikköhintoihin kohdistuvien leikkausten lisäksi rahoituksen painopiste tulee olemaan suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa. Vuodesta 2017 alkaen rahoitus muodostuu perusrahoituksesta, jonka osuus on hieman alle 50 prosenttia, sekä suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta. Nykyisestä opiskelijamäärään perustuvasta rahoituksesta, samoin kuin toteutuneisiin kustannuksiin perustuvasta rahoitusjärjestelmästä, luovutaan. Uudessa rahoitusjärjestelmässä perusrahoitus määräytyy opiskelijavuosien ja vuotta kohden määräytyvän hinnan perusteella. Suoritusrahoitus määräytyy kalenterivuoden aikana suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella. Vaikuttavuusrahoitus perustuu nykyiseen tulosrahoituksen mittaristoon ja siinä huomioidaan työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen, keskeyttäminen, läpäisy ja uutena asiana opiskelija- ja työelämäpalaute. Vuoden 2015 alussa annettava rahoituslain uudistus ja yksikköhintojen pienentämiset tulevat vähentämään kuntayhtymän tuloja vuonna 2017 yli miljoonalla eurolla. Edessämme on toiminnan ja talouden sopeuttaminen niukkeneviin resursseihin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu toisen asteen koulutuksen rakenteiden uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on parantaa lukion ja ammatillisen koulutuksen koulutuspalveluita vastaamaan 2020-luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään nykyistä parempaa reagointikykyä, erikoistumista, toiminnan laatua ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tavoitteisiin pyritään tiivistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa. Vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva järjestäjäverkko tulee voimaan 1.1.2017. Tällä hetkellä LSKKY on Suomen 31. suurin ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä. Koulutuksen järjestäjiä on yhteensä 131. Kuntayhtymä tulee uudistamaan koulutustarjontaansa vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Aikuiskoulutuksessa keskitytään työelämän kannalta tärkeiden tutkintojen ja tutkintojen osien tarjoamiseen. Koulutusta räätälöidään entistä enemmän seudullisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Nuorisoasteen ammatillisessa koulutuksessa lisätään työvaltaista oppimista ja työssäoppimista. Tutkinnoista jopa puolet voidaan tulevaisuudessa suorittaa työpaikoilla työssäoppimalla. Digitaalisuuden hyödyntämistä kaikessa koulutuksessa tehostetaan ja opetussisältöjä uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden ammatteja. Osa nykyisistä ammateista tulee poistumaan ja joillakin aloilla ammattitaitoisen työvoiman tarve vähenee jyrkästi. Kuntayhtymä keskittyy Varsinais-Suomen kehittämisen kannalta tärkeiden koulutusalojen tutkintojen kehittämiseen ja tarjoamiseen. - 1 -
Kuntayhtymän suuret rakennusmassat alkavat ikääntyä ja ne vaativat suuria peruskorjauksia. Suurien kiinteistöjen peruskorjaus ei onnistu ilman lainarahoitusta. Liedon opetustiloja lukuun ottamatta opetus Loimaalla ja Uudessakaupungissa annetaan kuntayhtymän omistamissa tiloissa. Kuntayhtymän toimintoja voidaan tulevaisuudessa keskittää nykyistä suurempiin kampuksiin Loimaalla ja Liedossa. Uudessakaupungissa on selkeä kampusalue. Liedon kunnalta vuokratuissa opetustiloissa on ollut pahoja sisäilmaongelmia, jotka kunta on luvannut hoitaa kuntoon vuoden 2014 ja 2015 aikana. Osana toisen asteen valtakunnallista rakenneuudistusta Loimaan kaupungin talous- ja strategiatyöryhmä asetti työryhmän selvittämään Loimaan lukiokoulutuksen siirtämistä osaksi kuntayhtymän toimintaa. Työryhmään kuuluvat Loimaan kaupungin sivistysjohtajan lisäksi lukion rehtori ja kuntayhtymäjohtaja. Työryhmän aikataulu on vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntayhtymä on tarjonnut kaikille lukiota ylläpitäville jäsenkunnille mahdollisuutta lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistämiseksi. Uudenkaupungin kaupunki harkitsee eroamista kuntayhtymästä ja selvittää mahdollisuutta järjestää toisen asteen ammatillinen koulutus ainoastaan Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kanssa. Koulutuksen järjestämisluvan perusteella kuntayhtymä voi järjestää nuorten ja aikuisten ammatillista peruskoulutusta jäsenkunnissaan. Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 1655 opiskelijaa vuosina 2014 2016. Uudenkaupungin ero kuntayhtymästä olisi vakava asia kuntayhtymälle. Kuntayhtymän organisaation kehittämistä on jatkettu yhtymähallituksen toimeksiannon mukaisesti ja uudistetun organisaation on tarkoitus aloittaa 1.8.2015. Antti Virtanen kuntayhtymäjohtaja - 2 -
1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syyskuussa ilmestyneen taloudellisen katsauksen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 prosenttia johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,5 prosenttiin, josta n. 0,5 prosenttiyksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Kuluvan vuoden elokuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 319 000 työtöntä työnhakijaa. Tämän lisäksi tulee ns. piilotyöttömien määrä, joka on jo 149 000. Kun sekä työttömyys, piilotyöttömyys ja vauhdittunut eläköityminen lasketaan yhteen, on työllisten osuus 15-64 -vuotiaista pudonnut 68,9 prosenttiin, joka on liian alhainen rahoittamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. **arviotieto - 3 -
Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 prosenttia. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. **arviotieto Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia vuonna 2015. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle 2016. Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. - 4 -
Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014 2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 prosenttia. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 prosenttia. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 prosenttia. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkka-kustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Ammatillisen koulutuksen yksikköhintoihin ei tehdä vuonna 2014 kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen menovähennykset toteutetaan opiskelijamääriä vähentämällä ja leikkaamalla yksikköhintaa. Toisaalta nuorisotakuun toteuttamiseen annetaan lisää valtionosuutta. Vuosien 2015 ja 2016 yksikköhintojen leikkauksiksi ilmoitettiin viime syksynä -4,2 prosenttia nykytasoon verrattuna. Nyttemmin on saatu tietoa, että leikkaus vuodelle 2015 on -1,5 prosenttia laskettuna kuluvan vuoden tasosta. Vuoden 2016 osalta uutta tietoa ei ole - 5 -
ja vuonna 2017 toteutuu valtionosuusuudistus, joka kesäkuisten koelaskelmien perusteella vähentäisi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän valtionosuutta noin 1,4 M. Tästä noin puolimiljoonaa euroa poistuu oppilaitosmuotoisesta lisäkoulutuksesta johtuen siitä, että meillä on ollut runsaasti ei-tutkintotavoitteista koulutusta, johon jatkossa ei saa valtionosuutta. Jatkossa perusrahoitusta per opiskelija tulee olemaan vain noin 49 prosenttia. Suorituksiin perustuen rahoitusta tulee 41-45 prosenttia ja vaikuttavuudesta (ent. tulosrahoitus) 6-10 prosenttia. Lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa vastaavat prosenttiosuudet tullevat olemaan: vaikuttavuusrahoitus 5 prosenttia, suorituksiin perustuva rahoitus 60 prosenttia ja perusrahoitus 35 prosenttia Tiedot: Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus 15.9.2014 ja Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 3/2014. 1.2 Talousarvio Kuntayhtymän talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on säännösten mukaan hyväksyttävä kuntayhtymälle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolme vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja taloussuunnitelma samanaikaisesti. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, nyt vuosille 2015 2017. Kuntalain säännöksissä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnitelmakaudelle. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kuntayhtymän rahoitustarpeen kattamiskeinot. Kuntayhtymän tavoitteiden toteutumista seurataan tasapainotetun tuloskortin ja siinä esitettyjen mittareiden kautta. Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja taloussuunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto kuntayhtymätasolla sekä Loimaan ja Uudenkaupungin tulosaluetasoilla, rahoituksesta yhtymähallituksen hyväksymällä tasolla ja investoinneista hanketasolla. Talousarvion sitovuustaso yhtymähallitukseen nähden on ns. osasto 3-taso, joita ovat: - 11 kuntayhtymäjohtaja - 12 talous- ja hallintojohtaja - 21 Myllykyläntie - 22 Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu - 23 Liedon ammatti- ja aikuisopisto - 24 Aikuiskoulutus Loimaa - 25 Oppisopimustoimisto Loimaa - 26 Kiinteistöt Loimaa - 27 Ruokailupalvelut Loimaa - 28 Ammattistartti - 29 Tulosaluehallinto Loimaa - 31 Novidan opetus - 32 Aikuiskoulutus Uusikaupunki - 33 Oppisopimustoimisto Uusikaupunki - 34 Kiinteistöt Uusikaupunki - 35 Ruokapalvelut Uusikaupunki - 36 Yrityspalvelut Uusikaupunki - 37 Tulosaluehallinto Uusikaupunki - 6 -
1.3 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne ja tehtävät 1.3.1 Rakenne ja tehtävät Kuntalain 65 määrittelee talousarvion rakenteen. Talousarviolla on kuntayhtymässä kolme päätehtävää. Ensiksi siinä asetetaan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet. Toiseksi talousarviossa budjetoidaan menot ja tulot käyttötalouden eri tehtäville ja investointihankkeille. Kolmanneksi talousarviossa osoitetaan, miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion rakenne palvelee mainittuja kolmea tehtävää: tavoitteiden asettaminen tehtäville ja investointihankkeille sekä menojen ja tulojen budjetointi tehtäville ja hankkeille osoitetaan talousarvion käyttötalousinvestointiosissa. Toiminnan ja investointien rahoitus osoitetaan tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. - kokonaistalouden ja rahoituksen näkökulma - tuloslaskelmaosa (tulorahoituksen riittävyys) - rahoitusosa (rahan lähteet ja käyttö) - toiminnan ohjauksen ja budjetoinnin näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan käyttötalous ja tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosa on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntayhtymän tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Tuloslaskelmaosan tunnuslukuja ovat toimintakateprosentti, vuosikateprosentti, tilikauden tulos ja taseen kertynyt yli- tai alijäämä. Muodollisesti tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Tilikauden tulos yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Kolmivuotisella suunnittelukaudella kuntayhtymän tulojen on katettava menot (sisältää myös poistot). Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään, onko kyse uus-, laajennus vai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan yhteydessä esitetään lisäksi toiminnan rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavien tunnuslukujen tavoitearvot. Rahoitusosa tunnuslukuja ovat lainanhoitokate ja kassan riittävyys (pv). Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. - 7 -
Yleisperiaatteena kuntayhtymän vuoden 2015 talousarviossa sekä suunnitelmissa lähdetään siitä, että kuntayhtymän menot sopeutetaan valtionrahoitukseen sekä kuntayhtymän omiin tuloihin. 1.4 Talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2015 Yhtymähallitus hyväksyi kokouksessaan 20.5.2014 talousarvion 2015 laadintaan yleiset taloutta koskevat ohjeet, joiden mukaan palkkojen korotukset saavat olla enintään yksi prosenttia ja muiden kustannusten nousu 1,7 prosenttia. Koska valtionosuuksia karsitaan keskimäärin 4,2 prosenttia vuoden 2013 tasosta, tulee löytää talouden tasapainottamiseen keinot (menojen karsinta/tulojen lisäys). Sosiaalivakuutusmaksuja lasketaan talousarvioon keskimäärin 29,2 prosenttia. - 8 -
2 Strategiatyön 2014 tulokset Kuntayhtymässä tehtiin laajalla rintamalla strategiatyötä keväällä 2014 pohtien kuntayhtymän olemassaoloa ja tehtävää, strategisia tavoitteita ja arvoja. Pohdinnan tuloksena kirkastuivat kuntayhtymän missio, visio, arvot ja strategiset painopistealueet: Missio Luotsaamme sinut elämään. Visio Kasvatamme tulevaisuuteen suuntaavia, vastuullisia ja aktiivisia ammattiosaajia. Arvot Oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luovuus ja yhteisöllisyys - 9 -
3 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 3.1 Koko kuntayhtymä Strategiset painopistealueet Henkilöstö; Yhteistyö ja ammattiylpeys Asiakkuus; Yrittäjyys ja työelämä Ydinprosessit; Joustavat opintopolut, uusi tapa toimia, lupa kokeilla Talous; raamit toiminnan toteuttamiselle Toiminnallinen tavoite ja mittari Opettajien työelämäjaksojen vakiinnuttamisen jatko. Ikäohjelman laadinta. Kuntayhtymän strategisten painopistealueiden jalkauttaminen koko henkilöstön tietoisuuteen. Työvaltaisten oppimispolkujen kehittäminen ja opiskeluympäristöjen kehittäminen. Kestävä kehitys osaksi laadunhallintajärjestelmää Laadunhallintajärjestelmän saaminen osaksi strategista johtamista ja toiminnan ohjausta. Uusien pedagogisten opetusmenetelmien käyttöönotto. Talouden sopeuttaminen ammatillisen koulutuksen rakenteellisiin sekä valtionosuusuudistuksiin mm. kaikki aikuiskoulutus tutkintotavoitteiseksi. 3.2 Loimaan tulosalue Strategiset tavoitteet Perustutkintojen laajuudet opintoviikoista opintopisteisiin Työvaltaiset oppimispolut Yhteisöllisyys Oppimisympäristöjen kehittäminen Riittävien opetustilojen turvaaminen ja tilojen asianmukaisina pitäminen Toiminnallinen tavoite ja mittari Jatketaan tutkinnon perusteiden muutostyötä osaamispisteisiin kevään 2015 aikana ja otetaan käyttöön 1.8.2015. Muutos koskee uusia ja jatkavia opiskelijoita. Oppisopimus on vakiintunut tapa suorittaa tutkinto. Oppivuorot 2+1 -hankkeessa haetaan yhteistyökumppaneita ja levitetään oppisopimusmallia. Keväällä 2015 valmistuu ensimmäinen laajennetun työssäoppimisen polun opiskelijaryhmä. Hyödynnetään tästä ryhmästä saatuja kokemuksia ja laajennetaan käytäntö muille aloille. Kehitetään työpajatoimintaa osana joustavien opintopolkujen pedagogisena toteutusmuotona. Uuden opiskeluhuoltolain mukaisesti kehitetään opiskelijan, huoltajien ja henkilöstön osallisuutta koulun toiminnassa. Kuntayhtymän strategian mukaisesti opettajilla on lupa kokeilla ja sitä kautta kehittää oppimisympäristöä monipuolisemmaksi ja näin uudeksi tavaksi oppia. Tästä saatuja kokemuksia hyödynnetään suunniteltaessa tulevaisuuden oppimisympäristöjä. Huolehditaan opetustilojen tarvekartoituksesta suhteessa koulutustarjontaan. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinnon, sisustusalan koulutusohjelman valmistelu ja aloittaminen syksyllä 2015. Liedon tilaratkaisut saatava päätökseen. - 10 -
Opettajien työelämäosaamisen ajan tasalla pitäminen Laadunhallintajärjestelmä Aikuiskoulutuksen tutkintotavoitteisuus M.O.T. hankkeen avulla pääsee opettajia työelämäjaksolle yhteensä 40 viikoksi vuoden 2015 aikana. Liedosta on lähdössä 2 opettajaa ja Loimaalta 6 opettajaa työelämäjaksolle. Ammatillisen koulutuksen laatujärjestelmän jalkauttaminen tiimitasolle. Aikuiskoulutuksen laatujärjestelmän jalkauttaminen aikuiskoulutusvastaaville. Kaikki aikuiskoulutus on tutkintotavoitteista koulutusta. Keskeyttämisen ehkäisy / laaduntarkkailu Työpaikkakouluttajakoulutuksen suorittamisen edistäminen. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien toteutuksen seurantakäytänteiden kehittäminen. 3.3 Uudenkaupungin tulosalue Strategiset tavoitteet Opiskelijahankinnan tehostaminen Opetuksen sisällön kehittäminen Opetusjärjestelyjen kehittäminen lupa kokeilla-periaatteella Opetusjärjestelyjen muu kehittäminen Toiminnallinen tavoite ja mittari Yrityskentän tuntemuksen lisääminen yläkouluissa. Opiskelijoiden työstämän esittelyvideon valmistaminen. Somen (Facebook, Instagram) käytön lisääminen markkinoinnissa. Erityisesti metallialan koulutuksen vetovoiman parantaminen yhdessä yritysten kanssa. Alueellisen elinkeinorakenteen erityistarpeiden huomioiminen opetuksessa. Opetuksen ja opetusvälineiden ajanmukaisuudesta huolehtiminen. Opettajien työelämätuntemuksen lisääminen. Opetussuunnitelmien ja toteutussuunnitelmien kehittäminen tutkintorakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla. Neuvottelukuntien toiminnan kehittäminen. Joustavien opintopolkujen kehittäminen. Teoria- ja työopetuksen integroiminen. Ammatillisten ja attoaineiden linkittäminen. Samanaikaisopetuksen lisääminen. Pienryhmäopetuksen laajentaminen. Ammatillisten ohjaajien roolin edelleen selkiinnyttäminen. Osallisuuden lisääminen ja laajentaminen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Atk-ja mobiiliavusteisen opetuksen kehittäminen. - 11 -
Oppimisympäristön kehittäminen Opiskelijahuollon kehittäminen Aikuiskoulutuksen ja työelämän kehittäminen Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Kestävä kehitys Muu kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen työelämää muistuttaviksi. Oppimista tukevien ja tarkoituksenmukaisten tilaratkaisujen kehittäminen. Logistiikan alan opetustilojen uudelleen järjesteleminen. Osallistamisen edistäminen. Yhteisöllisyyden edistäminen. Ennakollistamisen kehittäminen. Palvelujen saatavuuden edelleen parantaminen. TYKE-tehtävän jatkaminen esimerkiksi esr-hankkeena. Yhteisseminaarien järjestäminen alueen yritysten ja koulutusalojen kanssa. Kohdennettujen koulutusteemojen kehittäminen. Somen (Facebook, Instagram, Twitter) käytön lisääminen markkinoinnissa. Tutkinnonosakoulutusten tarjonnan lisääminen. Opiskelijahankinnan edelleen tehostaminen. Laadun tarkkailun kehittäminen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Kestävän kehityksen periaatteiden konkretisointi ja toteutus sekä opetuksessa että oppilaitoksen muussa toiminnassa. Käytöstä poistetun materiaalin uusiokäytön edistäminen. Ttarjolla olevan hankerahoituksen hyödyntäminen suunnitelmallisesti opetuksen kehittämiseen. Hallinto-ja tukipalveluiden keskinäisen yhteistyön lisääminen. Pilvipalvelun käyttöönoton tukeminen. Uudenkaupungin tulosalueen toiminnallisten tavoitteiden asettamisprosessi on uudistettu siten, että henkilöstöä on kuultu aiempaa paremmin. Jokainen koulutusala, aikuiskoulutusyksikkö, oppisopimustoimisto ja tukipalvelut asettivat omat toiminnalliset tavoitteensa. Materiaalia ja hyviä tavoitteita tuli kiitettävästi. Niistä Novidan johtoryhmä muodosti opiston yhteiset tavoitteet pitäen mielessä oppilaitoksen kokonaisuus, kuntayhtymän strategia ja alueelliset tarpeet. - 12 -
-13-4 Tasapainotettu tuloskortti 4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit vuosille 2013-15 Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet 2014-15 Ratkaisevat menestystekijät Mittarit Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma Tavoite /arvio 2014 2015 Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Asiakkaat ja yhteistyötahot - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyn tulos 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain 7. asiakaspalautteen tulos 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 81,25 % 1,65 % 3,5 572 100 2 55,15 % ei tehty 54 144 85 % 3,5 % 3,5 500 000 4 55 % 4 ( * 80 000 * ) asteikko 1-5 88,1 % 1,5 % 3,4 400 000 1 n.50 % 2,9 ( ** 67 100 ** ) käytetty asteikko 1-4 85 % 5 % >3,5 500 000 3 > 55 % >3,5 64 000 Ydin- ja tukiprosessit Talous -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella 9. koulutuksen vaikuttavuus 10. opiskelijapalautteen tulos 11. suhteellinen velkautuneisuus % 12. vuosikate % poistoista ei mitattu 3,6 23,4 % 343,3 % 25 3,8 20 % 150 % 19,9 3,8 21 % 170 % >1,5 >3,5 10 % 150 % mittariselosteet sivulla 71
4.2 Tulostavoitteet Keskeisimpien taloutta kuvaavien tunnuslukujen pysyttäminen nykyisessä tasossaan tai tunnusluvun parantaminen. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Talousarvio 2015 Käyttösuunnitelma II 2014 Tilinpäätös 2013 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän historiatietoja Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2011 Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 73,1 39,1 12,5 * ) 8,18 * ) 7,18 Vuosikate / poistot % 104,6 77,4 343,3 229,3 236,7 Investointien tulorahoitus % 106,6 75,2 263,3 123,0 26,5 Kassan riittävyys, pv 26,7 12,4 33,6 Suhteellinen velkaantuneisuus % 23,4 26,3 34,3 Lainanhoitokate 2,1 1,4 6,4 1,8 19,9 Omavaraisuusaste, % 69,1 65,2 57,4 Toimintakate % 4,7 3,2 12,6 8,5 7,3 * ) vuosikate % Ammatilliset koulutuskuntayhtymät Tilinpäätös Tilinpäätös 2012 2011 Vuosikate % 9,4 7,8 Vuosikate/poistot, % 174,7 144,3 Investointien tulorahoitus % 82,6 67,0 Kassan riittävyys, pv 59,0 47,0 Suhteellinen velkaantuneisuus % 25,2 23,5 Lainanhoitokate Omavaraisuusaste, % 76,0 76,9 Henkilöstökulut kok. kuluista, % 62,7 61,8 Palveluiden ostot kokonaiskuluista, % 16,0 16,8 Aineet, tarvikkeet, tavarat kok. kuluista, % 10,4 10,9 Rahoituskulut kokonaiskuluista, % 0,3 0,3-14 -
5 Investointisuunnitelma vuosille 2015 2018 (euromääräinen yhteenveto) 5.1 Yhtymävaltuuston sitovuustaso Vuodet 2015 2016 2017 2018 Rakennusinvestoinnit, Loimaan tulosalue yhteensä 270 000 520 000 2 070 000 5 750 000 Uudenkaupungin tulosalue 145 000 622 000 970 000 500 000 Rakennusinvestoinnit yhteensä 415 000 1 142 000 3 040 000 6 250 000 Irtaimistoinvestoinnit, Loimaan tulosalue 360 000 436 000 90 000 135 800 Uudenkaupungin tulosalue 94 400 105 500 97 000 0 Kuntayhtymä 50 000 0 0 0 Irtaimistoinvestoinnit yhteensä 504 400 541 500 187 000 135 800 KAIKKI YHTEENSÄ 919 400 1 683 500 3 227 000 6 385 800-15 -
5.2 Yhtymähallituksen sitovuustaso Vuodet 2015 2016 2017 2018 Rakennusinvestoinnit, Loimaan tulosalue yhteensä 270 000 520 000 2 070 000 5 750 000 Korvausinvestoinnit 25 000 440 000 870 000 4 150 000 Hämeentie: päärakennuksen saneeraus, suunn. 40 000 500 000 3 000 000 Hämeentie; liitokset kunnalliseen viemärilaitokseen 45 000 Myllykyläntie; ryhmäkeskuksen uusinta, päärak. 25 000 25 000 Myllykyläntie; Monitoimikenttä 50 000 50 000 Myllykyläntie; Autopaikoituksen lisäys, pihan sv- viem. ja valaistus 150 000 150 000 Myllykyläntie; työpajasiiven muutokset 600 000 Myllykyläntie; Levyosaston poistoilman suodatus ja kohdepoistot 40 000 Myllykyläntie; kosmetologikoulutus 50 000 Turuntie; ilmanvaihtokoneen uusinta 160 000 Turuntie; auditorion saneeraus (AV-tekn, pinnat) 50 000 Turuntie; aulatilan saneeraus, tekn. uusinta 30 000 400 000 Ylistaronkatu; vesikaton uusinta, matala osa 120 000 Laajennusinvestoinnit 20 000 20 000 400 000 1 100 000 Myllykyläntie; opetuskeittiön rakentaminen, päädyn laajennus ja muutos 20 000 400 000 1 100 000 Lieto; autotalli Pajakujalle 20 000 Uusinvestoinnit 225 000 60 000 800 000 500 000 Hämeentie; vanhan konehallin peruskorjaus 30 000 500 000 Hämeentie; logistiikkahallin lämmitys ja ilmanvaihto 150 000 Hämeentie; halli 2 30 000 300 000 500 000 Myllykyläntie; paloilmoitin järjestelmän laajentaminen työpajasiivessä 20 000 Lieto; Tilaratkaisujen kartoitus, hankesuunnittelu 15 000 Myllykyläntie; Puuhamaan piha-alueen sorastus ja ymp. viimeistely 40 000 Uudenkaupungin tulosalue yhteensä 145 000 622 000 970 000 500 000 Korvausinvestoinnit 55 000 482 000 380 000 0 Novida; Lounaspaikan saneeraus 55 000 Novida; A-rakennus (cat-osaston) ilmastoinnin suunnittelu ja uusiminen 100 000 Novida; auto-os. pienkoneiden korjaamotilan suunn. ja rakentaminen 10 000 30 000 Novida; opiskelijoiden oleskelutilojen suunnittelu ja tekeminen 10 000 40 000 Novida; F-rakennuksen (säh-osaston) ilmastoinnin suunn. ja uusiminen 10 000 70 000 Novida; C-rakennuksen (auto-osaston) ilmastoinnin uusiminen 10 000 50 000 Novida; A-rakennuksen peltikaton uusiminen 150 000 Novida; F-rakennuksen peltikaton uusiminen 155 000 Novida; tiiliseinien uusiminen: A-rakennus (osittain) 85 000 B-rakennus eteläpääty 35 000 Novida; D-rakennuksen (metalliosasto) ilmastoinnin suunnittelu ja uusiminen 10 000 50 000 Novida; F-rakennuksen (sähkö -osaston) ikkunoiden uusiminen 32 000 Novida; C-rakennuksen (auto-osasto) nosto-ovien uusiminen 2 kpl 15 000-16-
Vuodet 2015 2016 2017 2018 Laajennusinvestoinnit 60 000 0 550 000 500 000 Novida; varastorakennuksen laajennus 60 000 Novida; D-rakennuksen seinien korjaus ja C-rakennuksen laajennus 550 000 500 000 Uusinvestoinnit 30 000 140 000 40 000 0 Novida; Logistiikan varastopalvelujen koulutusohjelman suunnittelu ja tot. 10 000 40 000 Novida; Logistiikan osaston kalustosuojan suunnittelu ja valmistus (kylmä) 15 000 100 000 Novida; Logistiikan työskentely- ja sos. tilojen suunn. ja rakentaminen 15 000 30 000 Rakennusinvestoinnit yhteensä 415 000 1 142 000 3 040 000 6 250 000 Irtaimistoinvestoinnit, Loimaan tulosalue 360 000 436 000 90 000 135 800 Myllykyläntie 70 000 51 000 30 000 135 800 Sähköosasto 40 000 35 000 20 000 30 800 Valokuitumittaus- ja tarkistuslaitteisto+ koulutus 15 900 Automaation opetuslaitteisto + koulutus 14 900 Henkilönostin 40 000 Pakettiauto henkilö- ja tarvikekuljetuksiin Kiinteistöautomaation opetusvälineistö 35 000 Tietoliikennetekniikan mittauslaitteisto 20 000 Kone- ja metalliosasto 30 000 16 000 10 000 105 000 NC-levyntaivutuskone 30 000 Polttoleikkauskoneen ohjelmoinnin päivitys 16 000 Kanttikoneet 10 000 Virtuaalihitsauslaite 10 000 5-akselinen työstökeskus 80 000 Manuaalisorvi 15 000 Hiusala 0 0 110 000 0 Kosmetologikoulutus 110 000 Hämeentie 195 000 385 000 60 000 Logistiikka 125 000 315 000 40 000 kuorma-autojen uusiminen 60 000 70 000 perävaunu 40 000 Avant (kuorma-auto) 30 000 trukin uusiminen 35 000 25 000 pyöräkuormaajan uusiminen 80 000 kurottajan uusiminen 60 000 kuorma-auton uusiminen 80 000 Luonnonvara-ala 70 000 70 000 20 000 0 metsätraktorin uusiminen 70 000 etukuormaajatraktorin uusiminen 70 000 hakkuri 20 000 Lieto 95 000 0 0 0 Talotekniikka 40 000 oppimisympäristöjen uudenaikaistaminen, älytaulut 25 000 opetuksen yhteiset; eri alojen opetusvälineitä 30 000-17-
Vuodet 2015 2016 2017 2018 Uudenkaupungin tulosalue 94 400 105 500 97 000 0 Auto-osasto 0 15 000 45 000 0 pakokaasun poistojärjestelmän päivitys (hallin katossa) 25 000 paineilmaputkiston saattaminen ajantasalle, letkukelat seinille 15 000 autonostimen hankinta vanhan tilalle 10 000 induktiokuumennin ja auton pintapellin oikaisulaitteet 10 000 Kone- ja metalliosasto 0 0 0 0 Sähköosasto 20 000 29 500 12 000 0 laitteiden uusiminen 7 500 teollisuusrobotti 12 000 Ilmanvaihtojärjestelmän opetuslaitteisto 20 000 MPS-asema tai vastaava kokonaisuus 12 000 uuden asennustilan kalustaminen 10 000 Rakennusosasto 0 20 000 0 0 Rakennusosasto; Auto/minibussi 20 000 Logistiikka 15 000 20 000 30 000 0 työntömastotrukki 30 000 henkilöauton, Hiace, korvaaminen uudella 20 000 vaihtolavojen korvaushankinta 15 000 0 Catering 16 400 21 000 0 0 yhdistelmäuuni bankettikasetilla, hupulla ja alustalla 11 000 ruokasalin pöytälevyjen uusiminen, tuolien hankk. ja pääll. 10 000 opetuskeittiön laitekannan uusiminen ja uudelleen järjestäminen 16 400 Ruokapalvelut 21 000 0 10 000 0 Ruokapalvelut; raepesukone 21 000 Ruokapalvelut; ruokasalin tuolien kunnostaminen 10 000 IT-osasto 22 000 0 0 0 ATK1, ATK2 työasemat ja monitorit 12 000 kameravalvonnan laajentaminen koko piha-alueelle 10 000 Kuntayhtymä 50 000 0 0 0 WLAN-tukiasemia kiinteistöihin 50 000 Irtaimistoinvestoinnit yhteensä 504 400 541 500 187 000 135 800 Rakennus- ja irtaimistoinvestoinnit yhteensä 919 400 1 683 500 3 227 000 6 385 800-18-
Rakennusinvestoinnit 2015 Novida; 145 000; 35 % Hämeentie; 150 000; 36 % Lieto; 35 000; 8 % Ylistaronkatu; 0; 0 % Turuntie; 0; 0 % Myllykyläntie; 85 000; 21 % Rakennusinvestointisuunnitelma vuodet 2015-2018 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 Hämeentie Myllykyläntie Turuntie Ylistaronkatu Lieto Novida 0 2015 2016 2017 2018-19 -
Irtaimistoinvestoinnit 2015 Kuntayhtymä ; 50 000; 10 % Myllykyläntie; 70 000; 14 % Novida; 94 400; 19 % Lieto; 95 000; 19 % Hämeentie; 195 000; 38 % Irtaimistoinvestointisuunnitelma vuodet 2015-2018 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 Myllykyläntie Hämeentie Lieto Novida Kuntayhtymä 50 000 0 2015 2016 2017 2018-20 -
Perustelut investoinneille: Loimaan tulosalue: Rakennusinvestoinnit: Hämeentien päärakennuksen saneerauksen suunnitteluraha on esitetty vuodelle 2016, samoin kuin vanhan konehallin peruskorjauksen suunnittelun aloitus. Logistiikka- hallin kylmän osan muuttaminen lämpimäksi tilaksi vaatii lämmönjakelu- ja ilmanvaihtojärjestelmän rakentamisen. Näihin toimenpiteisiin on esitetty investointiraha vuodelle 2015. Tilaa tullaan jatkossa käyttämään myös raskaskoneasentajien koulutustilana. Uutena hankkeena Myllykyläntielle on otettu määrärahavaraus vuodelle 2017 kosmetologikoulutuksen aloituksen vaatimiin muutostöihin. Paloilmoitinjärjestelmän laajennus työpajasiivessä ja ryhmäkeskuksien uusinta perustuvat PTS- suunnitelmaan lähivuosien peruskorjaustarpeista. Työpajasiiven muutokset ovat tarpeen mm. metalliosaston runsaan konekannan vuoksi. Hankeen valmistelu on siirretty suunnitteluvuosien lopulle. Myllykyläntien päärakennuksen laajennussuunnittelu on käynnistynyt uuden opetuskeittiön lisätilatarpeesta ja päärakennuksen vanhimman osan saneeraustarpeista. Hankeen jatkovalmisteluun esitetään suunnittelurahaa vuodelle 2016. Turuntien auditorio tarvitsee ajanmukaistamista. Ilmanvaihtokoneen uusinta Turuntiellä ja aulatilan saneeraus sekä talotekniikan uusinta perustuvat PTS- suunnitelmaan. IV- koneen uusintaan esitetään määrärahaa vuodelle 2016. Ylistaronkadun vesikaton uusimisesitys perustuu kuntokartoitukseen. Liedon ammatti- ja aikuisopiston Pajakujan tontille on suunnitelmissa toteuttaa opetukseen liittyvänä harjoitustyönä varasto- / autotallitilaa. Sisäilmaongelmat haittaavat opetuksen järjestämistä Liedon kunnalta vuokratuissa Opintien koulutiloissa. Joten Liedon tilaratkaisujen kartoitukseen ja hankesuunnitelman tekoon on esitetty suunnittelurahaa myös vuodelle 2015. Irtaimistoinvestoinnit: Loimaan tulosalueen irtaimistoinvestoinnit ovat opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen tarvitsemia työvälineitä ja -koneita. Kuorma-auton uusimisen yhtenä perusteluna on kuorma-autokaluston vanheneminen, jolloin huolto- ja korjauskustannukset nousevat huomattavasti. Toisena perusteena on kaluston vanheneminen, eli tarvitaan uusia opetusvälineitä, kuten digipiirturi jne. Hämeentien Logistiikka-alalla on tällä hetkellä käytössään käytettynä hankitut pyöräkuormaajat pienempi Avant ja suurempi Volvo. Näille tarvitaan lisäksi välikooksi työelämässäkin paljon käytetty malli Avant. Trukin uusiminen; Logistiikan koulutusalalle ostettiin paljon koneita mahdollisimman halvalla, jotta opetus saatiin hoidettua, koska opiskelijamäärä kasvoi nopeasti. Hankitusta kalustosta yksi on tullut tiensä päähän ja sen uusimisesta on kysymys. Opetuksen toteuttamien edellyttää toimivaa ja ajanmukaista kalustoa. Nykyinen metsä- ja myös muussa opetuskäytössä oleva traktori Valmet 6300 on vuosimallia 1992. Kaluston vaihto uuteen alentaa korjauskustannuksia ja samalla opetuskäyttöä varten saadaan ajanmukaisella tekniikalla varustettu traktori, jonka hydrauliikan - 21 -
tuotto on riittävä kouraharvesterin käyttöä varten. Maatalouden metsäopetusta laajennetaan metsuriperusteisestä moottorisahalla tapahtuvasta toiminnasta traktoriperusteiseen toimintaa, kuten myös todellisessa työelämässä on tapahtunut. Uudenkaupungin tulosalue: Rakennusinvestoinnit: A-rakennuksen (cat-osaston lounaspaikan) ilmastointi on vuodelta 1973 silloin kun rakennus on rakennettu. Ilmastointilaitteet piti uudistaa vuonna 2004 kohteen korjauksen yhteydessä, mutta uudistustyö ei toteutunut. Nykyisissä laitteissa ei ole lämmön talteen ottoa, joka on tarpeen energian säästämiseksi. Huoltokustannuksia saadaan pienemmäksi uudistuksen myötä. Suunnittelutyö on käynnistetty ja toteutus ajoittuu vuoteen 2016. Varaston laajennus on tarkoitettu sähköosastoa varten, jolloin se on varastona ja opetuspisteenä. Varaston toteuttaminen oli suunnitelmissa v. 2002, jolloin rakennusosaston halli tehtiin. Laajennuksen rakentaminen on käynnistynyt ja työn loppuunsaattamiseen tarvitaan määrärahaa ensi vuodellekin. Pienkoneiden ja perämoottoreiden korjaukseen tarkoitettu tila saneerataan autoosaston nykyisiin tiloihin. Tavoitteena on paikallisten palvelutarpeiden ja nuorten työllistämismahdollisuuksien lisäys. Logistiikan perustutkinnon opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut. Myös opettajien määrä on lisääntynyt. Opettajien työtilojen laajentamiseen varataan suunnitteluraha. Sähköosaston ja auto-osaston ilmastoinnin saneerauksen suunnitteluun varaudutaan ensi vuonna. Työsalien nosto-ovien uusintaa jatketaan uusimalla auto-osaston kaksi nosto-ovea. Irtaimistoinvestoinnit: Opetuskeittiön laitekannan uusiminen. Laitteita karsittu edelliseen verrattuna, hintaarvio laskenut yli 15 000. Yhdistelmäuuni puuttuu kokonaan, kotitalousliedet ovat huonokuntoisia eivätkä vastaa ammattikäyttöön tarkoitettuja liesiä. Kunnon esipesuallas ja induktioliedet puuttuvat kokonaan. Luokat ATK1 ja ATK2 työasemat ja monitorit: koneet vanhentuneet. Kameravalvonnan laajennus kaikille piha-alueille; nykyinen valvonta ei kata koko piha-aluetta. Vaihtolavojen korvaushankinta, vanhat lavat käyttöikänsä lopussa. Raepesukone; Vanha elinkaaren päässä (13 v vanha), korjattu useasti kevään aikana. Ei kannata enää korjauttaa. Uuden asennustilan kalustaminen: Asennuksen opetuspisteiden toteuttaminen. Ilmanvaihtojärjestelmän opetuslaitteisto; kiinteistöautomaation opetus. - 22 -
6 Talousarvion rahoitusosa TP KS 2 TA TS TS 2013 2014 2015 2016 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 3 034 644 658 620 980 121 911 250 911 250 Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- -1 148 Investointien rahavirta Investointimenot - -1 152 662-876 000-919 400-1 683 500-3 227 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 6 452 Toiminnan ja investointien rahavirta +/- 1 887 285-217 380 60 721-772 250-2 315 750 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset + Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -450 000-450 000-450 000-450 000-450 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen +/- 1 437 285-667 380-389 279-1 222 250-2 765 750 Rahavarat 31.12 1 668 748 Rahavarat 1.1 793 038 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta 1 887 285-217 380 60 721-772 250-2 315 750 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 1 669 905-156 659-711 529-3 088 000 Lainanhoitokate 6,4 1,4 2,1 2,0 2,0 Kassan riittävyys, pv 35,7 Rahoituslaskelman kaikkia lukuja ei voida esittää, koska ne tulevat vasta kyseisen vuoden taseesta. - 23 -
7 Henkilöstön määrän kehitys suunnitelmakaudella Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän henkilöstön määrä on vuoden 2014 lopussa arviolta 285 (ed.v. 292), näistä vakinaisia 204 (ed.v. 206) ja määräaikaisia 81 (ed.v.86). Lisäksi sivutoimisia opettajia on noin 15 (ed.v. 10). Valtionosuuksien leikkausten vuoksi henkilöstömäärää joudutaan jo talousarviovuonna hallitusti vähentämään. Eläkkeellesiirtymisten tai irtisanoutumisten yhteydessä henkilöstötarve arvioidaan aina uudelleen. Lähiopetustuntien lukumäärä ja ryhmäkoot, jotka eivät saa olla liian pieniä, ratkaisevat opettajatarpeen. 8 Toiminnan tuloksellisuus Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin ensimmäisen kerran osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa. Tuloksellisuutta kuvaavia mittareita on kehitetty vuosien aikana, mutta oleelliset osat ovat pysyneet samana. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kannalta keskeisimpinä tekijöinä on pidetty sitä, kuinka hyvin valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on jatko-opintoihin siirtymisen aste, saadaanko koulutus suoritettua määräajassa, keskeytetäänkö opinnot sekä kuinka pätevää opetushenkilöstö on ja kuinka paljon henkilöstön kehittämiseen panostetaan. Tulosmittarit vuosien 2006-2010 rahoituksessa ovat olleet samoja. Vuoden 2011 alusta ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitusta uudistettiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä. Aikaisemmat työllistymis-, jatko-opiskelu-, keskeyttämis- ja läpäisymittari on vuonna 2011 tapahtuneen tuloksellisuusrahoituksen uudistamisen yhteydessä yhdistetty yhdeksi vaikuttavuusmittariksi, jonka painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Näistä kolmesta muodostetaan tulosindeksi kullekin koulutuksen järjestäjille. Tulosindeksistä riippuu se, pääseekö koulutuksen järjestäjä niiden 4/5 joukkoon, jotka tulevat saamaan tulosrahoitusta. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tiedot vuosilta 2011-2015: Vuosi Tarkastelussa Vaikuttavuus- Kelpoisuus- Henkilöstön Tulosolevat opiskelijat mittari, 90 % mittari, 7 % kehittämis- indeksi mittari, 3 % 011 967 21,8 80 2,8 1026 2012 943 17,91 76 2,5 1019 2013 1 471 22,2 78,6 4 1026 2014 1 565 19,9 76,8 3,8 1019 2015 1726-14 81,1 2,9 978 Ammatillisen peruskoulutuksen tulosmittariseloste ja raportit koulutuksen järjestäjäkohtaisista tulosmittareista, tulosindeksistä ja taustatiedoista löytyvät Opetushallituksen sivuilla http://www.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/tulosr14/tulosr_14.html. - 24 -
9 Talousarvio 2015 Yhtymävaltuuston hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) 1. Käyttötalousosa (sis.poistot) Vastuuyksikkö Menot Tulot Netto.10 Kuntayhtymä 1 360 330 1 369 956 9 626.20 Loimaan tulosalue (Lähde) 16 672 813 16 851 350 178 537.30 Uudenkaupungin tulosalue (Koski) 7 955 996 7 831 100-124 896 Käyttötalous yhteensä 25 989 139 26 052 406 63 267.40 Rahoitus Korkotuotot 6 000 Muut rahoitustuotot Korkokulut 25 000 Muut rahoituskulut 1 500 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 26 500 6 000-20 500 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä 26 015 639 26 058 406 42 767.90 Investoinnit Rakennusinvestoinnit 415 000-415 000 Irtaimistoinvestoinnit 504 400-504 400 Yhteensä 919 400 0-919 400-25 -
Yhtymähallituksen hyväksyttävät määrärahat (mukana sis. tulot/menot) 1. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto (sis.poistot) Vastuuyksikkö..11 Kuntayhtymäjohtaja (Virtanen) 756 230 765 856 9 626..12 Talous- ja hallintojohtaja (Suonkanta) 604 100 604 100 0.10 Kuntayhtymä yhteensä 1 360 330 1 369 956 9 626..21 Myllykyläntie (Tevasaari) 4 100 853 4 032 820-68 033..22 Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu (Lähde) 5 458 952 5 575 500 116 548..23 Liedon toimipaikka (Asula) 2 338 921 2 282 540-56 381..24 Aikuiskoulutus (Lähde) 1 262 089 1 513 600 251 511..25 Oppisopimustoimisto Loimaa (Lähde) 756 738 769 500 12 762..26 Kiinteistöt (Suonkanta) 1 485 600 1 485 600 0..27 Ruokapalvelut (Suonkanta) 788 500 788 500 0..28 Ammattistartti 0 0 0..29 Tulosaluehallinto Loimaa (Lähde) 481 160 403 290-77 870.20 Loimaan tulosalue yhteensä 16 672 813 16 851 350 178 537..31 Novidan opetus (Koski) 5 839 813 5 715 600-124 213..32 Aikuiskoulutus (Koski) 503 088 424 000-79 088..33 Oppisopimustoimisto Uusikaupunki (Koski) 540 295 630 400 90 105..34 Kiinteistöt (Koski) 565 200 565 200 0..35 Ruokapalvelut (Koski) 278 400 278 400 0..36 Yrityspalvelut (Koski) 0 0 0..37 Tulosaluehallinto Uusikaupunki (Koski) 229 200 217 500-11 700.30 Uudenkaupungin tulosalue yhteensä 7 955 996 7 831 100-124 896 Käyttötalous yhteensä 25 989 139 26 052 406 63 267 Kiinteistöjen ja ruokapalveluiden poistot on vyörytetty sisäisiksi poistomenoiksi koulutusaloille ja vastaavasti sisäisiksi poistotuloiksi kiinteistöihin ja ruokapalveluihin. Kiinteistöt (Suonkanta) 318 288 318 288 0 Ruokapalvelut (Suonkanta) 8 016 8 016 0 Kiinteistöt (Koski) 175 632 175 632 0 Ruokapalvelut (Koski) 5 904 5 904 0 507 840 507 840 0.40 Rahoitus Korkotuotot Muut rahoitustuotot 6 000 Korkokulut 25 000 Muut rahoituskulut 1 500 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 26 500 6 000-20 500 Käyttötalous ja rahoitus yhteensä 26 015 639 26 058 406 42 767.90 Investoinnit Rakennusinvestoinnit 415 000-415 000 Irtaimistoinvestoinnit 504 400-504 400 Yhteensä 919 400 0-919 400-26 -
Talousarvion 2015 kokonaismenot (ulkoiset) % Käyttötalousmenot 21 248 789 95,7 % Investoinnit 919 400 4,1 % Rahoituskulut 26 500 0,1 % yhteensä 22 194 689 100,0 % 25 000 000 20 000 000 21 248 789 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 919 400 95,7 % 4,1 % 26 500 0,1 % Käyttötalousmenot Investoinnit Rahoituskulut Toimintakulujen (ulkoiset) jakaumaa v. 2015 % Kuntayhtymän yhteiset 1 133 780 5,6 % Kuntayhtymän yhteiset hankkeet 212 550 1,0 % Kiinteistömenot 2 225 140 11,0 % Ruokailu 1 114 760 5,5 % Opetus 14 926 841 73,5 % Tulosaluehallinnon hankkeet 174 024 0,9 % Tulosaluehallinto 524 340 2,6 % Yhteensä 20 311 435 100,0 % Opetus 73,5 % Tulosaluehallinnon hankkeet 0,9 % Tulosaluehallinto 2,6 % Ruokailu 5,5 % Kiinteistömenot 11,0 % Kuntayhtymän yhteiset hankkeet 1,0 % Kuntayhtymän yhteiset 5,6 % - 27 -
Toiminnan kokonaisrahoitus v. 2015 (ulkoiset) % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus 17 015 100 79,84 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus 671 600 3,15 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus 1 384 300 6,50 % Muut myyntitulot 1 780 330 8,35 % Maksutuotot 62 540 0,29 % Tuet ja avustukset 275 386 1,29 % Muut toimintatuotot 122 800 0,58 % Yhteensä 21 312 056 100,00 % Ammatillinen peruskoulutus, valtionosuus 79,8 % Muut toimintatuotot 0,6 % Ammatillinen lisäkoulutus, valtionosuus 3,2 % Tuet ja avustukset 1,3 % Maksutuotot 0,3 % Muut myyntitulot 8,4 % Oppisopimuskoulutus, valtionosuus 6,5 % Talousarvion 2015 menot menolajeittain (ulkoiset) % Henkilöstökulut 13 793 260 67,91 % Palvelujen ostot 3 315 385 16,32 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 635 590 12,98 % Avustukset 6 040 0,03 % Muut toimintakulut 561 160 2,76 % yhteensä 20 311 435 100,00 % Henkilöstökulut 67,91% Palvelujen ostot 16,32% Muut toimintakulut 2,76% Avustukset 0,03% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12,98% - 28 -
10 Opiskelijamäärät ammatillisessa peruskoulutuksessa Koulutusala TA 2015 laadinnassa käytetyt opiskelijamäärät vuoden 2014 painotettu opiskelijamäärä aloittain luonnonvara-ala, Loimaa 72 74 tekniikan ja liikenteen ala 802 775 Loimaa 280 262 Loimaa Logistiikka 130 123 Lieto 91 99 Novida 226 217 Novida Logistiikka 75 74 yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 249 252 Loimaa 75 78 Lieto 65 69 Novida 109 105 luonnontieteiden ala 45 43 Loimaa 0 0 Lieto 45 41 Novida 0 2 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 98 108 majoitus- ja ravitsemisala Loimaa 60 70 Novida 38 38 sosiaali- ja terveysala 308 281 kauneudenhoitoala 65 56 sosiaali- ja terveysala 243 225 Loimaa 110 109 Lieto 42 26 Novida 91 90 kulttuuriala 126 125 artesaanit 82 76 audiovisuaalinen viestintä 44 49 Loimaa 44 49 Novida 0 0 ammattistartti 0 0 Loimaa 0 0 Lieto 0 0 YHTEENSÄ KAIKKI 1700 1658 Tästä Loimaa 918 897 Lieto 243 235 Novida 539 526 Novida; 539; 32 % Opiskelijamäärät TA 2015 Lieto; 243; 14 % Loimaa; 918; 54 % - 29 -
- 30 - aritmeettinen keskiarvo Opiskelijamäärät oppisopimuksessa PT 2014 2013 Arit.ka Arit.ka PT Loimaa 75,5 98,0 PT Uusikaupunki 49,5 57,0 PT-yhteensä 125,0 155,0 AT AT Loimaa 33,0 39,5 AT Uusikaupunki 30,5 60,0 EAT Jakautuminen Loimaan tulosalueella eitutk.tav. EAT Loimaa Loimaa 10 % 17 % attutkinnonosa Loimaa 1 % EAT Uusikaupunki 34 % EAT Loimaa 26,5 40,5 AT EAT Uusikaupunki 47,5 74,0 AT Loimaa Uusikaupunki at-eat yhteensä: 22 % PT Loimaa 21 % 50 % Loimaa 59,5 80,0 Uusikaupunki 78,0 134,0 at-eat yhteensä 137,5 214,0 ei-tutkinto tavoitteinen Oppisopimus ja ammatillinen i-utk.tav. Loimaa 15,0 3,0 lisäkoulutus 2014 i-utk.tav. Uusikaupunki 12,5 7,5 attutkinnonosa 250,0 ei-tutk.tav. yhteensä 27,5 10,5 ei-tutk.tav. yhteensä yhteensä 200,0 at-tutkinnonosa 9 % 1 % 150,0 Loimaa 1,5 0,5 100,0 Uusikaupunki 1,0 50,0 at-tutkinnonosa yhteensä 2,5 0,5 0,0 PTyhteensä lisäkoulutus yhteensä (AT+EAT+eitutk.tav.) at-eat 43 % yhteensä säk.yht. Loimaa 76,0 83,5 47 % säk.yht. Uusikaupunki 91,5 141,5 lisäk.yhteensä 167,5 225,0 Yhteensä Loimaa 151,5 181,5 Uusikaupunki 141,0 198,5 Tulosalueet yhteensä 292,5 380,0 PT (perustutkinto), AT (ammattitutkinto), EAT (erikoisammattitutkinto) Jakautuminen Uudenkaupungin tulos alueella PT Uusikaupunki 35 % Vuosien 2013 ja 2014 vertailu ei-tutk.tav. Uusikaupunki 9 % attutkinnonosa Uusikaupunki 1 % 2014 Arit.ka 2013 Arit.ka